Koronatilanne: Voit hoitaa asiasi OmaVerossa. Seuraa päivittyvää koostettamme. Yrittäjälle ohjeita mm. ennakkoverosta ja maksujärjestelystä. 

Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä

Antopäivä
19.3.2020
Diaarinumero
VH/2061/00.01.00/2020
Voimassaolo
19.3.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/1024/00.01.00/2019

Tässä ohjeessa käsitellään erilaisia laskutuspalveluyrityksiin ja niiden käyttäjiin liittyviä verotuskysymyksiä. Kannanottoa on päivitetty työnantajan sairausvakuutusmaksun sekä vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Lisäksi ohjeeseen on lisätty luku 4 koskien vuokratyötä ja arvonlisäverotusta koskeva luku 9 on poistettu. Laskutuspalveluyritysten arvonlisäverotuksesta tullaan laatimaan erillinen ohje myöhemmin.

1 Johdanto

Markkinoilla toimii erilaisia yrityksiä, joiden kautta työn suorittajat voivat laskuttaa asiakkaitaan perustamatta omaa yritystä. Yleensä tällaiset yritykset hoitavat työn suorittajan puolesta myös erilaisia lakisääteisiä, esimerkiksi verotusta koskevia velvoitteita. Nämä yritykset käyttävät tarjoamastaan palvelusta erilaisia nimityksiä kuten laskutuspalvelu, laskutuskanava tai palkkiopalvelu. Tässä ohjeessa näistä yrityksistä käytetään yleisnimitystä laskutuspalveluyritys.

Laskutuspalveluyrityksellä tarkoitetaan tässä ohjeessa palveluntarjoajaa, jonka kanssa työn suorittaja sopii työnsä laskuttamisesta omilta asiakkailtaan. Laskutuspalveluyritys hoitaa palkkiota vastaan työn suorittajan vero- ja muita lakisääteisiä velvoitteita ja välittää asiakkaan työstä maksaman korvauksen edelleen työn suorittajalle joko palkkana tai työkorvauksena. Laskutuspalveluyritykset ovat oikeudelliselta muodoltaan yleensä osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. Tässä ohjeessa tarkoitettuja laskutuspalveluyrityksiä eivät ole sellaiset palveluntarjoajat, jotka hoitavat työn tilanneen asiakkaan puolesta tälle kuuluvia työnantajavelvollisuuksia ja työn tilanneen asiakkaan ja työn suorittajan välillä on sovittu työsuhteesta.

Työn tekevästä ja laskutuspalveluyritystä käyttävästä henkilöstä käytetään tässä ohjeessa nimitystä työn suorittaja. Vakiintuneesti heitä kutsutaan myös itsensätyöllistäjiksi tai kevytyrittäjiksi. Tässä ohjeessa työn suorittajilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat joko sopineet laskutuspalveluyrityksen kanssa palkanmaksusta verotusta koskevien velvoitteiden hoitamiseksi tai jotka harjoittavat luonnollisina henkilöinä tulonhankkimistoimintaa ilman y-tunnusta.

Laskutuspalveluyrityksiä käyttävän työn suorittajan asema työntekijänä tai yrittäjänä määritellään eri laeissa eri tavalla. Tämän vuoksi esimerkiksi työeläkelainsäädännössä ja verotuksessa laskutuspalveluyrityksiä käyttäviä henkilöitä voidaan pitää toisistaan poikkeavasti joko palkansaajina tai yrittäjinä. Työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä laskutuspalveluyrityksiä käyttäviä henkilöitä pidetään yrittäjinä, jos he tekevät ansiotyötä olematta työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa.

Verotuksessa laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja voivat kuitenkin aina sopia suorituksen maksamisesta palkkana, jolloin laskutuspalveluyritykselle tulee verotuksessa samat työnantajavelvollisuudet kuin palkkaa maksaville työnantajille Tällainen sopimus suorituksen maksamisesta palkkana ei vastaa työsopimuslaissa tarkoitettua työsuhdetta, koska laskutuspalveluyritys ei esimerkiksi johda ja valvo työn suorittajan tekemää työtä, kuten työnantaja normaalisti tekee. Laskutuspalveluyritys ei myöskään hanki työn suorittajan asiakkaita, se ei tee työtä koskevia sopimuksia, eikä se sovi työtä koskevasta veloituksesta työn suorittajan asiakkaiden kanssa.

Tässä ohjeessa käsitellään erilaisia esiin nousseita verotuskysymyksiä, jotka liittyvät laskutuspalveluyrityksiin ja niitä käyttäviin työn suorittajiin. Laskutuspalveluyrityksiä on käsitelty myös Verohallinnon ohjeessa Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus ja kannanotossa Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa

2 Yleistä laskutuspalveluyritysten toiminnasta

Laskutuspalveluyritykset toimivat erilaisilla toimintamalleilla. Tyypillisesti laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja sopivat työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana, jolloin laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suorittajalle palkkana. Työn suorittaja ja laskutuspalveluyritys voivat tehdä myös niin sanotun laskutussopimuksen, jonka perusteella laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suorittajalle työkorvauksena.

Työn suorittaja vastaa itse asiakashankinnasta ja työn suorittamisesta. Työn suorittajan asiakkaat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kotitalouksia, yrityksiä tai yhtymiä. Työn suorittaja sopii asiakkaansa kanssa toimeksiannon ehdoista ja työstä maksettavasta korvauksesta. Työn suorittaja laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta ja asiakas maksaa laskun työn suorittajan sijaan laskutuspalveluyritykselle. Laskutuspalveluyritys välittää siten asiakkaan maksaman korvauksen edelleen työn suorittajalle.

Laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle edelleen välittämä korvaus on verotuksessa palkkaa, jos laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja ovat sopineet työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana. Tällaisessa tilanteessa laskutuspalveluyritykselle kuuluvat verotuksessa normaalit työnantajavelvollisuudet, joita ovat ennakonpidätyksen toimittaminen palkasta, työnantajan sairausvakuutusmaksun maksaminen ja suoritusten ilmoittaminen tulorekisteriin. Jos suorituksen maksamisesta palkkana ei ole sovittu, laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksama suoritus on työkorvausta, josta laskutuspalveluyrityksen on toimitettava ennakonpidätys ja ilmoitettava tulo tulorekisteriin, jos työn suorittaja ei ole ennakkoperintärekisterissä.

Työstä palkkana tai työkorvauksena maksettavan korvauksen lisäksi laskutuspalveluyritykset saattavat maksaa työn suorittajalle erilaisia matkakustannusten korvauksia kuten kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Näistä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon kannanotossa Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa

3 Henkilökohtaiset palkkiot

Ennakkoperintälain (EPL) 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa on luettelo henkilökohtaiseen työhön perustuvista suorituksista, joita pidetään palkkana, vaikka maksajan ja saajan välille ei syntyisi työsuhdetta. Tällaisia palkkiota ovat kokouspalkkio, henkilökohtainen luento- ja esitelmäpalkkio, hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, toimitusjohtajan palkkio, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka sekä luottamustoimesta saatu korvaus.

Henkilökohtaisen palkkion työnantajavelvoitteita ei voi siirtää laskutuspalveluyritykselle, vaikka sen ja työn suorittajan välillä olisi sovittu työsuhteesta. Työn suorittajan asiakkaalla on siten esimerkiksi velvollisuus toimittaa suorituksesta ennakonpidätys. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa työsuhteeseen perustumattomasta luento- ja esitelmäpalkkiosta, kokouspalkkiosta ja hallintoelimen jäsenyydestä maksetusta palkkiosta, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta (TaSavaL) 5 §:n 3 momentti ja sairausvakuutuslaki (SVL) 11 luvun 3 §:n 2 momentin 8 kohta). Työntekijän eläkemaksua ei tarvitse maksaa esimerkiksi silloin, kun yksittäistä palkkiota ei ole saatu työsuhteessa.

4 Vuokratyö

Työvoimaa vuokraava yritys (vuokralle antaja) on vuokratyöntekijän työnantaja. Vuokralle antajan velvollisuutena on esimerkiksi toimittaa ennakonpidätys palkasta, jonka se maksaa vuokratyöntekijälle. Lisäksi vuokralle antajan on maksettava palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu. Vuokralle antaja ei voi siirtää työnantajavelvoitteita laskutuspalveluyritykselle. Vuokratyöntekijä ei voi siten laskuttaa vuokralle antajaa asiakasyrityksessä tekemästään työstä laskutuspalveluyrityksen välityksellä.

Vuokralle antaja voi kuitenkin tehdä laskutuspalveluyrityksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan laskutuspalveluyritys hoitaa työnantajavelvoitteet vuokralle antajan puolesta ja vuokralle antajan nimissä samaan tapaan kuin tilitoimistot hoitavat palkkojen maksua työnantajayhtiöiden puolesta ja nimissä.

5 Palkan ja työkorvauksen kerryttäminen

Osa laskutuspalveluyrityksistä tarjoaa työn suorittajalle mahdollisuutta kerryttää palkkasummaa useammasta laskusta, jolloin palkka maksetaan vasta myöhemmin työn suorittajan haluamana ajankohtana.

Tuloverolain (TVL) 110 §:n mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. EPL 11 §:n mukaan ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi. Ennakonpidätys palkasta toimitetaan verokortin mukaisesti palkkakausittain, joka voi olla esimerkiksi kuukausi, kaksi viikkoa, viikko tai päivä (ennakkoperintäasetus, EPA 4 §).

Laskutuspalveluyrityksen on toimitettava maksamastaan palkasta ennakonpidätys. Ennakonpidätys on toimitettava, kun laskutuspalveluyritys maksaa palkan työn suorittajalle. Jos työn suorittaja voi itse päättää, nostaako hän palkan heti vai kerryttääkö hän sitä useammalta laskulta, kyse on niin sanotusta palkan disponoinnista (palkasta määräämisestä). Tällaisessa tilanteessa työn suorittaja on saanut palkan hyväkseen EPL 11 §:n mukaisesti jo silloin, kun laskutuspalveluyritys olisi voinut maksaa palkan hänelle. Tämän vuoksi laskutuspalveluyrityksen on toimitettava ennakonpidätys jo silloin, kun palkka on nostettavissa, vaikka palkka maksettaisiin työn suorittajan toiveesta vasta myöhemmin.

Yllä mainittu koskee myös työkorvausta. Laskutuspalveluyrityksen on toimitettava ennakonpidätys työkorvauksesta jo silloin, kun työkorvaus on nostettavissa, ellei työn suorittajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Esimerkki 1: Laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja ovat työsopimuksessa sopineet palkanmaksukaudeksi kuukauden ja, että palkka maksetaan kuun 15. päivä. Laskutuspalveluyrityksen on toimitettava palkasta ennakonpidätys, kun palkka on työn suorittajan nostettavissa eli kuun 15. päivä. Palkasta on toimitettava ennakonpidätys, vaikka työn suorittaja haluaisikin lykätä palkan maksamista esimerkiksi seuraavaan palkanmaksuun.

6 Laskutuspalveluyrityksen perimän palkkion vähentäminen

Laskutuspalveluyritystä käyttävä työn suorittaja sopii laskutuspalveluyrityksen kanssa työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana tai työkorvauksena. Molemmissa tilanteissa työn suorittaja sopii itsenäisesti asiakkaiden kanssa omasta palkkiostaan. Laskutuspalveluyritykset puolestaan perivät työn suorittajilta tarjoamistaan palveluista prosenttiperusteisen tai euromääräisen palvelumaksun, palkkion tms. (myöhemmin palkkio).

Työnantajan on toimitettava maksamastaan palkasta ennakonpidätys. Samoin työkorvauksen maksajan on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Ennen ennakonpidätyksen toimittamista työnantaja voi vähentää palkan määrästä työstä välittömästi johtuvat kustannukset (EPL 15 §). Tällaisia välittömästi työstä johtuvia kustannuksia ovat työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot, matka- ja edustusmenot sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot. Laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ei ole EPL 15 §:ssä tarkoitettu työstä välittömästi aiheutunut meno, eikä sitä siten voi vähentää ennen ennakonpidätyksen toimittamista. EPL 15 § koskee lisäksi vain palkansaajia, joten sitä ei voida soveltaa milloinkaan työkorvausta maksettaessa.

TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän (750 euroa vuonna 2020). Myös työkorvauksen saaja voi vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot (TVL 29 §). Laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalta palveluistaan perimä palkkio on vähennyskelpoinen tulonhankkimiskulu työn suorittajan verotuksessa. Työn suorittaja voi vaatia kulun vähentämistä omalla veroilmoituksellaan.

7 Työnantajan sairausvakuutusmaksun peruste

TaSavaL:n 5 §:n mukaan työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella. Palkalla tarkoitetaan muun muassa EPL 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Työsuhteessa työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun omista varoistaan.

Jos laskutuspalveluyritys ja työn suorittajat ovat sopineet työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana, laskutuspalveluyrityksellä on velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteena on käytettävä työn suorittajan ja asiakkaan välillä sovittua palkkiota pois lukien laskutuspalveluyrityksen asiakkaalta perimä arvonlisävero. Työnantajan sairausvakuutusmaksun perustetta laskettaessa sovitusta palkkiosta ei voi vähentää työntekijän verotuksessa tehtäviä vähennyksiä (kuten laskutuspalveluyrityksen palkkiota).

Esimerkki 2: Työn suorittaja ja asiakas ovat sopineet, että 500 euron palkkion lisäksi asiakas maksaa mahdolliset matkakustannusten korvaukset. Asiakkaan saamassa laskussa on eritelty palkkio 500 euroa ja kolme kokopäivärahaa (á 42 euroa, yhteensä 126 euroa). Asiakas maksaa laskutuspalveluyritykselle yhteensä 626 euroa + alv 24 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksu lasketaan 500 eurosta.

Esimerkki 3: Työn suorittaja ja asiakas ovat sopineet 500 euron kokonaisveloituksesta, joka kattaa myös työstä aiheutuneet matkakustannukset. Asiakas maksaa laskutuspalveluyritykselle 500 euroa + alv 24 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksu lasketaan 500 eurosta. Jos työn suorittaja laatii työmatkasta aiheutuneista kuluista matkalaskun ja laskutuspalveluyritys vähentää kulut ennen ennakonpidätyksen toimittamista, lasketaan työnantajan sairausvakuutusmaksu kustannusosuudella vähennetystä määrästä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu ei ole EPL 15 §:ssä tarkoitettu työstä välittömästi aiheutunut meno, eikä sitä siten voi vähentää sovitusta palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tyypillisesti laskutuspalveluyritykset vähentävät työnantajan sairausvakuutusmaksun työn suorittajalle maksettavasta korvauksesta. Jos laskutuspalveluyritys veloittaa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun työn suorittajalta palkan maksun yhteydessä, veloitus on laskutuspalveluyritykselle veronalaista tuloa. Työn suorittajalta veloitettu maksu on vähennyskelpoinen kulu hänen tuloverotuksessaan (TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohta).

TaSavaL muuttui 1.1.2020 alkaen siten, että työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua EPL 13 §:ssä tarkoitetusta palkasta, jonka se maksaa yrittäjän eläkelain (YEL) 3 §:ssä tarkoitetulle yrittäjälle tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) 3-5 §:ssä tarkoitetulle maatalousyrittäjälle, jos yrittäjä ei ole edellä mainittujen yrittäjäeläkelakien mukaisesti vakuuttamisvelvollinen (TaSavaL 4 §:n 2 momentti.) Työeläkelainsäädännössä laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttavia työn suorittajia pidetään yleensä yrittäjinä, jos he tekevät ansiotyötä olematta työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa.

Laskutuspalveluyrityksen on siten maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työn suorittajan palkan perusteella silloin, kun työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Laskutuspalveluyrityksen tulee selvittää työn suorittajalta työn suorittajan mahdollinen YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuus ennen korvauksen maksamista työn suorittajalle. Jos vakuuttamisvelvollisuus on epäselvä, työn suorittaja voi selvittää asiaa eläkevakuutusyhtiöiltä, jotka tekevät päätöksen YEL-/MYEL-vakuutuksen myöntämisestä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava siitä lähtien, kun työn suorittajalle syntyy YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuus, vaikka itse vakuutusta ei olisi otettu. Jos työn suorittaja on ottanut vapaaehtoisen YEL-/MYEL-vakuutuksen, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava työn suorittajalle maksettujen palkkojen perusteella siitä lähtien, kun vapaaehtoinen YEL-/MYEL -vakuutus on voimassa.

Laskutuspalveluyrityksen tulee seurata YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellytysten täyttymistä työn suorittajan työskentelyn keston ja työn suorittajalle maksamiensa palkkojen perusteella. Laskutuspalveluyrityksen vastuuta työnantajan sairausvakuutusmaksusta arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka laskutuspalveluyrityksellä ovat olleet käytössä korvauksen maksuhetkellä.

8 Vakuutetun sairausvakuutusmaksun peruste

Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muodostavat sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu (SVL 18 luku 4 §:n 2 momentti). Päivärahamaksu on työn suorittajan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen, sairaanhoitomaksu ei.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään vakuutetun kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella, ellei sairausvakuutuslaissa toisin määrätä (SVL 18 luvun 14 §).

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään vakuutetun veronalaisen palkkatulon ja yrittäjätulon perusteella, ellei sairausvakuutuslaissa toisin säädetä. Sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevaa palkkatuloa on muun muassa EPL 13 §:ssä tarkoitettu ennakonpidätyksen alainen palkka (SVL 18 luvun 15 §).

Yrittäjän eläkelain (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutetun työn suorittajan sairausvakuutusmaksun perusteena käytetään näiden lakien mukaan vahvistettua YEL -tai MYEL-työtuloa (SVL 18 luvun 14 § ja 15 §).

Työeläkelainsäädännössä laskutuspalveluyritystä käyttävät työn suorittajat ovat yleensä yrittäjiä, joiden on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelakien mukaan, jos säädetyt edellytykset täyttyvät.

Koska työn suorittajien asemaa työntekijänä tai yrittäjänä arvioidaan eri tavalla verotuksessa ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä, on vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräämisen kannalta tärkeää, että työn suorittajalle maksettu korvaus ja tieto työeläkemaksusta (TyEL, YEL, MYEL, ei vakuuttamisvelvollisuutta) ilmoitetaan tulorekisteriin oikein. Oikealla ilmoittamisella varmistetaan, että YEL-/MYEL-vakuutetulta työn suorittajalta ei peritä vakuutetun sairausvakuutusmaksua sekä palkan että vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon perusteella.

Jos työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuutettu, vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteena käytetään yrittäjän vahvistettua YEL- tai MYEL-työtulon määrää. Jos työn suorittaja ei ole vakuuttanut itseään YEL:n tai MYEL:n mukaan, vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään tällaisessa tilanteessa verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa.

9 Työn suorittajan verokorttihakemus omaverossa

Palkansaaja tarvitsee palkan maksamista varten palkkatulon verokortin. Työkorvauksen saaja tarvitsee verokortin työkorvausta varten vain, jos häntä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Palkansaajalla vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy verokortin veroprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta. Sen sijaan palkasta maksettavat työeläkemaksu- ja työttömyysvakuutusmaksut peritään ennakonpidätyksen lisäksi. Verokortilla nämä maksut on huomioitu pidätysprosentissa ansiotuloista tehtävinä vähennyksinä.

Koska eläkevakuutusyhtiöt pitävät laskutuspalvelua käyttäviä työn suorittajia yleensä yrittäjinä, laskutuspalveluyritykset eivät näissä tilanteissa peri palkasta työeläkemaksua. Jos kuitenkin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut on huomioitu verokortilla vähennyksenä, veroprosentti voi jäädä liian alhaiseksi.

9.1 Työn suorittajalle maksettu korvaus on palkkaa ja työn suorittaja ei ole YEL-/MYEL-vakuutettu

Työn suorittaja ilmoittaa verokorttia varten koko vuoden palkan kohdassa "Palkat ja luontoisedut". Työn suorittaja voi pyytää verokorttia hakiessaan poistamaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut tai tehdä tämän itse OmaVerossa ilmoittamalla kohdassa "Tulot, joista ei peritä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja" sen palkan määrän, josta maksuja ei kuulu periä.

Tulonsaajalle ei määrätä päivärahamaksua laskutuspalveluyrityksen maksaman palkan perusteella. Tämän vuoksi työn suorittajan, joka ei ole YEL-/MYEL-vakuutettu, tulee ilmoittaa verokortin ennakonpidätysprosentin laskennassa laskutuspalveluyrityksen maksamat palkat kohdassa "Palkat ja luontoisedut" ja kohdassa "Työtulolla korvattavat palkat (Y-palkka)" tai "Työtulolla korvattavat palkat (M-palkka)".

Vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa palkan perusteella. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa.

9.2 Työn suorittajalle maksettu korvaus on palkkaa ja työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuutettu

Työn suorittaja ilmoittaa verokorttia varten koko vuoden palkan kohdassa "Palkat ja luontoisedut". YEL-vakuutettu ilmoittaa palkat kohdassa "Työtulolla korvattavat palkat (Y-palkka)" ja MYEL-vakuutettu kohdassa "Työtulolla korvattavat palkat (M-palkka)", jotta kaksinkertainen vakuutetun sairausvakuutusmaksu tulee poistettua verokortin ennakonpidätysprosentin laskennasta. YEL-/MYEL-työtulon määrä ilmoitetaan kohdassa YEL- tai MYEL-työtulot ja ansiotuloista tehtävissä vähennyksissä ilmoitetaan maksetut YEL- tai MYEL-vakuutusmaksut.

Vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena käytetään työtulon määrää ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään työtulon määrää, josta on tehty sairaanhoitomaksun laskennassa tehtävät vähennykset.

9.3 Jos työn suorittaja ei ole YEL-/MYEL-vakuutettu ja maksettu korvaus on työkorvausta

Työn suorittaja ilmoittaa verokorttia varten koko vuoden työkorvauksen määrän joko arvonlisäverovelvollisen työkorvauksena tai ei arvonlisäverovelvollisen työkorvauksena.

Vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa työkorvauksen perusteella. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa.

9.4 Jos työn suorittaja on YEL-/MYEL-vakuutettu ja maksettu korvaus on työkorvausta

Työn suorittaja ilmoittaa verokorttia varten koko vuoden työkorvauksen määrän joko arvonlisäverovelvollisen työkorvauksena tai ei arvonlisäverovelvollisen työkorvauksena. YEL-/MYEL-työtulon määrä ilmoitetaan kohdassa "YEL- tai MYEL-työtulot" ja ansiotuloista tehtävissä vähennyksissä ilmoitetaan maksetut YEL- tai MYEL-vakuutusmaksut.

Vakuutetun sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa työkorvauksen perusteella. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena käytetään työtulon määrää, josta on tehty sairaanhoitomaksun laskennassa tehtävät vähennykset.

 

Taulukko vakuutetun sairausvakuutusmaksun perusteesta kun suoritus on palkkaa tai työkorvausta ja henkilö on tai ei ole YEL/Myel-vakuutettu .

Maksettu korvaus YEL-/MyEL-vakuutettu Vakuutetun sv-maksun peruste
Palkka Ei Palkan määrä
Palkka Kyllä Työtulon määrä
Työkorvaus (ei y-tunnusta) Ei Työkorvauksen määrä
Työkorvaus (ei y-tunnusta) Kyllä Työtulon määrä

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Minna Palomäki