Verovapaus toisen Pohjoismaan osinkoverosta

Antopäivä
19.12.2012
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verovapaus toisessa Pohjoismaassa saadusta osingosta

Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää, miten haetaan verovapautta toisesta Pohjoismaasta saadusta osinkotulosta. Hakijan kotivaltion ja osingon lähdevaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät keskenään sopimuksen osinkotulon verovapaudesta kunkin hakijan osalta erikseen. Asian saa vireille tekemällä sitä koskevan hakemuksen kotivaltion viranomaiselle. Hakija voi saatuaan kotivaltionsa viranomaiselta verovapautta koskevan sopimuksen hakea sen nojalla veron palauttamista toisesta valtiosta.

Kuka voi hakea verovapautta

Verovapautta voi hakea Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa tarkoitettu yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos. Verovapauden saajana ei voi olla yksityishenkilö. Verovapaus voi koskea vain toisesta Pohjoismaasta saatua osinkotuloa.

Kuka voi saada verovapauden

Verovapauden edellytyksistä säädetään edellä mainitussa verosopimuksessa. Verovapauden edellytyksenä on, että

  1. hakija on tarkoitukseltaan yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos ja
  2. hakija on Suomessa verovapaa osingosta suoritettavasta verosta.

Minkälaista hakijaa pidetään tarkoitukseltaan yleisesti hyvää tekevänä tai muutoin yleishyödyllisenä laitoksena

Verovapauden saajana voi olla:

1. Yleishyödyllinen yhteisö (tuloverolain 22 §). Yhteisö on yleishyödyllinen, jos:

  • se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
  • sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;
  • se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

Tuloverolain 22 § sisältää esimerkkiluettelon yhteisöistä, joita voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Tällaisia yhteisöjä ovat lain mukaan mm:

maatalouskeskus, maatalous- ja maamiesseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura, näihin rinnastettava vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävä yhdistys, puoluerekisteriin merkitty puolue sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistys sekä muu yhteisö, jonka tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen

2. Osittain verovapaa yhteisö (tuloverolain 21 §), jos sen toiminta (tai sen osa) on ”yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen”. Esimerkkeinä voidaan mainita:

  • kuntien hallinnoimat lahjoitus- ja testamenttirahastot, mikäli varojen käyttötarkoitus on tieteen tai taiteen tukeminen, opiskelun, urheilun tukeminen sekä sosiaalinen, yhteiskunnan vähävaraisten tai syrjäytyneiden asemaan kohdistuva tuki
  • yliopistot ja oppilaitokset/ niiden stipendirahastot
  • uskonnolliset yhteisöt (mikäli toimintaan sisältyy yhteiskunnan vähäosaisiin tai syrjäytyneisiin kohdistuvaa taloudellista tai muuta vastaavaa tukea)

3. Tuloverosta vapaa yhteisö (tuloverolain 20 §)

Asiaa ratkaistaessa harkitaan sitä, voidaanko hakijaa pitää yleisesti hyvää tekevänä tai muutoin yleishyödyllisenä laitoksena. Johtoa saa edellä 1- ja 2-kohdissa mainituista perusteista.

Tulkintakäytäntö

Korkein hallinto-oikeus on 31.3.2005 antamassaan ratkaisussa (taltio 701) katsonut, että tuloverolain 20 §:n mukaiselle sairauskassalle ei voitu myöntää verovapautta toisesta pohjoismaasta saadusta osingosta. Lisäksi verovapaushakemuksia aiemmin toimivaltaisena viranomaisena käsitellyt Verohallitus on omassa tulkintakäytännössään katsonut, että mm. työttömyyskassa ei täytä verovapauden edellytyksiä. Verovapautta ei myöskään ole myönnetty hakijoille, joiden toiminnan tarkoituksena on esim. työntekijöiden lakisääteisten etuuksien, kuten esimerkiksi eläketurvan tai lisäetuuksien myöntäminen rajoitetulle henkilöpiirille. Tällaisia hakijoita ovat olleet mm. eläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat.

Ruotsin tulkintakäytäntö

Verovapausasioita Ruotsissa käsittelevän viranomaisen Skatteverketin nykyisen tulkinnan mukaan verovapauden myöntämisen edellytyksenä on, että hakijaa voitaisiin myös Ruotsin sisäisen lainsäädännön mukaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, jos sen kotipaikka olisi Ruotsissa. Hakijat, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti taloudellisen toiminnan tai toimialaintressien edistäminen, eivät täytä Ruotsissa yleishyödyllisyyden edellytyksiä. Tällaisissa tapauksissa verovapautta ei voida myöntää, vaikka hakija täyttäisikin verovapaudelle Suomessa asetetut edellytykset.

Ensisijaisesti taloudellista toimintaa tai toimialaintressejä edistävinä järjestöinä on Skatteverketin tulkinnan mukaan pidetty yleensä mm. suomalaisia ammattiyhdistyksiä, toimialajärjestöjä sekä erilaisia elinkeinoelämän intressijärjestöjä.

Verovapauden hakeminen

Verovapautta haetaan 1.1.2013 lukien Lounais-Suomen yritysverotoimistolta.

Hakemus on vapaamuotoinen ja sen tulee olla asianmukaisesti nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön/henkilöiden allekirjoittama. Hakemusmallina voidaan käyttää esim. oheista mallia (liite 1).

Hakemuksessa pyydetään Lounais-Suomen yritysverotoimistoa ryhtymään toimenpiteisiin Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 23.9.1996 tehdyn sopimuksen (412/1997) 10 artiklan 7 kappaleessa tarkoitetun osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen tekemiseksi toisen Pohjoismaan viranomaisen kanssa.

Hakemuksessa mainitaan ajankohta, josta lähtien hakija on omistanut ulkomaisen yhtiön osakkeita.

Hakemuksen perustelut

Hakemuksessa tulee esittää perustelut sille, miksi hakija katsoo olevansa oikeutettu verovapauteen sekä miten hakija on käytännössä toteuttanut säännöissään, säädekirjassa tai vastaavassa asiakirjassa mainittua tarkoitustaan.

Hakemukseen liitettävät asiakirjat

  • valtakirja hakijalta (jos hakija ei itse ole allekirjoittajana)
  • yhdistys- tai säätiörekisterin ote
  • yhdistyksen säännöt
  • toimintakertomus (viimeisin)
  • tuloslaskelma ja tase (viimeisin)

Jos kysymyksessä on lahjoitus- tai testamenttirahasto (esim. stipendirahasto), hakemukseen on liitettävä myös jäljennös lahjakirjasta tai testamentista sekä selvitys rahaston varainjaosta

Minne hakemus lähetetään  

Hakemus liitteineen lähetetään Lounais-Suomen yritysverotoimistolle seuraavaan osoitteeseen

Lounais-Suomen yritysverotoimisto
PL 927
20101 TURKU                  

Hakemuksen käsittely

Vastaanotettuaan hakemuksen Lounais-Suomen yritysverotoimisto tutkii, onko hakijalla edellä kuvattujen ratkaisuperusteiden mukaisesti oikeus saada verovapaus eli täyttääkö hakija ne verovapauden edellytykset, joista säädetään Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa. Jos hakijan ei todeta täyttävän edellä mainittuja verosopimuksen mukaisia edellytyksiä, Lounais-Suomen yritysverotoimisto tekee asiassa kielteisen päätöksen. Tämä päätös lähetetään hakijalle tiedoksi. Hakijalla on oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Kielteiseen päätökseen liitetään valitusosoitus, josta valituksessa sovellettava menettely ilmenee.

Mikäli toisen pohjoismaan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tekemästä verovapaussopimusta hakijan osalta, päättyy hakemuksen käsittely, koska verosopimuksessa tarkoitettua toimivaltaisten viranomaisten tekemää sopimusta verovapaudesta ei ole voitu tehdä. Siitä ilmoitetaan erikseen hakijalle.

Lounais-Suomen yritysverotoimisto lähettää verovapautta koskevan sopimuksen hakijalle

Jos Lounais-Suomen yritysverotoimisto toteaa verovapauden edellytysten olevan olemassa, se tekee toisen Pohjoismaan toimivaltaisen viranomaisen kanssa hakijaa koskevan sopimuksen osinkotulon verovapaudesta. Sopimuksessa mainitaan, mistä ajankohdasta lukien sopimusta noudatetaan. Lounais-Suomen yritysverotoimisto lähettää tämän sopimuksen hakijalle.

Verovapauden voimassaoloaika

Verovapaus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään niin kauan kuin Pohjoismaiden välinen verosopimus on voimassa. Verovapaus voi koskea myös hakemuksen tekemistä edeltävää aikaa.

Miten muutos hakijan olosuhteissa verovapauden myöntämisen jälkeen vaikuttaa verovapauteen

Jos hakijan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että verovapauden edellytykset eivät enää täyty, Lounais-Suomen yritysverotoimisto voi poistaa myönnetyn verovapauden. Hakija on velvollinen ilmoittamaan Lounais-Suomen yritysverotoimisto niissä olosuhteissaan tai toiminnassaan tapahtuneista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta verovapauden myöntämiselle.

Osingosta pidätetyn veron palauttamista haetaan ulkomaan viranomaiselta

Saatuaan Lounais-Suomen yritysverotoimisto osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen hakija voi hakea toisessa valtiossa perityn veron palauttamista. Hakemus tehdään toisen valtion viranomaiselle. Hakemukseen liitetään kopio verovapautta koskevasta sopimuksesta, minkä vuoksi on tärkeää, että hakija säilyttää itsellään alkuperäisen sopimusasiakirjan. Tarkempia ohjeita hakemusmenettelyyn liittyvistä seikoista voi kysyä hakemuksen käsittelevältä ulkomaan viranomaiselta.

Ruotsin veron palautushakemus

Hakemuksessa käytettävä lomake löytyy Ruotsin veroviranomaisen Internet-sivulta:

http://www.skatteverket.se

Lomakkeen nimi on:
Ansökan om återbetalning av svensk skatt på utdelning
Claim for repayment of Swedish tax on dividends

Mistä voi saada lisätietoja

Lisätietoja verovapauteen liittyvistä kysymyksistä saa Verohallinnosta:

Lounais-Suomen yritysverotoimisto
PL 927
20101 TURKU
029 512 000 (vaihde)

 


Liite 1
Hakemusmalli

Verohallinto
Lounais-Suomen yritysverotoimisto
PL 927
20101 TURKU                       

Asia:   Hakemus osinkotulon verovapaudesta
           Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja
           koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi
           23.9.1996 tehdyn sopimuksen (412/1997)
           10 artiklan 7 kappaleen nojalla

Pyydämme, että Lounais-Suomen yritysverotoimisto tekisi allekirjoittaneesta hakijasta osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen … (ao.valtion nimi) toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Hakemuksen perusteena on Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuus veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 23.9.1996 tehdyn sopimuksen 10 artiklan 7 kappale.

Hakemus koskee ruotsalaiselta/norjalaiselta/tanskalaiselta/islantilaiselta yhtiöltä/sijoitusrahastolta saatua osinkotuloa/sijoitusrahaston voitto-osuutta. Hakija on omistanut hakemuksessa tarkoitetun yhtiön osakkeita/sijoitusrahasto-osuuksia vuodesta ….. alkaen.

Seuraavista syistä katsomme olevamme verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa tarkoitettu yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos. …( perustelut: mikä on hakijan tarkoitus sekä miten hakija toteuttanut sen säännöissä/säädekirjassa/tai vastaavassa asiakirjassa mainittua tarkoitusta).

Paikka ja päiväys

Hakijan nimi
Allekirjoitus

Osoite- ja yhteystiedot