Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2015

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisena kuin ne ovat laissa 516/2010, nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten henkilökohtaisten pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti:

1 Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkettä tai suoritusta varten

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Suorasiirron ulkopuoliset eläkkeet otetaan laskentaan, jos Verohallinto on niitä päivittänyt vuotta 2015 varten. Jos tieto suorasiirron ulkopuolisesta eläkkeestä on otettu talteen vuonna 2013 vuodelle 2014 tehdyistä tallennuksista, korotetaan suorasiirron ulkopuolista eläkettä 0,4 %.

Ulkomaan ansiotulona laskentaan otetaan mukaan verovelvollisen pohjatiedoissa olevat ulkomaan eläkkeet, joihin kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vain Suomessa verotettavat ulkomaan eläkkeet otetaan laskennassa huomioon 3 000 euroon asti. Tätä suuremmat vain Suomessa verotettavat ulkomaan eläkkeet otetaan huomioon vain ennakkoveron laskennassa.

Suomesta maksettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutussopimukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva eläke tai suoritus taikka pakolliseen liikennevahinkoturvaan perustuva eläke merkitään ei-asetuksen mukaiseksi muuksi eläkkeeksi. Suomesta maksettavat kansaneläke, takuueläke ja asetuksen mukaiset muut eläkkeet muodostavat sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset Suomen eläketulot.

Vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta, ennakkoperinnän oikaisulaskennasta 2014 ja Verohallinnon vuodelle 2015 tallennetuista tiedoista saadaan tieto, onko eläke EU/ETA-maasta.

Jos verovelvollinen saa EU/ETA-maasta Suomeen maksettua sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä ja lisäksi Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä, ulkomaan eläke merkitään eläkkeeksi, jonka sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaa koskee maksukatto. Jos verovelvollinen ei saa Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä, EU/ETA-maasta Suomeen maksettu sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukainen eläke merkitään eläkkeeksi, josta ei lasketa sairaanhoitomaksua. Ulkomailta Suomeen maksetut muut eläkkeet merkitään eläkkeiksi, joista määrätään täysi sairaanhoitomaksu.

Jos verovelvollinen saa vain luopumiskorvausta, hänelle ei luopumiskorvauksen lisäksi oleteta palkkaa. Myöskään silloin, jos verovelvollinen saa vain Suomesta ulkomaille maksettavaa eläkettä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, hänelle ei oleteta palkkaa.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan niille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on vain eläkettä tai suoritusta tai joiden eläkkeen määrä muiden tulojen ohella on vuodessa yli 1 800 euroa. Prosentti lasketaan lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille perhe-eläkettä saaville.

Kaikkien työeläkettä saavien 1.12.2014 - 30.11.2015 välisenä aikana 65 vuotta täyttäneiden tai täyttävien oletetaan saavan lisäksi kansaneläkettä syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, vaikka Kansaneläkelaitos (Kela) ei kansaneläkkeen määrää ilmoittaisikaan. Kansaneläkkeen määrä lasketaan muiden eläkkeiden perusteella ja luetaan mukaan eläketuloon. Samoin arvioidaan takuueläkkeen määrä.

Jos henkilöllä on pelkästään pääomatuloa olevaa eläkettä tai suoritusta eikä muita tuloja, hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkeläisten laskennassa.

1.2 Vuodelta 2013 toimitetun verotuksen osinkotulot ja osuuspääoman korot eivät ole mukana laskennassa

Vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa olevia osinkotuloja ja osuuspääoman korkoja ei oteta huomioon vuoden 2015 verokorttien ja ennakkoveron laskennassa.

Vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista ja Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina otetaan mukaan laskentaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista ja Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot. Osuuspääoman korkoja ei oteta mukaan laskentaan vuoden 2014 ennakkoperinnän oikaisulaskennoista tai Verohallinnon vuotta 2015 varten tallentamina.

Maksaja toimittaa kotimaan osingoista ja osuuskunnan maksamista ylijäämistä ennakonpidätyksen. Osuus kotimaan pääomatuloa olevan osingon ennakonpidätyksestä huomioidaan vähennyksenä pääomatuloveron laskennassa. Osuus kotimaan ansiotuloa olevan osingon ennakonpidätyksestä huomioidaan vähennyksenä verojen ja maksun laskennassa.

1.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutusyhtiö on ilmoittanut eläkettä saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, hänelle lasketaan eläkkeen tai suorituksen ja mahdollisen palkan ennakonpidätysprosentti palkansaajien laskennassa. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos verovelvollisella on jotain ulkomaan eläkettä, josta määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

1.4 Pääomatulot

Pääomatulot otetaan pääsääntöisesti huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosenttia laskettaessa.

1.5 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkeläisten ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet kannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin. Muulla pääomatulolla tarkoitetaan muita pääomatuloja kuin osinkotuloa ja vuokratuloa.

Jos verovelvollisella on muita pääomatuloja, mutta ei ole kannonalaista ansiotuloa ja laskettu pääomatulovero on enintään 600 euroa, verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos muiden pääomatulojen ja kannonalaisten ansiotulojen yhteismäärä on enintään 2 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan verojen ja maksujen laskentaan. Verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja, mutta on kannonalaista ansiotuloa enintään 2 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos edellä mainituissa tilanteissa laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta, sille lasketaan oma ennakonpidätysprosentti.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen verotettava pääomatulo on enintään 7 000 euroa, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan tai eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on pääomatulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, pääomatuloa ei oteta mukaan verokortin laskentaan.

Ennakonkannonalaisia tuloja ei oteta huomioon kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletuspalkalle laskettu verokortti tai merityötulolle laskettu verokortti taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläke, josta määrätään pelkästään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu Suomeen.

Ennakonkannonalaisia ansiotuloja ja pääomatuloja ei oteta huomioon verojen ja maksujen laskennassa, jos Verohallinto on tallentanut verovelvolliselle ennakonkannonalaisten tulojen verokortilla huomioimisen esto-tiedon.

Ennakonkannonalaisista tuloista johtuvaksi ennakonpidätysprosentin nousun enimmäismääräksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos ennakonpidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, ennakonkannonalaista tuloa ei oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Ennakonkannonalaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Jos eläketulon ennakonpidätysprosentin laskennassa on huomioitu ennakonkannonalainen tulo, palkkatulon ennakonpidätysprosentin laskennassa ei tarkisteta 15 %:n nousua vaan ainoastaan 60 %:n enimmäispidätysprosentti.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero kuten ennenkin.

2 Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

2.1 Pääomatuloeläkkeestä tai -suorituksesta tehtävät vähennykset

Pääomatuloista vähennetään tulonhankkimismenot ja korot sekä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Vähennykset tehdään ensisijaisesti muista pääomatuloista kuin pääomatuloa olevasta eläkkeestä tai suorituksesta. Jos syntyy alijäämää, pääomatuloeläkkeelle ja -suoritukselle asetetaan ennakonpidätysprosentiksi nolla (0).

2.2 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

2.2.1 Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 12 540 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 12 540 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 12 540 euroa.

2.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

2.3.1 Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 9 140 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 9 140 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 54 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 9 140 euroa.

2.3.2 Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 2 970 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo ulkomaan eläke mukaan luettuna on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 2 970 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

2.3.3 Invalidivähennys

Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen määrä on vähintään 30 prosentin suuruisen verovelvollisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuoden 2015 kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

2.4 Verosta tehtävät vähennykset

2.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.3 Lapsivähennys

Lapsivähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.5 Valtion ansiotulovero, valtion pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Tulosta määrättävä valtion ansiotulovero lasketaan vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan.

Eläketuloa saaville lasketaan lisäksi eläketulon lisävero. Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa silloin, kun eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 45 000 euroa. Lisäveron määrä on 6 prosenttia. Eläketulon lisävero määrätään kuolinvuodelta kuolinpesälle. Eläketulon lisävero maksetaan valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi ja siihen sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta on säädetty. Eläketulon lisävero on osa valtion ansiotuloveroa.

Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2015 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja päivärahamaksun korotusprosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Pääomatuloa olevasta verotettavasta eläkkeestä tai suorituksesta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30,0) mukaisesti. Siltä osin kuin eläkkeen ja/tai suorituksen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa (33,0) pääomatulon korotetun tuloveroprosentin mukaan.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa ulkomaan eläkettä ei huomioida lainkaan, jos se on EU/ETA-maasta saatua eläkettä, josta ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Jos EU/ETA-maasta maksetun eläkkeen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärää.

Eläkkeiden perusteella määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus saadaan vertaamalla maksua ilman eläketuloja ja maksua, joka saadaan, kun myös sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset eläkkeet otetaan huomioon. Erotus on mainittujen asetusten mukaisten eläkkeiden perusteella määrättyä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomaan eläkkeen johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta, joka sisältää korotuksen.

Muusta ulkomaan eläkkeestä lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Jos eläkeläisellä on yrittäjän (YEL) ja maatalousyrittäjän (MYEL) vakuutuksen perusteena olevaa työtuloa, hänen ennakonpidätysprosenttinsa lasketaan palkansaajien laskennassa.

2.6 Yleisradiovero

Yleisradiovero otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan eläkkeestä ja suorituksesta menevän veron määrä.

3 Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

3.1 Ansiotuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 2.5. laskettu vero, johon on lisätty yleisradiovero, on eläkkeestä tai suorituksesta.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti voidaan laskea enintään 60 prosentin suuruiseksi. Prosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta saadaan määrätä vain sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5, jos laskettu prosentti olisi tätä suurempi.

3.2 Pääomatuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Pääomatuloa olevalle vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvalle eläkkeelle ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvalle suoritukselle lasketaan enintään 30,0 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti, jos pääomatuloeläkkeen tai suorituksen määrä on enintään 30 000 euroa. Jos pääomatuloeläkkeen tai suorituksen määrä on yli 30 000 euroa, lasketaan enintään 33,0 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti.

Jos verovelvollisella on myös muuta pääomatuloa ja pääomatuloeläke tai suoritus on enintään 30 000 euroa, eläkkeelle lasketaan enintään 30 %:n ennakonpidätysprosentti ja mahdollinen muu verontarve siirtyy ennakkoveron laskentaan.

Näissä tilanteissa muille eläkkeille tai suorituksille lasketaan uusi ennakonpidätysprosentti ottamalla huomioon pääomatuloeläkkeestä tai -suorituksesta ennakonpidätyksin kertyvä määrä verontarpeen vähennyksenä ja eläketulo tulevan tulon vähennyksenä.

4 Henkilökohtaisen ennakonpidätysprosentin laskeminen eläkkeensaajan palkkaa varten

Kaikille yleisesti verovelvollisille, joiden eläkkeen tai suorituksen määrä on yli 900 euroa vuodessa ja joilla on vähintään 335 euroa palkkatuloja, lasketaan ennakonpidätysprosentti erikseen palkkaa varten. Ennakonpidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle 2014 ja Verohallinto ei ole päivittänyt palkkatuloja vuotta 2015 varten. Tällöin laskennasta poistetaan päätoimen palkkatulo ja tulonhankkimismenot. Palkan ennakonpidätysprosentti lasketaan erikseen maissa ja merillä ansaittua palkkatuloa varten.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa käytettävä tulo on sama kuin vuodelta 2013 toimitetun verotuksen palkkatulo korotettuna 2,5 prosentilla. Jos tieto palkasta on vuodelta 2014, sitä korotetaan 1,0 prosentilla. Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi myös työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimismenot sekä tulonhankkimisvähennys, työtulovähennys ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläkkeen tai suorituksen ja palkan yhteismäärää. Jos vuodelta 2013 toimitetun verotuksen tiedoista poimittu palkka jää alle 335 euron tai alle 300 euron silloin, kun Verohallinto on tallentanut tiedonvuotta 2015 varten tai jos vuodelta 2013 toimitetun verotuksen tiedot puuttuvat, palkalle ei lasketa ennakonpidätysprosenttia. Edunsaajaeläkettä saaville iältään 10–18-vuotiaille lasketaan palkkaa varten prosenttiportaikko. Jos eläke on suuruudeltaan vähintään kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys vähennettynä 675 eurolla, verovelvolliselle lasketaan prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 1 280 euroa ja 17 100 euroa. Pidätysprosentti lasketaan jo 1 280 eurolle.

Perhe-eläkkeen tai osa-aika eläkkeen saajalle, jonka palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat alle 6 050 euroa vuodessa, lasketaan yhteinen ennakonpidätysprosentti eläkkeelle ja palkanluonteisille ansiotuloille. Jos palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat yli 6 050 euroa vuodessa, ennakonpidätysprosentit lasketaan palkansaajien laskennassa.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan eläkkeestä arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

Jos verovelvollinen saa kotimaasta tai ulkomailta eläkettä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, palkan ennakonpidätysprosentin laskentaa ei tehdä.

Päivärahamaksun perusteena oleva tulo

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun (0,78 %) perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV-velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta. Päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys.

Jos laskennassa on kohdan 1.5. mukaisesti mukana kannonalaisia ansiotuloja, ne huomioidaan päivärahamaksun perusteessa. Näitä tuloja ovat ennakonkannon alainen työkorvaus, elinkeinotoiminnan ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, maatalouden ansiotulo, maatalouden ansiotulo yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneille siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa tätä nuoremmille tai vanhemmille.

Kesken vuoden 16 vuotta tai 68 vuotta täyttäville lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo, joka jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan 16 vuotta täyttämiskuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä tai 68 vuotta täyttämiskuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä ja saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan päivärahamaksu.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,13 % 18–68-vuotiaille.

Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, muut tulonhankkimismenot ja Ahvenanmaan matkakulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Työeläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Työntekijän työeläkevakuutusmaksuksi lasketaan 5,70 % päätoimen palkasta siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 18 vuotta siihen asti, kun hän täyttää 53 vuotta. 53 vuotta täyttäneen työntekijän työeläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,20 % siihen asti, kunnes hän täyttää 68 vuotta. Laskentatapa on sama kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 0,65 % 17–65-vuotiaille päätoimen palkasta ja merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi 11,4 % merityötulosta 18–68-vuotiaille. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos Verohallinto on päivittänyt tiedon laskennan estosta. Sivutulosta maksut lasketaan vain, jos Verohallinto on vuodelle 2015 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta.

Päivärahamaksu ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu otetaan huomioon vähennyksenä samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys (puhtaasta ansiotulosta)

Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa opintorahaa saavalle opiskelijalle.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien ennakonpidätysprosentin laskennassa. Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

5 Veron määrän laskeminen

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut. Valtion ansiotuloverosta vähennetään työtulo-, invalidi-, elatusvelvollisuusvähennys ja lapsivähennys. Valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä ja lapsivähennyksestä vähennetään kunnallisveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun yhteismäärästä, jossa ei ole mukana päivärahamaksua. Lapsivähennystä ei vähennetä Ahvenanmaan kunnallisverosta.

Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä, jossa ei ole mukana päivärahamaksua. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan suhteutettuna, jos laskennassa on mukana ulkomaan sairaanhoitomaksullista eläkettä.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Jos laskennassa on ulkomailta maksettavaa eläkettä, josta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lasketaan vieraalle valtiolle maksetuista veroista hyvitettävät määrät ja vähennettävät määrät valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa.

Vieraalle valtiolle maksetuista veroista hyvitettävät määrät ja vähennettävät määrät vähennetään valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista näiden suhteessa.

Valtion-, kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan yhteen.

Yleisradiovero lasketaan uudelleen tässä laskennassa olevien tietojen perusteella. Yleisradioveroksi lasketaan 0,68 % Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä tai sitä suuremmasta YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärästä, kuitenkin enintään 143 euroa. Alle 51 euron määrää ei maksuunpanna. Yleisradioveroa ei määrätä henkilölle tai kuolinpesälle, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kasinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään.

Näin saadaan maksuunpantavien verojen ja maksujen yhteismäärä, josta vähennetään eläkkeestä tai suorituksesta näiden ennakonpidätysprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkkatulon ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläkkeiden ja suoritusten määrästä. Palkan ennakonpidätysprosentti on enintään 60 prosenttia.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saaville leskille, sekä osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä saaville ennakonpidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle laskettu palkan ennakonpidätysprosentti tulostetaan näkyviin lomakkeelle "Selvitys ennakonpidätysperusteista". Verovelvolliselle tulostetaan lisäksi palkkaverokortti, johon merkitään verovelvolliselle laskettu palkan ennakonpidätysprosentti erikseen maissa ja merillä ansaittua tuloa varten ja tuloraja.

6 Henkilökohtaisten ennakonpidätysprosenttien soveltaminen

Edellä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja henkilökohtaisia ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2015 lukien.

Helsingissä 4. päivänä joulukuuta 2014
 

pääjohtaja Pekka Ruuhonen

johtava asiantuntija Mia Keskinen