Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2016

Antopäivä
7.2.2017
Voimassaolo
Toistaiseksi

Tuloveroasteikko sekä kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta. Vuodelle 2016 on vahvistettu seuraava tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 700–25 000 8 6,5
25 000–40 800 547,50 17,5
40 800–72 300 3 312,50 21,5
72 300– 10 085 31,75

Luonnollinen henkilö maksaa 1.1.2013 lukien valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä hänelle lasketun valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrällä ylittää 45 000 euroa. Lisävero koskee ansiotulona verotettavia eläkkeitä. Lisävero suoritetaan eläkkeestä normaalisti menevän veron lisäksi. Lisävero maksetaan myös kuolinvuodelta.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2016 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairausvakuutetuilta peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2016 vakuutetun sairaanhoitomaksu on 1,30 prosenttia. Vuonna 2016 palkansaajalta ja yrittäjältä perittävä päivärahamaksu on 0,82 prosenttia. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on siten pääsääntöisesti yhteensä 2,12 prosenttia. Eläke- ja etuustulosta sekä muusta tulosta, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun korotuksen määrä on 0,17 prosenttia. Yrittäjän päivärahamaksun korotus on 0,13 prosenttia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset: kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys myönnetään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa laskettaessa. Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2016 alkaen 2 970 eurosta 3 020 euroon. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Perusvähennyksen määrä pienenee 18 prosentilla siitä määrästä, jolla puhtaan ansiotulon määrä ylittää 3 020 euroa. Tämän vuoksi enimmäismäärän korotus keventää lähinnä pieniä ansiotuloja kuten sosiaalietuuksia ja eläkkeitä saavien verotusta.

Perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulon saajalla noin 19 700 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 25 500 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 21 900 euron vuosituloille. Verohallinto myöntää perusvähennyksen vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten sitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset: työtulovähennys

Työtulovähennys myönnetään palkoista, työkorvauksista ja ansiotulona verotettavista käyttökorvauksista sekä yritystoiminnasta saaduista ansiotuloista. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2016 alkaen 1 025 eurosta 1 260 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti nousee 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin. Lisäksi vähennyksen poistumaprosentti nousee 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin. Kun puhdas ansiotulo on noin 119 900 euroa, vähennystä ei enää myönnetä. Verohallinto myöntää työtulovähennyksen vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten sitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset: merityötulovähennys

Puhtaasta ansiotulosta myönnettävän merityötulovähennyksen määrä on vuoden 2016 alusta lukien sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa 20 % merityötulon kokonaismäärästä, mutta kuitenkin enintään 7 000 euroa vuodessa. Lisäksi vuodesta 2016 alkaen, kun henkilön saaman merityötulon kokonaismäärä ylittää 50 000 euroa, merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Enimmäismääräisen vähennyksen saa noin 35 000 euron vuosituloilla ja vähennys poistuu noin 190 000 euron vuosituloilla.

Merityötulovähennyksen määrä on vuodesta 2016 alkaen lähtökohtaisesti samansuuruinen valtion- ja kunnallisverotuksessa. Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään kuitenkin merityötulovähennys kunnallisverotuksessa edelleen korotettuna (korotus on 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomen satamassa tai muutoin Suomen rajojen sisäpuolella ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa). Verohallinto myöntää merityötulovähennyksen vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten sitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Asuntovelan korkojen vähentäminen

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan korkoja. Jos vähennettävien korkojen määrä ylittää pääomatulojen määrän, korot voidaan tietyin rajoituksin vähentää alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta.

Vuoteen 2011 asti asuntolainan korot olivat kokonaisuudessaan pääomatulosta vähennyskelpoisia. Tuloverolakia on sittemmin muutettu siten, että vähennyskelpoista on enää osa asuntovelan koroista. Vuonna 2016 vähennyskelpoista on 55 prosenttia koroista. Vähennys pienenee edelleen asteittain siten, että vuonna 2017 vähennyskelpoista on enää 45 prosenttia koroista, vuonna 2018 enää 35 prosenttia ja vuodesta 2019 alkaen vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on siten vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko.

Pääomatulojen verotus

Pääomatuloista suoritetaan veroa 30 prosenttia. Jos verotettava tulo ylittää 30 000 euroa, vero on 34 prosenttia (33 prosenttia vuonna 2015) ylittävältä osalta.

Omaisuuden luovutustappiot

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Ensisijaisesti luovutustappiot vähennetään edelleen omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Vuoden 2016 alusta alkaen omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio voidaan kuitenkin luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähentää myös muista pääomatuloista siltä osin, kuin luovutustappio jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta.

Vähennys tehdään puhtaasta pääomatulosta ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa eli tappioiden perusteella ei myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskee vain vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä luovutustappiota. Aikaisemmin syntyneet tappiot vähennetään edelleen aiempien säännösten mukaisesti ainoastaan luovutusvoitoista. Tappiot vähennetään edelleen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet.

Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vuodesta 2016 alkaen vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruisen rahalahjoituksen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Vähennyskelpoisia ovat ainoastaan lahjoitukset tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen.

Uusi säännös vastaa muuten vuosina 2009 - 2012 voimassa ollutta luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennystä, mutta vähennyskelpoisuuden euromääräinen yläraja on 500 000 euroa aiemman 250 000 euron sijaan.

Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko

Euroopan unionin direktiivillä 2014/86/EU emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU) liitteeseen on lisätty yhtiötyyppejä, joihin sovelletaan yhtiöverotusta Puolassa sekä yhtiötyyppejä, jotka on lisätty Romanian yhtiölakiin. Näiden muutoksen vuoksi tuloverolain ulkomaiselta yhteisöltä saatua osinkoa koskevaa 33 c §:ää on muutettu niin, että myös näiden yhtiötyyppien maksamat osingot ovat Suomessa osittain verovapaita samoin edellytyksin kuin suomalaisten yhtiöiden maksamat osingot. Muutettua säännöstä sovelletaan 1.1.2016 lähtien.

Yleisradioveron alarajan korotus

Suomessa yleisesti verovelvollisen, joka viimeistään verovuoden aikana on täyttänyt 18 vuotta, on suoritettava tulojen perusteella yleisradioveroa. Vuoden 2016 alusta lukien, jos yleisradioveron määrä on vähemmän kuin 70 euroa, veroa ei maksuunpanna (alaraja aiemmin 51 euroa). Yleisradioveroa ei ole myöskään suoritettava sen ylärajaa eli 143 euroa enempää. 

Sijoitustoiminnan verohuojennuksen poistuminen

Suomessa yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö on verovuosina 2013—2015 tietyin edellytyksin ollut oikeutettu ylimääräiseen vähennykseen osakeyhtiöön sijoittamansa uuden osakepääoman perusteella. Huojennusta ei saa enää 1.1.2016 tai sen jälkeen tehdyn sijoituksen perusteella.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia (1551/1995, niin sanottu avainhenkilölaki) muutettiin siten, että lain soveltamisaikaa jatkettiin myös vuosina 2016—2019 alkaneeseen työskentelyyn. Lain soveltamisen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka tulevat ulkomailta ja joilla on erityisasiantuntemusta, toimivat opettajina suomalaisessa ylemmässä oppilaitoksessa taikka harjoittavat tieteellistä tutkimusta.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverolakia on vuoden 2016 alusta lukien muutettu siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä (3 euroa) on luovuttu.

Kiinteistöverotus

Vuoden 2016 kiinteistöverotuksen osalta muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin. Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä (0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2015) kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi tai, jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Lisäksi rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Myös yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväliä on muutettu, mutta muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.