Tuloverolain alaiset korkotulot

Tuloverolain (TVL) 33.1 §:n mukaan korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys sijoitetulle pääomalle on veronalaista pääomatuloa. Korkoon rinnastettavana hyvityksenä voidaan pitää indeksi- ja kurssihyvitystä. TVL:n mukaan verotettavia veronalaisia korkotuloja ovat muut korkotulot kuin verovapaat korkotulot tai korkotulon lähdeveron alaiset korkotulot.

Millaiset korkotulot ovat tuloverolain alaisia?

Tuloverolain mukaan pääomatulona verotettavia korkotuloja ovat esimerkiksi

• pakkolunastuskorvausten korot
• viivästyneelle määrälle korkolain mukaan suoritetut korot
• yksityislainanannon korot
• kauppahintasaatavien korot
• Palkkasaatavalle maksettava kohtuullinen korko on veronalaista pääomatuloa, jos palkkasaatava on syntynyt esimerkiksi työnantajan maksuvaikeuksien vuoksi.

Muille kuin verotusmenettelylain mukaisille veroille suoritettavaan palautuskorkoon sovelletaan veronkantolain 22 §:ää (609/2005), ellei asianomaisessa verolaissa ole toisin säädetty. Veronkantolain 22 §:n mukainen palautuskorko ei ole veronalaista tuloa. Säännöstä sovelletaan 15.8.2005 alkaen. Välillä 1.9.2004–14.8.2005 kertyneisiin palautuskorkoihin sovelletaan vanhan veronkantolain 27 b §:n (568/2004) säännöksiä, jotka vastaavat uuden lain 22 §:ää.

Takaajan saamat korot

Korkoon rinnastettavana hyvityksenä pidetään myös takaajan tai muun vakuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta saamaa korkoa vastaavaa hyvitystä. Tällainen hyvitys on siis takaajan tai muun vakuuden asettajan pääomatuloa. Edellytyksenä on kuitenkin, että takaaja tai muun vakuuden asettaja on vähentänyt vastaavan suorituksen verotuksessaan, silloin kun on sen suorittanut.

Lakisääteisten korvausten ja etuuksien viivästyskorotus

Kun lakisääteinen eläke, tapaturmavakuutuslain, potilasvahinkolain tai liikennevakuutuslain mukainen korvaus tai lakisääteinen sosiaalietuus tai eläkesäätiön tai vakuutuslaitoksen vapaaehtoinen lisäetuus viivästyy, maksetaan korvaus tai etuus viivästysajalta korotettuna. Korotusta käsitellään verotuksessa kuten pääsuoritusta (TVL 61 a §). Verovapaan suorituksen viivästymisen johdosta maksettava korotus on näin ollen myös verovapaa.

Varojen lainaaminen omalle yritykselle

Jos liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistaja lainaa varojaan yritykselle, yrityksen maksamasta korkotulosta katsotaan pääomatuloksi vain käypää korkoa vastaava korko (KVL 1994/22). Kun osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana kohtuullisena koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.

Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina on rinnastettavissa osakkaan tekemään sijoitukseen. Kohtuullinen korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esim. pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää (vrt. TVL 67 §).

Työntekijän antama laina työnantajalleen

Työntekijän lainatessa rahaa työnantajalleen voidaan kohtuullisena korkona pitää valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Työsuhteen perusteella merkittävän osakesidonnaiselle lainalle maksettavan koron ja lisäkoron osalta ks. KVL:050/2002.

Notariaattitalletuksen tuotto

Tuloverolain alaisia korkotuloja ovat lisäksi notariaattitalletuksen korko, korko haltijalle asetetusta sitoumuksesta sekä korko talletuksesta, joka on tehty sellaiselle tilille, joka ei ole yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitettu.

Nollakuponkilainan tuotto

Ns. nollakorkoisesta joukkovelkakirjalainasta maksettu koroksi katsottu tuotto on veronalaista pääomatuloa (KHO 1986 II 560). Sijoitustodistusten, yritystodistusten ja kuntatodistusten liikkeellelaskuhinnan ja luovutushinnan tai lunastushinnan ero on koroksi katsottavaa pääomatuloa (KHO 1990/4676).

Joukkovelkakirjalainan korko

Joukkovelkakirjalainan korko on pääomatuloa, jos joukkovelkakirjalaina ei ole tarkoitettu yleisön merkittäväksi.

Jälkimarkkinahyvitys

Joukkovelkakirjalainan väliluovutuksen yhteydessä suoritettu jälkimarkkinahyvitys on hyvityksen saajalle veronalaista pääomatuloa. Vastaavasti maksettu jälkimarkkinahyvitys on pääomatuloista tulonhankkimismenona vähennyskelpoinen (TVL 54 a §).

Ulkomailta saatu korko

Jos yleisesti verovelvollinen saa korkoa ulkomaisesta talletuksesta tai joukkovelkakirjalainasta, korko on pääomatuloa. Veronalaisuuteen ei vaikuta se, että talletus voi olla ulkomailla verovapaata. Toisessa valtiossa verosopimuksen mukaisesti peritty vero hyvitetään Suomessa. Ulkomaista veroa ei voi Suomessa vähentää enempää kuin ulkomaisesta tulosta on Suomessa määrätty veroa.

Valuuttakurssivoitot

Valuuttakurssien muutosten yhteydessä saadut kurssivoitot ovat veronalaista pääomatuloa. Kurssivoitto syntyy esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen on tehnyt valuuttamääräisen talletuksen ja euron ulkoinen arvo alenee, jolloin talletuksen arvo Suomen valuutassa kasvaa. Kassaperiaatteesta johtuen kurssivoitto on henkilöverotuksessa sen vuoden tuloa, jona valuutta vaihdetaan Suomen rahaksi tai muutoin käytetään. Pelkkä rahan vaihtaminen ulkomaan valuutasta toiseksi ei siten vielä realisoi kurssivoittoa (ks. KHO 1998/689).

Pienet valuuttakurssivoitot ovat verovapaita

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamat valuuttakurssivoitot ovat verovapaita, jos kurssivoitot ovat vuodessa enintään 500 euroa ja jos ne eivät liity tulonhankkimistoimintaan (TVL 53 § 8 kohta). 

Osakepääoman korotukseen liittyvä maksuhyvitys

Osakepääoman korotuksen toimeenpaneva yhtiö saattaa antaa hyvityksen osakkeen merkitsijälle, jos tämä suorittaa maksun uusista osakkeista ennen maksun tai maksuerän erääntymispäivää. Tällaista hyvitystä ei pidetä korkotulona, vaan osakkeen hankintahinnan alennuksena (KHO 1974/1941 ja 1994/823). Jos osakkeen merkitsijä suorittaa maksun tai maksuerän myöhästyneenä ja myöhästymisestä veloitetaankorko, kyseinen korko on osakkeen merkitsijän korkomeno).

Minä vuonna korkotulot verotetaan?

Muun kuin elinkeinonharjoittajan korkotulo verotetaan yleensä sen vuoden tulona, jona korko nostetaan. Jos talletukselle maksetaan korkoa kalenterivuosittain, on korko sen vuoden tuloa, jolta se maksetaan, vaikka se olisi nostettavissa vasta vuodenvaihteen jälkeen (KHO 1982/1891).

Korkotulo katsotaan saaduksi myös siinä tapauksessa, että velallisen ja velkojan välillä on tapahtunut tilitys, jossa korko velkojan suostumuksella on lisätty velkapääomaan, tai että velkoja on suostunut jättämään korkosaatavan tililleen. Velkojan saama indeksihyvitys on hänen veronalaista tuloaan riippumatta siitä, miten velallinen saa vähentää kärsimänsä indeksitappion. Indeksihyvitys verotetaan sen vuoden tulona, jona se on ollut saajan nostettavissa tai lisätty pääomaan.

Voiko korkotulon hankkimismenot vähentää verotuksessa?

Korkotulon hankkimisesta tai säilyttämisestä ei yleensä aiheudu vähennyskelpoisia menoja. Tallelokeron vuokran tai omaisuuden hoitopalkkion verovelvollinen voi kuitenkin vähentää veronalaisista pääomatuloista siltä osin kuin ne kohdistuvat veronalaisiin pääomatuloihin.

Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot voi kuitenkin vähentää vain siltä osin kuin ne ylittävät 50 euroa (TVL 47.4 §, 561/2004).

Joukkovelkakirjalainan väliluovutuksen yhteydessä maksettu jälkimarkkinahyvitys vähennetään tulonhankkimismenona pääomatuloista.