EY:n asetus 1777/2005 yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa
Avainsanat:
- Antopäivä
- 8.5.2007
- Diaarinumero
- 684/40/2007
- Voimassaolo
- Toistaiseksi
- Valtuutussäännös
- VerohallintoL (1557/95) 2 § 2 momentti
Asetuksen taustaa ja sisältö
Neuvosto on 17.10.2005 antanut asetuksen 1777/2005. Asetuksen säännökset ovat tulkintasuosituksia kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) 4, 6, 9, 11, 13, 15, 18, 26b, 28a ja 28b artikloihin ja liitteeseen L (sähköiset palvelut).
Kuudetta arvonlisäverodirektiiviä on muutettu useaan kertaan. Tämän vuoksi direktiivi on selkeyden ja järkeistämisen vuoksi laadittu uudelleen. Uusi arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) joka korvaa sekä ensimmäisen että kuudennen direktiivin hyväksyttiin 28.11.2006 ja se tuli voimaan 1.1.2007. Säännösten selkeän ja toimivan esitystavan varmistamiseksi arvonlisäverodirektiivin rakenne ja sanamuoto on laadittu uudelleen mutta se ei pääsääntöisesti muuta aiempien säännösten sisältöä. Arvonlisäverodirektiivi ei myöskään muuta asetuksen sisältöä.
Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 398 artiklan (kuudennen direktiivin 29 artikla) mukaan arvonlisäverokomitea voi antaa tulkintasuosituksia. Neuvoston 17.10.2005 hyväksymään asetukseen 1777/2005 on otettu komitean vuosien 1977 ja 2003 välillä yksimielisesti hyväksymiä tulkintasuosituksia. Asetukseen otetut tulkintasuositukset ovat vastauksia jäsenvaltioiden tai komission esittämiin kysymyksiin. Suositusten tarkoituksena on arvonlisäverojärjestelmän yhdenmukaisempi soveltaminen esitettyihin erityistilanteisiin. Tämän vuoksi ne eivät ole sitovia muiden tapausten osalta.
Asetuksen säännökset ovat sitovia kaikissa jäsenvaltioissa eikä sen soveltaminen edellytä kansallisia lainsäädäntötoimenpiteitä.
Asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 29.10.2005.
Tässä ohjeessa asetuksen säännökset esitetään kansallisen arvonlisäverolain mukaisessa järjestyksessä. Asetuksen säännöksen jälkeen todetaan, mitä arvonlisäverodirektiivin artiklaa vastaa kuudennen direktiivin artikla, joka mainitaan säännöksessä.
Verovelvollisuus
AVL 2 §
Artikla 2
Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY), joka luovuttaa tavaroita tai suorittaa palveluja vastikkeellisesti jäsenilleen tai kolmansille, on direktiivin 4 (1) artiklassa tarkoitettu verovelvollinen.
Arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohta.
ETEY on Euroopan yhdentymisen myötä kehitetty yhteisömuoto. Etuyhtymää koskevat säännökset on neuvoston asetuksessa (ETY) nro 2137/85. Etuyhtymä on vähintään kahden Euroopan unionin eri jäsenvaltiossa sijaitsevan, taloudellista toimintaa harjoittavan yrityksen tai luonnollisen henkilön yhteistoimintaansa varten perustama yhtymä. Sen tarkoituksena tulee olla jäsentensä taloudellisen toiminnan helpottaminen tai kehittäminen ja niiden toiminnan tuloksen parantaminen. Tarkoituksena ei saa olla voiton tuottaminen etuyhtymälle itselleen.
Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä on siis normaalisti arvonlisäverovelvollinen.
Verollinen myynti
AVL 17 §
Optiot
Artikla 3 kohta 1
Direktiivin 13 (B) (d) 5 alakohdan soveltamisalaan kuuluvan option myynti on direktiivin 6 (1) artiklassa tarkoitettu palvelujen suoritus. Tämä palvelujen suoritus on erillinen niistä taustalla olevista liiketoimista, joihin palvelut liittyvät.
Arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan f alakohta, 24 ja 25 artiklat.
Asetuksen mukaan sellaista option luovutusta, joka on veroton rahoituspalvelu, kohdellaan erillisenä palvelusuoritteena niistä taustalla olevista liiketoimista, joihin se liittyy. Esimerkiksi, jos option kohde-etuutena on arvopaperi, option luovutus vastiketta eli preemiota vastaan on erillinen palvelun suoritus tulevaisuudessa tapahtuvasta kohde-etuuden myynnistä eli arvopaperikaupasta.
Laitteen kokoaminen
Artikla 3 kohta 2
Jos verovelvollinen ainoastaan panee kokoon laitteen, jonka kaikki osat asiakas on hänelle toimittanut, tämä liiketoimi on direktiivin 6 (1) artiklassa tarkoitettu palvelujen suoritus.
Arvonlisäverodirektiivin 24 ja 25 artiklat.
Koneen tai laitteen kokoonpano asiakkaan toimittamista osista on palvelun myynti.
Poikkeukset myynnin verollisuudesta
Koulutus
AVL 39 ja 40 §
Artikla 14
Direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan i alakohdassa esitetyin edellytyksin tarjottava ammattikoulutus tai ammatillinen uudelleenkoulutus käsittää alaan tai ammattiin suoraan liittyvät koulutuspalvelut, joilla pyritään hankkimaan tai saattamaan ajan tasalle ammatillisia tietoja. Ammattikoulutuksen tai ammatillisen uudelleenkoulutuksen kestolla ei ole merkitystä tässä asiassa.
Arvonlisäverodirektiivin 132 artiklan 1 kohdan i alakohta.
Direktiivin 132 artiklan 1 kohdan i alakohdan (kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan i alakohdan) mukaan jäsenvaltion on vapautettava arvonlisäverosta lasten ja nuorten opetus, koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus ja ammatillinen uudelleenkoulutus, sekä niihin suoraan liittyvien palvelujen suoritukset ja tavaroiden luovutukset, joita suorittavat näitä tehtäviä saaneet julkisoikeudelliset laitokset tai muut laitokset, joilla kyseisen jäsenvaltion mukaan on vastaavia päämääriä.
Ammattikoulutukseen ja ammatilliseen uudelleenkoulutukseen kuuluu alaan tai ammattiin suoraan liittyvä opetus sekä sellainen opetus, jolla pyritään hankkimaan tai saattamaan ajan tasalle ammatillisia tietoja, opetuksen kestosta riippumatta.
AVL 39 ja 40 §:n mukaan arvonlisäverotonta on koulutus, joka on joko lain nojalla järjestettyä tai lain nojalla valtion varoin avustettua. Verotonta on siis lainsäädäntöön perustuva koulutus yleisesti. Hallituksen esityksessä arvonlisäverolaiksi (88/1993) todetaan mm., että korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten antama koulutus on verotonta.
Sijoituskullan määritelmä
AVL 43 b §
Artikla 19 kohta 1
Direktiivin 77/388/ETY 26 b artiklan A kohdan ensimmäisen alakohdan i alakohdassa oleva ilmaisu ”jonka paino on hyväksytty kultamarkkinoilla” käsittää ainakin tämän asetuksen liitteessä II esitetyn mukaiset yksiköt ja käytetyt painot.
Kohta 2
Direktiivin 77/388/ETY 26 b artiklan A kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun luettelon vahvistamista varten kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan ii alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu hinta ja käypä markkina-arvo ovat kunkin vuoden 1 päivän huhtikuuta hinta ja käypä markkina-arvo. Jos näiden arvojen vahvistamispäivä ei osu 1 päivään huhtikuuta, käytetään seuraavan vahvistamispäivän arvoja
Arvonlisäverodirektiivin 344 ja 345 artiklat.
Säännöksessä luetellaan kultamarkkinoiden tavallisimmat kauppapainot.
| Yksikkö | Käytetyt painot |
| Kilogramma | 12,5 ja 1 |
| Gramma | 500, 250, 100, 50, 20, 10, 5, 2,5, ja 2 |
| Unssi (1 unssi= 31,1035 grammaa) | 100, 10, 5, 1, ½ ja ¼ |
| Tael (1 tael = 1,193 unssia) | 10, 5 ja 1 |
| Tola (10 tolaa = 3,75 unssia) | 10 |
Komissio julkaisee luettelon sijoituskultakolikon edellytykset täyttävistä kolikoista Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1 päivää. Julkaistussa luettelossa olevien kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset koko sen vuoden ajan, jota varten luettelo on julkaistu. Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä.
Asetuksessa vahvistetaan, että sijoituskultakolikkoluetteloa laadittaessa kullan arvona käytetään huhtikuun 1 päivän hintaa ja käypää markkina-arvoa. Jos mainittu päivä on pyhäpäivä tai lauantai käytetään seuraavaa ensimmäistä arkipäivää.
Maksuväline
AVL 59 § 1 kohta
Artikla 15
Direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 4 alakohdassa tarkoitettua vapautusta ei sovelleta platinakolikoihin (’platinum nobles’).
Arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan e alakohta.
Asetuksen mukaan platinum nobles (platinakolikot) eivät ole verovapaita seteleitä tai kolikoita.
Platinum nobles ovat Mansaaren liikkeellelaskemia jalometallikolikoita, joiden platina puhtaus on 99,9 %. Nobles sarjaan kuuluu platinakolikoita 1/20 -10 nobleen. Vaikka nämä kolikot ovat käypää rahaa Mansaarella, niitä on yleensä pidetty keräilyrahoina.
Myynti ja yhteisöhankinta Suomessa
AVL 63 a §
Kaukomyynnin raja-arvon ylittyminen
Artikla 22
Jos jäsenvaltion direktiivin 77/388/ETY 28 b artiklan B kohdan 2 alakohdan mukaisesti soveltama raja-arvo ylittyy kalenterivuoden aikana, mainitun direktiivin 28 b artiklan B kohta ei muuta tavaroiden luovutuspaikkaa muiden kuin valmisteveron alaisten tavaroiden osalta, jotka on luovutettu saman kalenterivuoden aikana ennen kuin jäsenvaltion kuluvan kalenterivuoden aikana soveltama raja-arvo ylittyi, jos tavaroiden luovuttaja
a) ei ole käyttänyt mainitun direktiivin 28 b artiklan B kohdan 3 alakohdassa säädettyä valintaoikeutta; ja
b) ei ole ylittänyt raja-arvoa edellisen kalenterivuoden aikana.
Sitä vastoin direktiivin 77/388/ETY 28 b artiklan B kohta muuttaa seuraavien lähetyksen tai kuljetuksen määräjäsenvaltioon tehtyjen luovutusten luovutuspaikkoja:
a) luovutus, joka johti meneillään olevan kalenterivuoden osalta jäsenvaltioiden kyseisen kalenterivuoden aikana soveltaman raja-arvon ylittymiseen;
b) kaikki myöhemmät saman kalenterivuoden aikana kyseiseen jäsenvaltioon suoritetut luovutukset;
c) luovutukset kyseiseen jäsenvaltioon sitä kalenterivuotta seuraavana kalenterivuonna, jona a alakohdassa tarkoitettu luovutus tapahtui.
Arvonlisäverodirektiivin 34 artikla.
Kaukomyynnillä tarkoitetaan tavaran myyntiä, jossa myyjä tai joku muu myyjän toimeksiannosta kuljettaa tavaran yksityishenkilölle tai muulle kuluttajan asemassa olevalle ostajalle toiseen EU:n jäsenvaltioon, esim. postimyynti.
Jäsenvaltioiden on asetettava kaukomyynnille kynnysraja, jonka ylittymisestä alkaen kaukomyyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa. Jäsenvaltion asettama kynnysraja voi olla joko 35 000 tai 100 000 euroa tai vastaava määrä maan omassa valuutassa kalenterivuodessa ilman veron osuutta. Kaukomyyntiä harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla on mahdollisuus tehdä kuljetuksen lähtömaan viranomaiselle hakemus siitä, että kaukomyynti verotetaan kuljetuksen lähtömaan sijasta kuljetuksen päättymismaassa vaikka kynnysraja ei ylity.
Asetuksessa vahvistetaan, että tilanteessa jossa kynnysraja ylittyy kesken kalenterivuoden, myyjän on rekisteröidyttävä ja maksettava vero tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa siitä toimituksesta alkaen, jonka johdosta raja ylittyy. Tämä myynti ja sen jälkeiset myynnit kynnysrajan ylittymisvuodelta ja seuraavalta kalenterivuodelta verotetaan siis kuljetuksen päättymisvaltiossa.
Yhteisöhankinta
AVL 63 e §
Artikla 21
Tavaralähetyksen tai -kuljetuksen määräjäsenvaltio, jossa direktiivin 77/388/ETY 28 a artiklassa tarkoitettu yhteisöhankinta suoritetaan, käyttää verotusta koskevaa toimivaltaansa riippumatta liiketoimeen tavaralähetyksen tai -kuljetuksen lähtöjäsenvaltiossa sovelletusta arvonlisäverokohtelusta.
Tavaralähetyksen tai -kuljetuksen lähtöjäsenvaltio käsittelee tavaroiden luovuttajan laskuttamien ja ilmoittamien arvonlisäverojen oikaisua koskevan mahdollisen pyynnön omien kansallisten sääntöjensä mukaisesti.
Arvonlisäverodirektiivin 40 artikla.
Yhteisömyynti ja yhteisöhankinta vastaavat yleensä toisiaan. Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa jäsenvaltiot arvioivat myyntiä ja hankintaa eri tavalla.
Asetuksessa vahvistetaan, että jäsenvaltio, jossa tavaran kuljetus päättyy, määrittelee sen, onko kyse tässä valtiossa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta riippumatta siitä, mitä arvonlisäverokohtelua tavaran lähtöjäsenvaltio soveltaa myyntiin. Jäsenvaltio johon tavaran kuljetus päättyy, ratkaisee siis itsenäisesti onko kysymys yhteisöhankinnasta vai ei.
Tilanteessa, jossa myyjä on alun perin käsitellyt myynnin verollisena mutta toinen jäsenvaltio käsittelee sen yhteisöhankintana, myyjä voi pyytää oikaisua omaan arvonlisäverotukseensa. Myyjän jäsenvaltio käsittelee oikaisupyynnön kansallisten sääntöjensä mukaisesti (esim. oikaisun määräaika).
Palvelun myynnin yleissäännös
AVL 64 §
Hautajaispalvelut
Artikla 4
Jos hautajaisten järjestämisen yhteydessä suoritettavat palvelut muodostavat yhden palvelun, ne kuuluvat direktiivin 9 (1) artiklan soveltamisalaan.
Arvonlisäverodirektiivin 43 artikla.
Asetuksen mukaan, jos hautajaisten järjestämiseen liittyvät palvelut muodostavat yhden palvelun, myyntiin sovelletaan direktiivin 43 artiklaa (kuudennen direktiivin 9 (1) artiklaa) vastaavaa kansallista säännöstä. Niiden hautajaisiin liittyvien palvelujen, joiden katsotaan muodostavan yhden palvelun, myyntimaasäännös on AVL 64 §. Jos palvelut ovat erillisiä, kuhunkin palveluun sovelletaan ao. palvelun myyntimaasäännöstä.
Eräät muut palvelut
AVL 67 § ja 67 b §
Laitteen kokoaminen
Artikla 5
Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kokoonpanon suorituspaikka määräytyy direktiivin 77/388/ETY 9 artiklan 2 kohdan c alakohdan tai 28 b artiklan F kohdan mukaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa tavarat kootaan ja niistä tulee osa kiinteää omaisuutta.
Arvonlisäverodirektiivin 52 artiklan c alakohta ja 55 artikla.
Kun verovelvollinen ainoastaan kokoonpanee laitteen, jonka kaikki osat ostaja on hänelle toimittanut, palvelun myyntimaa on se maa missä palvelu suoritetaan tai jos ostaja käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa annettua arvonlisäveronumeroa ja tavara työsuorituksen tekemisen jälkeen kuljetetaan pois siitä maasta missä työsuoritus tehdään, palvelu verotetaan arvonlisäveronumeron antomaassa.
Säännös ei koske tilanteita, jossa laitteesta tulee osa kiinteää omaisuutta.
Immateriaalipalvelut
AVL 68 §
Käännöspalvelu
Artikla 6
Tekstien käännöspalvelut kuuluvat direktiivin 9 (2) artiklan e alakohdan soveltamisalaan.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohdan g alakohta.
Tekstin käännöspalvelu verotetaan immateriaalipalvelujen myyntimaasäännösten mukaan (AVL 68 §).
Jalkapallo-ottelun televisiointioikeus
Artikla 7
Kun kolmanteen maahan sijoittautunut elin siirtää jalkapallo-ottelujen televisiointioikeudet yhteisöön sijoittautuneelle verovelvolliselle, tämä liiketoimi kuuluu direktiivin 9 (2)artiklan e alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan soveltamisalaan.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohta.
Jalkapallo-ottelun televisiointioikeuden luovutus on immateriaalipalvelu (AVL 68 §). Jalkapallo-ottelun televisiointioikeus kuuluu samaan ryhmään kuin tekijänoikeus, patentti, lisenssi, tavaramerkki ja muu sellainen oikeus.
Ulkomaalaispalautuksen hakeminen
Artikla 8
Palvelusuoritteet, joissa on kyse kahdeksannen arvonlisäverodirektiivin mukaisen
palautuksen hakemisesta tai vastaanottamisesta, kuuluvat direktiivin 9 (2) artiklan e alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamisalaan.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohta.
Palvelu, jossa myyjä huolehtii ulkomaalaispalautuksen hakemisesta, on immateriaalipalvelu (AVL 68 §). Palvelu kuuluu samaan ryhmään kuin automaattinen tietojen käsittely ja tietojen luovuttaminen.
Kuljetuskalusto
Artikla 10
Direktiivin 9 (2) artiklan e alakohdan kahdeksatta luetelmakohtaa sovellettaessa perävaunut ja puoliperävaunut sekä rautatievaunut ovat kulkuneuvoja.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohta g alakohta.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohdan g alakohdan (kuudennen direktiivin 9 (2) artiklan e alakohdan kahdeksannen luetelmakohdan) säännös koskee irtaimen aineellisen omaisuuden vuokrausta, ei kuitenkaan kulkuneuvoja.
Kulkuneuvoja ovat mm. erilaiset autot kuten henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot sekä vesi- ja ilma-alukset.
AVL 68 §:n 8 kohtaa sovellettaessa kulkuneuvoja ovat myös perävaunut, puoliperävaunut ja rautatievaunut.
Välityspalvelut
Artikla 9
Direktiivin 9 (2) artiklan e alakohdan seitsemännessä luetelmakohdassa tarkoitettujen välittäjien palvelut kattavat sekä palvelujen vastaanottajan nimissä ja tämän puolesta toimivien välittäjien suorittamat palvelut että palvelujen suorittajan nimissä ja tämän puolesta toimivien välittäjien suorittamat palvelut.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artiklan 1 kohdan l alakohta.
Immateriaalipalvelun välityspalvelun myyntiin sovelletaan immateriaalipalvelun myyntimaasäännöstä. Säännöstä sovelletaan riippumatta siitä onko päämiehenä palvelujen ostaja vai myyjä.
Sähköiset palvelut
AVL 68 a §
Artikla 11
1. Direktiivin 77/388/ETY 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan kahdennessatoista luetelmakohdassa ja liitteessä L tarkoitettuihin sähköisiin palveluihin kuuluvat palvelut, jotka suoritetaan Internetin tai sähköisen verkon välityksellä ja joiden luonteesta johtuu että ne ovat pääasiassa automatisoituja ja vaativat vain vähän ihmisen osallistumista eikä niitä voida suorittaa ilman tietotekniikkaa
2. Erityisesti seuraavat palvelut, silloin kun ne suoritetaan Internetin tai sähköisen verkon välityksellä, kuuluvat 1 kohdan soveltamisalaan:
a) digitaalisten tuotteiden luovutukset yleensä, mukaan lukien ohjelmistojen ja niihin tehtävien muutosten ja päivitysten luovutukset;
b) palvelut, joilla järjestetään yrityksille tai yksityishenkilöille esilläolo sähköisessä verkossa (kuten www-sivusto tai -sivu) tai tuetaan sitä;
c) tietokoneen automaattisesti vastaanottajan syöttämien tietojen pohjalta Internetin tai sähköisen verkon välityksellä luomat palvelut;
d) oikeuden antaminen maksua vastaan asettaa tavara tai palvelu myytäväksi online-myyntipaikkana toimivalle www-sivustolle, jossa mahdolliset ostajat tekevät tarjouksensa automatisoitua menettelyä noudattaen ja jossa osapuolille ilmoitetaan myyntitapahtuman toteutumisesta tietokoneen automaattisesti lähettämällä sähköpostilla;
e) Internet-palveluntarjoajien (ISP) palvelupaketit, joissa televiestinnällä on liitännäinen tai toissijainen merkitys (jotka ovat toisin sanoen palvelupaketteja, jotka ovat muutakin kuin pelkkiä Internet-yhteyksiä ja joihin kuuluu muitakin palveluja, kuten uutissivuja, sää- tai matkailutietoja, pelipaikkoja, verkkosivustojen isännöintiä (hosting), online-keskusteluryhmiä jne.);
f) liitteessä I luetellut palvelut.
Artikla 12
Erityisesti seuraavien ei katsota kuuluvan direktiivin 77/388/ETY 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan kahdennentoista luetelmakohdan soveltamisalaan:
1) direktiivin 77/388/ETY 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan yhdennessätoista luetelmakohdassa tarkoitetut radio- ja televisiolähetyspalvelut;
2) direktiivin 77/388/ETY 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan kymmenennessä luetelmakohdassa tarkoitetut telepalvelut;
3) seuraavat tavaroiden luovutukset ja palvelusuoritteet:
a) tavarat, joiden tilaaminen ja käsittely tapahtuu sähköisesti,
b) CD-ROM-levyt, levykkeet ja niiden kaltaiset aineelliset viestimet,
c) kirjojen sekä tiedotus-, sanoma- ja aikakauslehtien kaltaiset painotuotteet,
d) CD-levyt, äänikasetit,
e) videokasetit, DVD-levyt,
f) CD-ROM-pelit,
g) ammatinharjoittajien palvelut, kuten asiakkaitaan sähköpostitse neuvovien asianajajien ja rahoituskonsulttien palvelut,
h) opetuspalvelut, joissa opettaja toimittaa kurssimateriaalin Internetin tai sähköisen verkon välityksellä eli etälinkin kautta,
i) atk-laitteistojen fyysiset offline-korjauspalvelut,
j) offline-tiedonvarastointipalvelut,
k) mainospalvelut esimerkiksi sanomalehdissä, julisteissa ja televisiossa,
l) puhelimitse suoritettavat käyttötukipalvelut,
m) yksinomaan kirjeenvaihtona suoritettavat opetuspalvelut, joiden suorittamiseen käytetään erityisesti postipalveluja,
n) perinteiset huutokaupanpitäjän palvelut, jotka perustuvat ihmisen välittömään osallistumiseen, tarjoustentekotavasta riippumatta,
o) puhelinpalvelut, joissa on videokomponentti, eli videopuhelinpalvelut,
p) Internet- ja www-yhteydet,
q) Internetin välityksellä suoritettavat puhelinpalvelut.
Arvonlisäverodirektiivin 56 artikla.
Asetuksessa ja sen liitteessä I on täsmennetty sähköisen palvelun käsitettä (tämän ohjeen liite).
Sähköisten palveluiden luettelo on esimerkkiluettelo.
Kansainväliseen kauppaan liittyvät verottomuudet
AVL 70 §
Artikla 16
Direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 2 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yksityiskäytössä olevat kulkuneuvot käsittävät myös muiden kuin luonnollisten henkilöiden, kuten yhdistysten ja mainitun direktiivin 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen julkisoikeudellisten yhteisöjen muuhun kuin liiketoimintaan käyttämät kulkuneuvot.
Arvonlisäverodirektiivin 146 1 kohdan b alakohta ja 13 artiklan 1 kohta.
Arvonlisäverodirektiivin 146 1 kohdan b alakohdassa (kuudennen direktiivin 15 artiklassa) säädetään Yhteisön ulkopuolelle suoritettujen vientitoimien ja niihin verrattavien liiketoimien sekä kansainvälisten kuljetusten vapautuksista. Asetuksessa selvennetään, että myöskään ulkomaalaiselle yleishyödylliselle tai julkioikeudelliselle yhteisölle muuhun kuin liiketoimintaan käytetyn huvipurren, yksityislentokoneen tai muun kulkuneuvon varustamiseen, tankkaukseen ja varastojen täydennykseen liittyvää tavaraa ei voi myydä verotta kun ostaja itse kuljettaa tavaran yhteisön ulkopuolelle.
Matkailijamyynti
AVL 70 b §
Artikla 17
Laskelma sen määrittämiseksi, onko jäsenvaltiossa direktiivin 15 artiklan 2 alakohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti säädetty raja-arvo ylitetty, perustuu laskutusarvoon. Useiden tavaroiden yhteenlaskettua arvoa voidaan käyttää ainoastaan, jos kaikki nämä tavarat on merkitty samalle asiakkaalle tavaroita luovuttavan saman verovelvollisen laatimaan samaan laskuun.
Arvonlisäverodirektiivin 147 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c kohta.
Säännös yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden verottoman matkailijamyynnin vähimmäisarvon laskentasäännökset.
AVL 70 b §:n mukaan verottoman matkailijamyynnin edellytyksenä on, että matkailijalta tavaroista peritty hinta on vähintään 40 euroa.
Veron peruste
AVL 73 §
Artikla 13
Jos tavaroiden luovuttaja tai palvelujen suorittaja vaatii luotto- tai pankkikortilla maksamisen edellytyksenä asiakasta maksamaan tietyn määrän itselleen tai toiselle yritykselle ja jos maksutapa ei vaikuta asiakkaalta veloitettavaan kokonaishintaan, myös kyseinen määrä kuuluu direktiivin 11 artiklan mukaisesti määritettyyn tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen veron perusteeseen.
Arvonlisäverodirektiivin 73 artikla.
Hyödykkeen veron peruste on asiakkaalta veloitettu kokonaismäärä myös siinä tapauksessa, että myyjä pidättää itsellään tai toiselle yritykselle maksun kortin käytöstä.
Vähennettävä vero
AVL 102 §
Sähköiset maahantuontiasiakirjat
Artikla 18
Jos tuontijäsenvaltio on ottanut käyttöön sähköisen järjestelmän tullimuodollisuuksien täyttämiseksi, direktiivin 77/388/ETY 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuontiasiakirja käsittää myös kyseisen asiakirjan sähköiset versiot edellyttäen, että vähennysoikeuden käyttämistä on mahdollista valvoa.
Arvonlisäverodirektiivin 178 artiklan e alakohta.
Myös sähköiset tuontiasiakirjat hyväksytään näyttönä maahantuonnista.
Sähköisiä palveluja koskeva erityisjärjestelmä
AVL 12 a luku
Artikla 20
1. Kun vuosineljänneksen aikana vähintään yksi direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 4 alakohdassa säädetyistä tunnisterekisteristä poistamisen edellytyksistä täyttyy sellaisen sijoittautumattoman verovelvollisen osalta, joka soveltaa kyseisen asetuksen 26 c artiklan B kohdassa säädettyä erityisjärjestelmää, tunnistamisjäsenvaltion on poistettava kyseinen sijoittautumaton verovelvollinen erityisjärjestelmästä. Tällaisissa tapauksissa sijoittautumaton verovelvollinen voidaan myöhemmin poistaa erityisjärjestelmästä milloin tahansa vuosineljänneksen aikana.
Niiden sähköisten palveluiden osalta, jotka suoritetaan ennen poistamista mutta sinä vuosineljänneksenä, jona poistaminen tapahtuu, sijoittautumattoman verovelvollisen on tehtävä arvonlisäveroilmoitus koko vuosineljännekseltä direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 5 alakohdan mukaisesti. Tämä ilmoituksentekovaatimus ei vaikuta mahdolliseen vaatimukseen rekisteröityä jäsenvaltiossa yleisten sääntöjen mukaisesti.
2. Tunnistamisjäsenvaltion, joka vastaanottaa enemmän veroa kuin mitä direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 5 alakohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen perusteella olisi kannettava, on palautettava liikaa maksettu määrä suoraan asianomaiselle verovelvolliselle.
Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut veroa ilmoitusta vastaavan määrän, joka osoittautuu myöhemmin vääräksi, ja jos kyseinen jäsenvaltio on jo jakanut määrän kulutusjäsenvaltioiden kesken, kyseiset jäsenvaltiot palauttavat liikaa perityn määrän suoraan sijoittautumattomalle verovelvolliselle ja ilmoittavat tunnistamisjäsenvaltiolle tehdystä oikaisusta.
3. Kaikki direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 5 alakohdassa tarkoitetut ilmoituskaudet (vuosineljännekset) ovat itsenäisiä ilmoituskausia.
Kun direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 5 alakohdan mukainen ilmoitus on jätetty, siihen sisältyviin lukuihin voidaan tehdä myöhemmin muutoksia ainoastaan muuttamalla kyseistä ilmoitusta eli niitä ei voida tehdä johonkin seuraavaan ilmoitukseen sisältyvällä oikaisulla.
Direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdan 7 alakohdan mukaisesti maksetun arvonlisäveron määrän on oltava ilmoituksen mukainen. Maksettuihin määriin voidaan tehdä myöhemmin muutoksia ainoastaan kyseiseen ilmoitukseen viittaamalla eikä niitä voida siirtää toiseen ilmoitukseen tai oikaista jossakin seuraavassa ilmoituksessa.
4. Direktiivin 77/388/ETY 26 c artiklan B kohdassa säädetyn erityisjärjestelmän nojalla tehtyihin arvonlisäveroilmoituksiin sisältyviä määriä ei pyöristetä lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Arvonlisäveron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.
Arvonlisäverodirektiivin 359-369 artiklat.
EU:n kuluttajille sähköisiä palveluja myyvä Yhteisöön sijoittautumaton elinkeinonharjoittaja, joka käyttää sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää poistetaan tunnistamisrekisteristä, jos:
- hän ilmoittaa, ettei enää suorita sähköisiä palveluja EU:n alueelle;
- voidaan muutoin olettaa, että verollinen toiminta on päättynyt;
- verovelvollinen ei enää täytä erityisjärjestelmän soveltamisen edellytyksiä; tai
- verovelvollinen jättää jatkuvasti noudattamatta erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä.
Asetuksessa vahvistetaan erityisjärjestelmästä poistamista, liikasuorituksen palauttamista, virheellisen maksun käsittelyä sekä veron ilmoittamista ja maksamista koskevia menettelyitä.
Erityisjärjestelmästä poistetun on annettava veroilmoitus myös siltä vuosineljännekseltä, jonka aikana poisto järjestelmästä tapahtui.
Jos erityisjärjestelmää käyttävä myyjä on maksanut veron suurempana kuin mitä tehdyn veroilmoituksen perusteella olisi maksettava, tunnistamisjäsenvaltio maksaa liikaa maksetun veron hänelle hakemuksen tai muun saadun selvityksen perusteella takaisin.
Arvonlisäveron tarkka määrä on ilmoitettava veroilmoituksessa ja eikä myöskään maksettavaa määrää pyöristetä lähimpään kokonaiseen rahayksikköön.
Tilanteessa, jossa myyjä on ilmoittanut ja maksanut veron liian suurena ja tunnistamisjäsenvaltio on jo välittänyt kulutusjäsenvaltioille veron määrän virheellisen ilmoituksen mukaisena, kyseiset kulutusjäsenvaltiot palauttavat liikaa perityn määrän suoraan myyjälle ja ilmoittavat tunnistamisjäsenvaltiolle tehdystä oikaisusta.
Voimaantulo
Asetuksen säännökset tulivat 13 artiklaa lukuun ottamatta voimaan 1.7.2006. Artikla 13 tuli voimaan 1.1.2006.
Suomen verotuskäytännössä on jo aiemmin noudatettu asetuksen periaatteita.
Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen
Ylitarkastaja Iris Kavonius
Liite
Asetuksen 11 artikla
1. Direktiivin 77/388/ETY liitteessä L oleva 1 kohta
a) Verkkosivustojen ja -sivujen isännöinti (hosting)
b) Ohjelmien automatisoitu online-etäylläpito
c) Järjestelmien etähallinta
d) Online-tietovarastointi (erityisten tietojen sähköinen varastointi ja haku)
e) Tilauspohjaisen levymuistin online-toimittaminen
2. Direktiivin 77/388/ETY liitteessä L oleva 2 kohta
a) Ohjelmistojen käyttö ja lataus (esimerkiksi hankinta- ja kirjanpito-ohjelmat, virustentorjuntaohjelmistot) sekä niiden päivitykset
b) Mainospalkkien esto-ohjelmistot (ohjelmistot, joilla estetään mainospalkkien näkyminen)
c) Ohjaimien lataus, esimerkiksi ohjelmistot, joilla tietokone liitetään oheislaitteisiin (esimerkiksi tulostimet)
d) Verkkosivustojen suodattimien automatisoitu online-asentaminen
e) Palomuurien automatisoitu online-asentaminen
3. Direktiivin 77/388/ETY liitteessä L oleva 3 kohta
a) Näyttöteemojen käyttö tai lataus
b) Valokuvien tai muiden kuvien tai näytönsäästäjien käyttö tai lataus
c) Digitaalimuotoinen kirjojen sisältö ja muut sähköiset julkaisut
d) Online-sanoma- ja aikakauslehtien tilaaminen
e) Web-lokit ja verkkosivustotilastot
f) Online-uutiset sekä liikenne- ja -säätiedotukset
g) Sellainen online-informaatio, jonka ohjelmisto tuottaa automatisoidusti asiakkaan syöttämien tietojen perusteella, kuten oikeudelliset tiedot ja finanssitiedot (esimerkiksi jatkuvasti päivitettävät pörssitiedot)
h) Mainostilan tarjonta (esimerkiksi mainospalkit verkkosivustolle tai -sivulle)
i) Hakukoneiden ja Internet-hakemistojen käyttö
4. Direktiivin 77/388/ETY liitteessä L oleva 4 kohta
a) Musiikin kuuntelu ja lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin
b) Tunnussävelmien, lyhyiden katkelmien ja soitto- tai muiden äänien kuuntelu ja lataus
c) Elokuvien katselu ja lataus
d) Pelien lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin
e) Pääsy automatisoituihin online-peleihin, joiden toiminta riippuu Internetistä tai muista sen kaltaisista sähköisistä verkoista ja joissa pelaajat ovat kaukana toisistaan
5. Direktiivin 77/388/ETY liitteessä L oleva 5 kohta
a) Automatisoitu etäopetus, jonka toimiminen riippuu Internetistä tai sen kaltaisesta sähköisestä verkosta ja jonka toimitus vaatii vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen osallistumista, virtuaaliluokkahuoneet mukaan luettuina, paitsi
jos Internetiä tai samanlaista sähköistä verkkoa käytetään ainoastaan yhteydenpitovälineenä opettajan ja oppilaan välillä
b) Harjoituskirjat, joiden harjoitukset oppilas tekee verkossa ja jotka tarkastetaan automaattisesti ilman ihmisen osallistumista toimintaan