Yleisradiovero

1.1 Yleistä

Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi peritään vuodesta 2013 alkaen vuotuista yleisradioveroa. Televisiomaksusta luovutaan. Yleisradioveron suorittamisvelvollisuudesta ja verotusmenettelystä säädetään laissa yleisradioverosta (484/2012).

Luonnolliset henkilöt maksavat henkilön yleisradioveroa. Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt maksavat yhteisön yleisradioveroa. Henkilön yleisradiovero on tulojen määrästä riippuen 50−143 euroa. Pienituloisimmat ja alle 18-vuotiaat henkilöt eivät maksa yleisradioveroa. Yhteisön yleisradiovero on verotettavan tulon määrästä riippuen 140–3 000 euroa. Yhteisö ei maksa yleisradioveroa, jos verotettava tulo on alle 50 000 euroa.

Yleisradiovero on tuloveron tapaan henkilökohtainen vero. Samassa perheessä tai taloudessa useampikin henkilö voi olla verovelvollinen. Veroa suoritetaan riippumatta siitä, onko verovelvollisella televisiovastaanotinta tai käyttääkö hän Yleisradion palveluita.

Verohallinto määrää yleisradioveron tuloverotuksen yhteydessä. Vero tilitetään valtiolle. Verohallinto ei hoida mitään televisiomaksuihin liittyviä tehtäviä. Televisiomaksuihin liittyvät perintämääräämis- ja muut tehtävät hoitaa jatkossakin Viestintävirasto.

1.2 Henkilön yleisradiovero  

1.2.1 Verovelvollinen

Henkilön yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta (laki yleisradioverosta 2 §). Esimerkiksi vuonna 2013 verovelvollisia ovat vuonna 1995 ja sitä ennen syntyneet henkilöt. Yleisradioveroa suorittavat myös henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia vain osan verovuodesta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä kuolinvuodelta. Kuolinpesä ei maksa yleisradioveroa kuolinvuoden jälkeisiltä verovuosilta.

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa (laki yleisradioverosta 1 §:n 2 momentti). Ahvenanmaan maakunnassa suoritetaan erillistä Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöön perustuvaa televisiomaksua (landskapslag om radio- och televisionsverksamhet 95/2011 sekä Ålands Landskapsregeringens beslut nr 108/2011).

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen. Se, onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, ratkaistaan tuloverolain säännösten perusteella.

Yleisradioveron suorittamisvelvollisuus on henkilökohtainen. Samassa perheessä tai taloudessa voi siten olla useampikin henkilö, joka suorittaa veroa. Televisiomaksusta poiketen yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita. 

1.2.2 Henkilön yleisradioveron määrä

Henkilön yleisradioveron laskentaperusteesta ja määrästä säädetään yleisradioverosta annetun lain 2 §:ssä. Yleisradiovero on 0,68 prosenttia tuloverolaissa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä tai sitä korkeammasta verovelvolliselle yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärästä. Yleisradioveroa ei ole kuitenkaan suoritettava 143 euroa enempää. Jos yleisradioverosta annetun lain 2 §:n mukaisesti laskettu veron määrä olisi 50 euroa pienempi, veroa ei maksuunpanna. Yleisradioverosta annetun lain 2 §:n mukaisesti lasketusta yleisradioveron määrästä (jos se on vähintään 50 euroa) vähennetään vielä ulkomaille maksetun veron hyvitystä tai ulkomaan tuloon kohdistuva vero kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti. Ulkomaan tuloon liittyvän veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yleisradioveron määrä voi olla 50 euroa pienempikin.  

Jos henkilölle ei ole vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, yleisradioveron määrä lasketaan suoraan hänelle tuloverotuksessa lasketun puhtaiden tulojen yhteismäärän perusteella. Vero on 0,68 prosenttia tuosta yhteismäärästä.

Jos henkilölle on vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, yleisradioveron laskentaperuste on suurempi seuraavista:

1) puhdas ansiotulo + puhdas pääomatulo

2) YEL-työtulo + MyEL-työtulo

Yleisradiovero on 0,68 prosenttia laskentaperusteesta.

Puhdas ansiotulo lasketaan vähentämällä veronalaisista ansiotuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (tuloverolaki 30 §:n 3 momentti). Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä veronalaisista pääomatuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (tuloverolaki 30 §:n 2 momentti). Luonnollisia vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot, kuten palkkatulon perusteella vähennettävä tulonhankkimisvähennys ja asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähennyskelpoinen määrä. Luonnollisia vähennyksiä eivät esimerkiksi ole asunto-, opinto- tai tulonhankkimisvelan korot, palkansaajan eläkevakuutusmaksut tai eläketulovähennys.

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja maatalousyrittäjän työtulon niille henkilöille, joilla on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen eläkevakuutus. Eläkelaitos ilmoittaa Verohallinnolle kunkin verovuoden työtulon määrän. Vahvistettua työtuloa käytetään verotuksessa jo ennestään vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräämisessä.

Kun henkilön yleisradiovero lasketaan vaihtoehtoisesti vahvistetun työtulon määrän perusteella, yleisradioveroa voi joutua suorittamaan yrittäjä, jonka harjoittaman yritystoiminnan verotuksellinen tulo on pieni tai tappiollinen, tai joka harjoittaa yritystoimintaa osakeyhtiömuodossa ja saa yhtiöstään verovapaita osinkotuloja. 

Yleisradioveroa ei panna maksuun, jos veron yleisradioverosta annetun lain 2 §:n mukaisesti laskettu määrä olisi alle 50 euroa (katso kuitenkin edellä ja jäljempänä ulkomaan tuloon liittyvän veron vähentämisestä sanottu). Tästä seuraa, että yleisradioveroa ei suoriteta, jos veron laskentaperuste on noin 7 352 euroa tai vähemmän.

Yleisradioveron enimmäismäärä on 143 euroa. Vero on enimmäismäärän suuruinen, jos veron laskentaperuste on noin 20 588 euroa tai suurempi.

Yleisradioverosta annetun lain 2 §:n mukaisesti lasketusta henkilön yleisradioveron määrästä vähennetään vielä mahdollista ulkomaisen veron hyvitystä tai ulkomaan tulosta johtuva veron määrä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti. Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka henkilö on maksanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan eläketulosta tai joka kohdistuu tuohon eläketuloon. Yleisradioverosta voidaan vähentää myös esimerkiksi lähdeveroa, jonka henkilö on suorittanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan osinkotulosta. Ulkomaille maksetun veron hyvityksen tai ulkomaan tuloon kohdistuvan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yleisradioveron määrä voi olla 50 euroa pienempikin. 

Yleisradioverosta ei vähennetä tuloverolain mukaisia verosta tehtäviä vähennyksiä, kuten kotitalousvähennystä, valtionverotuksen invalidivähennystä tai työtulovähennystä.

Verovuoden aikana kuolleen henkilön yleisradiovero määrätään hänen kuolinpesälleen noudattaen mitä tuloverolain 17 §:n 1 momentissa säädetään (laki yleisradioverosta 2 §:n 3 momentti). Tuloverolain 17 §:n 1 momentin mukaan verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tämän mukaisesti kuolinvuoden puhdasta ansiotuloa ja puhdasta pääomatuloa laskettaessa otetaan huomioon sekä henkilön elinaikaiset että hänen kuolemansa jälkeiset kuolinpesän tulot ja niihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset.

Henkilö voi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen vain osan verovuodesta esimerkiksi tilanteessa, jossa hän muuttaa Suomeen verovuoden aikana. Tällöin hän suorittaa yleisradioveroa niiden tulojen perusteella, joista häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena. Esimerkiksi palkkaa, jonka hän on saanut ennen Suomeen tuloaan, ei lueta puhtaaseen ansiotuloon, jota käytetään yleisradioveron laskentaperusteena.

Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja verotuksen muutos muuttaa yleisradioveron laskentaperustetta. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä. Yleisradioveroa palautetaan tai maksetaan lisää osana verotuksen muutoksen johdosta palautettavaa tai lisää maksettavaa määrää.

Henkilön yleisradiovero ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno (tuloverolaki 31 §:n 8 momentti).

1.2.3 Henkilön yleisradioveron ennakkoperintä

Yleisradioveron suorittamiseksi toimitetaan jo verovuoden aikana veron ennakkoperintä (ennakkoperintälaki 1 §:n 1 momentti). Henkilön yleisradiovero otetaan huomioon laskettaessa ennakonpidätysprosenttia ennakonpidätyksen alaisille tuloille, kuten palkka- ja eläketulolle. Yleisradiovero otetaan huomioon myös määrättäessä ennakkovero esimerkiksi vuokratulosta.

Yleisradioveron johdosta ennakonpidätys voi tulla toimitettavaksi myös pienestä eläketulosta, josta ei muuten mene veroa eikä toimiteta ennakonpidätystä. Näin on esimerkiksi silloin, kun henkilöllä ei ole muita tuloja kuin ansiotulona verotettavaa eläkettä 10 000 euroa vuodessa. 10 000 euron suuruisesta puhtaasta ansiotulosta menee yleisradioveroa 68 euroa (10 000 x 0,68 % = 68 euroa).

Ennakonpidätysprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin (Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten sekä Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten). Esimerkiksi edellä mainitusta 10 000 euron eläketulosta toimitetaan yleisradioveron suoritukseksi 1 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Verovuoden lopullisen veron ylittävä ennakonpidätyksen määrä palautetaan ennakonpalautuksena sen jälkeen, kun verovuoden lopullinen verotus on toimitettu.

1.3 Yhteisön yleisradiovero

1.3.1 Verovelvolliset

Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa (laki yleisradioverosta 3 §). Yhteisöt on määritelty tuloverolain 3 §:ssä. Tuloverolain 3 §:n mukaisista yhteisöistä yleisradioveron suorittamiseen velvollisia eivät kuitenkaan ole valtio ja sen laitos, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, uskonnollinen yhdyskunta, asunto-osakeyhtiö, tuloverolain 20 §:ssä tarkoitettu tuloverosta vapaa yhteisö ja ulkomainen kuolinpesä, vaikka ne harjoittaisivatkin liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta (laki yleisradioverosta 3 §:n 2 momentti).

Verovelvollisia yhteisöjä voivat olla esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, keskinäinen vakuutusyhdistys, yhdistys ja säätiö. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi olla verovelvollinen, jos sillä on verotettavaa elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa. Ulkomainenkin yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan yleisradioveroa, jos se harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa tai maataloutta kiinteästä toimipaikasta.

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät eivät ole yhteisöjä, vaan yhtymiä (tuloverolaki 4 §). Yhtymät eivät suorita itse yleisradioveroa. Yhtymää ei veroteta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (tuloverolaki 15 ja 16 §:t). Osakkaan osuus yhtymän tulosta otetaan huomioon laskettaessa osakkaana olevan luonnollisen henkilön puhdasta ansio- tai pääomatuloa ja yhteisön verotettavaa tuloa. Tällä tavoin osuus yhtymän tulosta luetaan yhtymän osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja yhteisön yleisradioveron laskentaperusteeseen.

Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna liike- tai ammattitoimintaa taikka maataloutta. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden laajuudella, voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole sinänsä merkitystä, vaan yhteisö on verovelvollinen jo vähäisenkin liiketoiminnan tai maatalouden perusteella, jos yhteisön koko toiminnan verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Jos yhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa tai maataloutta, vaan sillä on yksinomaan niin sanottuun muun toiminnan tulolähteeseen (henkilökohtainen tulolähde) luettavaa toimintaa, se ei ole velvollinen suorittamaan yleisradioveroa.  Muuta toimintaa voi esimerkiksi olla kiinteistön vuokraaminen ulkopuoliselle taholle niin, ettei kiinteistön vuokraaminen palvele osakeyhtiön omaa elinkeinotoimintaa välittömästi eikä välillisesti. 

1.3.2 Yhteisön yleisradioveron määrä

Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta (laki yleisradioverosta 3 §:n 1 momentti). Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vero on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa.

Yhteisön verotettava tulo on yhteisön elinkeinotoiminnan verotettava tulon, maatalouden verotettavan tulon ja muun toiminnan verotettavan tulon yhteismäärä (tuloverolaki 30 §:n 4 momentti). Yhteisön verotettavaan tuloon ja yleisradioveron laskentaperusteeseen luetaan siten elinkeinotoiminnan ja maatalouden verotettavan tulon lisäksi myös muun toiminnan tulolähteen verotettava tulo. Verovelvollisuuden edellytyksenä kaikissa tapauksissa on kuitenkin, että yhteisö on harjoittanut verovuonna (myös) liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta. Jos yhteisö on harjoittanut vain tuloverolain nojalla verotettavaa toimintaa, yhteisön ei ole suoritettava yleisradioveroa (katso edellä kohta 1.3.1).

Yleisradiovero lasketaan siten saman verotettavan tulon perusteella kuin yhteisön tuloverokin.

Ulkomainen yhteisö, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, suorittaa yleisradioveroa Suomen verotuksessa vahvistetun verovuoden verotettavan tulonsa perusteella.  

Yleisradioverosta annetun lain 3 §:ssä määritellyllä tavalla lasketusta yhteisön yleisradioveron määrästä vähennetään vielä mahdollinen ulkomaisen veron hyvitys vieraassa valtiossa suoritetun veron perusteella kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti.  Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka yhteisö on suorittanut toisessa valtiossa siellä olevan kiinteän toimipaikkansa tulosta tai toisesta valtiosta saamastaan osinkotulosta. Ulkomaan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yhteisön yleisradiovero voi olla pienempikin kuin 140 euroa.  

Yhteisölle määrättyä yleisradioveroa ei oteta huomioon laskettaessa yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhteisön hyväksi luettavaa käyttämättömien hyvitysten määrää, koska yleisradiovero ei ole mainitussa säännöksessä tarkoitettu tulovero.

Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja muutos pienentää tai suurentaa verotettavan tulon määrää. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä.

1.3.3 Yhteisön yleisradioveron ennakkoperintä

Yleisradioveron suorittamiseksi toimitetaan ennakkoperintä jo verovuoden aikana (ennakkoperintälaki 1 §:n 1 momentti). Yhteisön yleisradiovero otetaan huomioon määrättäessä yhteisön ennakkoveroa verovuodesta 2014 alkaen. Vuodelta 2013 maksuun pantavan yleisradioveron suoritukseksi ei toimiteta ennakonkantoa. Yhteisö voi välttää vuodelta 2013 määrättävästä yleisradioverosta johtuvan maksettavan yhteisökoron maksamalla ennakon täydennysmaksua.   

1.3.4 Yhteisön yleisradioveron vähentäminen

Yhteisön yleisradiovero on elinkeinotulosta vähennyskelpoinen meno (laki elinkeinotulon verottamisesta 8 §:n 1 momentin 19 kohta). Maatalouden tuloon kohdistuva yhteisön yleisradiovero on vähennyskelpoinen maatalouden tulosta (maatilatalouden tuloverolaki 6 §:n 1 momentin 14 kohta). Yhteisön yleisradiovero ei ole vähennyskelpoinen tuloverolain mukaan verotettavasta muun tulolähteen tulosta.

Laissa ei ole erikseen säädetty siitä, miten yhteisön yleisradiovero jaksotetaan vähennyksenä. Yhteisön yleisradioveron määräytymistä muutettiin lain eduskuntakäsittelyn aikana siten, että vero lasketaan liikevaihdon asemesta yhteisön verovuoden verotettavan tulon määrän perusteella. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (VaVM 14/2012 vp) ei otettu kantaa siihen, miten verotettavan tulon perusteella laskettava yleisradiovero on jaksotettava vähennykseksi.

Meno jaksotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 22 §:n yleissäännöksen mukaan, jos siihen soveltuvaa erityissäännöstä ei ole. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 22 §:n mukaan meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että maksuunpanon perusteella suoritettava katumaksu tuli jaksottaa maksuunpanovuoden kuluksi (KHO 1981-B-II-524). Verohallinto on antanut kiinteistöveron osalta ohjeen, että yritykselle määrätty kiinteistövero vähennetään verotuksessa sen tilikauden tuotoista, jonka kuluessa vero maksuunpannaan (Verohallituksen ohje 19.1.1993 nro 7304/1/40/92, Uusi kiinteistöverolaki kohta 10, kiinteistöveron vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa).

Verohallinto katsoo, että yhteisön yleisradiovero tulee vastaavalla tavalla jaksottaa tuloverotuksessa ensisijaisesti sen verovuoden kuluksi, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Jaksottamiskysymystä arvioitaessa on huomattava myös, että verovuoden vähennettävää yleisradioveroa ei voitaisi kaikissa tapauksissa määrittää täsmälleen oikein samalta verovuodelta annettavassa veroilmoituksessa ja toimitettavassa säännönmukaisessa verotuksessa, koska yhteisön yleisradioveron perusteena olisi tällöin yhteisön verotettava tulo, jonka määrään se toisaalta vaikuttaisi vähennyskelpoisena eränä. Sitä vastoin, jos jaksotus tapahtuu verotuspäätöksen tekohetken mukaan, maksuunpannun veron ja vähennyksen tarkka määrä on tiedossa. Tällöin ei ole tarvetta veron jälkikäteisiin oikaisuihin säännönmukaisessa verotuksessa tapahtuneiden, suoritettavan yleisradioveron määrään vaikuttavien muutosten perusteella.

Esimerkkejä yhteisön yleisradioveron jaksottamisesta maksuunpanohetken perusteella:

Yleisradioveron jaksottamiseen liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi Verohallinto katsoo, että yhteisö voi halutessaan jaksottaa verovuodelta suoritettavan yleisradioveron saman verovuoden kuluksi arviomääräisenä. Jos näin vähennetty vero poikkeaa verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätystä yleisradioverosta, poikkeama on otettava huomioon siten, että se vaikuttaa yhteisön verotettavaa tuloon. 

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 22 §:n mukaan vähäiset menoerät saadaan lukea myös sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Yhteisön yleisradiovero voidaan vaihtoehtoisesti lukea maksuperusteen mukaisesti verovuoden kuluksi yleisradioveron suoritukseksi verovuonna maksettujen ennakkojen ja ennakon täydennysmaksun määräisenä. Jos ennakkona ja ennakon täydennysmaksuna maksettu yleisradiovero on pienempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty yleisradiovero, lisää maksettava määrä vähennetään maksuhetkellä kuluvan verovuoden veronalaisesta tulosta. Jos ennakkona ja ennakon täydennysmaksuna maksettu yleisradiovero on suurempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty yleisradiovero, liikaa maksettu ja vähennetty yleisradioveron määrä lisätään maksuhetkellä kulumassa olevan verovuoden veronalaiseen tuloon.

Verovuodelta määrätyn yleisradioveron määrä voi myöhemmin muuttua, kun yhteisön verotettavan tulon määrä muuttuu esimerkiksi verotuksen oikaisun johdosta. Verohallinto katsoo, että yleisradioveron määrän muutos jaksotetaan sen verovuoden kuluksi tai tuotoksi, jonka aikana päätös verotuksen muuttamisesta on tehty.

1.4 Verotusmenettely ja veron kanto

Verohallinto määrää ja maksuunpanee yleisradioveron tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään (laki yleisradioverosta 5 §). Yleisradioveron kantoon, perintään ja palauttamiseen sovelletaan veronkantolakia (609/2005) ja tilitykseen verontilityslakia (532/1998).

Yleisradioveroa suoritetaan verovuoden aikana osana ennakonpidätystä tai ennakonkantoa. Tuloveron tapaan yleisradioveroa voi tulla verovuodelta toimitettavassa verotuksessa maksettavaksi lisää osana jäännösveroa tai palautettavaksi osana ennakonpalautusta. Lisää maksettavalle yleisradioverolle lasketaan osana jäännösveroa jäännösveron korkoa tai maksettavaa yhteisökorkoa verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti, kuten tuloverolle. Palautettavalle yhteisökorolle lasketaan osana ennakonpalautusta verotusmenettelystä annetun lain mukaista palautuskorkoa tai palautettavaa yhteisökorkoa, kuten tuloverolle.

Yleisradioveroa koskevaan verotuksen muuttamiseen ja muutoksenhakuun sovelletaan samoja säännöksiä kuin tuloverotuksessa. Verovelvollisen muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta ja muutosta haetaan ensi asteessa oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Kun yleisradiovero lasketaan kaavamaisesti puhtaiden tulojen yhteismäärän tai yhteisön verotettavan tulon perusteella, yleisradioveron määrään voi käytännössä saada muutoksen vain, jos verovuoden verotusta muutenkin muutetaan siten, että puhtaiden tulojen yhteismäärä tai yhteisön verotettava tulo muuttuu. Yleisradioverosta annetun lain mukaan se, että verovelvollisella ei ole televisiota tai verovelvollinen ei käytä tai ei voi käyttää Yleisradion palveluja, ei vaikuta velvollisuuteen suorittaa yleisradioveroa eikä veron määrään. Näillä perusteilla verovelvolliset eivät siis voi saada muutosta verotukseensa.

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Johtava lakimies Matti Merisalo