Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa

Antopäivä
9.12.2011
Diaarinumero
874/547/2011
Voimassaolo
9.12.2011 - 22.12.2015
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 §:n 2 momentti
Korvaa ohjeen
953/547/2008, 2.6.2008 874/547/2011

Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta. Nämä tehtävät Verohallinto suorittaa tasapuolisesti ottaen huomioon sekä verovelvollisen että veronsaajan edun. Veronsaajia ovat valtio, kunta, seurakunta, Kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus. Veronsaajien oikeudenvalvontatehtävää hoitaa Verohallintoon kuuluva, mutta oikeudenvalvontatehtävässään itsenäistä ratkaisuvaltaa käyttävä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Tässä ohjeessa käsitellään oikeudenvalvontatehtävään liittyvää yhteistyötä ja menettelytapoja Verohallinnon yksiköiden, verotuksen oikaisulautakuntien ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön välillä. Tässä ohjeessa ei käsitellä yksityiskohtaisesti veronsaajien oikeudenvalvontatehtävän sisältöä. Hallituksen esityksessä HE 148/2007 on selvitetty veronsaajien oikeudenvalvonnan tavoitteet ja sisältö.

Verovalitusmenettelyä koskevassa Verohallinnon ohjeessa 15.12.2010 dnro 1207/38/2010 selvitetään verovalitusten käsittelyyn liittyviä menettelyjä Verosaajien oikeudenvalvontayksikön, muiden Verohallinnon yksiköiden sekä tuomioistuimien välillä. Suullisia käsittelyjä koskevassa Verohallinnon ohjeessa 14.4.2011 dnro 1278/38/2010 käsitellään puolestaan Verohallinnon eri yksiköiden ja niiden virkamiesten asemaa hallintotuomioistuimien järjestämissä suullisissa käsittelyissä.

Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Veroyliasiamies Sulevi Rauhala

1. Veronsaajien oikeudenvalvonnan tavat ja keskeinen sisältö

1.1 Oikeudenvalvontatehtävät

Veronsaajien oikeudenvalvontaa hoidetaan kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

  1. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön suorittama oikeudenvalvonta,
  2. asianomaisen kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen itsensä suorittama oikeudenvalvonta, ja
  3. Verohallinnosta annetun lain (VHL) 27 §:ssä tarkoitettujen veroasiamiesten suorittama oikeudenvalvonta.

Pääsääntöinen toimija veronsaajien oikeudenvalvonnassa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Kohdissa 2 ja 3 mainitut oikeudenvalvonnan tavat on tarkoitettu poikkeuksellisiksi. Veronsaajat voivat lisäksi aina tehdä aloitteita oikeudenvalvontayksikölle tai muutoin ottaa siihen yhteyttä, jos ne katsovat olevan tarvetta ryhtyä oikeudenvalvontaan liittyviin toimiin verotuksessa.  

Oikeudenvalvontayksiköstä ja sen tehtävistä säädetään VHL 24–26 §:ssä sekä eri verolaeissa. Oikeudenvalvontayksikön tehtävänä on valvoa valtion, kunnan, seurakunnan, Kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa. Oikeudenvalvontayksikkö käyttää puhevaltaa myös muissa sellaisissa asioissa, joissa on kyse veron määräämisestä tai veron määrästä ja jotka käsitellään hallintolain (HL, 434/2003) tai hallintolainkäyttölain (HLL, 586/1996) mukaisessa järjestyksessä. Tällaisia asioita ovat muun muassa HLL 69 §:n mukaiset verotusta koskevat hallintoriita-asiat sekä HLL 62  ja 63 §:ien mukaiset lainvoiman saaneen päätöksen purkamista ja menetetyn määräajan palauttamista koskevat asiat.

Verotusta koskevassa asiassa perustevalituksen tekee käytännössä verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ei ole oikeutta tehdä perustevalitusta (KHO 1986 T 2596), mutta se toimii valitusprosessissa oikeudenkäynnin toisena osapuolena.

Oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena muun muassa hakemalla muutosta verotus- ja lainkäyttöviranomaisten ratkaisuihin ja antamalla vastineita vero- ja maksuvelvollisten valituksiin Oikeudenvalvontatehtävässään oikeudenvalvontayksikkö käyttää itsenäistä ratkaisuvaltaa.  

1.2 Muut tehtävät

Verohallinnon työjärjestyksessä oikeudenvalvontayksikön tehtäväksi on lisäksi määrätty hallintotuomioistuimien verotusta koskevien ratkaisujen välittäminen Verohallinnon ohjaustoiminnasta vastaaville yksiköille. Oikeudenvalvontayksikkö voi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 10 §:n nojalla antaa oikeudenvalvontatehtävässään tiedoksi saamansa tuomioistuimien päätökset niille Verohallinnon yksiköille, joiden tehtäviin päätökset liittyvät.

Työjärjestyksessä on lisäksi määrätty, että oikeudenvalvontayksikkö luovuttaa tiedot veronsaajien itsensä suorittamaa oikeudenvalvontaa varten. Käytännössä tämä koskee tilannetta, jossa esimerkiksi kunta pyytää verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 14 a §:n nojalla tietoja sen itsensä suorittamaa muutoksenhakuharkintaa varten. Oikeudenvalvontayksikkö ratkaisee nämä tietoluovutuspyynnöt.

2. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja sen organisaatio

2.1 Oikeudenvalvontayksikön organisaatio

Oikeudenvalvontayksikössä on veroyliasiamies, toimistopäällikkö, johtavia veroasiamiehiä sekä veroasiamiehiä. Oikeudenvalvontayksikössä on kolme toimintaryhmää: henkilö- ja yritysverotusryhmä, yhteisöverotusryhmä sekä arvonlisäverotusryhmä. Lisäksi ryhmät jakautuvat pienempiin verolajikohtaisiin erikoistumisryhmiin. Johtava veroasiamies vastaa toimintaryhmänsä asiantuntijajohdosta. Liitteessä on oikeudenvalvontayksikön organisaatiokaavio (1.12.2011).

Oikeudenvalvontayksikön henkilöstö on sijoittunut Verohallinnon eri toimipisteisiin. Henkilöstö on tarkoitus keskittää vaiheittain pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun. Oikeudenvalvontayksikön toimialue käsittää koko maan. Tästä seuraa, että myös kaikkien veroasiamiesten toimialueena on lähtökohtaisesti koko maa.

2.2 Veroasiamiesten tehtäväjako annettaessa vastineita verovalituksiin

Hallinto-oikeuksissa käsiteltäviin verovalituksiin annettavat vastineet laaditaan työjonomallin mukaisesti. Kun hallinto-oikeus pyytää oikeudenvalvontayksiköltä vastineen verovelvollisen valituksen johdosta, vastineen antaa pääsääntöisesti asianomaisen toimintaryhmän seuraavana työjonossa oleva veroasiamies.

Veroasiamiesten työnjako ei vastineita annettaessa ole sidoksissa verotoimistojen tai hallinto-oikeuksien alueelliseen tehtävä- tai toimivaltajakoon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kaikki veroasiamiehet antavat vastineita kaikille hallinto-oikeuksille.

2.3 Veroasiamiesten tehtäväjako oikeudenvalvontayksikön tekemässä muutoksenhaussa

Jokaiselle henkilö- ja yritysverotoimistolle sekä Verotarkastus- ja Veronkantoyksikön alueelliselle toimintayksikölle on nimetty yksi tai useampia verolajikohtaisia yhdyshenkilöinä toimivia veroasiamiehiä. Lista näistä asiamiehistä löytyy Apajasta Verotus > Veronsaajien oikeudenvalvonta > Yksikön tehtäväkohtaisia yhteystietoja

Veroasiamiesten tehtäväjako oikaisuvaatimuksia ja valituksia tehtäessä noudattaa tätä toimintayksikköjakoa, jos tehtäväjaosta ei muuta määrätä. Lisäksi veroasiamies toimii asianomaisen toimintayksikön yhteyshenkilönä verotuspäätöksiin liittyvissä muutoksenhakualoitteissa (ks. jälj. kohdat 3.3.1, 4.2.4 ja 4.3). Nämä veroasiamiehet toimivat muutoinkin yhdyshenkilönä asiantuntijayhteistyössä kyseiseen toimintayksikköön.   

2.5 Oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmä

Oikeudenvalvontayksikön suorittaman oikeudenvalvonnan tukena toimii yhteistyöryhmä, joka käsittelee veronsaajien oikeudenvalvonnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä eri veronsaajien ja oikeudenvalvontayksikön välistä yhteistyötä oikeudenvalvontatehtävässä. Yhteistyöryhmässä on puheenjohtaja ja enintään kuusi muuta jäsentä, jotka valtiovarainministeriö määrää ja joista kahden tulee olla Suomen Kuntaliiton nimeämiä. Yhteistyöryhmän toimikausi on neljä vuotta. Yhteistyöryhmän jäsenet edustavat eri veronsaajia.

3. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen

3.1 Oikeudenvalvontayksikön kuuleminen Verohallinnon ohjeita laadittaessa

Oikeudenvalvontayksikkö voi antaa Verohallinnon muille yksiköille, käytännössä Verohallinnon oikeusyksikölle sekä keskusjohdon ohjaus- ja kehittämisyksiköille, näiden pyynnöstä lausuntoja aineellista ja menettelyllistä verotusta koskeviin ohjeluonnoksiin. Ohjeluonnoksen laatija harkitsee, pyytääkö se lausuntoa myös oikeudenvalvontayksiköltä.

Oikeudenvalvontayksikön antamissa lausunnoissa on kyse ohjeiden valmisteluun liittyvästä menettelystä vastaavalla tavalla kuin lausuntoja pyydetään eri veronmaksajia edustavilta sidosryhmiltä tai Verohallinnon ulkopuolisilta verotuksen asiantuntijoilta. Oikeudenvalvontayksiköltä lausunto pyydetään siten yleensä samassa yhteydessä kuin mainituilta ulkopuolisilta tahoiltakin. Jos ohjeluonnos koskee oikeudenvalvontayksikköä tai liittyy suoraan sen toimintaan, lausunto voidaan pyytää jo aikaisemmassa vaiheessa.

Lausuntopyyntö toimitetaan veroyliasiamiehelle tai asianomaiselle johtavalle veroasiamiehelle. Ohjeen antamista koskevassa Verohallinnon ohjeessa (1.6.2011 dnro A1/00 00 00/2011) on tarkemmin selvitetty kuulemismenettely Verohallinnon ohjetta laadittaessa.

Jos oikeudenvalvontayksikkö katsoo lausunnossaan, että ohjeeseen sisältyvä yksilöity kannanotto vastaa sen käsitystä asiassa, oikeudenvalvontayksikkö ei hae muutosta ohjeen mukaisesti annetusta ennakkokannanotosta tai toimitetusta verotuksesta. Tästä voidaan poiketa, jos muuttunut lainsäädäntö, verotus- tai tuomioistuinkäytännön epäyhtenäisyys tai muu erityinen syy antaa siihen aihetta.

Oikeudenvalvontayksikön verotusta koskeviin ohjeluonnoksiin antamat kirjalliset lausunnot ovat julkisia siten kuin viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään. Jos Verohallinnon ulkopuolinen taho pyytää oikeudenvalvontayksiköstä lausunnon jäljennöstä, päätöksen lausunnon antamisesta tekee veroyliasiamies, toimistopäällikkö tai johtava veroasiamies. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa toimintakertomuksessa vuosittain antamansa lausunnot.

3.2 Oikeudenvalvontayksikön kuuleminen Verohallinnon lausuntoja laadittaessa

Eri ministeriöt ja valtion keskushallinnon eri toimijat pyytävät Verohallinnolta esimerkiksi lainsäädännön valmisteluun tai ohjeluonnoksiin liittyviä lausuntoja. Lausuntojen valmistelu on keskitetty pääsääntöisesti oikeusyksikköön. Oikeusyksikkö voi pyytää myös oikeudenvalvontayksiköltä lausunnon samassa yhteydessä, kun oikeusyksikkö pyytää muidenkin Verohallinnon yksiköiden lausunnon.

Lausuntopyyntö toimitetaan veroyliasiamiehelle. Oikeudenvalvontayksikön antama kirjallinen lausunto on julkinen. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa toimintakertomuksessa vuosittain antamansa lausunnot.

3.3 Oikeudenvalvontayksikön kuuleminen ennen asian ratkaisemista

3.3.1 Kuulemista koskevan VHL 25 §:n sisältö

VHL 25 §:ssä säädetään oikeudenvalvontayksikön kuulemisesta ennen asian ratkaisemista. Säännöksen mukaan verotusta tai ennakkotietoa tai -ratkaisua taikka oikaisuvaatimusta käsittelevä Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta voi ennen asian ratkaisemista varata yksikölle tilaisuuden tulla kuulluksi. Säännös soveltuu kaikkiin verolajeihin.

Kuulemisella ennen asian ratkaisemista tarkoitetaan säännöksessä kuulemista yksittäisessä käsillä olevassa asiassa. Kuuleminen mahdollistaa sen, että oikeudenvalvontayksikön näkökannat, jotka se todennäköisesti esittäisi muutoksenhakuprosessissa, tulevat verotuksen toimittajan tai lautakunnan tietoon nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja virallisemmassa muodossa. Tämä mahdollistaa monipuolisemman harkinnan ja lisää siten verotuspäätöksen laatua. Lausunnon tai vastineen saatuaan verotuksen toimittaja tai lautakunta tekee asiassa itsenäisen ratkaisun ottaen huomioon kaikki asiassa esille tulleet näkökohdat.  Kuuleminen voi toimia myös impulssina oikeudenvalvontayksikölle asiasta, josta ehkä on syytä hakea muutosta.

Säännös määrittää myös oikeudenvalvontayksikön asemaa veroprosessin toisena osapuolena. Kuuleminen on mahdollista kaikissa verotuksen vaiheissa alkaen vero- tai maksuvelvolliseksi rekisteröinnistä ja päätyen niihin verotukseksi katsottaviin päätöksiin, jotka tehdään veroa kannettaessa tai perittäessä. Oikeudenvalvontayksikön kuuleminen voi siten liittyä verotuksen toimittamiseen, verotarkastukseen tai muuhun verovalvontaan, muutosverotukseen, ennakkotietojen tai -ratkaisujen antamiseen tai ensiasteen muutoksenhakuun oikaisuvaatimusmenettelyssä. Kuulemisesta valitusvaiheessa säädetään muun muassa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 69 §:ssä ja HLL 34 §:ssä.

VHL 25 §:n säännös on luonteeltaan muuta sääntelyä täydentävä. Oikeudenvalvontayksikön kuulemisesta ja päätöksen tiedoksiannosta säädetään muun muassa VML 26 d §:ssä ja arvonlisäverolain (AVL) 193 b §:ssä. Näiden säännösten mukaan oikeudenvalvontayksikköä kuullaan ja päätös annetaan sille tiedoksi siten, että oikeudenvalvontayksikölle varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin, jos muualla verolainsäädännössä ei toisin säädetä.

VHL 25 §:n säännös on kuulemiseen oikeuttava, ei velvoittava. Säännös mahdollistaa joustavan ja asian laadun ja laajuuden mukaan määräytyvän oikeudenvalvontayksikön kuulemismenettelyn. Asianomainen Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta harkitsee kuulemisen tarpeellisuuden ja se ottaa harkinnassaan huomioon myös oikeudenvalvonnan tarkoitusta ja sisältöä koskevat VHL:n säännökset, kuten VHL 24.2 §:n. Kuulemisen kohteena olevan asian tulee siten olla oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai verotuksellisen intressin huomattava. Koska tulkinnanvaraisen asian ratkaiseminen kuuluu verotoimiston johtavan veroasiantuntijan tai muun asiantuntijan päätettäväksi, kuulemisesta tekee päätöksen aina kyseinen asiantuntijatehtävässä toimiva virkamies. Vastaavasti myös ohjaus- ja kehittämisyksikkö voi kuulla oikeudenvalvontayksikköä.

Säännös soveltuu ennen muuta kirjalliseen kuulemismenettelyyn, mutta asiallisesti se mahdollistaa ja koskee myös vapaamuotoisempaa suullista kuulemista. Suositeltava menettely kuulemisen toteuttamiseksi on se, että esimerkiksi asiaa hoitava verotoimiston tai muun toimintayksikön asiantuntijavirkamies tai verotarkastaja ottaa yhteyttä toimintayksikön yhdyshenkilönä toimivaan veroasiamieheen (ks. edellä kohta 2.3) ja he sopivat tarkemmin oikeudenvalvontayksikön kuulemisen mahdollisesta ajankohdasta ja lausunnon tai vastineen antamisesta.

Oikeudenvalvontayksikköä on syytä kuulla vasta siinä vaiheessa, kun asiaan liittyvät tosiseikat on riittävästi selvitetty. Vasta siinä vaiheessa oikeudenvalvontayksikkö voi ottaa kantaa yksilöityyn näyttö- tai oikeuskysymykseen. Esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä kuuleminen voi tapahtua vasta sitten, kun kaikki olennaiset tosiseikat ovat verotarkastuksen suorittajan tiedossa.   

Oikeudenvalvontayksikkö voi periaatteessa olla antamatta asiassa lausuntoa silloin, jos asia ei ole oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai sen taloudellinen merkitys on vähäinen, eikä veronsaajien oikeudenvalvonta muutoinkaan edellytä lausunnon antamista.

3.3.2 Kirjallinen kuuleminen

Jos Verohallinnon yksikkö kuulee oikeudenvalvontayksikköä VHL 25 §:n nojalla kirjallisesti, oikeudenvalvontayksikkö antaa asiassa kirjallisen lausunnon. Tästä lausunnosta on yleensä aina tarpeen varata vero- tai maksuvelvolliselle tilaisuus esittää oma näkemyksensä (ks.HL 34 §).

Käytännössä oikeudenvalvontayksikön kuuleminen verotuksen toimittamisen yhteydessä kirjallisesti on poikkeuksellinen toimi. Kuuleminen toimitetaan vain erityisistä syistä. Resurssien rajallisuus ja aikataulujen kireys eivät salli laajamittaista oikeudenvalvontayksikön kirjallista kuulemista ennen ratkaisujen tekoa.

Kirjallinen kuuleminen ennen verotus- tai oikaisupäätöksen tekoa voisi olla perusteltua tilanteissa, joissa esillä olevassa oikeudellisesti hyvin tulkinnanvaraisessa tapauksessa asia tultaisiin ilmeisesti ratkaisemaan verovelvollisen eduksi.

Oikeudenvalvontayksikköä ei lähtökohtaisesti kuulla ennen asian ratkaisemista myöskään silloin, kun Verohallinnon yksikkö tai oikaisulautakunta käsittelee vero- tai maksuvelvollisen tekemää oikaisuvaatimusta. Kuuleminen onkin tapauskohtaista ja asianomainen Verohallinnon yksikkö tai oikaisulautakunta harkitsee, onko asiassa syytä kuulla oikeudenvalvontayksikköä. Päätöksen siitä, kuullaanko oikeudenvalvontayksikköä, tekee oikaisuvaatimusta käsittelevä asiantuntijavirkamies, lautakunnan puheenjohtaja tai lautakunta. Oikeudenvalvontayksikön vastine annetaan aina tiedoksi vero- tai maksuvelvolliselle. Asiaa käsittelevä virkamies tai lautakunta harkitsee sen, onko vero- tai maksuvelvollisen mahdollisesti antaman vastaselityksen johdosta tarpeen vielä kuulla oikeudenvalvontayksikköä.

Jos oikaisuvaatimuksen tekijänä on oikeudenvalvontayksikkö, vero- tai maksuvelvollista kuullaan aina vaatimuksen johdosta, ja oikeudenvalvontayksikölle varataan aina tilaisuus antaa vastaselitys vero- tai maksuvelvollisen mahdollisen vastineen johdosta.

Oikeudenvalvontayksikölle on varattava kohtuullinen, enintään kahden viikon määräaika lausunnon tai vastineen antamiselle. Määräaika voi vaihdella asiatyypin mukaan ja se on myös suhteutettava verotuksen aikatauluihin.

Jos oikeudenvalvontayksikköä on kirjallisesti kuultu ennen asian ratkaisemista, oikeudenvalvontayksikölle on aina annettava tiedoksi asiassa tehty verotusratkaisu.  

3.3.3 Suullinen kuuleminen

Ennen asian ratkaisemista Verohallinnon yksiköt voivat kuulla oikeudenvalvontayksikköä myös suullisesti. Lautakunnat voivat kuulla oikeudenvalvontayksikköä vain kirjallisesti, ellei kyse ole suullisesta kuulemisesta lautakunnan kokouksessa (HL 37 §). Suullinen kuuleminen sisältää käytännössä samalla myös asian tiedoksiantamisen.

Verohallinnon yksikön asiaa käsittelevä asiantuntijavirkamies harkitsee kuulemisen tarpeellisuuden. Vastaavasti myös ohjaus- ja kehittämisyksikkö voi kuulla oikeudenvalvontayksikköä. Suullinen menettely on vapaamuotoinen ja menettelytavat riippuvat asian laadusta ja laajuudesta.

Asiakirjoihin, kuten sähköiseen muistioon, tehdään merkintä siitä, että oikeudenvalvontayksikköä on kuultu suullisesti ennen asian ratkaisemista ja että asia on siten annettu oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi. Jos oikeudenvalvontayksikön kannanotto johtopäätöksiltään, perusteiltaan tai määrältään poikkeaa olennaisesti verovelvollisen tai Verohallinnon yksikön kannasta asiassa, oikeudenvalvontayksikön kannanoton sisältö merkitään lyhyesti asiakirjoihin, kuten sähköiseen muistioon.

4.Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

4.1 Yleistä päätösten tiedoksi antamisesta

Päätösten tiedoksi antamisesta oikeudenvalvontayksikölle säädetään muun muassa VML 26 d §:ssä. Säännöksen mukaan tiedoksianto tapahtuu siten, että oikeudenvalvontayksikölle varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin.

Tiedoksiantomenettely toteutetaan siten, että oikeudenvalvontayksikölle varataan tilaisuus tutustua sen VHL 24.2 §:ssä säädetyn tehtäväkuvan kannalta keskeisiin asiakirjoihin. Jäljempänä kohdassa 4.2 on lueteltu ne tilanteet, joissa Verohallinnon yksiköt aina antavat tekemänsä tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemät päätökset oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi erityistä menettelyä käyttäen.

Muita kuin jäljempänä lueteltuja päätöksiä Verohallinnon yksiköt eivät pääsääntöisesti anna tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle. Oikeudenvalvontayksikkö voi sinänsä tutustua kaikkiin verotusasiakirjoihin ja verotuksen tietojärjestelmissä oleviin tietoihin sekä pyytää asianomaista yksikköä toimittamaan oikeudenvalvontayksikön määrittelemät tiedot ja asiakirjat. Tältä osin oikeudenvalvontayksikkö toimii sisäisesti yhtenäisten toimintalinjojen mukaisesti.  

4.2 Päätökset, jotka aina annetaan oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi

4.2.1 Ennakkoratkaisut

Kaikki Verohallinnon yksiköiden antamat ennakkoratkaisut lähetetään tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle heti päätöksen antamisen jälkeen sähköpostitse seuraavasti:

  • arvonlisäverotusta koskevat ennakkoratkaisut lähetetään sähköpostitse YHT_ALV VOVA -sähköpostilaatikkoon,
  • ennakkoperintää koskevat ennakkoratkaisut (EPL 45 § ja lähdeverolaki 12a § lähetetäänYHT_Ennakkoperintä VOVA -sähköpostilaatikkoon, ja
  • perintö- ja lahjaverotusta, kiinteistöverotusta ja varainsiirtoverotusta koskevat ennakkoratkaisut lähetetään YHT_Varainverotus VOVA -sähköposti-laatikkoon.

Ennakkoratkaisu lähetetään sähköpostilaatikkoon Word-tiedostona. Sähköpostiviestin otsikkokenttään kirjoitetaan päätöksen tehneen verotoimiston nimi, ennakkoratkaisu sekä päätöspäivä, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto ennakkoratkaisu 15.6.2011. Postilaatikkoon lähetetään pelkkä ennakkoratkaisu. Ennakkoratkaisua käsittelevä veroasiamies pyytää tarvittaessa verotoimistosta päätöksen asiakirjat nähtäväkseen. Veroasiamies palauttaa asiakirjat viipymättä käsiteltyään asian.

Jos ennakkoratkaisuun sisältyy verotoimiston käsityksen mukaan erityistä tulkinnanvaraisuutta, verotoimisto ilmoittaa läheteviestissään tästä käsityksestään. Jos ennakkoratkaisun valmistelun yhteydessä oikeudenvalvontayksikköä (yhdyshenkilönä toimivaa veroasiamiestä, ks. edellä kohta 2.3) on kuultu kirjallisesti tai keskusteltu suullisesti, verotoimisto merkitsee läheteviestiin sen veroasiamiehen nimen, jota asiassa on kuultu.    

Sähköpostilaatikkoon lähetetystä viestistä tulee lähettäjälle automaattinen vastaanottokuittaus, joka on samalla varmistus tapauksen saapumisesta oikeudenvalvontayksikköön. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika (30 pv) alkaa ennakkoratkaisun tekemisestä.

Keskusverolautakunnan antamat ennakkoratkaisut annetaan tiedoksi oikeudenvalvontayksikön asianomaiselle johtavalle veroasiamiehelle. Keskusverolautakunnan ratkaisuista oikeudenvalvontayksikkö voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika (30 pv) alkaa ennakkoratkaisun tiedoksisaannista.

4.2.2 Arvonlisäverotusta koskevat ohjaukset           

Kaikki Verohallinnon yksiköiden antamat arvonlisäverotusta koskevat ohjaukset lähetetään tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle heti päätöksen antamisen jälkeen sähköpostitse YHT_Ohjaukset VOVA -sähköpostilaatikkoon.

Ohjaukset lähetetään sähköpostilaatikkoon Word-tiedostona. Sähköpostiviestin otsikkoon kirjoitetaan päätöksen tehneen verotoimiston nimi, ohjaus sekä päätöspäivä, esimerkiksi Uudenmaan yritysverotoimisto ohjaus 15.6.2011. Postilaatikkoon lähetetään pelkkä ohjaus.

Sähköpostilaatikkoon lähetetystä viestistä tulee lähettäjälle automaattinen vastaanottokuittaus, joka on samalla varmistus tapauksen saapumisesta oikeudenvalvontayksikköön. Ohjaukseen ei voi hakea muutosta.  

4.2.3 Poikkeuslupia ja muita hakemusasioita koskevat päätökset

Tuloverolain 122 §:ssä tarkoitetut tappioiden vähentämistä, yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitetut käyttämättömien yhtiöveronhyvitysten ja veroylijäämien käyttämistä koskevat poikkeuslupapäätökset sekä elinkeinotulon verotuksesta annetun lain 43 §:n 5 momentin tarkoittamat jälleenhankintavarauksen pidentämispäätökset lähetetään oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi heti päätöksen antamisen jälkeen sähköpostitse YHT_Yhteisö VOVA -sähköpostilaatikkoon.

Poikkeuslupapäätös lähetetään sähköpostilaatikkoon Word-tiedostona. Sähköpostiviestin otsikkokenttään kirjoitetaan päätöksen tehneen verotoimiston nimi, poikkeuslupapäätös sekä päätöspäivä, esimerkiksi Uudenmaan yritysverotoimisto poikkeuslupapäätös 15.6.2011. Postilaatikkoon lähetetään pelkkä päätös. Päätöstä käsittelevä veroasiamies pyytää tarvittaessa verotoimistosta päätöksen asiakirjat nähtäväkseen. Veroasiamies palauttaa asiakirjat viipymättä käsiteltyään asian.

Jos poikkeusluparatkaisuun sisältyy verotoimiston käsityksen mukaan erityistä tulkinnanvaraisuutta, verotoimisto ilmoittaa läheteviestissään tästä käsityksestään. Jos päätöksen valmistelun yhteydessä oikeudenvalvontayksikköä (yhdyshenkilönä toimivaa veroasiamiestä, ks. edellä kohta 2.3) on kuultu kirjallisesti tai keskusteltu suullisesti, verotoimisto merkitsee läheteviestiin sen veroasiamiehen nimen, jota asiassa on kuultu.    

Sähköpostilaatikkoon lähetetystä viestistä tulee lähettäjälle automaattinen vastaanottokuittaus, joka on samalla varmistus tapauksen saapumisesta oikeudenvalvontayksikköön. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika (30 pv) alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisäksi Savo-Karjalan yritysverotoimisto antaa oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi tuloverolain 57 §:ssä tarkoitetut lahjoitusvähennystä koskevat nimeämispäätökset sekä eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain 4 §:n tarkoittamat verovapauspäätökset siten kuin niistä on erikseen sovittu.

4.2.4 Päätökset oikeudellisesti tulkinnanvaraisissa tai epäselvissä asioissa

Verohallinnon yksiköt antavat oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi tekemänsä tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemät päätökset sellaisissa oikeudellisesti tulkinnanvaraisissa asioissa, joissa asia on ratkaistu veronsaajan vahingoksi. Koska tulkinnanvaraisen asian ratkaiseminen kuuluu verotoimiston johtavan veroasiantuntijan tai muun asiantuntijan päätettäväksi, tiedoksiannon tekee aina asiantuntijatehtävässä toimiva virkamies. Vastaavasti myös ohjaus- ja kehittämisyksikkö voi antaa päätöksiä tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle.  

Oikeudellisesti tulkinnanvaraista tai oikeudellisesti epäselvää asiaa ei voida yksiselitteisesti määritellä. Asiaa voidaan pitää tulkinnanvaraisena tai epäselvänä esimerkiksi, jos sen käsittelyn yhteydessä

  • tulkitaan uutta lainsäädäntöä;
  • tulkitaan verotusmenettelyä tai oikaisumenettelyä koskevia säännöksiä;
  • todetaan lainsäädäntö joltain osin puutteelliseksi tai aukolliseksi;
  • todetaan verotus- tai oikeuskäytännössä epäyhtenäisyyttä eli että Verohallinnon eri yksiköillä on erilaisia käytäntöjä tai hallintotuomioistuimilla erilaisia kantoja;
  • todetaan, että oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia kannanottoja asiaan;
  • havaitaan uusi taloudellinen ilmiö, josta ei ole lainsäädäntöä; tai
  • havaitaan muu uusi ilmiö, jolla on merkitystä verotuksessa.

Päätökset, joissa on kyse yllä mainitulla tavalla oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta tai epäselvästä asiasta, annetaan tiedoksi riippumatta tapauksen fiskaalisesta merkityksestä. Usein näissä tapauksissa on tosin samalla kuitenkin kyse myös merkittävästä taloudellisesta intressistä.    

Tyypillisiä tiedoksiannettavia tapauksia ovat esimerkiksi

  • päätökset, jotka Verohallinnon asianomaisen yksikön työjärjestyksen tai vakiintuneen työnjaon mukaan tekee yksikön asiantuntija tai esimies;
  • päätökset, joissa on sovellettu luottamuksensuojasäännöstä;
  • muutosverotuspäätökset, joissa verotarkastuskertomuksessa esitetystä on olennaisesti poikettu muun syyn kuin tarkastuskertomuksessa olleen ilmeisen lasku- tai muun vastaavan virheen vuoksi tai saadun lisäselvityksen vuoksi; ja
  • päätökset, joista oikaisulautakunnassa on äänestetty tai joissa lautakunta on olennaisesti poikennut päätösesityksestä muun syyn kuin päätösesityksessä olleen ilmeisen lasku- tai muun vastaavan virheen tai saadun lisäselvityksen vuoksi.

Jos oikeudenvalvontayksikköä on kuultu VHL 25 §:ssä säädetyllä tavalla kirjallisesti ennen verotusta koskevan asian ratkaisemista, oikeudenvalvontayksikölle on annettava aina tiedoksi asiassa tehty verotusratkaisu. Vastaava suullinen kuuleminen on jo käytännössä pitänyt sisällään asian tiedoksiannon.

Verotoimisto tai muu toimintayksikkö antaa päätöksen tiedoksi toimittamalla asiakirjat tai ilmoittamalla asiasta muulla tavalla oikeudenvalvontayksikön yhdyshenkilönä toimivalle veroasiamiehelle (ks. edellä kohta 2.3) mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen. Kirjalliseen tiedoksiantoon, kuten sähköpostiviestiin, tulee sisältyä lyhyt kuvaus asiaan liittyvästä tulkinnanvaraisesta oikeuskysymyksestä.

Tapaus voidaan antaa tiedoksi myös käyttäen Apajassa olevaa sähköistä tiedoksiantolomaketta Verotus > Veronsaajien oikeudenvalvonta > Päätöksen tiedoksianto oikeudenvalvontayksikölle -lomake. Oikeudenvalvontayksikkö saa tiedon asiasta sähköiseen postilaatikkoon ja oikeudenvalvontayksikkö antaa lähettäjälle aina palautteen siitä, mihin toimiin asian johdosta on ryhdytty.

Tuloverotusta koskeva verotoimiston tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemä oikaisupäätös voidaan antaa oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi myös tallentamalla MUKO-järjestelmään muutosverotustapauksen kirjausnäyttöön numero 1 kohtaan ”Tiedoksi”. Oikeudenvalvontayksikkö ajaa kuukausittain tietojärjestelmästä raportin tiedoksi annetuista päätöksistä.

4.3 Tiedoksianto muissa tapauksissa

Muita kuin edellä mainittuja verotus- tai muita päätöksiä ei pääsääntöisesti anneta erikseen tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle. Sinänsä Verohallinnon yksikkö voi kuitenkin aina niin harkitessaan antaa itse tekemänsä tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemän muunkin päätöksen erikseen tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle. Tiedoksiannosta päättää näissäkin tilanteissa yksikön asiantuntijatehtävissä työskentelevä virkamies.

Verotoimisto voi antaa tiedoksi esimerkiksi tapauksen, jossa saman verovelvollisen eri verovuosien verotus on toimitettu epäjohdonmukaisesti, tai eri verovelvollisten verotus on samanlaisessa asiassa toimitettu epäyhtenäisesti. Tapaukset annetaan tiedoksi vain, jos verotoimisto ei itse oikaise toimitettua verotusta. Myös Verotarkastusyksikkö voi antaa oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi verotuspäätöksen, joka koskee tehtyä verotarkastusta.

Verohallinnon yksikkö voi antaa oikeudenvalvontayksikölle erikseen tiedoksi myös esimerkiksi hallinto-oikeuden päätöksen, joka Verohallinnon yksikön käsityksen mukaan on tulkinnanvarainen tai poikkeaa esimerkiksi vallitsevasta verotuskäytännöstä.

4.4 Ennakkotietomenettely

Ennakkotietoa koskeva asia annetaan oikeudenvalvontayksikölle sähköisesti tiedoksi ilmoitusta tai varaumaa varten sen jälkeen, kun päätös on tehty. Menettely on seuraava

  • henkilöverotoimistot lähettävät ennakkotietopäätökset Word-tiedostona sähköpostitse YHT_Ennakkotiedot Heve (VOVA) -sähköpostilaatikkoon, 
  • yritysverotoimistot lähettävät ennakkotietopäätökset Word-tiedostona sähköpostitse YHT_Yhteisö VOVA -sähköpostilaatikkoon, ja
  • Konserniverokeskuksen antamat ennakkotiedot annetaan tiedoksi HAKA-järjestelmässä.

Ennakkotieto lähetetään sähköpostilaatikkoon Word-tiedostona. Sähköpostiviestin otsikkoon kirjoitetaan päätöksen tehneen verotoimiston nimi, ennakkotieto sekä päätöspäivä, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto ennakkotieto 15.6.2011. Postilaatikkoon lähetetään pelkkä ennakkotieto. Ennakkotietoa käsittelevä veroasiamies pyytää tarvittaessa verotoimistosta ennakkotietoa koskevat asiakirjat nähtäväkseen. Veroasiamies palauttaa asiakirjat viipymättä käsiteltyään asian.

Jos ennakkotietoon sisältyy verotoimiston käsityksen mukaan erityistä tulkinnanvaraisuutta, verotoimisto ilmoittaa läheteviestissään tästä käsityksestään. Jos ennakkotiedon valmistelun yhteydessä oikeudenvalvontayksikköä (yhdyshenkilönä toimivaa veroasiamiestä, ks. edellä kohta 2.3) on kuultu kirjallisesti tai keskusteltu suullisesti, verotoimisto merkitsee läheteviestiin sen veroasiamiehen nimen, jota asiassa on kuultu.    

Sähköpostilaatikkoon lähetetystä viestistä tulee lähettäjälle automaattinen vastaanottokuittaus, joka on samalla varmistus tapauksen saapumisesta oikeudenvalvontayksikköön.

Ennakkotietomenettelyä koskevan hallituksen esityksen (HE 46/1996) perusteluissa todetaan, että ennakkotiedolla, johon liittyy valitusvarauma, ei ole suurtakaan merkitystä verovelvolliselle. Lisäksi esityksen perusteluissa todetaan, että estettä ei ole sille, että päätöksen tekevä viranomainen ennen ennakkotiedon antamista keskustelee asiasta samanaikaisesti ennakkotiedon hakijan tai hänen asiamiehensä ja veroasiamiehen kanssa.

Ennen ennakkotiedon antamista tapahtuva päätösluonnoksen toimittaminen oikeudenvalvontayksikölle on siten mahdollista ja se saattaa olla myös verovelvollisen oikeusturvan kannalta perusteltua. Näin on erityisesti tilanteessa, jossa kyse on tosiasioiden selvittämisestä. Jos oikeudenvalvontayksikkö pitäisi selvitystä riittämättömänä ja katsoisi tästä syystä veronsaajan oikeuden vaativan muutoksenhakuoikeuden varaamista, hakija ei saisi tavoittelemaansa oikeussuojaa. Päätösluonnoksen saatuaan oikeudenvalvontayksikkö voi esittää pyynnön siitä, että ennakkotiedon antava yksikkö hankkii asiassa tarvittavaa lisäselvitystä, jonka saatuaan oikeudenvalvontayksiköllä on edellytykset ilmaista kantansa asiassa.

Niissä tilanteissa, joissa oikeudenvalvontayksikkö ei jätä varaumaa, oikeudenvalvontayksikkö lähettää ilmoituksen sähköpostin liitetiedostona ennakkotietopäätöksen tehneelle käsittelijälle. Vastaavasti niissä tilanteissa, joissa oikeudenvalvontayksikkö jättää varauman, oikeudenvalvontayksikkö lähettää allekirjoitetun ilmoituksen (2 kpl) postitse suoraan ennakkotietopäätöksen tehneelle käsittelijälle.

5.Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön avustaminen ja asiakirjojen käsittely

5.1 Lisätietojen pyytäminen verovelvolliselta ja asian muu selvittäminen

Oikeudenvalvontayksikkö saattaa tarvita tehtäväänsä, kuten muutoksenhakuharkintaansa varten verovelvolliselta sellaisia tietoja, jotka eivät ilmene veroilmoituksesta tai muista verotoimiston käytettävissä olevista asiakirjoista. Verotoimisto hankkii verovelvolliselta oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä nämä tiedot (sovellettava säännös esimerkiksi VML 11 §).  

Verotarkastuksesta johtuvissa muutoksenhakuprosesseissa oikeudenvalvontayksikkö pyytää usein asianomaiselta verotarkastajalta lisäselvitystä verovelvollisen esittämien väitteiden johdosta. Näissä tilanteissa ja muutoinkin Verohallinnon asianomainen yksikkö antaa oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä kirjallisen lausunnon tai muuta selvitystä.

Oikeudenvalvontayksikkö voi pyytää Verotarkastusyksikköä tai muuta verovalvontaa suorittavaa yksikköä suorittamaan osittaisen verotarkastuksen sellaisen seikan selvittämiseksi, jolla on merkitystä muutoksenhakuharkinnassa tai jo vireillä olevassa muutoksenhakuprosessissa. Oikeudenvalvontayksikkö osoittaa pyynnön asianomaiselle alueelliselle toimintayksikölle.  

5.2 Veroasiamiehen oikeus käsitellä verotustietoja ja työmenetelmäohjeita

Verohallinnon tehtävänä on VHL 2 §:n mukaan muun muassa veronsaajien oikeudenvalvonta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävistä säädetään VHL 24 §:ssä.

Koska veronsaajien oikeudenvalvonta on Verohallinnon tehtävä, veroasiamiehen tietojenkäsittelyoikeus ei rajoitu asianosaisasemaan veronsaajan edustajana. Veroasiamiehellä on oikeus käsitellä veronsaajien oikeudenvalvontatehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia verotustietoja. Veroasiamiehen oikeuteen käsitellä verotustietoja sovelletaan siten samoja säännöksiä ja periaatteita kuin Verohallinnon muihin virkamiehiin.

Edellä todettu merkitsee sitä, että veroasiamies voi oikeudenvalvontatehtävässä käsitellä myös sellaisia tietoja, jotka eivät ole vaikuttaneet esimerkiksi muutoksenhaun kohteena olevan tapauksen käsittelyyn. Veroasiamies voi siten laatiessaan oikaisuvaatimusta, valitusta tai vastinetta käsitellä myös muiden kuin puheena olevan vero- tai maksuvelvollisen verotustietoja, jos niistä on saatavissa esimerkiksi vertailutietoja oikaisuvaatimuksen, valituksen tai vastineen tueksi. Tällaisia vertailutietoja voivat olla esimerkiksi varainsiirtoveroilmoituksista tai kiinteistön luovutusilmoituksista ilmenevät kauppahintatiedot.  

Verohallinnon asianomainen ohjausyksikkö lähettää verotuksen työmenetelmäohjeet oikeudenvalvontayksikölle (veroyliasiamiehelle) samassa laajuudessa kuin muillekin Verohallinnon verotustehtäviä suorittaville yksiköille. Oikeudenvalvontayksikössä ohjeet jaetaan asianomaisen toimintaryhmän veroasiamiehille vastaavasti kuin esimerkiksi verotoimistoissa.

5.3 Verotoimiston yhdyshenkilöt

Verotoimistojen ja oikeudenvalvontayksikön väliseen yhteistyöhön nimetyt verotoimistojen yhdyshenkilöt merkitään Apajassa olevaan yhteystietolistaan Verotus > Veronsaajien oikeudenvalvonta > Yksikön tehtäväkohtaisia yhteystietoja. Näiden henkilöiden tehtävänä on muun muassa hankkia muutoksenhakuun liittyviä asiakirjoja sekä hoitaa asiakirjojen kirjausta ja postitusta.

6.Muu yhteistyö

6.1 Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuharkinta ja sen tiedottaminen

Oikeudenvalvontayksikkö ei muutoksenhakuajan kuluessa ota kantaa siihen, käyttääkö oikeudenvalvontayksikkö muutoksenhakuoikeuttaan. Muutoksenhakuharkinta on avoinna muutoksenhakuajan päättymiseen saakka. Veroasiamies voi kuitenkin keskustella esimerkiksi asianomaisen verotoimiston asiantuntijavirkamiehen kanssa muutoksenhakuharkintaan liittyvistä seikoista. Edellä todetusta poiketen oikeudenvalvontayksikkö voi ilmoittaa Veronkantoyksikölle siitä, hakeeko oikeudenvalvontayksikkö muutosta verotukseen tilanteessa, jossa Veronkantoyksikkö valvoo veronsaajan saatavia konkurssimenettelyssä tai muussa pakkotäytäntöönpanossa.  

Jos verovelvollinen tiedustelee Verohallinnosta, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut muutosta verotusta koskevaan päätökseen, hänet ohjataan kysymään asiaa muutoksenhakuajan jälkeen joko hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamosta riippuen siitä, missä prosessin vaiheessa tapaus on. Jos kyse on oikaisuvaatimusvaiheessa olevasta tapauksesta, tieto muutoksenhausta löytyy vastaavasti Verohallinnon kirjausjärjestelmistä (MUKO ja DIMO).  

Oikeudenvalvontayksikön laatimat asiakirjat, kuten vastineet, oikaisuvaatimukset ja valitukset sisältyvät tapauksen verotusasiakirjoihin. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa verotuksen toimittaneen yksikön, kuten verotoimiston, asianomaiselle johtavalle asiantuntijalle tai muulle asiantuntijalle aina, kun oikeudenvalvontayksikkö on tehnyt tuossa yksikössä tehdystä päätöksestä oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle tai valituksen hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Vastaavasti oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa valituksestaan asianomaisen oikaisulautakunnan puheenjohtajalle. Näiden pyynnöstä oikeudenvalvontayksikkö toimittaa heille jäljennöksen oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakukirjelmästä.   

6.2 Oikeudenvalvontayksikön ja Veronkantoyksikön yhteistyö

Veronkantoyksikkö järjestää vuosittain kunnille, seurakunnille ja muille veronsaajille veronsaajatilaisuuksia. Oikeudenvalvontayksikkö osallistuu näihin tilaisuuksiin.

Veronkantoyksikkö voi pyytää oikeudenvalvontayksiköltä lausuntoa, kun se ratkaisee verosta vapauttamista koskevaa asiaa tai muuta veronkantoon tai perintään liittyvää asiaa.

6.3 Veroasiamies työryhmien jäsenenä ja kouluttajana

Veroasiamies voi osallistua asiantuntijan roolissa jäsenenä sellaisen Verohallinnon tai sen yksikön asettaman työryhmän työskentelyyn, jossa valmistellaan verotusta koskevia yleisiä ohjeita tai kannanottoja aineellisiin kysymyksiin tai vero-oikeudellisiin tulkintatilanteisiin. Veroasiamies ei osallistu siihen päätöksentekomenettelyyn, jossa Verohallinnon tai sen yksikön toimivaltaan kuuluva yhtenäistämis- tai muu ohje vahvistetaan.   

Veroasiamies voi toimia Verohallinnon koulutus- tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa asiantuntijan roolissa kouluttajana tai alustajana. Veroasiamies voi esimerkiksi esitellä muutoksenhakuprosessissa vireillä olevia tapauksia tai tuomioistuimissa jo ratkaistuja tapauksia. Koulutustilaisuudessa ja -aineistossa veroasiamies voi esittää oikeudenvalvontayksikön tai oman näkemyksensä esimerkiksi tulkinnallisten oikeuskysymysten ratkaisemisessa huomioon otettavista seikoista sekä ratkaisuvaihtoehdoista, mutta hän ei anna Verohallinnon muille yksiköille ohjausta tai neuvoja yksittäistapausten ratkaisemiseen. Koulutusaineistosta on tultava esille, että kyseessä on oikeudenvalvontayksikön virkamiehen laatima aineisto.

6.4 Asiantuntijayhteistyö alue- ja paikallistasolla

Veroasiamies voi asiantuntijan roolissaan osallistua sellaisiin verotoimistoissa tai muissa toimintayksiköissä pidettäviin asiantuntijapalavereihin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin, joissa käsitellään yleisiä verotuksessa esillä olevia tai olleita aineellisia tai menettelyllisiä kysymyksiä tai vero-oikeudellisia tulkintaongelmia (informatiiviset palaverit). Sijoitusyksikössä tai sen läheisyydessä toimivat veroasiamiehet tulee kutsua näihin kokouksiin.

Veroasiamiehet ovat mukana myös yksikkörajat ylittävää tiedottamista varten perustetuissa alueellisissa sähköpostijakelulistoissa.

Veroasiamies ei näissä tilaisuuksissa eikä muutoinkaan anna verotuksen toimittajalle tai muulle päätöksentekijälle ohjeita eikä neuvoja siitä, kuinka yksittäinen verotusasia tulisi ratkaista. Verotuksen toimittaja ottaa huomioon oikeudenvalvontayksikön esittämät näkökohdat yhdessä muun käsillä olevan selvityksen kanssa ja tekee ratkaisut itsenäisesti.

6.5 Tiedottaminen

Oikeudenvalvontayksikölle annetaan tiedoksi Verohallinnon yksiköiden ratkaisutoiminnan verkostojen pöytäkirjat vastaavasti kuin muillekin Verohallinnon yksiköille.

Verohallinnon tai sen yksiköiden asiantuntijat voivat tarvittaessa tiedottaa myös oikeudenvalvontayksikköä tai sen toimintaryhmiä käyttäen oikeudenvalvontayksikön sähköpostijakelulistoja:

  • jakelulista / koko henkilöstö: JL_VOVA,
  • jakelulista / henkilöverotus- ja yritysverotusryhmä: JL_VOVA Hyve,
  • jakelulista / ennakkoperintäryhmä: JL_VOVA Enpe
  • jakelulista / varainverotusryhmä: JL_VOVA Vave
  • jakelulista / yhdistykset ja säätiöt: JL_VOVA Yhy
  • jakelulista / yhteisöverotusryhmä: JL_VOVA Yhteisö
  • jakelulista / arvonlisäverotusryhmä: JL_VOVA Alvi

6.6 Koulutus, toimitilat, työvälineet ja työyhteisötilaisuudet

Veroasiamiehet voivat osallistua Verohallinnon tai sen yksikön järjestämään valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen koulutukseen oppijana. Oikeudenvalvontayksikköä ja sen veroasiamiehiä tulee informoida näistä tilaisuuksista vastaavalla tavalla kuin muutakin henkilöstöä.

Kaikki veroasiamiehet pyritään vaiheittain sijoittamaan toimintaryhmäänsä vastaaviin verotoimistojen päätoimipisteisiin. Toimivan yhteistyön varmistamiseksi tavoitteena on, että veroasiamiesten työtilat sijaitsevat mahdollisimman lähellä verotoimistojen asiantuntijavirkamiesten työtiloja. Tämä tulee ottaa huomioon toimitilaratkaisuja tehtäessä ja tilaratkaisuista on neuvoteltava oikeudenvalvontayksikön ja asianomaisten veroasiamiesten kanssa.  

Veroasiamies saa käyttöönsä työssään tarvitsemansa tarpeelliset toimistotarvikkeet ja ATK-laitteet siitä Verohallinnon toimipaikasta, jossa hänen toimitilansa sijaitsee. Veroasiamies osallistuu sijoitusyksikkönsä koko henkilökunnalle järjestettyihin työyhteisö- ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin Verohallinnon TYHY-ohjeen mukaisesti.

Muutoinkin veroasiamiehet tulee pitää tietoisena sijoitusyksikkönsä paikallisista asioista siten kuin luonteva yhteistyö sitä edellyttää. Veroasiamiehen tulee esimerkiksi kuulua sijoitusyksikkönsä sähköpostijakelulistoihin vastaavalla tavalla kuin muunkin sijoitusyksikön henkilöstön (esimerkiksi verotoimiston koko henkilöstön jakelulista). Tätä edellyttävät myös työturvallisuuteen liittyvät seikat. Veroasiamiehet on myös otettava huomioon sijoitusyksikön turvallisuus-, tietosuoja- ja työsuojeluasioita hoidettaessa ja järjestettäessä soveltuvin osin vastaavalla tavalla kuin sijoitusyksikön muukin henkilöstö. Erilaisissa hallinnollisissa asioissa tulee myös pyrkiä toimimaan mahdollisimman joustavasti.

LIITE. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön organisaatiokaavio 1.12.2011