Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2007

(Kirjoitusvirhe kohdassa 2.2.1 korjattu 8.6.2007)

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/96) 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten henkilökohtaisten prosenttilukujen laskentaperusteet seuraavasti:

1  Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläketuloa varten

1.1  Henkilöt, joille lasketaan pidätysprosentti eläkettä varten

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeenmaksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläketuloa tai pitkäaikaistyöttömän eläketukea. Suorasiirron ulkopuoliset eläketulot otetaan laskentaan ainoastaan, jos verotoimisto on niitä päivittänyt vuotta 2007 varten. Ulkomaan ansiotulona laskentaan otetaan mukaan ulkomaan eläketulo, josta määrätään sairaanhoitomaksu tai ei määrätä sairaanhoitomaksua tai määrätään vain sairaanhoitomaksu Suomessa. Jos verovelvollinen saa vain luopumiskorvausta, hänelle ei luopumiskorvauksen lisäksi oleteta palkkatuloa. Myöskään silloin, jos verovelvollinen saa vain Suomesta ulkomaille maksettavaa eläketuloa, josta määrätään vain sairaanhoitomaksu, hänelle ei oleteta palkkatuloa.

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan niille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on vain eläketuloja tai joiden eläketulon määrä muiden tulojen ohella on vuodessa yli 900 euroa. Prosentti lasketaan lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille perhe-eläkettä saaville, ei kuitenkaan, jos perhe-eläkelain mukainen lapsen eläke on alkanut ennen 1.7.1990.

Kaikkien työeläkettä saavien 1.12.2006-30.11.2007 välisenä aikana 65 vuotta täyttäneiden tai täyttävien oletetaan saavan lisäksi kansaneläkettä syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, vaikka Kansaneläkelaitos ei kansaneläkkeen määrää ilmoittaisikaan. Kansaneläkkeen määrä lasketaan muiden eläketulojen perusteella ja luetaan mukaan eläketuloon. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa kuntakalleusryhmä.

Jos henkilöllä on pelkästään pääomatuloa olevaa eläkettä eikä muita tuloja, hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkeläisten laskennassa.

1.2  Vuoden 2005 verotuslaskennan osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 verotuslaskennasta olevia osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2007 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa.

Vuoden 2006 muutoslaskennoista ja vuodelle 2007 tallennettuina laskentaan otetaan mukaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2006 muutoslaskennoista ja vuodelle 2007 tallennettuina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

1.3  Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutusyhtiö on ilmoittanut eläketuloa saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, hänelle lasketaan eläkkeen ja mahdollisen palkan pidätysprosentti palkansaajien laskennassa. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sairaanhoitomaksu.

1.4  Pääomatulot

Pääomatulot otetaan pääsääntöisesti huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosenttia laskettaessa.

Pääomatuloa olevalle vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvalle eläkkeelle lasketaan enintään 28 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti.

1.5 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkeläisten ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet kannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin. Muulla pääomatulolla tarkoitetaan muita pääomatuloja kuin osinkotuloa ja vuokratuloa.

Jos verovelvollisella on muita pääomatuloja, mutta ei ole kannonalaista ansiotuloa ja laskettu pääomatulovero on enintään 280 euroa, verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos muiden pääomatulojen ja kannonalaisten ansiotulojen yhteismäärä on enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan verojen ja maksujen laskentaan. Verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja, mutta on kannonalaista ansiotuloa enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos edellä mainituissa tilanteissa laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa eläkettä, sille lasketaan oma ennakonpidätysprosentti.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen vuokratulo on enintään 7 000 euron suuruinen, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei oteta mukaan verokortin laskentaan.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloa ei oteta huomioon, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletetulle 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti taikka merityötulolle laskettu verokortti taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloja ei oteta huomioon verojen ja maksujen laskennassa, jos verovelvolliselle on tallennettu vuokratulojen verokortilla huomioimisen esto-tieto.

Vuokratuloista johtuvaksi pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Kannonalaista tuloa ja vuokratuloa ei oteta verokortille, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Jos eläkkeen pidätysprosentin laskennan yhteydessä on jo tehty 15 prosenttiyksikön enimmäisnousun tarkistus, tätä ei enää tarkisteta eläkeläisen palkan pidätysprosentin laskennassa.

Jos eläketulon pidätysprosentin laskennassa on huomioitu vuokratulon pääomatulo, palkkatulon pidätysprosentin laskennassa ei tarkisteta 15 %:n nousua vaan ainoastaan 60 %:n katto.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero kuten ennenkin.

2  Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

2.1 Pääomatuloeläkkeestä tehtävät vähennykset

Pääomatuloista vähennetään tulonhankkimiskulut ja korot sekä vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Vähennykset tehdään ensisijaisesti muista pääomatuloista kuin pääomatuloa olevasta eläkkeestä. Jos syntyy alijäämää, pääomatuloeläkkeelle asetetaan ennakonpidätysprosentiksi 0.

2.2 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

2.2.1  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 1 590 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 1 590 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 1 590 euroa. Käytännössä vähennyksellä ei ole merkitystä, koska vähennys poistuu noin 3 676 euron tuloista alkaen ja valtionveroa peritään vasta 12 400 euron tulosta alkaen.

2.3  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

2.3.1  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 7 150 euroa (ns. yksinäisen eläketulovähennys) tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 7 150 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 7 150 euroa.

Verovelvolliselle, johon sovelletaan tuloverolain (TVL) puolisoa koskevia säännöksiä, myönnettävän eläketulovähennyksen suuruus on enintään 6 140 euroa (ns. puolison eläketulovähennys). Vähennys pienenee 70 %:lla siltä osin, kun puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Niille puolisoille, joihin sovellettiin TVL:n puolisoa koskevia säännöksiä vuonna 1996 ja jotka saivat tai joilla olisi ollut oikeus vuonna 1996 yksinäisen eläketulovähennyksen jatkuvasta eläketulosta, lasketaan yksinäisen eläketulovähennys vuodelle 2007, jos he TVL:n mukaan ovat edelleen puolisoja (sama puoliso kuin 1996).

2.3.2 Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 1 480 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo ulkomaan eläketulo mukaan luettuna on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 1 480 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

2.3.3  Invalidivähennys

Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuoden 2007 kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

2.3.4  Ahvenanmaan yleinen vähennys

Ahvenanmaan yleinen vähennys ”Allmänt avdrag” myönnetään kunnallisverotuksessa ja on 5 % ansiotulosta. Vähennys lasketaan siitä puhtaasta kunnallisverotuksen ansiotulosta, josta on jo tehty kaikki muut vähennykset lukuun ottamatta perusvähennystä. Vähennyksellä ei ole kattoa. Vähennys tehdään kaikkien muiden kunnallisverotuksen vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä.

2.4  Verosta tehtävät vähennykset

2.4.1  Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.2  Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.5  Verojen määrät

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu sekä päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2007 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja yrittäjän korotetun päivärahamaksun prosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Pääomatuloa olevasta verotettavasta eläkkeestä lasketaan vero pääomatuloveroprosentin (28) mukaisesti.

Paluumuuttajalle ei määrätä ulkomaan eläketulosta sairaanhoitomaksua korotuksineen, jos ulkomaan eläke on EY-asetuksen mukaista, verovelvollisella ei ole Suomen eläkettä ja verovelvolliselle ei synny työntekijä-statusta muiden ansiotulojen johdosta. Jos paluumuuttajalla on EY-asetuksen mukaista Suomen eläkettä, sairaanhoitomaksu korotuksineen Suomen eläkkeen ja EY-asetuksen mukaisen ulkomaan eläkkeen osalta määrätään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruisena. Verovelvollisen oikeus sh-maksuttomuuteen tai sh-maksun vähennykseen tunnistetaan ohjelmissa tätä tarkoittavan tiedon avulla.

Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja jos vuoden 2005 verotuksen tietojen mukaan taikka verotoimiston vuotta 2007 varten tallentamana tietona verovelvollisella katsotaan olevan oikeus sh-maksun vähennykseen tai poistoon, ulkomaan eläketulosta jätetään määräämättä sairaanhoitomaksu korotuksineen tai sairaanhoitomaksu korotuksineen vähennetään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruiseksi.

Edellä mainitun oikeuden ei katsota olevan voimassa, jos verovelvollisen muut Suomen ansiotulot kuin eläketulot ylittävät 2 000 euroa (nk. työntekijästatus-olettama) tai verovelvollisella ei esiinny lainkaan ulkomaan eläkettä. Verotoimisto on myös voinut päivittää em. oikeuden päättyneeksi.

Jos verovelvollisella on ulkomaantuloa, josta ei määrätä sairaanhoitomaksua Suomessa, verotettavan sh-ansiotulon (kokonaistulon) perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta vähennetään sh-maksun vähennyksenä ei-sh-maksullisesta ulkomaantulosta aiheutunut osuus. Lisäksi ei-sh-maksullinen ulkomaantulo poistetaan sairaanhoitomaksun korotuksen laskentaperusteesta korotusta laskettaessa. Vähentynyt määrä ilmoitetaan sisältyen sh-maksun vähennykseen.

Jos eläkeläisellä on yrittäjän ja maatalousyrittäjän vakuutuksen perusteena olevaa työtuloa, hänen pidätysprosenttinsa lasketaan palkansaajien laskennassa. Tällä tavalla työtulo otetaan huomioon sairaanhoitomaksun laskennassa.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan eläketulosta menevän veron määrä.

3.  Ansiotuloa olevan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen pidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 2.4. laskettu vero on eläketulosta. Jos henkilö saa kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista perhe-eläkettä enintään 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tämä määrä vähennetään eläketulosta, josta pidätysprosentti lasketaan.

Kansaneläkkeestä toimitettavaa pidätystä varten pidätysprosentti määrätään vain, jos verovelvollisen kansaneläke on suurempi kuin 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tai verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä.

Kansaneläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi enintään 900 euron suuruisesta kansaneläkkeestä, ellei verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Perhe-eläkelain mukaisen perhe-eläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi, kun eläke on ennen 1.7.1990 alkanut lapsen eläke, josta aiheutuva veron määrä voidaan pidättää muista tuloista tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Eläkkeen pidätysprosentti voidaan laskea enintään 60 prosentin suuruiseksi. Prosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta saadaan määrätä vain sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5, jos laskettu prosentti olisi tätä suurempi. Tällöin muille eläkkeille lasketaan uusi ennakonpidätysprosentti ottamalla huomioon tästä eläkkeestä ennakonpidätyksin kertyvä määrä verontarpeen vähennyksenä ja eläketulo tulevan tulon vähennyksenä.

4. Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkkeensaajan palkkatuloa varten

Kaikille yleisesti verovelvollisille, joiden eläketulon määrä on yli 900 euroa vuodessa ja joilla on vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa palkkatuloja, lasketaan pidätysprosentti erikseen palkkatuloa varten. Pidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle 2005 tai 2006. Tällöin laskennasta poistetaan päätoimen palkkatulo ja tulonhankkimiskulut. Palkan pidätysprosentti lasketaan erikseen maissa ja merillä ansaittua palkkatuloa varten.

Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa käytettävä tulo on sama kuin vuodelta 2005 toimitetun verotuksen palkkatulo korotettuna 5,5 prosentilla. Jos tieto palkkatulosta on vuodelta 2006, sitä korotetaan 2,5 prosentilla. Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi myös työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimiskulut sekä tulonhankkimisvähennys ja ansiotulovähennys.

Palkkaprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläketulon ja palkkatulon yhteismäärää. Jos palkkatulo jää alle 400 euron tai jos vuodelta 2005 toimitettavan verotuksen tiedot puuttuvat, palkkatulolle ei lasketa pidätysprosenttia. Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista 1.7.1990 jälkeen alkanutta 900 euroa suurempaa lapsen eläkettä saaville iältään 10 – 18-vuotiaille lasketaan palkkatuloja varten prosenttiportaikko. Jos eläke on suuruudeltaan vähintään kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys vähennettynä 675 eurolla, verovelvolliselle lasketaan prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 1 300 euroa ja 13 000 euroa. Pidätysprosentti lasketaan jo 1 300 eurolle. Jos eläke on mainittua pienempi, lasketaan henkilölle prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 1 300 euroa ja 13 000 euroa. Pidätysprosentiksi 1 300 eurolle määrätään 0.

Perhe-eläkkeen tai osa-aika eläkkeen saajalle, jonka palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat alle 6 050 euroa vuodessa, lasketaan erikseen pidätysprosentti eläketulolle ja palkanluonteisille ansiotuloille. Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa huomioidaan eläketulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys. Jos palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat yli 6 050 euroa vuodessa, lasketaan yhteinen pidätysprosentti eläketulolle ja palkanluonteisille ansiotuloille.

Jos verovelvollinen saa kotimaan tai ulkomaan eläketuloa, josta määrätään vain sh – maksu, palkkatulon pidätysprosentin laskentaa ei tehdä.

Päivärahamaksun perusteena oleva tulo

Päivärahamaksun (0,75 %) perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei-ALV-velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta.

Jos laskennassa on kohdan 1.5. mukaisesti mukana kannonalaisia ansiotuloja, ne huomioidaan päivärahamaksun perusteessa. Näitä tuloja ovat ennakonkannon alainen työkorvaus, elinkeinotoiminnan ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, maatalouden ansiotulo, maatalouden ansiotulo yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,16 %.

Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, muut tulonhankkimiskulut ja Ahvenanmaan matkakulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Eläkevakuutusmaksuvähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,3 % päätoimen palkasta siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 18 vuotta siihen asti, kun hän täyttää 53 vuotta. 53-vuotta täyttäneen työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 5,4 % siihen asti, kunnes hän täyttää 68 vuotta. Laskentatapa on sama kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 0,58 % 17-65–vuotiaille päätoimen palkasta ja merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi 11,0 % merityötulosta 18–68-vuotiaille. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2007 päivittänyt tiedon laskennan estosta. Sivutulosta maksut lasketaan vain, jos verotoimisto on vuodelle 2007 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta.

Päivärahamaksu ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu vähennyksinä lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys (puhtaasta ansiotulosta)

Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa opintorahaa saavalle opiskelijalle.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Valtionverotuksen ansiotulovähennys

Valtionverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Vähennys tehdään ennen alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä. Jos valtion tulovero ei riitä, käyttämättä jäänyt osuus vähennetään verontarpeesta pidätysprosentin laskennan yhteydessä.

4.1  Veron määrän laskeminen

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan suhteutettuna, jos laskennassa on mukana ulkomaan sh-maksullista eläketuloa.

Alijäämähyvitystä vähennetään 3/4 valtion ansiotuloverosta ja loput 1/4 suhteutettuna kaikkien jäljellä olevien verojen ja maksujen yhteismäärään.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion tulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, käyttämätön osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sh-maksun suhteessa.

Jos laskennassa on ulkomaan sh-maksullista eläketuloa, lasketaan maksimihyvityksen laskennan avulla veroista hyvitettävät määrät. Maksimihyvitys suhteutetaan valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa.

Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista vähennetään suhteutetut hyvitykset. Valtion-, kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksuunpantavien verojen ja maksujen yhteismäärä.

Näin saadusta luvusta vähennetään eläketulosta eläkeprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkkatulon pidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläketulojen määrästä. Palkkaprosentti on kuitenkin vähintään kunnan tuloveroprosentin, seurakunnan tuloveroprosentin, sairaanhoitomaksun (1,28) ja päivärahamaksun (0,75) osoittama määrä. Palkkaprosentti on enintään 60 prosenttia.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saaville leskille, sekä osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja osaeläkkeen suuruista yksilöllistä varhaiseläkettä saaville pidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti tulostetaan näkyviin lomakkeelle "Selvitys ennakonpidätysperusteista". Verovelvolliselle tulostetaan lisäksi palkkaverokortti, johon merkitään verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti erikseen maissa ja merillä ansaittua tuloa varten. Iältään 10-18-vuotiaille eläketuloa saaville verovelvollisille, joilla eläketulot ovat alle 6 050 euroa, tulostetaan palkkaverokorttiin 0 %:n pidätys 1 300 euroon asti, kuten edellä kohdassa 4 on tarkemmin selvitetty.

5.  Henkilökohtaisten pidätysprosenttien soveltaminen

Edellä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja henkilökohtaisia pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2007 lukien.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2006

Pääjohtaja Jukka Tammi

Ylitarkastaja Päivi Lilja