Biopolttoaineiden jakeluvelvoite

Ohjeessa käsitellään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen toteuttamista vuosina 2020–21.

Ohje korvaa 18.11.2018 tehdyn biopolttoaineiden jakeluvelvoite ohjeen VH/2103/00.01.00/2018.

Biopolttoaineiden valvonta on siirtynyt 1.1.2021 alkaen Verohallinnolta Energiavirastolle (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta 802/2020). Lakimuutoksen johdosta ohjeen luku 8 ja luvun 4 lopussa oleva huomautus on poistettu. Ennen 1.1.2021 Verohallinnossa vireille tulleet asiat, jotka tämän lain nojalla kuuluisivat Energiaviraston toimivaltaan, jäävät Verohallinnon käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Lisäksi vuodelta 2020 annettavat jakeluvelvoiteilmoitukset on toimitettava Verohallinnolle 31.3.2021 mennessä. Lisätietoja energiavirasto.fi.

1 Yleistä

Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007, jakeluvelvoitelaki) tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Lain tarkoituksena on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY) mukaisesti edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Tämä on toteutettu säätämällä kansallisesti liikennepolttoaineen jakelijoille velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus biopolttoaineita.

Lain täytäntöönpanosta ja velvoitteen täyttämisen valvonnasta vastaa Verohallinto. Valvonta perustuu jakelijoiden vuosittain Verohallinnolle tekemään ilmoitukseen, jossa ilmoitetaan edellisen kalenterivuoden aikana kulutukseen toimitettujen moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisältöjen määrät tuotteittain. Ilmoitus on annettava viimeistään ilmoituksessa tarkoitettua vuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

2 Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteet

2.1 Biopolttoaineiden jakeluvelvoiteprosentti

Jakeluvelvoiteprosentti kaikkien kulutukseen luovutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on:

• 20 prosenttia vuonna 2020
• 18 prosenttia vuonna 2021
• 19,5 prosenttia vuonna 2022
• 21 prosenttia vuonna 2023
• 22,5 prosenttia vuonna 2024
• 24 prosenttia vuonna 2025
• 25,5 prosenttia vuonna 2026
• 27 prosenttia vuonna 2027
• 28,5 prosenttia vuonna 2028
• 30 prosenttia vuonna 2029 ja sen jälkeen.

2.1.1 Kehittyneiden biopolttoaineiden lisätavoite

Vuonna 2020 jakeluvelvoitteesta 0,5 prosenttiyksikköä on täytettävä:

1. lain liitteen A osassa mainituista raaka-aineista tuotetuilla tai valmistetuilla biopolttoaineilla.
2. sellaisista raaka-aineista tuotetuilla tai valmistetuilla biopolttoaineilla, jotka Energiavirasto on biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013) nojalla määritellyt jätteeksi, tähteeksi, syötäväksi kelpaamattomaksi selluloosaksi tai lignoselluloosaksi ja joita on käytetty toiminnassa olevassa laitoksessa ennen 9. syyskuuta 2015.

Vuodesta 2021 alkaen jakeluvelvoitteesta on täytettävä liitteen A osassa tarkoitetuista raaka-aineista tuotetuilla tai valmistetuilla biopolttoaineilla:

• 2,0 prosenttiyksikköä vuosina 2021–2023
• 4,0 prosenttiyksikköä vuosina 2024–2025
• 6,0 prosenttiyksikköä vuosina 2026–2027
• 8,0 prosenttiyksikköä vuonna 2028
• 9,0 prosenttiyksikköä vuonna 2029
• 10,0 prosenttiyksikköä vuonna 2030 ja sen jälkeen.

2.1.2 Viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden rajoitus

Vuodesta 2020 alkaen jakeluvelvoitteesta saa täyttää enintään 7 prosenttiyksikköä biopolttoaineilla, jotka on tuotettu paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista sekä sokerikasveista, öljykasveista ja maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos kyse on lain liitteessä mainitusta raaka-aineesta.

Jos jakelijalla on jakeluvelvoite jakeluvelvoitelain ja biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain (418/2019) nojalla, enimmäisosuus saa kuitenkin olla yhteensä enintään 7 prosenttiyksikköä jakeluvelvoitelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta energiasisällön kokonaismäärästä.

RED II -direktiivissä (artikla 26.1) on asetettu ruoka-ja rehupohjaisille biopolttoaineille raja, joka määräytyy vuoden 2020 jakelun mukaan. Jos tämä määrä on jäsenmaassa alle 7 %, voidaan raja asettaa jaeltu määrä +1 %, kuitenkin max. 7 %:iin, joka on siis yläraja. Suomessa vuoden 2020 jaellut määrät selviävät vasta keväällä huhti/toukokuussa. Sen jälkeen raja viedään jakeluvelvoitelakiin koskemaan jo vuoden 2021 jakeluvelvoitetta.

RED II -direktiivissä on myös rajoite High ILUC raaka-aineista (palmuöljy) valmisteille biopolttoaineille. Näille maksimi osuus biopolttoaineista on vuoden 2019 taso, joka vaiheittain menee nollaa. Suomessa palmuöljystä tuotettujen biopolttoaineiden osuus oli nolla jo vuonna 2019, joten niiden osuus on jatkossakin nolla.

2.2 Polttoaineiden energiasisältö

Polttoaineiden energiasisällöllä tarkoitetaan niiden alempaa lämpöarvoa. Lain 2 §:n 6 kohdassa on määritelty yleisimpien polttoaineiden ja biopolttoaineiden lämpöarvot, joita tulee käyttää velvoitteen toteutumista ilmoitettaessa. Mikäli kyseisessä kohdassa ei ole listattu ilmoittajan käyttämää biopolttoainetta, tulee ilmoittajan itse selvittää polttoaineen alempi lämpöarvo sekä standardi, jonka mukaan lämpöarvo on määritelty.

Selvitys listauksesta puuttuvan biopolttoaineen lämpöarvosta ja sen määrittämiseen käytetystä standardista tulee tehdä vapaamuotoiselle liitteelle, joka liitetään varsinaisen jakeluvelvoiteilmoituksen mukaan.

2.3 Biokomponenttien kohdistaminen

Lain 5 §:n mukaan jakelijan on toimitettava kulutukseen biopolttoaineita laissa määritelty prosenttiosuus laskettuna kyseisenä vuonna kulutukseen toimittamiensa moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä. Kulutukseen toimittamisella lain 2 §:n 5 kohdan mukaan tarkoitetaan moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden toimittamista kulutukseen valmisteverotuslaissa (182/2010) tarkoitetusta väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä.

Jakeluvelvoitteen täyttyminen tulee laskea todellisen kulutukseen liikennepolttoaineena toimitetun biopolttoaineen määrästä. Lähtökohtana laissa on kuitenkin se, että polttoaineen jakelija seuraa tämän velvoitteen täyttymistä kirjanpidollisesti. Lain 8 §:n mukaan jakelijan on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kulutukseen toimitetun moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden määrät sekä biopolttoaineiden energiasisältö ja muut lain valvontaa varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidosta on myös voitava todentaa mm. polttoaineisiin lisättyjen biokomponenttien määrät ja niiden energiasisällöt, jos energiasisältöjä ei ole määritelty lain 2 §:ssä.

2.4 Dieselin ja moottoripolttoöljyn yhteissäiliöstä kulutukseen luovutetun biodieselin huomioiminen

Mikäli biokomponentin lisääminen tapahtuu yhteissäiliössä, josta polttoainetta toimitetaan käytettäväksi sekä polttoöljynä että dieselöljynä, ainoastaan dieselin mukana kulutukseen luovutetun biodieselin määrän voi huomioida velvoitetta täytettäessä. Moottoripolttoöljyyn sekoitettua biopolttoöljyä ei hyväksytä jakeluvelvoitteen täyttämiseen.

Yhteissäiliöstä kulutukseen luovutettavien biodieselin ja biopolttoöljyn määrät on verotuksessa pitänyt pystyä erottelemaan jo vuodesta 2011.

2.5 Biokaasun luovuttaminen liikennekäyttöön

Lain 2 §:n 1 kohdan mukaan biopolttoaineilla tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta. Biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013), myöhemmin "kestävyyslaki" 4 §:n 4 kohdan mukaan biomassalla tarkoitetaan maataloudesta tai metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta taikka kalastuksesta tai vesiviljelystä peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa.

Biokaasu ei kuulu valmisteverotusta koskevan lainsäädännön soveltamisalaan, eikä se ole valmisteverotuslaissa tarkoitetussa väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Tästä johtuen liikennekäyttöön luovutettua biokaasun energiasisältöä ei oteta huomioon jakeluvelvoitetta täytettäessä, eikä se myöskään lisää kulutukseen luovutettua energiasisältöä.

2.6 Biopolttoainepitoisuuksien varmistaminen

Biopolttoaineiden osuus säiliöissä voidaan tarkastella kirjanpidollisesti, jolloin lasketaan kulloinkin lisää toimitetun ainekomponentin muutos koko säiliössä. Polttoainejakelijoiden varastosäiliöissä polttoaineen sisältämä bio-osuus on kuitenkin syytä tarkastaa myös näyteanalyyseillä ainakin 2–3 kertaa vuodessa, jonka jälkeen näytteen perusteella saatuja bio-osuuksia tulee käyttää säiliön arvoina, kunnes sinne seuraavan kerran lisätään jotakin komponenttia.

Näytteen perusteella saadun bio-osuuden poiketessa oleellisesti laskennallisesta arvosta, tulee jakelijan selvittää, mistä poikkeama johtuu ja vaikuttaako se säiliöstä aiemmin kulutukseen luovutettujen polttoaineiden bio-osuuksiin.

Vuoden kuluessa tapahtuvista korjauksista ei tarvitse erikseen ilmoittaa jakeluvelvoiteilmoituksen yhteydessä. Niiden tiedot on kuitenkin syytä tallentaa, jotta ne voidaan tarkastaa tulevilla yritystarkastuksilla.

2.7 Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Vuoden 2011 alusta alkaen velvoitteen täyttämiseen hyväksyttävien biopolttoaineiden sekä niiden raaka-aineiden on täytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä säädetyt kestävyyskriteerit. Kansallisesti direktiivin vaatimukset kestävyyskriteereistä on Suomessa säädetty kestävyyslaissa.

Jakelijan tulee käyttää kestävyyskriteerien valvonnassa edellä mainitussa kestävyyslaissa määriteltyjä menetelmiä. Jakelijalla tulee myös olla järjestelmä, jolla ainetasemenetelmään perustuen varmistetaan raaka-ainetuotannon ja kasvihuonekaasupäästövähenemän vaatimustenmukaisuus.

2.8 Biopolttoaineiden kaksoislaskettavuus

Lain 5 §:n 2 momentin mukaisesti vuosina 2019–2020 biopolttoaineiden energiasisällön lasketaan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena, jos se on valmistettu lain liitteessä mainitusta raaka-aineesta.

Kaksinkertaisena laskettavien biopolttoaineiden on myös täytettävä biopolttoaineiden kestävyyskriteerit.

Biopolttoaineiden kaksoislaskettavuus päättyy vuoden 2021 alusta alkaen. Tämän myötä lain liitteessä mainituista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden energiasisältöjä ei enää saa laskea kaksinkertaisena velvoitetta täytettäessä.

3 Ennakkotieto

Energiavirasto voi hakemuksesta päättää antaa ennakkotiedon siitä, onko kyseessä lain 5 §:ssä tarkoitettu raaka-aine. Ohjeet ja lomakkeet ennakkotiedon hakemiselle löytyvät Energiaviraston kotisivuilta.

Hakemuksen voi tehdä jakelija, joka täyttää tai aikoo täyttää jakeluvelvoitettaan kyseisistä raaka-aineista tuotetuilla tai valmistetuilla biopolttoaineilla. Hakemuksen voi tehdä myös biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013) 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu toiminnanharjoittaja, joka käyttää tai aikoo käyttää kyseisiä raaka-aineita biopolttoaineiden tuotannossa tai valmistuksessa.

4 Jakeluvelvoitteen ylittäminen

Vuodesta 2019 alkaen ylitäytöstä saa siirtää enintään puolet sen kalenterivuoden jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, jolloin ylitys tapahtui. Tällä tarkoitetaan sitä, että jakeluvelvollisen yhtiön velvoitteen määrästä puolta vastaavan energiamäärän saa siirtää seuraavalle vuodelle, jos ylitäyttöä on niin paljon. Toisin sanoen ylitäyttö voidaan siirtää kokonaan seuraavalle vuodelle, jos sen määrä on puolet velvoitteesta tai vähemmän.

Ylitäytön siirtäminen vuodesta 2021 alkaen

Jos jakelija on kalenterivuonna toimittanut kulutukseen enemmän biopolttoainetta kuin tässä velvoitteessa vaaditaan, jakelija saa ottaa ylimenevän osuuden huomioon seuraavan kalenterivuoden jakeluvelvoitetta täytettäessä ja biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain (418/2019) mukaista samaa kalenterivuotta koskevaa jakeluvelvoitetta laskettaessa. Ylitäyttö katsotaan "kuluneen" kokonaan seuraavan vuoden velvoitteeseen, eli sitä seuraavan toisen vuoden velvoitteen ylittävää osaa ei enää huomioida.

Siirtyvä määrä voi kuitenkin olla enintään 30 prosenttia sen kalenterivuoden jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, jolloin ylitys tapahtui, ja siirtyvällä määrällä voidaan täyttää enintään 30 prosenttia biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain mukaisesta biopolttoöljyn jakeluvelvoitteesta.

Jos jakelija on toimittanut kulutukseen enemmän biopolttoaineita kuin mitä kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitteessa (5 §:n 4 momentti) säädetään, jakelija saa ottaa ylimenevän osuuden huomioon seuraavan kalenterivuoden lisävelvoitetta laskettaessa. Siirtyvä määrä voi kuitenkin olla enintään 30 prosenttia sen kalenterivuoden lisävelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, jolloin ylitys tapahtui.

Edellisen vuoden ylitäytöllä voi täyttää velvoitetta myös toisen yhtiön puolesta. Mikäli tällä edellisen vuoden ylitäytöllä täytetään toisen yhtiön puolesta sen jakeluvelvoitetta, ei tästä tällaisesta ylitäytöstä mahdollisesti ylijäävää osuutta voi siirtää enää seuraavalle vuodelle.

Vuodelta 2020 vuodelle 2021 siirtyvä ylitäyttö

Jos jakelija on vuonna 2020 toimittanut kulutukseen enemmän biopolttoaineita kuin 5 §:n 1 momentissa säädetään, jakelija saa ottaa ylimenevän osuuden huomioon vuoden 2021 jakeluvelvoitetta laskettaessa siltä osin kuin osuus perustuu biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013) 4 §:ssä tarkoitetuilla jätteillä tai tähteillä tuotettujen biopolttoaineiden energiamäärään. Siirtyvä määrä saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia vuoden 2020 jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, ja sitä laskettaessa ei sovelleta 5 §:n 2 momenttia.

Siirtymäsäännöksen toteuttaminen tarkoittaa yksittäisen jakeluvelvoitetun kohdalla seuraavaa menettelyä siirtyvän energiamäärän määrittämiseksi:

1. Jotta jakelija ylipäänsä on oikeutettu siirtoon, jakelijan on pitänyt ylitäyttää vuoden 2020 velvoitetta. Ylitäytön suuruus lasketaan normaalien laskentamenetelmien mukaan (ml. tuplalaskenta ja ruokapohjaisten rajoite) velvoitteen täyttämiseen hyväksyttävien biopolttoaineiden vuoden 2020 toimitusten ja mahdollisen vuodelta 2019 tehdyn siirron summana, josta vähennetään lain mukainen velvoitemäärä.
   
   Jotta jakelija voisi siirtää koko säännöksen salliman max. 30 % velvoiteosuutta vastaavan energiamäärän, on ensimmäinen edellytys, että ylitäyttö on 30 % tai enemmän jakelijan velvoitteesta. Jos ylitäyttö on alle 30 %, maksimi siirrettävä määrä voi olla vain ylitäytön määrä.
2. Toiseksi, koska siirrettävä energia on rajattu koskemaan vain jäte- ja tähdepohjaisista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden energiaa, tulee tämä energiamäärä määrittää.
3. Kolmanneksi, koska säännös määrää, että siirtyvän energian määrään ei saa sisältyä tuplalaskennan perusteella tulevaa laskennallista energiaa (5 §:n 2 momenttia ei sovelleta), tulee velvoitteen täyttämiseen käytettyjen jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden yhteenlasketusta energiamäärästä vähentää mahdollinen tuplalaskennasta tuleva energiamäärä.
4. Jos näin laskettu jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden energiamäärä eli ko. polttoaineiden todellinen, energiasisältöön perustuva energiamäärä on suurempi tai yhtä suuri kuin edellä 1. kohdan mukaisesti määritetty ylitäyttö, voidaan ylitäytön mukainen energiamäärä, kuitenkin enintään 30 % 2020 velvoitemäärästä, siirtää vuodelle 2021. Jos em. jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden todellinen energiamäärä jää alle ylitäytön, voidaan ainoastaan tämä jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden määrä siirtää.

5 Ahvenanmaalla kulutukseen toimitettu polttoaine 

Hallituksen esityksessä 231/2006 mainitaan Ahvenanmaan osalta, että Ahvenanmaalla direktiivin täytäntöönpano on maakuntahallituksen toimivallassa. Siten Ahvenanmaalle kulutukseen toimitettuja moottoribensiiniä, dieselöljyä ja biopolttoaineita ei saa sisällyttää muualla Suomessa kulutukseen toimitetuista polttoaineista tehtävään jakeluvelvoiteilmoitukseen. Myöskään Ahvenanmaalle toimitettujen biopolttoaineiden ei voida katsoa täyttävän muualla Suomessa syntynyttä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, riippumatta siitä toimitetaanko polttoaineet Ahvenanmaalle verottomina vai verollisina toimituksina.

6 Jakelijoiden väliset sopimukset

Jakeluvelvoitteensa täyttämiseksi voi jakelija sopia velvoitteensa siirtämisestä osittain tai kokonaan toiselle jakelijalle. Jos sopimus riitautetaan tai jakeluvelvoitetta ei muusta sopimussuhteeseen liittyvästä syystä ole täytetty, vastaa kukin jakelija jakeluvelvoitteensa täyttämisestä ja seuraamuksista. Sopimuksesta toimitetaan jäljennös Verohallinnolle jakeluvelvoiteilmoituksen yhteydessä.

7 Sanktiot

Jos liikennepolttoaineiden jakelija on laiminlyönyt ilmoittamis-, kirjanpito- tai tietojenantovelvollisuuden, voidaan siitä Verohallinnossa määrätä virhemaksua 500–5000 euroa.

Mikäli liikennepolttoaineiden jakelija ei ole toimittanut kulutukseen biopolttoaineita velvollisuutensa edellyttämää määrää, määrätään täyttämättä jätetystä velvoitteesta Verohallinnossa seuraamusmaksu, jonka suuruus on 0,04 euroa/MJ.

Jos liikennepolttoaineiden jakelija ei ole 5 §:n 4 momentin mukaisesti (lisävelvoite) toimittanut kulutukseen biopolttoaineita, on Verohallinnon määrättävä liikennepolttoaineiden jakelijalle lisävelvoitteen täyttämättä jätetystä määrästä seuraamusmaksu, jonka suuruus on 0,03 euroa/MJ.

 

Lisätietoja

Verohallinnon internetsivuilta, vero.fi, löytyvät;

• Ilmoitus: biopolttoaineiden jakeluvelvoite, nro 1399
• Täyttöohje: Ilmoitus, biopolttoaineen jakeluvelvoite

Valmisteveroneuvonta yrityksille: p. 029 497 154 (9–16.15) / Energia- ja jäteverot

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

ylitarkastaja Antti Saastamoinen