Työasuntovähennys verotuksessa

Antopäivä
1.2.2010
Voimassaolo
Toistaiseksi

Muutettu 23.12.2012: kohta ”Työasuntovähennyksen myöntäminen puolisoille”

Työasuntovähennys on tulosta tehtävä vähennys, joka vähennetään ansiotuloista tulonhankkimiskuluna. Vähennyksen voi saada ensi kerran vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa. Työasuntovähennyksen voi saada verovelvollinen, joka työskentelee kaukana kotoaan ja joka on tämän vuoksi vuokrannut käyttöönsä toisen asunnon (työasunnon) työpaikan sijaintialueelta. Vähennyksen saaminen edellyttää, että tietyt työpaikan ja asuntojen laatuun ja sijaintiin liittyvät edellytykset täyttyvät. Vähennysedellytykset ovat osittain erilaiset perheellisellä ja perheettömällä henkilöllä. Vähennyksen määrä on enintään 250 euroa kuukaudelta.

Työskentely varsinaisella työpaikalla

Työasuntovähennys liittyy aina työssäkäyntiin varsinaisella työpaikalla. Varsinainen työpaikka on paikka, jossa henkilö vakituisesti työskentelee eli jossa hän säännöllisesti suorittaa työtään. Se voi olla esimerkiksi toimisto, myymälä tai teollisuushalli. Jos henkilöllä ei työn liikkuvuuden vuoksi ole paikkaa, jossa hän työskentelee vakituisesti, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Lyhytaikainenkin työskentelypaikka voi olla varsinainen työpaikka. Esimerkiksi, jos yritys palkkaa tiettyyn toimipaikkaan ruuhka-apulaisen tai sairausloman sijaisen, heidän varsinainen työpaikkansa on tuo toimipaikka.

Työasuntovähennystä ei saa erityisellä työntekemispaikalla tai toissijaisella työpaikalla työskentelyn perusteella. Jos verovelvolliselle aiheutuu majoittumiskustannuksia erityiselle työntekemispaikalle tehdystä tilapäisestä työmatkasta, hänellä on kuitenkin muuten oikeus vähentää ne tulonhankkimiskuluna. Samoin hän saa vähentää kohtuulliset majoittumiskustannukset toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista. Kuluja ei voi vähentää, jos työnantaja on maksanut majoituksen tai korvannut majoittumiskulut verovapaasti. Erityiselle työntekemispaikalle ja toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista aiheutuneiden kulujen vähentämisestä ja korvaamisesta on lisätietoja Matkakulut-sivuilla.

Vakituinen asunto ja työasunto

Työasuntovähennyksen saamiseksi henkilöllä tulee olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa: vakituinen asunto ja työasunto.

Perheellisen henkilön vakituinen asunto on asunto, jossa hän asuu yhdessä puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa. Puolisoita ovat aviopuolisot ja ns. verotukselliset puolisot (mm. yhdessä asuvat henkilöt, joilla on yhteinen lapsi; ks. tuloverolaki 7 §). Se, pidetäänkö henkilöitä puolisoina, ratkaistaan verovuoden lopun tilanteen mukaan. Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ei ennen verovuoden alkua ole täyttänyt 17 vuotta.

Perheettömän henkilön vakituinen asunto on paikka, jossa hän vakinaisesti asuu. Perheettömällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole puolisoa tai alaikäistä lasta tai joka asuu heistä erillään välien rikkoutumisen vuoksi.

Vakituinen asunto on yleensä se asunto, jossa henkilö on kirjoilla.

Työasunto on verovelvollisen toinen asunto, jonka hän on vuokrannut varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi. Jos toinen asunto on hankittu pääasiallisesti muusta syystä kuin työn vuoksi, kuten verovelvollisen tai hänen perheenjäsentensä opiskelua tai vapaa-ajan viettoa varten, kysymyksessä ei ole työasunto.

Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. Muun selvityksen puuttuessa olettamana asunnon käyvästä vuokratasosta voidaan pitää asuntoedun verotusarvoa.

Vuokrattuun asuntoon rinnastetaan työsuhdeasunto, joka on saatu luontoisetuna työnantajalta varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Työasuntovähennyksen voi saada myös asumisoikeusasunnosta tai osaomistusasunnosta niin kauan kuin verovelvollinen hallitsee osaomistusasuntoa vuokrasopimuksen perusteella.

Hotellimajoitus tai majoittuminen esimerkiksi leirintäalueella olevaan asuntovaunuun ei oikeuta vähennykseen, koska kysymys ei ole asunnon vuokraamisesta.

Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella.

Vakituisen asunnon laadulla ja omistussuhteilla ei ole merkitystä työasuntovähennystä myönnettäessä. Vakituinen asunto voi siten esimerkiksi olla verovelvollisen tai hänen puolisonsa omistama asunto tai vuokra-asunto.

Perheellisellä henkilöllä on oikeus työasuntovähennykseen, jos hän vuokraa käyttöönsä toisen asunnon varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi ja hänellä on samanaikaisesti käytössään vakituinen asunto, jossa hän asuu perheensä kanssa.

Esimerkki: A asuu Joensuussa yhdessä puolisonsa kanssa. A:lla on varsinainen työpaikka Helsingissä. A vuokraa Helsingistä asunnon, jonne hän majoittuu siellä työskennellessään. Muulloin hän oleskelee yleensä kotonaan Joensuussa. A saa työasuntovähennyksen Helsingin asunnon perusteella..

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti (vähintään) kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi. Toinen asunnoista on tällöin hänen vakituinen asuntonsa ja toinen hänen työasuntonsa.

Esimerkki: Espoossa asuvalla A:lla on osa-aikainen lääkärin virka helsinkiläisessä sairaalassa. Hän työskentelee siellä 3–4 päivänä viikossa. Lisäksi A työskentelee säännöllisesti Kouvolassa olevalla lääkäriasemalla 2–3 päivänä viikossa. A on vuokrannut Kouvolasta asunnon, jossa hän yöpyy Kouvolassa työskennellessään. A:n vakituinen asunto on Espoossa ja Kouvolassa oleva asunto on hänen työasuntonsa, jonka perusteella hän voi saada työasuntovähennyksen.
Esimerkki: Lappeenrannassa asuva B, jolla ei ole puolisoa eikä alaikäisiä lapsia, saa työpaikan Helsingistä. Hänellä ei ole sen lisäksi toista työpaikkaa. Hän vuokraa Helsingistä asunnon, jonne hän majoittuu työviikkojen ajaksi. Viikonloput ja loma-ajat hän viettää Lappeenrannan asunnossaan. B:llä ei ole oikeutta työasuntovähennykseen.

Vähennyksen voi saada myös, jos verovelvollinen on virkavapaana vakituisesta työstään ja työskentelee väliaikaisesti muualla.

Esimerkki: Jyväskylässä asuva perheetön professori C jää lukuvuodeksi virkavapaalle Jyväskylän yliopiston vakituisesta virastaan hoitaakseen tänä aikana viransijaisena Oulun yliopiston professorin virkaa. Oulussa työskentelyä varten hän vuokraa sieltä asunnon. C säilyttää Jyväskylän asunnon omassa käytössään virkavapauden ajan. Hänellä on oikeus työasuntovähennykseen Oulun asunnon perusteella.

Vakituisen asunnon ja työasunnon välimatka

Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin.

B:llä on perheineen vakituinen asunto Tammisaaren keskustassa ja hänen varsinainen työpaikkansa on Helsingin Vuosaaressa. B:llä on luontoisetuasunto Helsingin Lauttasaaressa, jonne hän työviikkojen aikana usein majoittuu.

Etäisyys Tammisaaren asunnolta Lauttasaaren asunnolle on noin 90 kilometriä ja Tammisaaren asunnolta Vuosaaressa olevalle varsinaiselle työpaikalle on noin 110 kilometriä. Verovelvollisella ei ole oikeutta työasuntovähennykseen, koska Lauttasaaren asunto on alle 100 kilometrin päässä Tammisaaressa olevalta vakituiselta asunnolta.

Työasuntovähennyksen määrä

Työasuntovähennys on 250 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jona verovelvollisella on samanaikaisesti vakituinen asunto ja työasunto. Vähennys ei kuitenkaan ole suurempi kuin verovelvollisen työasunnosta maksama vuokra.

Työasuntovähennyksen määrä lasketaan siis kultakin kalenterikuukaudelta erikseen. Vähennystä ei saa vajailta kalenterikuukausilta.

C:llä on ollut vuonna 2008 vuokrattuna työasunto 10.3.2008–31.12.2008 välisen ajan. Hän on maksanut työasunnosta vuokraa 230 euroa kuukaudessa 31.8.2008 saakka ja sen jälkeiseltä ajalta 260 euroa kuukaudessa.

C ei saa vähennystä maaliskuulta, koska hänellä ei ole ollut työasuntoa koko kalenterikuukautta. Huhti–elokuulta (5 kk) työasuntovähennys on 230 euroa kuukaudelta. Syys–joulukuulta (4 kk) hän saa työasuntovähennyksen enimmäismäärän 250 euroa kuukaudelta. C:n työasuntovähennys vuodelta 2008 on 2 150 euroa.

Työasuntovähennys myönnetään myös tavanomaisilta loma-ajoilta, jos työasunto ei ole tänä aikana muussa käytössä, esimerkiksi edelleen vuokrattuna toiselle.

Asumisoikeusasunnon vuokrana pidetään maksettua käyttövastiketta. Osaomistusasunnosta vähennys lasketaan maksetun vuokran perusteella. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

D on saanut työnantajaltaan luontoisetuna asunnon lämmityksineen keskuslämmitystalossa. Asunto on hänen työasuntonaan 1.3.–31.12.2008 välisenä aikana. Sen pinta-ala on 20 m2 ja se sijaitsee Helsingissä ennen vuotta 1961 valmistuneessa talossa.

Asunnon luontoisetuarvo on Verohallituksen vuodelle 2008 antaman luontoisetupäätöksen (1214/07) mukaan 295 euroa kuukaudessa, mikä määrä lisätään luontoisetuna D:n veronalaiseen palkkaan (D ei ole maksanut asunnosta vuokraa). Työasuntovähennys lasketaan D:n veronalaiseksi tuloksi luetun luontoisedun perusteella. D:n työasuntovähennys vuodelta 2008 on 10 kk * 250 euroa eli 2 500 euroa.

Vuokraan luetaan suoritukset, jotka vuokralainen maksaa vuokrasuhteen perusteella vuokranantajalle tai vuokranantajan lukuun. Vuokralaisen kolmannelle osapuolelle maksamia maksuja, joiden suorittamisesta vuokranantaja ei ole vastuussa, ei pidetä vuokrana. Esimerkiksi sähkölaskuja, jotka vuokralainen maksaa sähkölaitokselle sen kanssa suoraan solmimansa sähkösopimuksen perusteella, ei katsota työasunnosta maksetuksi vuokraksi.

Muut vähennykset ja työasuntovähennys

Työasuntovähennyksen määrää pienentävät mahdolliset muut vähennykset, joihin verovelvollisella on oikeus verovuoden verotuksessa kyseisen asunnon käytön perusteella. Poikkeuksena on kotitalousvähennys, joka ei vaikuta työasuntovähennyksen määrään.

E:llä on ollut työasunto 7 kuukauden ajan vuonna 2008. Hän on maksanut työasunnosta vuokraa 300 euroa kuukaudelta eli yhteensä 2 100 euroa. Työasuntovähennys olisi tällöin 1 750 euroa (7 kk * 250 euroa = 1 750 euroa). E on käyttänyt samaa asuntoa myös työtehtäviensä hoitamiseen ja hänelle myönnetään verovuoden verotuksessa 400 euron työhuonevähennys. Työasuntovähennystä pienennetään työhuonevähennyksen määrällä. Työasuntovähennys on 1 350 euroa (1 750 – 400 = 1 350 euroa).

Verotusta toimitettaessa palkkatuloista vähennetään kaavamainen tulonhankkimisvähennys (620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä). Jos työasuntovähennys liittyy palkkatuloon, työasuntovähennys ja muut palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot ovat (erikseen) vähennyskelpoiset vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää kaavamaisen tulonhankkimisvähennyksen määrän.

Verovapaat tuet ja työasuntovähennys

Työasuntovähennystä ei myönnetä, jos verovelvollinen on saanut verovuonna toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata korvausta tai etuutta. Tällainen etuus voi olla esimerkiksi työasuntoa varten saatu verovapaa asumistuki tai kansanedustajan verovapaa kulukorvaus. Etuuden tai korvauksen määrällä ei ole merkitystä. Pienikin verovuonna saatu verovapaa korvaus tai etuus työasuntoa varten estää työasuntovähennyksen saamisen tuolta verovuodelta. Työasunnossa asumista varten saatu veronalainen korvaus ei ole este työasuntovähennyksen saamiselle.

Muu kuin työasuntoa varten saatu verovapaa tuki tai korvaus ei vaikuta työasuntovähennykseen. Esimerkiksi vakituista asuntoa varten saatu asumistuki tai erityiselle työn tekemispaikalle tehdystä työmatkasta saatu matkakustannusten korvaus ei estä työasuntovähennyksen saamista.

Työasuntovähennyksen myöntäminen puolisoille

Puolisoista vain toiselle voidaan myöntää työasuntovähennys. Tätä rajoitusta sovelletaan kuukausikohtaisesti (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2012:109). Jos kumpikin puoliso vaatii työasuntovähennystä samalta kuukaudelta, vähennys myönnetään verovuonna suurempituloiselle puolisolle.

Suurempituloisena pidetään sitä puolisoa, jonka verovuoden puhtaan ansiotulon määrä ennen työasuntovähennyksen tekemistä on suurempi. Työasuntovähennys lasketaan aina vähennyksen saajan omien vähennysperusteiden mukaan. Toisen puolison työasunnostaan maksamaa vuokraa ei oteta huomioon laskettaessa vähennykseen oikeutetun puolison työasuntovähennystä.

Esimerkki: Puoliso A:lla on ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 200 euroa kuukaudessa. Puoliso B:llä on myös ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 300 euroa kuukaudessa. Kumpikin puoliso vaatii työasuntovähennystä.
Puhdas ansiotulo ennen työasuntovähennyksen tekemistä on A:lla 40 000 euroa ja B:llä 30 000 euroa. A on suurempituloinen puoliso ja työasuntovähennys myönnetään hänelle.
A:lle myönnetään työasuntovähennystä hänen omien vähennysperusteidensa mukaan 12 * 200 euroa = 2 400 euroa.

Jos puolisoilla on ollut työasunto eri aikoina ja he vaativat työasuntovähennystä eri ajoilta, kumpikin puoliso voi saada työasuntovähennyksen samalta verovuodelta.  Kultakin kuukaudelta työasuntovähennyksen voi saada kuitenkin vain toinen puolisoista. Jos kumpikin on vaatinut vähennystä samalta kuukaudelta, vähennys myönnetään puolisolle, joka on verovuonna suurempituloinen puoliso.

Esimerkki: Puoliso A:lla on ollut verovuonna työasunto ajalla 1.1.-31.7. ja hän on maksanut siitä vuokraa 200 euroa kuukaudessa. Puoliso B:llä on ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 240 euroa kuukaudessa. Kumpikin puoliso vaatii työasuntovähennystä.

Puhdas ansiotulo ennen työasuntovähennyksen tekemistä on A:lla 40 000 euroa ja B:llä 30 000 euroa. A on suurempituloinen puoliso. A:lle myönnetään työasuntovähennys 1 400 euroa ajalta 1.1.-31.7. B:lle myönnetään työasuntovähennys  1 200 euroa ajalta 1.8.-31,12,

Jos kummallakin puolisolla on ollut työasunto samanaikaisesti, puolisot voivat sopia keskenään kumpi heistä vaatii työasuntovähennyksen.

Esimerkki: Puoliso A:lla on ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 200 euroa kuukaudessa. Puoliso B:llä on myös ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 240 euroa kuukaudessa.

Puhdas ansiotulo ennen työasuntovähennyksen tekemistä on A:lla 40 000 euroa ja B:llä 30 000 euroa.

Vain puoliso B vaatii työasuntovähennystä.

Puoliso B:lle myönnetään työasuntovähennys 12 * 240 euroa = 2 880 euroa.

Esimerkki: Puoliso A:lla on ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 200 euroa kuukaudessa. Puoliso B:llä on myös ollut koko vuoden työasunto ja hän on maksanut siitä vuokraa 240 euroa kuukaudessa.

Puhdas ansiotulo ennen työasuntovähennyksen tekemistä on A:lla 40 000 euroa ja B:llä 30 000 euroa.

Puolisot sopivat keskenään työasuntovähennyksen vaatimisesta.  Puoliso A vaatii vähennystä ajalta 1.1.-30.6. ja puoliso B vaatii vähennystä ajalta 1.7.-31.12.2012.

Puoliso A:lle myönnetään työasuntovähennys 6 * 200 euroa = 1 200 euroa.

Puoliso B:lle myönnetään työasuntovähennys 6 * 240 euroa = 1 440 euroa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2012:109 muuttaa verotuskäytäntöä verovelvollisen eduksi. Verotuskäytännössä työasuntovähennyksen on saanut verovuodelta vain toinen puolisoista. Verovelvollinen voi hakea muutosta verotukseensa, jos hänelle ei ole myönnetty vähennystä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisissa olosuhteissa. Oikaisuvaatimus on tehtävä Verohallinnolle viiden vuoden kuluessa kyseisen verovuoden verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Työasuntovähennyksen vaatiminen

Työasuntovähennys myönnetään verovelvollisen esittämän selvityksen perusteella. Selvitys tulee tehdä lomakkeella 19 Työasuntovähennys (3019). Työasuntovähennystä koskeva vaatimus ja selvitys esitetään Verohallinnolle palautettavassa esitäytetyssä veroilmoituksessa tai Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Työasuntovähennystä voi pyytää jo verovuoden aikana ennakkoperinnässä. Hakemus ennakonpidätysprosentin muuttamisesta voidaan tehdä myös sähköisesti Verokortti verkossa -palvelussa. Verovelvollisen on säilytettävä työasuntovähennykseen liittyvät kuitit ja tositteet. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 86)



Sivu on viimeksi päivitetty 20.4.2017