Vakuutusmaksuverosta väliaikaisesti vapautetut satovahinko-, kasvintuhooja- ja eläintautivakuutukset

Antopäivä
10.1.2020
Diaarinumero
VH/2186/00.01.00/2019
Voimassaolo
10.1.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Tässä ohjeessa käsitellään eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 5 §:n ja 6 §:n väliaikaista muutosta, joka tuli voimaan 20.3.2019. Muutoksen mukaan vakuutusmaksuverosta vapaa on vuoden 2027 loppuun vakuutusmaksu, joka perustuu satovahinkovakuutussopimukseen, maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen tai eläintautivakuutussopimukseen.


1 Johdanto

Tässä ohjeessa käsitellään eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain (664/1966, jäljempänä vakuutusmaksuverolaki tai laki) 5 §:n ja 6 §:n väliaikaista muutosta, joka tuli voimaan 20.3.2019. Lakimuutos perustuu hallituksen esitykseen HE 317/2018 vp.

Vakuutusmaksuverolain 5 §:n väliaikaisen muutoksen mukaan vakuutusmaksuverosta vapaa on vakuutusmaksu, joka perustuu satovahinkovakuutussopimukseen, maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen tai eläintautivakuutussopimukseen. Lain 6 §:n mukaan verovelvollisen tulee vuosittain ilmoittaa Verohallinnolle lain 5 §:n mukaisista vakuutussopimuksista.

Satovahinkovakuutusten, maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutusten ja eläintautivakuutusten verovapautusta pidetään valtiontukena. Tuki toteutetaan suorana verovapautena. Veron osuus (24 prosenttia) on tällöin suoraa valtiontukea maatalouden harjoittajalle.

Verovelvollisella tarkoitetaan tässä ohjeessa vakuutuksenantajaa, joka myöntää satovahinko-, maatalouden alkutuotannon kasvintuhooja- tai eläintautivakuutuksen. Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tuen saajaa, joka saa tuen vakuutusmaksun maksamisen yhteydessä. Tukea ei voi hakea erikseen. 

Tässä ohjeessa käsitellään verovapauden edellytyksiä vakuutusmaksuverolain ja komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 (jäljempänä maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetus, ryhmäpoikkeusasetus tai asetus) mukaisesti. Ohjeessa käsitellään lisäksi, mitä tietoa verovelvollisen tulee ilmoittaa Verohallinnolle lain 5 §:n mukaisista vakuutussopimuksista. Tämä ohje täydentää Verohallinnon ohjetta "Ilmoita satovahinko-, kasvintuhooja- ja eläintautivakuutusten tukitiedot Verohallinnolle", jossa ilmoitusmenettely on esimerkein kuvattu.

2 Lainmuutoksen voimaantulo ja määräaikaisuus

Vakuutusmaksuverolain väliaikaisella muutoksella satovahinkovakuutukset, maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutukset ja eläintautivakuutukset on vapautettu vakuutusmaksuverosta. Lakia sovelletaan niihin vakuutuksiin, joiden vakuutuskausi on alkanut lain voimaantulon jälkeen.

Vakuutusmaksuverolain 5 §:n 1 momentin mukaan verosta vapaa on vakuutusmaksu, joka perustuu satovahinkovakuutussopimukseen tai maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen. Lain 5 §:n 1 momentti on tullut voimaan lain voimaantulopäivänä 20.3.2019 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Vakuutusmaksuverolain 5 §:n 2 momentin mukaan verosta vapaa on myös vakuutusmaksu, joka perustuu eläintautivakuutussopimukseen. Lain 5 §:n 2 momentti on tullut voimaan 1.11.2019 Valtioneuvoston asetuksella 990/2019 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun.

3 Verovapautuksen soveltamisala

Verovapauden kautta maatalouden harjoittajalle annettava tuki on sidoksissa EU:n valtiontukisääntelyyn. Tuki on toteutettu maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen perustella.

3.1 Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetus

Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetus määrittelee maatalous- ja metsätalousalalla yhteismarkkinoille soveltuvan valtiontuen muodot. Ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa tuen vakuutusmaksujen suorittamiseen edellytyksellä, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Asetuksen 28 artiklan mukaan tuki on mahdollinen vakuutuksille, jotka on tarkoitettu kattamaan seuraavista aiheutuneet menetykset:

a)   luonnonmullistukset;

b) luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot tai muut epäsuotuisat sääolot;

c)   eläintaudit tai kasvintuhoojat.

Asetuksen 28 artiklan mukaan vakuutus ei saa sisältää tulevan maataloustuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä.

Vakuutusmaksu, joka perustuu satovahinkovakuutussopimukseen tai maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen, on säädetty verosta vapaaksi vakuutusmaksuverolain 5 § 1 momentissa. Eläintaudit on säädetty verosta vapaiksi lainkohdan 2 momentissa.

3.1.1 Satovahinkovakuutus

Satovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla tai muilla epäsuotuisilla sääoloilla. Tällaisia sääoloja ovat esimerkiksi halla, myrsky, rakeet, rankkasade tai jatkuvat sateet tai kova kuivuus (ryhmäpoikkeusasetus 2 artikla 16 ja 17 kohta).

3.1.2 Kasvintuhoojavakuutus

Kasvintuhoojalla tarkoitetaan neuvoston direktiivin 2000/29/EY 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määriteltyjä haitallisia organismeja. Näillä tarkoitetaan kasveissa tai kasvituotteissa esiintyviä eläin- tai kasvikuntaan kuuluvia haitallisia organismeja, sieniä, bakteereita ja fytoplasmoja sekä viruksia ja muita taudinaiheuttajia, jotka voivat aiheuttaa välitöntä tai välillistä vahinkoa viljelykasveille, luonnonvaraisille kasveille tai niistä saataville tuotteille (ryhmäpoikkeusasetus 2 artikla 18 kohta).

Vain maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen perustuva vakuutus on veroton. Nykyisten valtiontukisääntöjen nojalla metsänomistajille ja siten metsätalouden alkutuotantoon ei ole mahdollista myöntää tukea kasvintuhoojavakuutusten ottamiseen eli nämä vakuutukset ovat verollisia.

3.1.3 Eläintautivakuutus

Eläintauti on sairaus tai tartunta, joka voi siirtyä suoraan tai välillisesti eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Eläintaudit ovat bakteerien, virusten, sienien ja loisten aiheuttamia tauteja. Eläintautivakuutuksella tarkoitetaan maatalouden alkutuotantoa harjoittavan elinkeinonharjoittajan tuotantoeläimelle eläintauteja varten ottamaa vakuutusta. Tällaisena vakuutuksena pidetään esimerkiksi salmonellan varalta otettavaa vakuutusta. Lemmikkieläimelle otettua vakuutusta ei pidetä laissa tarkoitettuna vakuutusmaksuverosta vapautettuna vakuutuksena.

3.2 Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen tuen edellytykset

3.2.1 Maatalouden alkutuotanto

Ryhmäpoikkeusasetuksen 28 artiklaa sovelletaan vain maatalouden alkutuotannossa toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vakuutusmaksuverolain 5 §:n 5 momentissa määritellään mitä maatalouden alkutuotannolla tarkoitetaan.

Maatalouden alkutuotannolla tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia.

Viljelykasvituotantoon kuuluvat sekä yksivuotiset peltokasvit, kuten viljat, vihannekset ja kukat, että monivuotisilta istutuksilta, kuten marja- ja hedelmätarhoilta, saatavat tuotteet. Viljelykasvituotanto kattaa viljelykasvien viljelyn sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Maataloustuotteilla tarkoitetaan maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaan perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita.

3.2.2 Pienet ja keskisuuret yritykset

Ryhmäpoikkeusasetuksen 28 artiklaa sovelletaan vain maatalouden alkutuotannossa toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä rajaus sisältyy vakuutusmaksuverolain 5 §:n 3 momenttiin.

Asetuksessa pienet ja keskisuuret yritykset (Pk-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.  

3.2.3 Vakavissa vaikeuksissa oleva yritys

Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea ei saa maksaa tuensaajalle, joka on vakavissa vaikeuksissa. Tämä rajaus sisältyy myös vakuutusmaksuverolain 5 §:n 4 momenttiin.

Yritys katsotaan olevan vakavissa vaikeuksissa (maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetus 2 artiklan 14 kohta) jos vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

  1. On kyse osakeyhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi.
  2. On kyse avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi.
  3. Yritys on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä.
    • Koska yrityssaneerausmenettely päättyy Suomessa saneerausohjelman vahvistamiseen, lähtökohtana on, että saneerausohjelmassa oleva yritys ei ole vaikeuksissa oleva yritys, ellei se täytä muita vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän kriteereitä.
  4. Yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta, tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena.

Jos kyseessä on alle kolme vuotta toiminut Pk-yritys, arvioidaan ainoastaan kriteerien c ja d nojalla, jos yritys on vaikeuksissa.

Maataloutta harjoittavaan luonnolliseen henkilöön tai maatalousyhtymään sovelletaan vain edellä mainittuja c–d kohtien kriteerejä.

3.2.4 Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys

Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea ei saa maksaa tuensaajalle, joka on saanut Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuvan perintämääräyksen, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, eikä ole maksanut tukea takaisin täysimääräisesti (niin sanottu deggendorf-sääntö, ryhmäpoikkeusasetus 1 artikla 5 kohta a alakohta). Tämä rajaus sisältyy vakuutusmaksuverolain 5 §:n 4 momenttiin.

3.3 Toimialaluokat, jotka sisältyvät maatalouden alkutuotannon harjoittamisen käsitteeseen

Tilastokeskuksen kansallisen Toimialaluokituksen, TOL 2008, mukaan luokitellaan ne toimialaluokat, jotka sisältyvät maatalouden alkutuotannon harjoittamisen käsitteeseen. TOL 2008 perustuu EU:n tilastolliseen toimialaluokitukseen, (NACE Rev. 2). EU-jäsenmaiden on käytettävä tilastotoimessa NACE:a tai siihen perustuvaa kansallista versiota, jollainen TOL 2008 -toimialaluokituskin on. Maatalouden alkutuotannon toimialaluokat ovat:

  • 011 Yksivuotisten kasvien viljely
  • 012 Monivuotisten kasvien viljely
  • 013 Taimien kasvatus ja muu kasvien lisääminen
  • 014 Kotieläintalous
  • 015 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat)

3.4 Aluekoodi

Aluekoodilla tarkoitetaan Euroopan unionin käyttämää alueluokitusjärjestelmää, jota kutsutaan Yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöksi (NUTS). Järjestelmä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen N:o 1059/2003, jota on muutettu komission asetuksella (EU) N:o 2016/2066.

Vakuutusmaksun verovapauden raportoinnissa käytetään NUTS 2-tasoa. Nämä alueet ovat:

  • Länsi-Suomi FI19
  • Helsinki-Uusimaa FI1B
  • Etelä-Suomi FI1C
  • Pohjois- ja Itä-Suomi FI1D
  • Ahvenanmaa FI20

4 Verovapauden edellytykset

Satovahinko-, maatalouden alkutuotannon kasvintuhooja- tai eläintautivakuutus voi olla vakuutusmaksuverosta vapaa maatalouden harjoittajalle, jos vakuutusmaksuverolain 5 §:n 3–5 momentissa säädetyt verovapauden edellytykset täyttyvät.

Vakuutuksenantajan on tarkistettava, että verovapauden edellytykset täyttyvät vakuutusta myönnettäessä. Tuki edellyttää myös, että verovapauden edellytykset ovat voimassa koko vakuutuskauden ajan.

Kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä, jotta tuen saaja olisi oikeutettu tukeen:

  • kyse on satovahinko-, maatalouden alkutuotannon kasvuntuhooja- tai eläintautivakuutuksesta,
  • tuensaaja on pieni tai keskisuuri yritys (Pk-yritys),
  • tuensaaja on maatalouden alkutuotannon harjoittaja (toimiala),
  • tuensaaja ei ole vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja
  • tuensaajaa ei koske Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

4.1 Edellytysten tarkistaminen

Vakuutuksenantajan tulee vakuutusta myöntäessään tutkia verovapauden edellytykset. Ratkaisevaa on vakuutuksen myöntämishetkellä tiedossa olevat seikat. Siten taloudellisen tilanteen arviontiin käytettävänä tilinpäätöksenä käytetään vakuutuksen myöntämishetkellä viimeistä vahvistettua tilinpäätöstä. Jos verovapauden edellytykset eivät vakuutuksen myöntämishetkellä täyty, vakuutuksesta on suoritettava vakuutusmaksuvero. 

Esimerkki 1. Vakuutuksenottaja ei harjoita maatalouden alkutuotantoa

Vakuutuksenantaja on myöntänyt kasvintuhoojavakuutuksen vakuutuksenottajalle, joka harjoittaa metsätaloutta. Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen 28 artiklaa sovelletaan alkutuotannossa toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Koska vakuutuksenottaja ei harjoita maatalouden alkutuotantoa, verovapauden edellytykset eivät ole alun perinkään täyttyneet. Vakuutuksesta on suoritettava vakuutusmaksuveroa.

Tuen saajan tulee ilmoittaa vakuutuksen myöntämisen jälkeen tapahtuvista muutoksista, jos verovapauden edellytykset eivät enää täyty. Ilmoitus on tehtävä vakuutuksenantajalle vakuutuksen voimassaoloaikana. Jos tuen saaja on ilmoittanut muuttuneista olosuhteista, jonka johdosta verovapauden edellytykset eivät enää täyty, koko vakuutusmaksusta on suoritettava vakuutusmaksuveroa.

5 Tukitietojen ilmoittaminen ja Verohallinnon valvonta

Verohallinto toimii tässä ohjeessa tarkoitettujen tukien osalta tukiviranomaisena. Satovahinko-, maatalouden alkutuotannon kasvintuhooja- ja eläintautivakuutusten verovapautusta pidetään valtiontukena. Veron osuus on suoraa tukea maatalouden harjoittajalle. Vakuutuksenantajat ilmoittavat Verohallinnolle tiedot tuen saajista tuen valvontaa varten. Verohallinto muodostaa saamistaan tiedoista rekisterin.

Verohallinto huolehtii siitä, että sen myöntämistä valtiontuista julkaistaan vaaditut tiedot. Maatalouden alkutuotantoon myönnettyjen yli 60 000 euron tukien yhteenvetotiedot julkaistaan valtiontukiverkkosivulla EU-jäsenmaiden avoimuusvelvoitteen mukaisesti (maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetus 9 artikla 2 kohta c alakohdan i alakohta).

5.1 Ilmoitettavat tiedot

Verovelvollisen on ilmoitettava vakuutusmaksuverolain 6 §:n 1 momentin 1–7 kohdassa mainitut tiedot vuosittain Verohallinnolle edellä mainituista satovahinko-, maatalouden alkutuotannon kasvintuhooja- sekä eläintautivakuutussopimuksista. Verovelvollisen on lisäksi (lain 6 §:n 5 momentin nojalla) ilmoitettava vakuutuksen voimassaolon alku- ja loppupäivä (kohta 8 alla):

  • 1) vakuutuksenantajan nimi ja y-tunnus (tunniste);
  • 2) vakuutuksenottajan nimi ja y-tunnus (tunniste);
  • 3) vakuutuksenottajan yritystyyppi;
  • 4) alue, jolle vakuutuksenottaja on sijoittautunut;
  • 5) vakuutuksenottajan toimiala;
  • 6) vakuutusmaksun määrä;
  • 7) vero, joka olisi ollut suoritettava, jos vakuutusmaksu olisi verollinen.
  • 8) vakuutuksen voimassaolon alku- ja loppupäivämäärä.

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä tuen saajaa.

5.2 Ilmoittamisen aika

Vakuutuksenantajan pitää ilmoittaa kalenterivuoden aikana myönnettyjen vakuutusten tiedot Verohallinnolle kerran vuodessa. Ilmoitus täytyy antaa viimeistään 15. maaliskuuta kalenterivuotta seuraavana vuonna. Esimerkiksi vuotta 2019 koskevat tiedot on siis ilmoitettava viimeistään 15.3.2020. Tietojen antamista varten ei ole lomaketta, vaan tiedot tulee koota sähköiseen muotoon, esim. Excel-taulukkoon. Vakuutuksenantajan on ensin pyydettävä turvasähköpostilinkki Verohallinnolta. Linkin saa lähettämällä sähköpostiviestin Verohallinnolle  osoitteeseen vakuutusmaksuvero@vero.fi. Tämän jälkeen Verohallinto lähettää turvasähköpostilinkin, johon ilmoittaja liittää tiedoston ja lähettää sen Verohallintoon. Jos ilmoitetut tiedot muuttuvat, vakuutuksenantajan pitää ilmoittaa Verohallinnolle tietojen muuttumisesta.

5.3 Tuen takaisinperintä

Verohallinto valvoo vakuutustenantajien eli verovelvollisten antamien ilmoitusten perusteella, että verovapauden edellytykset ovat täyttyneet. Jos Verohallinto havaitsee, etteivät verovapauden edellytykset täyty, Verohallinto tekee tuen takaisinperintäpäätöksen. Tuki peritään takaisin tuen saajalta.

Esimerkki 2. Konkurssi

Vakuutuksenantaja on myöntänyt vakuutusmaksuverolain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun satovahinkovakuutuksen maatalouden harjoittajalle ja ilmoittanut tiedot myönnetystä vakuutuksesta Verohallinnolle. Vakuutuksen myöntämishetkellä vakuutuksen verovapauden edellytykset ovat täyttyneet.

Vakuutuksenottaja on asetettu myöhemmin vakuutussopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin. Vakuutuksenottaja ei ole vakuutussopimuksen voimassaoloaikana ilmoittanut tästä vakuutuksenantajalle. Maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea ei saa maksaa tuensaajalle, joka on asetettu konkurssimenettelyyn. Kun tuen saaja on asetettu konkurssiin, satovahinkovakuutuksen verovapauden edellytykset eivät enää täyty. Verohallinto perii tuen takaisin tuen saajalta. 

 

 

Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

 

 

Jani Onnela
eritysasiantuntija