Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Perintö- ja lahjaverotuksen toimittamisen lykkääminen

Antopäivä
7.12.2016
Diaarinumero
A208/200/2016
Voimassaolo
7.12.2016 - 6.12.2021
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Verohallinto voi lykätä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen määräajaksi kuolinpesän osakkaan tai lahjansaajan ennen verotuksen toimittamista tekemästä hakemuksesta. Verotus on kuitenkin toimitettava 10 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Verovuodella tarkoitetaan sitä kalenterivuotta, jona perinnönjättäjä on kuollut, lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa tai verovelvollisuus on muutoin alkanut.

Tässä ohjeessa selvennetään, millä perusteilla lykkäystä voidaan myöntää ja miten lykkäystä haetaan. Ohjetta sovelletaan verovuodesta 2017 alkaen toimitettavassa perintö- ja lahjaverotuksessa.

1 Johdanto

Perintöverotus toimitetaan lähtökohtaisesti perinnönjättäjän jälkeen laaditun perukirjan ja, jos perinnönjako on toimitettu, jakokirjan perusteella. Lahjaverotus toimitetaan verovelvollisen jättämän lahjaveroilmoituksen ja tämän liitteiden perusteella. Verohallinnon on toimitettava perintö- tai lahjaverotus ilman aiheetonta viivästystä.

Perintö- ja lahjaverolain 31 §:n 3 momentin mukaan Verohallinto voi kuitenkin verovelvollisen hakemuksesta lykätä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista kohtuulliseksi määräajaksi. Lykkäystä voidaan myöntää siten, että verotus toimitetaan kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Verotuksen toimittamisen lykkäykselle on oltava perusteltu syy1.
 


1 Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016 vp), s. 254.

2 Perusteltu syy lykkäämiselle

Perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen lykkääminen on Verohallinnon harkinnassa. Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole esitetty perusteita perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen lykkäämiselle. Lähtökohtaisesti syyn on oltava sellainen, että perintö- tai lahjaverotusta ei voida toimittaa ilman puuttuvaa seikkaa.

Perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista ei lykätä, jos syynä on veronmaksun lykkääminen. Perintöverotusta ei myöskään voida lykätä pelkästään sillä perusteella, että kuolinpesän osakkaat ovat erimielisiä jostakin seikasta. Usein perintöverotus joudutaan toimittamaan ennen kuin mahdollinen erimielisyys on lopullisesti ratkaistu. Tehty verotuspäätös ei ole kannanotto mahdollisen siviilioikeudellisen riidan ratkaisuun.

Myös perunkirjoituksen toimittamiselle sekä perukirjan että lahjaveroilmoituksen jättämiselle voi hakea lisäaikaa. Perintö- tai lahjaverotuksen toimittamiselle ei pääsääntöisesti myönnetä lykkäystä, jos syy on sellainen, että verovelvollisen olisi tullut hakea edellä mainittuja lykkäyksiä.

Perintö- ja lahjaverolain 39 §:n mukaan perintöverotusta voidaan tietyin edellytyksin oikaista perusteoikaisuna 10 vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverovelvollisuuden alkamisesta. Lähtökohtana on, että verotuksen toimittamista ei lykätä vaan muutokset verotuksen perusteena olevissa tosiseikoissa huomioidaan perusteoikaisuna, jos nämä täyttävät perusteoikaisun edellytykset. Poikkeuksellisesti verotuksen toimittamista voidaan kuitenkin lykätä. Perusteoikaisun edellytyksiä ei käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä ohjeessa.

Perintöverotuksen toimittamista voidaan lykätä tilanteissa, joissa kuolinpesään liittyy erityisen mutkikkaita perillis- ja/tai varallisuustilanteita, joista on prosessi vireillä yleisissä tuomioistuimissa. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voidaan pitää testamenttia koskevaa oikeusriitaa.

Perusteltuna syynä perintöverotuksen toimittamisen lykkäämiselle voidaan lisäksi pitää perinnönjaon toimittamista kuolinpesässä, johon sisältyvän maatilan tai muun yrityksen toimintaa jatketaan kuolinpesän tai sen osakkaiden lukuun, eikä kysymyksessä ole kuolinpesän kokonaisvaroihin nähden vähäinen varallisuuserä. Lykkäystä voidaan myöntää esimerkiksi silloin, jos verotettavaan perintöön kuuluu maatilan tai yrityksen osa, johon sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat säännökset (perintö- ja lahjaverolaki 55–57 §) voivat tulla sovellettavaksi, mutta soveltamisedellytykset vaativat jonkin erityisen seikan selvittämistä.

Yllä olevassa kappaleessa mainittuja tilanteita voivat olla esimerkiksi se, miten ositus lesken ja kuolinpesän välillä toimitetaan, kenen perintöosuuteen huojennukseen oikeuttava omaisuus jaetaan tai sovelletaanko perintöön perintökaaren 25 luvun mukaista sääntelyä. Lykkäämisen edellytyksenä on, että soveltamisedellytykset ratkeavat kohtuullisessa lykkäysajassa ja epäselvien kysymysten ratkaisemiseen pyrkiviin toimenpiteisiin (kuten perinnönjakomenettelyyn) ryhdytään välittömästi.

Lahjaverotuksen toimittamista voidaan lykätä tilanteessa, jossa kyseinen lahja liittyy perintöverotukseen, jonka toimittamiseen on myös haettu lykkäystä. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voidaan pitää ennakkoperinnöstä vireillä olevaa kannetta yleisessä tuomioistuimessa, ja sekä lahja- että perintöverotuksesta haetaan verotuksen toimittamisen lykkäystä. Lahjoitustoimen mahdollista pätemättömyyttä ja siitä vireillä olevaa kannetta yleisessä tuomioistuimessa voidaan myös pitää perusteltuna syynä lahjaverotuksen toimittamisen lykkäykselle.

Verotuksen toimittamista voidaan lykätä myös kansainvälisissä tilanteissa, joissa perintöasian selvittely on ulkomailla kesken siten, että tämä vaikuttaa Suomessa toimitettavaan perintöverotukseen. Myös kansainvälisissä tilanteissa perintö- tai lahjaverotus on toimitettava ilman aiheetonta viivästystä ja perintö- tai lahjaverotus toimitetaan lähtökohtaisesti verovelvollisen jättämän ilmoituksen perusteella.

Yllä esitellyt esimerkit perustelluista syistä verotuksen toimittamisen lykkäämiselle eivät ole tyhjentävä luettelo hyväksyttävistä syistä lykkäyksen myöntämiselle.

Verohallinto voi hyväksyä verovelvollisen hakemuksen lykkäämisestä osittain siten, että lykkäystä myönnetään lyhyemmälle ajalle kuin hakemuksessa on esitetty. Jos verotuksen lykkäämiselle on ensimmäisessä päätöksessä myönnetyn ajan jälkeen vielä perusteltu syy, voi verovelvollinen hakea lykkäystä uudelleen. Verohallinnon päätökseen lykätä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista ei voi hakea muutosta. 

Perintöverotuksen lykkääminen johtaa siihen, että peritylle omaisuudelle ei vahvisteta perintöverotuksessa käytettyä tuloverolain 47 §:n mukaista arvoa perityn omaisuuden myyntitilanteessa. Tuloverolain 47 §:n mukainen arvo tulee vahvistetuksi vasta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen.

3 Lykkäyksen hakeminen

Perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen lykkäystä voi hakea kuolinpesän osakas tai lahjansaaja. Jos vain yksi kuolinpesän osakkaista hakee perintöverotuksen toimittamisen lykkäystä, kohdistuu hakemus kaikkien osakkaiden verotukseen. Myös mahdollinen myönteinen lykkäyspäätös koskee kaikkia kuolinpesän osakkaita. Osakkaat voivat tehdä hakemuksen myös yhdessä ja yksittäisen osakkaan hakemukseen voidaan liittää selvitys myös muiden osakkaiden käsityksestä lykkäyksen tarpeellisuudesta.

Perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisen lykkäystä on haettava ennen verotuksen toimittamista. Vapaamuotoinen hakemus on toimitettava yhdessä perinnönjättäjän jälkeen laaditun perukirjan tai lahjaveroilmoituksen kanssa osoitteeseen Verohallinto Perintö- ja lahjaverotus, PL 760 00052 VERO. Jos hakemus toimitetaan vasta perukirjan tai lahjaveroilmoituksen antamisen jälkeen, on hakemus toimitettava myös tällaisessa tilanteessa edellä mainittuun osoitteeseen.

Hakemuksesta on ilmettävä se nimenomainen perusteltu syy, miksi verotuksen toimittamisen lykkäystä haetaan, kuinka pitkäksi aikaa lykkäystä haetaan ja perustelu haetun lykkäysajan pituudelle. Lisäksi hakemuksessa on mainittava, onko asia vireillä yleisessä tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä muut toimenpiteet, joihin on ryhdytty lykkäämispyynnön taustalla olevien epäselvyyksien ratkaisemiseksi.

Verovelvollisen on toimitettava tarvittava selvitys verotuksen toimittamiseksi Verohallinnolle viimeistään puoli vuotta ennen myönnetyn lykkäysajan päättymistä.
 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä                                                                

veroasiantuntija Hanna Mikkonen-Engman



Sivu on viimeksi päivitetty 22.12.2016