Arvopaperisijoittamisen tulolähde

Antopäivä
9.2.2015
Diaarinumero
A206/200/2014
Voimassaolo
9.2.2015 − toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Korvaa normin
Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2013 toimitettavaa verotusta varten (dnro 164/200/2013, 13.1.2014) kohdat 3.1.1 ja 3.1.3–3.1.5


Arvopaperikaupasta ja muusta arvopaperisijoittamisesta saatua tuloa verotetaan kyseisen toiminnan luonteesta riippuen joko elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan tulolähteen tulona. Tietyissä tilanteissa arvopaperisijoittamisesta saatu tulo voi olla maatalouden tulolähteen tuloa.

Tässä ohjeessa käsitellään arvopaperisijoittaminen tulolähteen määrittämisessä sovellettavia periaatteita. Ohje keskittyy lähinnä elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteen väliseen rajanvetoon.

1 Johdanto

Arvopaperikaupasta ja muusta arvopaperisijoittamisesta saatua tuloa verotetaan toiminnan luonteesta riippuen joko elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan tulolähteen tulona. Tietyissä tilanteissa arvopaperisijoittamisesta saatu tulo voi olla maatalouden tulolähteen tuloa.

Tässä ohjeessa käsitellään arvopaperisijoittamisen tulolähteen määrittämisessä sovellettavia periaatteita. Ohje keskittyy lähinnä elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteen väliseen rajanvetoon. Tämä ohje korvaa Verohallinnon yhtenäistämisohjeeseen vuoden 2013 loppuun asti sisältyneen arvopaperisijoittamisen tulolähteen määrittämistä koskevan ohjeistuksen (verovuotta 2013 koskevan ohjeen kohdat 3.1.1 ja 3.1.3–3.1.5).

2 Tulolähdejako

Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden verottava tulo lasketaan Suomen verojärjestelmässä tulolähteittäin. Tulolähteitä on kolme: elinkeinotoiminta, maatalous ja muu toiminta. Elinkeinotoiminnan tulo lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) mukaisesti, maatalouden tulo maatilatalouden tuloverolain mukaisesti (543/1968, MVL) ja muun toiminnan tulolähteen tulo lasketaan tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaisesti. Se, mihin tulolähteeseen arvopaperisijoittaminen kuuluu, ratkaistaan sijoitustoiminnan luonteen perusteella.

Elinkeinotoimintana pidetään liike- ja ammattitoimintaa (EVL 1 §). Elinkeinotoiminnan yleisinä tunnusmerkkeinä pidetään muun muassa voiton tavoittelua, toiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta sekä toiminnan taloudellista riskiä. Toimintaa arvioidaan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena. Jos arvopaperisijoittaminen täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, siitä saatua tuloa verotetaan elinkeinotoiminnan tulona.

Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä (MVL 2 § 2 momentti). Jos arvopaperit liittyvät verovelvollisen harjoittamaan maatalouteen, arvopaperisijoittamisesta saatua tuloa verotetaan maatalouden tulona.

Muun toiminnan tulolähteeseen kuuluu sellainen tulo, joka ei ole elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa (TVL 2 § 1 momentti). Tätä periaatetta sovelletaan myös arvopaperisijoittamiseen.

3 Luonnollisen henkilön arvopaperisijoittaminen

Internet-kaupankäynnin yleistymisen myötä myös yksityishenkilöillä on mahdollisuus käydä varsin aktiivista arvopaperikauppaa. Tämä on myös johtanut siihen, että yhä useammin suurin osa arvopaperisijoittamisen tuotosta muodostuu luovutusvoitoista ja vain pieni osa osingoista tai muusta juoksevasta tulosta. Verotuksessa tällä on vaikutusta erityisesti yksityishenkilön oman taloutensa hoitamiseksi käymään arvopaperikauppaan, joka voidaan aikaisempaa harvemmin katsoa elinkeinotoiminnaksi.

KHO:2000:67: Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussa KHO:2000:67 sivutoimisesti harjoitetun arvopaperisijoitustoiminnan olevan henkilökohtaista tuloa. Henkilö, joka työskenteli päätoimisesti palkkatyössä, harjoitti arvopaperisijoitustoimintaa sivutoimisesti pääasiassa pankin välityksin ilman erityisiä toimitiloja, palkattua työvoimaa tai toiminimeä. Sijoitustoimintaa varten hänellä ei ollut sanottavaa käyttöomaisuutta, eikä hän pitänyt toiminnasta kirjanpitoa, vaan antoi veroilmoitukset osto- ja myyntitapahtumat osoittavien tositteiden perusteella. Sijoitustoimintaa oli harjoitettu usean vuoden aikana pääasiassa ansiotuloista säästetyillä ja sijoitustoiminnasta kertyneillä varoilla ilman velkarahoitusta. Vuonna 1999 oli otettu toimintaa varten laina, joka oli määrältään vähäinen suhteessa omaan rahoitukseen ja sijoitussalkun arvoon. Sijoitussalkun sisältöä oli tarkoitus muuttaa vähitellen markkinatilanteen mukaan ostojen ja myyntien kautta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilön sijoitustoimintaa ollut näissä olosuhteissa elinkeino-toimintaa ja että hänen sijoitustoimintansa verotukseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä.

Pääsääntöisesti yksityishenkilön laajamittaistakaan arvopaperisijoittamista, jolle ovat luonteenomaisia pitkäaikaiset osakeomistukset, ei voida pitää elinkeinotoimintana. Elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi ei voida katsoa myöskään toimintaa, jossa osakevälittäjä hoitaa yksityishenkilön arvopaperisalkkua omatoimisesti saamatta salkun omistajalta aktiivisesti osto- ja myyntimääräyksiä tai muita ohjeita.

Arvopaperiomistusten koostumuksella on myös merkitystä ratkaistaessa arvopaperisijoittamisen tulolähdettä. Jos pääosa arvopaperisalkusta muodostuu muutaman yhtiön osakkeista, joiden osalta vaihtuvuus salkusta on vähäinen, osalla osakkeista käytävä vilkkaampi kauppa ei ole elinkeinotoimintaa.

Ollakseen elinkeinotoimintaa arvopaperikaupan tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa (esimerkiksi suuri velkapääoman osuus) ja voittoa tavoittelevaa. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Yksityishenkilön päätoimisesti harjoittama arvopaperikauppa voi saavuttaa sellaisen laajuuden ja aktiivisuuden asteen, että arvopaperisijoittamista voidaan pitää elinkeinotoimintana. Sen sijaan yksityishenkilön sivutoiminen sijoitusluonteinen arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa. Sivutoimista arvopaperikauppaa ei siis yleensä voida pitää elinkeinotoimintana.

Edellä mainittujen seikkojen ohella huomiota kiinnitetään myös verovelvollisen omaan käsitykseen siitä, onko hänen harjoittamansa arvopaperisijoittaminen tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa vai elinkeinotoimintaa. Verovelvollisen oma käsitys ei kuitenkaan ole yksistään ratkaiseva, vaan arvopaperisijoittamisen tulolähde ratkaistaan aina kokonaisarvioinnin perusteella. Samaa periaatetta sovelletaan myös yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan käymään arvopaperisijoittamiseen. Tällöin tulolähdettä koskeva tahdonilmaisu ilmenee kirjanpidosta.

4 Yhteisön tai yhtymän harjoittama arvopaperikauppa

Osakeyhtiö tai muun yhteisö taikka henkilöyhtiö tai muu yhtymä voi harjoittaa arvopaperikauppaa joko päätoimisesti tai sivutoimisesti. Viimeksi mainitussa tilanteessa arvopaperikauppa on yrityksen yksi toimiala muiden toimialojen joukossa.

Yrityksen harjoittamaa arvopaperikauppaa ja muuta arvopaperisijoittamista voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos se on jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Verohallinnon käsityksen mukaan elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että arvopaperikauppaa varten perustettu yhtiö harjoittaa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa. Yhtiöllä on sitä varten toiminimi ja kirjanpito. Arvopaperikauppa voi olla myös muun elinkeinotoiminnan ohella harjoitettua toimintaa, jolloin se yleensä on osa elinkeinotoiminnan tulolähteen toimintaa.

Yksittäistapauksissa voi esiintyä tilanteita, joissa arvopaperit on tarkoitettu selkeästi yhtiön passiiviseksi omaisuudeksi. Jos arvopaperit on omistettu pitkään eikä niillä käydä kauppaa, arvopaperit voidaan lukea henkilökohtaisen toiminnan tulolähteeseen. Jos arvopaperisalkku koostuu pääasiassa riskittömistä arvopapereista (talletus-, sijoitus- tai kuntatodistuksista, obligaatioista, valtion velkasitoumuksista tai asunto-osakkeista), arvopaperit saattavat olla muuta kuin elinkeino-omaisuutta. Tällaiset tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Yhteisön tai yhtymän harjoittama, elinkeinotoimintana ilmoitettu arvopaperikauppa voidaan siirtää verotusta toimitettaessa henkilökohtaisen toiminnan tulolähteeseen.

5 Yleishyödyllisen yhteisön arvopaperikauppa

Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverolain mukaan verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (TVL 21 § 4 momentti). Jos toimintaa pidetään tuloverolain mukaan verotettavana sijoitustoimintana, siitä saatu tulo on täysin verovapaata. Jos taas toimintaa pidetään elinkeinotoimintaa, tulo verotetaan täysimääräisesti yhteisön tulona.

Yleishyödyllisillä yhteisöillä on perinteisesti ollut merkittäviä arvopaperiomistuksia. Omistusten hallinnointi on yleensä ollut passiivista. Omaisuuden hoitotapa on 1990-luvulla muuttunut passiivisesta sijoittamisesta aktiiviseen omaisuuden kartuttamiseen. Osakekurssien noustessa osakeomistuksia pyritään hajauttamaan riskien välttämiseksi. Omaisuudenhoitajien kilpailuttaminen on samalla tullut osaksi yleishyödyllisten yhteisöjen varainhoitoa. Näiden toimien seurauksena yleishyödylliset yhteisöt ovat saaneet suuria myyntivoittoja.

Lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön arvopaperisijoittaminen pysyy edelleen tuloverolain mukaisena sijoitustoimintana. Vaikka yleishyödylliset yhteisöt eivät saa kilpailla veronalaista elinkeinotoimintaa harjoittavien toimijoiden kanssa, arvopaperisijoittaminen ei kuitenkaan ole sellainen ala, jota kilpailuneutraalisuusnäkökohdat vaatisivat verotettavaksi elinkeinotulona.

Yleishyödyllisen yhteisön arvopaperikauppaa voidaan vain poikkeuksellisesti pitää elinkeinotoimintana. Arvopaperikaupan tulolähdettä ratkaistaessa huomiota tulee kiinnittää muun muassa siihen, missä määrin varoja käytetään yleishyödylliseen toimintaan. Euromääräisillä rajoilla toiminnan luonnetta ei voida ratkaista.

6 Ohjeen soveltaminen

Tätä ohjetta sovelletaan vuoden 2014 verotusta toimitettaessa ja ohjeen antamisen jälkeen toimitettavassa ennakkoperinnässä.


johtava veroasiantuntija Jari Salokoski                                                          

ylitarkastaja Janne Myllymäki