Arvonlisäveron alarajahuojennus

Antopäivä
1.1.2019
Diaarinumero
VH/2106/00.01.02/2018
Voimassaolo
1.1.2019 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Arvonlisäveron alarajahuojennus, 20.3.2017, A65/200/2017

Aputaulukkoa (ohjeen kohta 3) on päivitetty 14.2.2019.

Ohjeeseen on lisätty esimerkit 23 ja 26. Lisäksi ohjeen kohtiin 1, 2, 4, 6, 9, 13 ja 14 on tehty tarkennuksia.

Verohallinto muuttaa tällä ohjeella tulkintaansa käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverojärjestelmää ja matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää soveltavien huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon laskennasta. Asiaa käsitellään ohjeen kohdassa 4. Ohje tulee tältä osin voimaan 1.1.2019 alkaen.

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?

Jos liiketoiminta on vähäistä, liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden arvonlisäverolain (AVL) 3 §:n mukaan laskettava liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos 10 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain mukaan.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä on huojennuksen määrä. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

Huojennusta laskettaessa liikevaihtoon ei lueta kaikkia myyntejä eikä tilitettävään arvonlisäveroon kaikkia veroja. Asiasta kerrotaan tarkemmin jäljempänä ohjeessa.

2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Arvonlisäveron verokauden pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.

  • Jos yrityksen verokausi on kalenterikuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.

Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla huojennukseen oikeuttava liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Suhteuttaminen koskee vain liikevaihtoa. Arvonlisäveroa ei suhteuteta koskaan.

Lisätietoa: ks. luku 14 Liikevaihdon suhteuttaminen

Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan verokauden mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella.

Esimerkki 1: Yrityksen toiminta alkaa kesken kalenterivuoden ja sen ensimmäinen, kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.9.2017 - 31.12.2018. Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi.

Yritys ilmoittaa alarajahuojennuksen tiedot tilikauden 1.9.2017 - 31.12.2018 viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella (joulukuu 2018). Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään 12.2.2019. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, koska tilikausi on pidempi kuin 12 kuukautta.

Esimerkki 2: Yrityksen toiminta alkaa kesken kalenterivuoden ja sen ensimmäinen, kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.9.2017 - 31.12.2018. Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Koska yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §). 

Alarajahuojennuksen tiedot ajalta 1.9.2017 - 31.12.2017 yritys ilmoittaa kalenterivuoden 2017 viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuu 2017). Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään 12.2.2018. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Alarajahuojennuksen tiedot ajalta 1.1.2018 - 31.12.2018 yritys ilmoittaa kalenterivuoden 2018 viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuu 2018). Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään 12.2.2019. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

Esimerkki 3: Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa.  Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta.

Esimerkki 4: Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa.  Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä toukokuuta.

Esimerkki 5: Yrityksen verokausi on kalenterivuosi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa.  Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta.

3. Miten huojennus lasketaan?

Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron, laskee alarajahuojennuksen seuraavan kaavan mukaisesti:

vero -  (liikevaihto – 10 000 e) x vero
                           20 000 e

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa.

Jos huojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 10 000 euroa, laskukaavaa ei käytetä. Alarajahuojennuksen määrä on tällöin sama kuin huojennukseen oikeuttava arvonlisävero.

Huojennuksen laskemiseen voit käyttää aputaulukkoa (xls).

4. Miten huojennukseen oikeuttava liikevaihto määritellään?

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain arvonlisäverolliset myynnit ilman arvonlisäveron osuutta, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat arvonlisäverottomat myynnit:

  • tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
  • vientimyynti (AVL 70 §)
  • veroton matkustajamyynti (AVL 70 b §)
  • verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
  • vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
  • verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
  • muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit (AVL 41 § ja 44 §)
  • kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi).

Muita arvonlisäverottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.

Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverojärjestelmää ja matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan ostajalta veloitettu myyntihinta vähennettynä myynnistä suoritetun arvonlisäveron osuudella.

Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu. Saaduista ennakkomaksuista tilitettävä arvonlisävero otetaan huomioon siltä tilikaudelta, jona ne on maksettu.

Esimerkki 6: Yritys laskuttaa käännetyn verovelvollisuuden alaisia rakentamispalveluja 11 000 euroa/tilikausi. Lisäksi yritys myy palveluja kuluttajille ja kotitalouksille 10 500 eurolla/tilikausi (ilman arvonlisäveron osuutta). Rakentamispalvelun myynti luetaan mukaan myyjän liikevaihtoon alarajahuojennuslaskelmassa silloinkin, kun siihen sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 21 500 euroa.

Esimerkki 7: Fysioterapeutin liikevaihto muodostuu arvonlisäverottoman fysioterapian (20 000 euroa) lisäksi arvonlisäverollisesta vyöhyketerapiasta (15 000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta). Aiemmin mainittuja arvonlisäverottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun alarajahuojennuksen liikevaihtoa lasketaan. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on siis 15 000 euroa.

5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?

Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan mm. seuraavia eriä:

  • arvonlisäveron osuus
  • metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon)
  • kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
  • käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
  • palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65 §)
  • veikkausasiamiehen palkkiot
  • arvonlisäverottomat tuet.

Esimerkki 8: Yritys myy konsultointipalveluita sekä Suomeen että ulkomaille sijoittautuneille elinkeinoharjoittajille. Konsultointipalvelu on arvonlisäverolain yleissäännön 65 §:n mukainen palvelu. Tilikauden myynti ilman arvonlisäveron osuutta Suomessa on 15 000 euroa. Myynti toisiin EU-maihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 20 000 euroa ja myynti EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 30 000 euroa. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa

6. Miten huojennukseen oikeuttava arvonlisävero lasketaan?

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on myynnistä suoritettavien arvonlisäverojen ja ostosta vähennettävien arvonlisäverojen erotus.

Huojennukseen oikeuttavaan arvonlisäveroon eivät kuulu seuraavat:

1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista tai EU-palveluostoista suoritettava arvonlisävero (yhteisöhankinnasta tai EU-palveluostosta suoritettava arvonlisävero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen omasta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Yhteisöhankinnan ja EU-palveluoston vähennettävä arvonlisävero otetaan kuitenkin huomioon).

Esimerkki 9: Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2018. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman arvonlisäveron osuutta) 10 500 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 520 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava arvonlisäveroa 250 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan arvonlisäveron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 150 euroa. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis ollut yhteensä 400 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 500 euroa.

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien (2 520 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien arvonlisäverojen (400 euroa) erotus 2 120 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 120 - (10 500 – 10 000) x 2 120  = 2 067  
                        20 000 

Esimerkki 10: Yrityksen tilikausi on 1.1.-31.12.2018. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman arvonlisäveron osuutta) 12 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 880 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava arvonlisäveroa 1 500 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan arvonlisäveron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 1 600 euroa. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis ollut yhteensä 3 100 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä arvonlisävero 1 500 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä arvonlisävero 1 600 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 12 000 euroa.

Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on negatiivinen (kotimaan myynneistä suoritettava vero 2 880 euroa - tilikaudelta vähennettävät verot 3 100 euroa= -220 euroa).

 

2) Arvonlisävero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a, 8 a–8 d ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa, mutta ostosta vähennettävä arvonlisävero otetaan huomioon).

Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §). Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Tarkempia tietoja romukaupan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Esimerkki 11: Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman arvonlisäveron osuutta 11 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 640 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi yrityksen on maksettava 250 euroa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 400 euroa: käännetyn verovelvollisuuden perusteella vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (2 640 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 240 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2240 - (11 000 – 10 000) x 2 240  = 2128
                         20 000

Esimerkki 12: Yritys ostaa rakentamispalveluja, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Yritys ottaa alarajahuojennuslaskelman tilitettävässä arvonlisäverossa huomioon ainoastaan oston perusteella vähennettävän arvonlisäveron, ei suoritettavaa arvonlisäveroa.

Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2018. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman arvonlisäveron osuutta 15 000 euroa (arvonlisävero 3 600 euroa). Lisäksi yrityksen on maksettava arvonlisäveroa rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden perusteella 500 euroa. Tämän arvonlisäveron yritys saa vähentää. Muiden vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana 300 euroa. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 800 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (3600 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (800 euroa) erotus 2 800 euroa.

Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia arvonlisäveroja ei oteta huomioon.

Yrityksen arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2800 - (15 000 – 10 000) x 2 800  = 2100
                       20 000

3) Metsätaloudesta tilitettävä arvonlisävero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa eikä ostoista vähennettävää arvonlisäveroa).

Esimerkki 13: Tilikaudella 1.1.–31.12.2018 verovelvollisen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 500 euroa ja suoritettava arvonlisävero (24 %) 2 760 euroa. Liiketoiminnan vähennettävät arvonlisäverot ovat yhteensä 3 060 euroa. Tähän summaan sisältyy metsätalouden vähennettäviä arvonlisäveroja 1 500 euroa. Metsätaloudesta ei ole suoritettavia veroja.

Tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on 300 euroa negatiivinen. Laskukaavassa käytettävä huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on 1 200 euroa: suoritettavat verot 2 760 euroa miinus muut kuin metsätaloudesta vähennettävät arvonlisäverot 1 560 euroa. Huojennuksen määrä on 1 110 euroa.

1 200 - (11 500 – 10 000) x 1 200  = 1 110
                        20 000

4) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä arvonlisävero silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa eikä ostoista vähennettävää arvonlisäveroa).

5) Käyttöomaisuuden myynnistä ja käyttöomaisuuden omasta käytöstä suoritettava arvonlisävero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa, mutta ostosta vähennettävä arvonlisävero otetaan huomioon).

6) Tavaran maahantuonnista suoritettava arvonlisävero (maahantuonnista suoritettava arvonlisävero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen omasta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Maahantuonnista vähennettävä arvonlisävero otetaan kuitenkin huomioon).

7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?

Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Arvonlisäveron verokausi ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot kalenterivuoden vai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella.

Jos arvonlisäveron verokausi on

  • kalenterikuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli tilikauden viimeisen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksella
  • neljänneskalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli kalenterivuoden viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella).
  • kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla arvonlisäveroilmoituksella.

Alarajahuojennusta voi vaatia ainoastaan arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jossa alarajahuojennustiedot on ilmoitettava, ja vähentää huojennuksen tilitettävästä arvonlisäverosta.

Esimerkki 14: Yrityksen arvonlisäveron verokausi on kalenterivuosi. Yrityksen liikevaihto on alle 10 000 euroa. Alarajahuojennuksena palautettava määrä on sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava arvonlisävero, joten maksettavaa arvonlisäveroa ei jää. Yritys ottaa alarajahuojennuksen huomioon kalenterivuoden arvonlisäveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä arvonlisäverosta.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän toiminnan lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

Esimerkki 15: Yrityksen verokausi on ollut kalenterivuosi. Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.2.2017–31.1.2018. Investointitilanteessa yritys siirtyy kuukausittaiseen verokauteen 1.10.2017 alkaen. Yritys antaa arvonlisäveroilmoituksen ajalta 1.1–30.9.2017 ja ilmoittaa siinä tämän ajan alarajahuojennustiedot. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa. Lokakuusta alkaen yritys antaa arvonlisäveroilmoitukset kuukausittain. Alarajahuojennukset ajalta 1.10.2017–31.1.2018 yritys ilmoittaa tammikuun 2018 arvonlisäveroilmoituksella. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa.

Katso myös luku 14 Liikevaihdon suhteuttaminen

Lisätietoa alarajahuojennuksen ilmoittamisesta: oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje

8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?

Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”).

Esimerkki 16: Yrityksen tilikausi on 1.1.2017–31.12.2017 ja verokausi on neljännesvuosi. Vuoden 2019 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (loka–joulukuu 2017). Tiedot on korjattava viimeistään 31.12.2020.

Jos yrityksen tilikausi ei ole kalenterivuosi ja verokausi on kalenterikuukausi, lasketaan kolmen vuoden määräaika sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee.  Jos verokausi on poronhoitovuosi, kolmen vuoden määräaika lasketaan sen poronhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee.

Esimerkki 17: Yrityksen tilikausi on 1.7.2016–30.6.2017 ja verokausi on kuukausi. Vuoden 2018 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.7.2016–30.6.2017. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (kesäkuu 2017). Tiedot on korjattava viimeistään 31.12.2020.

Kolmen vuoden määräajan laskenta poikkeaa edellä esitetystä, jos yrityksen tilikausi on päättynyt aikaisemmin kuin 31.12.2016. Tällöin kaikki verovelvolliset laskevat kolmen vuoden määräajan sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee.

Esimerkki 18: Yrityksen tilikausi on 1.7.2015–30.6.2016 ja verokausi on kuukausi. Vuoden 2018 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.7.2015–30.6.2016. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (kesäkuu 2016). Tiedot on korjattava viimeistään 30.6.2019.

9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa?

Huojennusta ei saa, jos

  • tilikauden (12 kk) huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 30 000 euroa tai enemmän.
  • tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta ja suhteutettu liikevaihto on 30 000 euroa tai enemmän.
  • tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä arvonlisävero on suurempi kuin myynneistä suoritettava arvonlisävero lukuun ottamatta tilannetta, jossa negatiivisuus johtuu metsätalouden tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen vähennettävistä arvonlisäveroista. Huojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa laskettaessa mukaan otetaan vain huojennukseen oikeuttavan toiminnan suoritettavat ja vähennettävät arvonlisäverot.
  • kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

10. Palautettavalle arvonlisäverolle maksetaan korkoa

Huojennuksena palautettavalle arvonlisäverolle maksetaan korkoa veronkantolain mukaisesti.

11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa

12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä

Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää arvonlisäveroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa lasketaan.

Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon, eikä tilitettävää arvonlisäveroa huomioida alarajahuojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa laskettaessa.

Esimerkki 19: Verovelvollinen on kalenterivuonna 2018 harjoittanut maa- ja metsätaloutta.

Myynnit:

Verolliset maatalouden myynnit ovat ilman arvonlisäveron osuutta 15 000 euroa (alv 24 % = 3 600 euroa). Metsätalouden myynnit ovat 7 000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta (alv 24 % = 1 680 euroa). Maa- ja metsätalouden myyntien arvonlisävero on yhteensä 5 280 euroa.

Ostot:

Maatalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet arvonlisäverot ovat 600 euroa ja metsätalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet arvonlisäverot 200 euroa. Ostojen vähennyskelpoinen arvonlisävero on yhteensä 800 euroa.

Kalenterivuodelta tilitettävä arvonlisävero on yhteensä 4 480 euroa (3 600 e + 1 680 e – 800 e).

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

Tilikauden huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa (maatalouden myynnit).

Tilikaudelta tilitettävä huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on 3 000 euroa. Tämä saadaan niin, että kalenterivuoden tilitettävästä arvonlisäverosta vähennetään metsätalouden tilitettävä arvonlisävero (4 480 e – 1 480 e). Metsätalouden tilitettävä arvonlisävero on saatu vähentämällä metsätalouden myynnin arvonlisäverosta (1 680 euroa) metsätalouden ostoihin sisältynyt arvonlisävero (200 euroa).

Metsätalouden myynnin vero    1 680
Metsätalouden ostojen vero     –200
Metsätalouden tilitettävä vero    1 480
   
Kalenterivuodelta tilitettävä vero    4 480
Metsätalouden tilitettävä vero  –1 480
Huojennukseen oikeuttava vero    3 000
   
Huojennuksen määrä =  

3 000 - (15 000 – 10 000) x 3 000   

                        20 000

= 2 250
Arvonlisäveroilmoituksen täyttäminen edellä olevan esimerkin perusteella:
Vero kotimaan myynnistä  5 280
Verokauden vähennettävä vero     800
Alarajahuojennuksen määrä  2 250
Maksettava vero  2 230
   
Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto 15 000
Alarajahuojennukseen oikeuttava vero  3 000
Alarajahuojennuksen määrä  2 250

13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta

Esimerkki 20: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.–31.12.2018. Elinkeinonharjoittajalla on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa. Arvonlisävero näistä myynneistä on 2 160 euroa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on arvonlisäverottomia vientimyyntejä 3 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa. Hän on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 4 000 eurolla (sis. alv). Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi hänen on käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettava arvonlisäveroa 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 400 euroa (250 e +150 e).

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 18 000 euroa (9 000 e + 6 000 e + 3 000 e). Liikevaihto muodostuu arvonlisäverollisista myynneistä sekä arvonlisäverottomista vienti- ja yhteisömyynneistä. Käyttöomaisuuden myyntejä ei oteta huomioon.

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien arvonlisäverojen erotus 1 760 euroa (2 160 e – 400 e). Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia arvonlisäveroja ei oteta huomioon.

Elinkeinonharjoittajan arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

1760 - (18 000 – 10 000) x 1 760 = 1 056 
                         20 000

14. Liikevaihdon suhteuttaminen

Liikevaihdon suhteuttamisella tarkoitetaan tilikauden liikevaihdon muuntamista vastaamaan 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihtoa. Liikevaihto on suhteutettava, jos yrityksen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. Liikevaihto on suhteutettava myös eräissä muissa tilanteissa arvonlisäverolain mukaisen tilikauden poiketessa kirjanpitolain mukaisesta tilikaudesta. Suhteuttaminen tehdään kertomalla huojennukseen oikeuttava liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden täysien kalenterikuukausien lukumäärällä. Vajaita kalenterikuukausia ei siis lasketa mukaan liikevaihtoa suhteutettaessa. Suhteuttaminen koskee vain liikevaihtoa. Arvonlisäveroa ei suhteuteta koskaan.

Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:

  • Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.

  • Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.

    Esimerkki 21: Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi ja tilikaudelta 1.1.–31.12.2018 yhtiön liikevaihto on 4 200 euroa. Yhtiö on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi 1.12.–31.12.2018. Koska yhtiön tilikausi ei ole lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja yhtiön tilikauden liikevaihto on pienempi kuin 10 000 euroa, yhtiöllä on oikeus saada takaisin koko tilikaudelta tilitetty arvonlisävero (AVL 149 a §:n 2 momentin mukaisesti). Sillä ei ole merkitystä, että yhtiö on ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta 1.12.2018 alkaen. (KHO 21.8.2007, T 2060)

  • Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.

Liikevaihto suhteutetaan seuraavissa tapauksissa:

  • Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.

    Esimerkki 22: Yrityksen koko liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus alkavat 1.3. Tilikausi päättyy 31.12.

    Esimerkki 23: Yrityksen ensimmäinen tilikausi on 4.8.2018 - 31.12.2018. Liikevaihto ensimmäiseltä tilikaudelta on 10 500 euroa ja verokausi on kalenterikuukausi.

    Liikevaihto on suhteutettava vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, koska ensimmäinen tilikausi on lyhyempi kuin 12 kuukautta. Yrityksen ensimmäisellä tilikaudella on neljä täyttä kalenterikuukautta (syys-joulukuu). Elokuu ei ole täysi kalenterikuukausi. Liikevaihto suhteutetaan seuraavasti:

    10 500 e x 12 kk / 4 kk = 31 500 euroa.

    Yrityksellä ei ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska suhteutettu liikevaihto on yli 30 000 euroa.

  • Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta

    Esimerkki 24 Yrityksen tilikausi on ollut 1.1.–31.12. Yrityksen koko liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus päättyvät 30.9.

  • Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.

  • Verokausi muuttuu AVL149 f §:ssä tarkoitetulla tavalla

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 216 §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149 f § 1 momentti). Huojennuksen saa arvonlisäverosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Esimerkki 25 Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 12 kuukautta. Tilikausi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. Yrityksen verokausi muuttuu 1.1. neljännesvuodeksi. Koska verokausi on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Huojennus lasketaan seuraavasti

  • Ajalta 1.7.– 31.12., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

Tilikauden muutoksesta katsotaan olevan kyse myös silloin, kun arvonlisäverotonta toimintaa harjoittavan yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, yritys aloittaa arvonlisäverollisen toiminnan ja arvonlisäveron verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi.

Esimerkki 26: Arvonlisäverottomia sosiaalihuoltopalveluja tuottavan yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.6.–31.5. Yritys alkaa 1.10. harjoittaa arvonlisäverottoman toiminnan lisäksi myös arvonlisäverollista toimintaa ja se merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yritys valitsee sovellettavaksi verokaudeksi neljännesvuoden arvonlisäverollisen toiminnan alkamisesta lukien.

Koska yrityksen verokausi on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §). Tässä tilanteessa kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa arvonlisäverolaissa tarkoitetusta tilikaudesta, tilikauden muutoshetki on 1.10. ja liikevaihto on suhteutettava.

Yritys suhteuttaa liikevaihdon ajalta 1.10.–31.12. vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 216 §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149 f § 2 momentti). Huojennuksen saa arvonlisäverosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

 

Esimerkki 27: Yrityksen verokausi on neljännesvuosi ja tilikausi kalenterivuosi (AVL 216 § perusteella). Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.7.–30.6. Yritys siirtyy kuukauden mittaiseen verokauteen 1.10. alkaen. Huojennus lasketaan seuraavasti:

  • Ajalta 1.1.–30.9., liikevaihto suhteutetaan.
  • Ajalta 1.10.–30.6., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.7.–30.6. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumeroista 029 497 008 (oy, yhdistys) ja 029 497 014 (tmi, ay, ky). Voit tarkistaa numeron ja palveluajan osoitteesta vero.fi/palvelunumerot. Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.


Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

Juha Pamppunen
veroasiantuntija