Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n opinto-ohjelmat verotuksessa

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry (NYT) tarjoaa nuorille yrittäjyyskasvatusta tukevia ohjelmia. Tässä ohjeessa käsitellään näiden opinto-ohjelmien verotusta koskevia kysymyksiä tuloverotuksessa, ennakkoperinnässä ja arvonlisäverotuksessa.

1 Johdanto

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry (NYT) tarjoaa opinto-ohjelmia oppilaille ja opiskelijoille, jotka haluavat kokeilla yritystoimintaa ja oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Opetusmenetelmiä käytetään perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen opiskelussa. Yrittäjyyttä tukevien opinto-ohjelmien nimet ovat perusasteen alaluokilla Pikkuyrittäjät ja perusasteen yläluokilla toisella asteella sekä korkea-asteella Vuosi yrittäjänä.

Tässä ohjeessa käsitellään Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n opinto-ohjelmien verotusta koskevia kysymyksiä tuloverotuksessa, ennakkoperinnässä ja arvonlisäverotuksessa. Kyse on toiminnasta, jota on 31.5.2023 asti järjestänyt Nuori Yrittäjyys ry. Tämä ohje korvaa vuonna 2019 annetun ohjeen Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmat verotuksessa (Verohallinnon ohje dnro VH/598/00.01.00/2019).

2 Vuosi yrittäjänä -ohjelma

Yrittäjyyttä tukeviin opinto-ohjelmiin kuuluu, että opiskelijat perustavat ryhmissä pienimuotoisia harjoitusyrityksiä (NYT-yritys). Opinto-ohjelman tarkoituksena on oman harjoitusyritystoiminnan kautta antaa opiskelijoille kokemusta yritystoiminnasta ja auttaa heitä näkemään, kuinka yritys toimii. Samalla opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.

Ohjelman kesto on enimmillään 18 kuukautta ja ohjelman aikana harjoitetaan varsinaista harjoitusyritystoimintaa enintään 12 kuukautta. Harjoitusyritystoiminnan ajanjakso sijoittuu useimmiten lukuvuodelle, ei kalenterivuodelle. Tukena toiminnassa opiskelijoilla on neuvonantaja työelämästä sekä ohjaava opettaja. Opinto-ohjelmaa voi suorittaa myös lukukausien välillä ja oppilaitoksen loma-aikoina. Tällöin oppilaitos järjestää opiskelijoille tarvittavan ohjauksen myös ohjaavan opettajan loma-aikana. Ohjelma päättyy viimeistään oppilaan valmistumiseen.

Harjoitusyritykset toimivat oikealla rahalla ja tarjoavat tuotteita tai palveluita oikeille asiakkaille. Opiskelijat keksivät itse, mitä tuotteita tai palveluita harjoitusyrityksessään tuottavat. Ennen toiminnan aloittamista ryhmä valitsee keskuudestaan yrityksen toimihenkilöt kuten ”toimitusjohtajan”. Toiminnan tarkoitus ei ole tavoitella voittoa, vaan ensisijaisesti antaa yrityksen jäsenille kokemus yritystoiminnasta ja siihen liittyvistä osa-alueista sekä työelämäkokemusta.

Alkupääoma harjoitusyritykseen kerätään osuuksilla. Alkupääomaa kerätään enintään 1.000 euroa yritystä kohti. Harjoitusyritystoimintaa varten ei saa ottaa velkaa. Kun yritys lopetetaan, osuuksiin sijoitetut rahat maksetaan takaisin. Jos harjoitusyrityksen toiminta on ollut voitollista, opiskelijoille maksetaan osuus voitosta. Harjoitusyritystoimintaan kuuluu kirjanpitäminen, jonka kautta seurataan rahaliikennettä.

Harjoitusyrityksen perustavat oppilaat voivat periaatteessa valita, millä toimialalla harjoitusyritys tulee toimimaan. Tietyillä toimialoilla toimiminen edellyttää kuitenkin lain mukaan yrityksen rekisteröintiä, toimiluvan hankintaa tai ilmoituksen tekemistä taikka muita vastaavia toimenpiteitä. Esimerkiksi rakennusalan urakoita ja palkanmaksua koskeva sääntely edellyttää käytännössä, että rakennusalalla toimiva yritys rekisteröidään asianomaisiin rekistereihin.

Opinto-ohjelmien koordinointia Suomessa hoitaa Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry. Harjoitusyritykset rekisteröityvät ja raportoivat NYT-toimistoon sekä saavat sieltä myös todistuksensa suoritetuista kursseista.

3 Tuloverotus

3.1 Harjoitusyritystoiminnasta saadun tulon verottaminen

NYT-ohjelmiin perustuva oppilaitoksen opetussuunnitelmaan sisältyvä harjoitusyritystoiminta on pienimuotoista ja lyhytkestoista. Harjoitusyritystoimintaa ei ole tästä syystä verotuskäytännössä pidetty harjoitusyrityksessä toimivien ja yritykseen rahaa sijoittaneiden oppilaiden elinkeinotoimintana, vaan heidän omana henkilökohtaisena harrastustoiminnan luonteisena tulonhankkimistoimintanaan. Tällaista itsenäistä harrastustoiminnan luonteista tulonhankkimistoimintaa voidaan harjoittaa ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Harjoitusyritystoiminta ei ole elinkeinotoimintaa, minkä vuoksi toimintaa harjoittavat oppilaat eivät muodosta verotuksessa elinkeinoyhtymää, vaan jokaista oppilasta verotetaan hänen harjoitusyrityksestä saamastaan tulosta erikseen.

Harjoitusyritystoiminnasta saatava tulo verotetaan, kuten luonnollisten henkilöiden saama tulo yleensäkin, tuloverolain säännösten (1535/1992) mukaisesti verotettavana ansiotulona. Jos verovuonna on kuluja enemmän kuin tuloja, niin menoja voi vähentää vain tulojen määrään saakka. Jos vähentämättä jääneet menot ovat kerryttäneet myös seuraavan verovuoden tuloa, voidaan ne vähentää seuraavan verovuoden tuloista. Toiminnan harrastusluonteisuuden vuoksi sen menoja ei voida vähentää muista tuloista eikä toiminnan perusteella vahvisteta tappiota.

Harrastustoimintaan rinnastettava toiminta ei muodosta kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuutta, mutta toiminnan harjoittajan on syytä pitää muistiinpanoja tuloista ja menoista erityisesti siinä tapauksessa, että harrastustoiminta tuottaa myös tuloa. Muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin.

Harjoitusyritystoiminnasta saatu tulo on saajansa eli harjoitusyritykseen osallistuvan oppilaan veronalaista tuloa myös silloin, kun toiminnasta saatu voitto annetaan esimerkiksi koulun leirikoulua tai luokkaretkeä varten. Kysymys ei toisin sanoen ole kouluille tyypillisestä, tuloverotuksen ulkopuolelle jäävästä varainkeruutoiminnasta, jossa kerätään varoja luokkaretkeä, leirikoulua tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten.

3.2 Tulojen ilmoittaminen veroilmoituksella

Oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa harjoitusyritystoimintaa pidetään oppilaiden itsenäisenä harrastustoiminnan luonteisena tulonhankkimistoimintana, minkä vuoksi kunkin toimintaan osallistuvan henkilön on ilmoitettava oma osuutensa harjoitusyrityksen tuottamasta tulosta omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan muuna ansiotulona. Myös NYT - opinto-ohjelmia opetussuunnitelmassaan pitävän oppilaitoksen tulee ohjata oppilaita oikeaan veroilmoitusmenettelyyn. Verotuksessa ilmoitettavia tuloja ovat esimerkiksi voiton tai palkan nimellä saadut suoritukset.

Opiskelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava harjoitusyritystoiminnasta saatua tuloa koskevat tiedot Verohallinnolle. Harjoitusyritykseen sijoitetun pääoman palautus ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä tämän vuoksi tarvitse ilmoittaa verotuksessa.

3.3 Harjoitusyrityksen jälkeen perustettava ”oikea” yritys

Jos lukuvuoden jälkeen harjoitusyritystoimintaa jatkamaan perustetaan oikea yritys (esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta), se on ilmoitettava normaaliin tapaan Verohallinnon rekistereihin perustamisilmoituslomakkeella. Harjoitusyrityksestä lukuvuoden aikana saatu tulo ilmoitetaan myös tällöin edellä selostetulla tavalla oppilaiden henkilökohtaisessa verotuksessa muuna ansiotulona. Yrityksen perustamisen jälkeen saatu tulo ilmoitetaan perustetun yrityksen tulona kyseistä yhtiömuotoa vastaavalla tavalla.

4 Arvonlisäverotus

Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin mukaan arvonlisävero suoritetaan [muun ohessa] liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Arvonlisäveroa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos tilikauden liikevaihto jää alle arvonlisäverolain 3 §:ssä säädettävän vähäisen toiminnan rajan.

Harjoitusyrityksen ei siten tarvitse suorittaa arvonlisäveroa eikä yritystä merkitä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos sen liikevaihto ei ylitä edellä mainittua vähäisen toiminnan rajaa. Jos harjoitusyrityksen tilikauden liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan, yritys on ilmoitettava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin perustamisilmoituslomakkeella. Tällaisessa tilanteessa harjoitusyrityksen toiminta katsotaan yhtymän muodossa harjoitetuksi liiketoiminnaksi, mistä seurauksena yritys on arvonlisäverovelvollinen kaikesta tilikauden aikana liiketoiminnan muodossa tapahtuneesta tavaroiden tai palveluiden myynnistä.

Jos lukuvuoden jälkeen harjoitusyrityksen toimintaa jatkamaan perustetaan osakeyhtiö tai osuuskunta, lukuvuoden aikana syntynyttä harjoitusyrityksen liikevaihtoa ei lasketa mukaan uuden yrityksen liikevaihtoon vähäisen toiminnan rajan ylittymistä ratkaistaessa tai muutoinkaan. Lukuvuoden jälkeen perustettu yritys ei enää liity koulutusohjelmaan. Jos sen sijaan harjoitusyrityksen toimintaa jatketaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, lasketaan sekä harjoitusyrityksenä että elinkeinonharjoittajana kertynyt liikevaihto tilikauden ajalta yhteen ratkaistaessa vähäisen toiminnan rajan ylittymistä.

5 Ennakkoperintä

5.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen

Harjoitusyritys voi tuottaa palveluja, joista sille maksetaan työkorvausta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi koirien ulkoiluttaminen ja siivouspalvelut. Työkorvauksen maksajan on ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:n perusteella toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Palveluja myyvää harjoitusyritystä ei merkitä erillisenä yhtiönä ennakkoperintärekisteriin. Harjoitusyritys voi oppilaitoksen suostumuksella asiakkaita laskuttaessaan ilmoittaa oppilaitoksen y-tunnuksen, jolloin ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, jos oppilaitos on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Vaihtoehtoisesti harjoitusyritys voi Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n suostumuksella ilmoittaa laskuillaan sen ry:n y-tunnuksen. Viimeksi mainitun menettelyn edellytyksenä on, että Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n saa oppilaitokselta selvityksen toiminnan kytkeytymisestä sen opetussuunnitelmaan ja oppilaat raportoitavat Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:lle. Oppilaitoksen tai Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n y-tunnuksen käyttäminen edellyttää aina, että harjoitusyritystoiminta kuuluu oppilaitoksen opetussuunnitelmaan.

5.2 Kustannusten korvaukset

Harjoitusyritys ei ole itsenäinen oikeushenkilö- ja verovelvollinen, joten se ei voi maksaa toimintaa harjoittaville oppilaille verovapaasti päivärahaa, kilometrikorvauksia tai muitakaan kustannusten korvauksia. Harjoitusyrityksen toimintaan osallistumisesta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää harjoitusyrityksestä saaduista tuloista.

6 Työnantajana toimimisen harjoittelu

Oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluvien NYT-harjoitusyritysten toiminta rinnastetaan oppilaiden itsenäiseen, harrastustoiminnan luonteiseen tulonhankkimistoimintaan. Tämän vuoksi harjoitusyritystä ei pidetä verotuksessa työnantajana, vaikka se työnantajana toimimisen harjoittelemisen vuoksi maksaisi harjoitusyrityksen perustaneille oppilaille palkaksi nimettyjä suorituksia.

Harjoitusyrityksillä ei ole edellä selostetuissa tilanteissa velvollisuutta rekisteröityä Verohallintoon työnantajaksi. Harjoitusyrityksellä ei myöskään ole velvollisuutta maksaa työnantajana toimimisen harjoittelun yhteydessä oppilaille maksetuista suorituksista työnantajan sairausvakuutusmaksua taikka muita palkan sivukuluja. Harjoitusyrityksen ei tarvitse toimittaa kyseisistä suorituksista ennakonpidätystä eikä ilmoittaa suorituksia tulorekisteriin.

Oppilaille palkan nimellä maksettujen suoritusten ei voida katsoa olevan verotukselliselta luonteeltaan palkkaa, joten oppilaiden tulee itse ilmoittaa tällaiset tulot henkilökohtaisella veroilmoituksellaan kohdassa muut ansiotulot.

7 Harjoitusyritysten ja oppilaitoksen rahaliikenne

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n koordinoimien harjoitusyritysohjelmien ei katsota olevan oppilaitoksen harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa, vaan harjoitusyritysten perustajaoppilaiden harrastustoiminnan luonteista tulonhankkimistoimintaa, minkä vuoksi oppilaitoksen ja harjoitusyrityksen rahaliikenne tulee pitää toisistaan erillään.

8 Kotitalousvähennys

Harjoitusyrityksen myymistä tavaroista tai palvelusta maksettu vastike ei ole työsuhteessa olevalle henkilölle maksettua palkkaa tai ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksettua työkorvausta. Harjoitusyrityksen tekemästä työstä vastiketta maksanut henkilö ei siten voi saada maksamansa vastikkeen perusteella kotitalousvähennystä (katso tuloverolaki 127 b §).

9 Pikkuyrittäjät-ohjelma

Pikkuyrittäjät-oppimateriaali on yksi Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n opinto-ohjelmista. Pikkuyrittäjät-kokonaisuus toteutetaan oppilaitoksissa joko osana perusopetusta tai perusopetuksen ulkopuolella osana iltapäiväkerhotoimintaa.

Pikkuyrittäjät-oppimateriaalin tavoitteena on tarjota oppilaille kokemuksia yrittäjyydestä ja työelämätaidoista innostavasti ja toiminnallisesti tekemällä oppien. Osallistuvat oppilaat käyvät koulua peruskoulun vuosiluokilla 4–6.  Pikkuyrittäjät-kokonaisuuden kesto on enintään yhden lukuvuoden mittainen.

Pikkuyrittäjät-oppimateriaalin toteutuksen aikana osallistuvat oppilaat myyvät tuotteitaan kertaluontoisissa tapahtumissa oikeille asiakkaille oikealla rahalla. Lisäksi oppilaat voivat jatkaa myyntityötä pienimuotoisesti myös tapahtumien jälkeen. Toiminnan tarkoitus ei ole tavoitella voittoa, vaan ensisijaisesti antaa yrityksen jäsenille yritystoimintaan liittyvää tietoa ja kokemus rahankäsittelystä. Pikkuyrittäjät-kokonaisuus on harrastustoiminnan luonteista itsenäistä tulonhankkimistoimintaa, jota voidaan harjoittaa ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Tällaisesta toiminnasta saatava veronalainen tulo jää kuitenkin tavallisesti hyvin pieneksi eikä toimintaa harjoittavilla yleensä ole muita veronalaisia ansiotuloja, minkä vuoksi toiminnasta ei muodostu pikkuyrittäjälle verotettavaa tuloa.

10 Muu kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluva yritystoiminta

Jos Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n koordinoima harjoitusyritysohjelma järjestetään siten, että se ei kuulu oppilaitoksen opetussuunnitelmaan, harjoitusyritys on ilmoitettava Verohallinnolle yrityksen perustamisilmoituslomakkeilla.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala