Sähkövähennys tuloverotuksessa

Tässä ohjeessa käsitellään 1.1.2023 voimaan tullutta suurten sähköenergiamenojen perusteella tilapäisesti myönnettävää kotitalousvähennystä (ns. sähkövähennys). Vähennyksestä on säädetty tuloverolain (1535/1992, TVL) 127 g §:ssä.

1 Johdanto

Verovelvollinen saa tehdä vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessaan TVL 127 g §:n mukaan suurten sähkömenojen perusteella kotitalousvähennyksen (ns. sähkövähennys). Sähkövähennyksen tarkoituksena on väliaikaisesti helpottaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa (ks. HE 204/2022 vp).

Vähennysoikeus on väliaikainen ja sen voi saada vain verovuodelta 2023 toimitettavan verotuksen yhteydessä. Ainoastaan verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä oikeuttaa sähkövähennykseen. Sähkönsiirtomaksujen perusteella vähennystä ei voi saada.

Sähkövähennystä ei saa vapaa-ajan asunnon tai muun vastaavan asunnon sähkölaskujen eikä myöskään näihin kohdistuvien sähkönsiirtomaksujen perusteella.

Sähkövähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Verovuoden aikana kuolleelle henkilölle vähennys myönnetään hänen kuolinpäiväänsä asti. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi osakeyhtiölle (jollainen myös asunto-osakeyhtiö on), yleishyödylliselle yhteisölle tai muulle juridiselle henkilölle tai yhteenliittymälle.

Sähkövähennys koskee vain yksityistalouden sähköenergiamenoja. Muiden energiamuotojen kuin sähkön perusteella ei voi saada sähkövähennystä.

Sähkövähennystä myönnettäessä ja sen määrää laskettaessa ei oteta huomioon takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä annetussa laissa tarkoitettua sähköhyvitystä.

2 Vähennyksen määrä, laskeminen ja vähennykseen oikeutettu

Sähkövähennykseen oikeuttaa verovuonna 2023 vain verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä siltä osin kuin maksettu määrä ylittää 2 000 euroa ja on enintään 6 000 euroa. Sähkövähennystä ei siten saa 6 000 euroa ylittävän määrän osalta.

Sähkönkäyttöpaikkoja ovat kaikki sähköverkkoon kytketyt paikat kuten esimerkiksi asunnot, mökit, maatilat, sekä kaikki muut sähköä käyttävät paikat. Asunto on yleensä yksi sähkönkäyttöpaikka, johon on oma sähkösopimus. Sähkönkäyttöpaikan osoite ja -tunnus löytyvät muun muassa sähkölaskulta.

Vakituisella asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota käytetään verovelvollisen pääasiallisena asuntona eli kotina. Vakituisen asunnon sijainnilla ei ole merkitystä ja se voi sijaita myös ulkomailla. Jos verovelvollisella on samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, vähennys myönnetään vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella, jonka tulee olla henkilön pääasiallinen vakituinen asunto.

Sähkövähennyksen kannalta ei ole merkitystä, millä perusteella vakituista asuntoa hallitaan. Vakituinen asunto voi olla esimerkiksi omistus- tai vuokra-asunto. Sen hallinta voi perustua myös asunnon lahjoituksen yhteydessä pidätettyyn hallintaoikeuteen, syytinkiin tai lesken lakimääräiseen asumisoikeuteen.

Sähköenergiasta maksetulla määrällä tarkoitetaan vakituiseen asuntoon hankitusta sähköenergiasta maksettua verollista määrää sekä siihen mahdollisesti liittyvää perusmaksua. Myös mahdolliset sähköenergiaan liittyvät lisäpalvelumaksut eri ympäristöystävällisistä tuotantomuodoista otetaan huomioon. Vapaaehtoisia lahjoitustyyppistä maksuja ei sen sijaan oteta huomioon. Verovelvollisen täytyy tarvittaessa selvittää sähköyhtiön kanssa, mitä mikin laskutuserä sähkölaskulla tarkoittaa.

Sähkönsiirrosta maksettu määrä ja mahdolliset laskun viivästysseuraamukset eivät oikeuta kotitalousvähennykseen. Vähennyksen myöntämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, mihin sähköä on käytetty yksityistaloudessa, kunhan siihen kohdistuvaa sähkömenoa ei ole vähennetty muualla tuloverotuksessa. Katso tarkemmin jäljempänä luku 7 Sähkökustannusten vähentäminen tuloverotuksessa muutoin kuin sähkövähennyksenä.

Sähkövähennyksen määrä on 60 % sähköenergiakustannusten 2 000 euroa ylittävältä osalta 6 000 euroon asti ja vähennyksellä on muun kotitalousvähennyksen kanssa yhteinen 100 euron omavastuu. Omavastuu vähennetään ensisijaisesti muista kotitalousvähennykseen oikeuttavista menoista kuin sähkövähennyksen perusteena olevista menoista.

Sähkövähennyksen saamiseksi sähkövähennykseen oikeuttavat sähköenergiamaksut tulee olla maksettuna viimeistään 31.12.2023, koska vähennyksen mahdollistava TVL 127 g § koskee vain verovuotta 2023.

Sähkövähennykseen oikeuttava osuus sähköenergiasta maksetusta määrästä ja vähennyksen rajat ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaisia. Sähkövähennys myönnetään kuitenkin henkilökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin muidenkin kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä vähennys. Samojen kustannusten perusteella voi kuitenkin saada vähennyksen vain kerran.

Jos puolisoilla on erilliset vakituiset asunnot, kumpikin voi saada oman vakituisen asuntonsa perusteella sähkövähennyksen enintään 6 000 euron sähköenergiamaksujen perusteella muiden edellytysten täyttyessä. Siitä, mitä puolisolla tässä yhteydessä tarkoitetaan, kerrotaan tarkemmin jäljempänä luvussa 5 (Vähennys puolisoilla).

Sähkövähennyksen saamisen kannalta on olennaista, että asunnon sähköenergiamaksun maksaa sähkövähennystä vaativa asunnossa asuva henkilö. Sillä ei ole merkitystä, kenen (esimerkiksi vuokranantajan tai asunnon muualla asuva omistajan) nimissä sähkösopimus on.

Jos samassa asunnossa asuu useampi henkilö, joihin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä, he voivat vaatia vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ns. kimppakämppä. Sillä ei ole merkitystä, kenen nimissä sähkösopimus on, vaan kuka yhteisessä asunnossa asuvista on maksanut sähköenergiamaksuja.

Jos yksi verovelvollinen on maksanut sähköenergiamaksuja koskevat laskut, voi hän hakea vähennyksen itselleen koko summasta. Jos taas esimerkiksi kaksi verovelvollista on maksanut laskut puoliksi, voivat he molemmat hakea vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Kummallakin on tällöin oma henkilökohtainen 100 euron omavastuu. Teknisesti maksaminen voidaan hoitaa niin, että muut maksavat oman osuutensa yhdelle, joka maksaa koko laskun sähköyhtiölle.

Verotuksessa puolisoina pidettävien henkilöiden sähköenergiamaksujen maksamisesta kerrotaan jäljempänä luvussa 5 (Vähennys puolisoilla).

Koska sähkövähennys myönnetään vain verovelvollisen oman vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikan perusteella, eivät esimerkiksi lapset eivät saa sähkövähennystä muualla asuvien vanhempiensa vakituisen asunnon sähkölaskuista.

Asunto-osakeyhtiömuotoisissa omakotitaloissa ja paritaloissa osakas saa tehdä sähkövähennyksen sähköyhtiölle maksamistaan hallitsemiensa tilojen sähköenergiamenoista, vaikka sähkösopimus on taloyhtiön nimissä. Tämä edellyttää, että osakas maksaa yhtiön sähköenergiamenoja yhtiöjärjestyksen, yhtiökokouksen päätöksen tai muun osakkaiden välisen sopimuksen perusteella. Jos yhtiössä on vain yksi osakas (tai yksi osakesarja), osakas saa tehdä sähkövähennyksen maksamiensa asuntoonsa kohdistuvien yhtiön sähköenergiamenojen perusteella.  Sähkövähennyksen saaminen edellyttää asunto-osakeyhtiömuotoisissa omakoti- ja paritaloissa kuitenkin sitä, että sähköenergiamenoja ei ole kirjattu kuluksi asunto-osakeyhtiön kirjanpitoon ja velaksi osakkaalle.

Asunto-osakeyhtiön osakas tai muu asukas voi saada maksamiensa sähköenergiamaksujen perusteella sähkövähennystä myös, jos asunto-osakeyhtiössä on asuntokohtaiset sähkömittarit ja asunto-osakeyhtiö huolehtii kiinteistöllä kulutetun sähkön hankinnasta, kilpailutuksesta ja maksamisesta sähköyhtiölle ja perii osakkailta sähkömaksua todellisen kulutuksen mukaan.

Sen sijaan asunto-osakeyhtiölle maksettu vastike ei oikeuta vähennykseen, vaikka asunto-osakeyhtiö olisi käyttänyt saamansa varat sähköenergian maksuihin. Vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Vastiketta ovat myös yhtiöjärjestyksessä vastikkeeksi rinnastetut sopimusperusteiset sähköenergiamaksut.

Yrityksen yrittäjäosakkaan vakituisen asunnon sähkösopimus voi olla yrityksen pääsopimuksen alla omana sähkönkäyttöpaikkana, vaikka osakas vastaa itse asuntonsa sähkökustannuksista. Jos yrittäjäosakas tällaisessa tilanteessa maksaa itse suoraan ko. käyttöpaikan laskut, hän voi saada sähkövähennyksen.

Verovelvollisen muuttaessa 1.1.-30.4.2023 välisenä aikana toiseen asuntoon, lasketaan uuden ja vanhan asunnon sähköenergian kulutus yhteen asumisaikojen perusteella.

3 Kalenterikuukaudesta poikkeava laskutusjakso

Jos sähkölaskutuskausi ei ole kalenterikuukausi, verovelvollisen tulee selvittää omalta sähköyhtiöltään todellinen sähköenergiakulutus ja siitä maksettu määrä ajalla 1.1.-30.4.2023. Selvittäminen voi olla mahdollista myös sähköyhtiöiden applikaatioista tai Fingridin Datahub-portaalista. Määrä saattaa myös ilmetä myös sähkölaskusta. Jos kulutusta ja siitä maksettua määrää ei pystytä selvittämään, voidaan määrä arvioida jakamalla kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä päivien mukaisessa suhteessa. Tämä laskutapa koskee vain niitä laskuja, jotka kohdistuvat osittain joko aikaan ennen 1.1.2023 tai 30.4.2023 jälkeen.

Verovelvollisia, joita arviolaskutetaan 1.1.-30.4.2023 välisenä aikana tapahtuneesta sähköenergiankulutuksesta ja joille lähetetään tasauslasku myöhemmin, täytyy myös selvittää todellinen sähköenergiankulutuksensa ja siitä maksamansa määrä ajalta 1.1.-30.4.2023. Selvittäminen tapahtuu samalla tavoin kuin niillä, joiden laskutuskausi poikkeaa kalenterikuukaudesta.  

4 Vähennyksen vaikutus muuhun kotitalousvähennykseen

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä ei oteta huomioon laskettaessa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää. Sähkökustannusten perusteella myönnettävä kotitalousvähennys myönnetään muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen lisäksi eikä se siten vaikuta muiden kustannusten perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen määrään.

Vuonna 2023 verovelvollinen voi saada kotitalousvähennystä enintään 3 500 euroa siten, että kyseiseen enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen sekä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa. Tämän lisäksi verovelvollinen voi siis saada kotitalousvähennystä sähköenergialaskujen perusteella enintään 2 400 euroa. Eli yhteensä kotitalousvähennystä voi saada enimmillään 5 900 euroa vuonna 2023 omavastuuosuuden, joka on 100 euroa, vähentämisen jälkeen.

5 Vähennys puolisoilla

Tuloverolain 7 §:n mukaan puolisoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat solmineet avioliiton ennen verovuoden päättymistä. Tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin henkilöihin.

Sähkövähennyksen enimmäismäärä (2 400 euroa laskettuna 6 000 euron sähköenergiamaksujen perusteella) on sähkönkäyttöpaikkakohtainen eikä henkilökohtainen toisin kuin muut kotitalousvähennykset. Puolisoista kumpikin voi saada sähkövähennystä samasta sähkönkäyttöpaikasta, jos sähkönkäyttöpaikasta on yhteensä aiheutunut riittävästi vähennyskelpoisia kustannuksia. Puolisoiden kohdalla ei ole merkitystä sillä, kumpi vähennyskelpoiset kustannukset on maksanut. Jos kumpikin puolisoista vaatii vähennystä, se myönnetään molemmille siltä osin, kuin kummankin vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euron omavastuuosuuden.

Tuloverolain 127 c §:n mukaan vähennys myönnetään puolisoille siten kuin he ovat vaatineet vähennystä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen verovelvolliskohtaista päättymistä. Vähennystä ei voi siirtää puolisolta toiselle enää verotuksen verovelvolliskohtaisen päättymisen jälkeen. Jos kumpikin puoliso vaatii vähennystä samojen kustannusten perusteella, vähennys myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, jonka valtion tulovero on verosta tehtävien vähennysten jälkeen suurempi.

Jos vähennystä vaatineen puolison verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen, Verohallinto vähentää vähentämättä jääneen määrän toisen puolison veroista. Enimmäisrajan ylittävää osaa (6 000 euron perusteella laskettu sähkövähennys sähkönkäyttöpaikkaa kohden) ei kuitenkaan siirretä puolisolle. Vähennys tehdään samalla tavalla kuin se olisi tehty, jos puoliso olisi itse vaatinut vähennystä.

Puolisoita koskevia säännöksiä ei sovelleta aviopuolisoihin, jotka ovat yhteiselämänsä lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen. Puolisoita koskevia säännöksiä ei sovelleta myöskään verovuoden aikana eronneisiin puolisoihin. Sillä ei ole merkitystä, onko avioero tapahtunut 1.1.-30.4.2022 tai sen jälkeen. Säännöksiä ei sovelleta myöskään aviopuolisoihin, jos molemmat eivät ole Suomessa yleisesti verovelvollisia. Tällaisille henkilöille sähkövähennys myönnetään heidän itse maksamiensa sähköenergiamaksujen perusteella, jos vähennyksen edellytykset täyttyvät.

6 Vähennys kuolinpesällä ja sen osakkaalla

Kuolinpesä voi saada sähkövähennyksen vain vainajan kuolinpäivään asti käytetyn sähkön sähköenergiamaksujen perusteella. Näin siksi, että sähkövähennys voidaan TVL 127 g §:n 1 momentin mukaan myöntää vain verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa kulutetusta sähköenergiasta maksetun määrän perusteella. Vainajan kuolinpäivän jälkeen asunto ei ole kuolinpesän vakituinen asunto, joten kuolinpesä ei voi saada vähennystä asunnossa kuolinpäivän jälkeen kulutetusta sähköstä.

Kuolinpesän asunnossa asuva leski voi saada sähkövähennyksen vain itse ajalta 1.1.-30.4.2023 maksamiensa asunnon sähköenergiamaksujen perusteella.

Kuolinpesän varoihin kuuluvassa asunnossa asuva muu osakas kuin leski voi saada sähkövähennyksen maksamiensa sähköenergiamaksujen perusteella. Muut kuin kuolinpesän asunnossa asuvat kuolinpesät osakkaat eivät voi saada sähkövähennystä maksamiensa sähköenergiamaksujen perusteella.

Kuolinpesää ja kuolinpesän asunnossa asuvaa osakasta koskee yhteinen 2 400 euron maksimivähennys, mikä saadaan 6 000 euron sähköenergiamaksuilla 1.1.-30.4.2023. Kuolinpesällä ja sen osakkailla on omat omavastuuosuudet.

7 Sähkökustannusten vähentäminen tuloverotuksessa muutoin kuin sähkövähennyksenä

Sähköenergialaskut eivät oikeuta kotitalousvähennykseen, jos ne ovat elinkeinotoiminnan tai maatalouden menoja, tai jos kustannukset on vähennetty muualla tuloverotuksessa.

Jos samaa sähkönkäyttöpaikkaa käytetään yksityistalouteen ja muuhun tulonhankkimistoimintaan, kustannukset täytyy jakaa yksityistalouden ja muun tulonhankkimistoiminnan kulutuksen suhteessa.

Muun tulonhankkimistoiminnan sähkökustannukset vähennetään tämän toiminnan tuloista. Sähkövähennystä ei siten saa esimerkiksi siltä osin kuin kustannukset on vähennetty vuokratuloista.

Verohallinnon myöntämä kaavamainen työhuonevähennys ei vaikuta sähkölaskujen perusteella myönnettävään sähkövähennykseen. Verovelvollinen, joka vaatii työhuoneen kustannuksia vähennettäväksi todellisten kustannusten mukaan, voi vähentää työhuoneeseen kohdistuvat työkäytön perusteella lisääntyneet sähkökulut tulonhankkimismenoina, jolloin samojen kustannusten perusteella ei voi saada sähkövähennystä. Muilta osin sähköenergiakuluista voi saada sähkövähennyksen. 

Jos perhehoitajan tai perhepäivähoitajan verotuksessa vähennetään tulonhankkimiskuluna hänen saamaansa kaavamaista kulukorvausta vastaava määrä, hän voi tehdä sähkövähennyksen, vaikka saatuun kulukorvaukseen sisältyy myös hoidettavien osuus laskennallisista asumiskustannuksista. Sen sijaan perhehoitajalla tai perhepäivähoitajalla, joka käyttää vähennettävien tulonhankkimiskulujen perusteena todellisia kuluja, tulosta vähennetty sähkökulujen määrä vaikuttaa sähkövähennyksen määrään. Tällöin sähkövähennys voidaan tehdä vain siitä sähköenergiamaksujen määrästä, jota ei vähennetä tulonhankkimiskuluna.

8 Muiden avustusten vaikutus vähennykseen

Sähkövähennystä ei myönnetä sähköenergialaskujen perusteella, jos sähköenergiamenojen perusteella on myönnetty välitöntä avustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista. Sähkövähennystä ei siten myönnetä, jos samojen sähköenergiakustannusten perusteella on myönnetty väliaikaista sähkötukea. Myös välittömästi samojen sähköenergiakustannusten perusteella myönnettävä toimeentulotuki estää sähkövähennyksen myöntämisen. Sähköenergialaskujen huomioiminen esimerkiksi asumistuen määrässä ei estä sähkövähennyksen myöntämistä. Valvontaa varten Kansaneläkelaitos toimittaa Verohallinnolle tiedot tuen saajista verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 18 §:n 8 momentin nojalla.

9 Vähentäminen veroista

Sähkövähennys myönnetään osana kotitalousvähennystä, joten se vähennetään veroista vastaavalla tavalla kuin kotitalousvähennys. Sähkövähennys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennystä ei tehdä Yle-verosta eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksusta.

Kotitalousvähennyksen eri erille ei ole säädetty ensisijajärjestystä. Tällöin kotitalousvähennystä vähennetään yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti eri erille niiden määrän mukaisessa suhteessa. Jos kotitalousvähennystä jää hyödyntämättä, on osa hyödyntämättä jäävästä määrästä aina sähkövähennystä, jos sitä on kotitalousvähennyksessä mukana.

10 Vähennyksen hakeminen

Verovelvollisen on vaadittava sähkövähennystä joko OmaVerossa tai erillisellä sähkövähennyslomakkeella 14D. Vähennys tehdään kyseisen verovuoden verotuksen toimittamisen yhteydessä.

10.1 Sähkövähennyksen huomioon ottaminen ennakkoperinnässä

Sähkövähennys voidaan ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä, jos verovelvollinen sitä vaatii. Sähköenergiamaksut voidaan arvioida ennakkoperintää varten. Kun todelliset sähköenergiamenot ovat tiedossa, on syytä hakea uutta verokorttia todellisten sähköenergiamenojen perusteella, jotta ennakkoperinnässä vaaditut sähköenergiamenot vastaisivat mahdollisimman hyvin toteutuneita menoja.

Jos ennakkoperinnässä huomioon otettuja sähköenergiamenoja ei oikaista vastaamaan toteutuneita sähköenergiamenoja niiden tultua tietoon, verovelvollinen voi saada veronpalautusta tai jäännösveroa riippuen siitä, miten arvio on mennyt suhteessa toteumaan. Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2023 alkaen eräpäivään saakka.

Vaikka sähkövähennykseen oikeuttavat sähköenergiamaksut olisi otettu vähennyksenä huomioon jo ennakkoperinnässä, on vähennystä vaativan veroilmoituksessaan tarkistettava ja tarvittaessa korjattava, mikä on kyseisenä vuonna toteutuneiden sähköenergiamaksujen lopullinen määrä.

10.2 Sähkövähennyksen vaatiminen veroilmoituksella

Verovelvollisen on erikseen vaadittava kotitalousvähennystä OmaVerossa tai erillisellä sähkövähennyslomakkeella 14D, jos vähennystä ei ole merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen jo valmiiksi oikeamääräisenä. Kotitalousvähennyksen alustava määrä voi olla merkitty vuoden 2023 veroilmoitukselle, jos verovelvollinen on ilmoittanut kotitalousvähennykseen liittyvän muutoksen ennakonpidätysprosenttiin vuoden 2023 aikana tai alkuvuodesta 2024 Omaverossa.

Verovelvollisen on tarkastettava veroilmoituksensa ja korjattava sähkövähennykseen oikeuttavien toteutuneiden sähköenergiamaksujen oikea määrä, jos se ei vastaa veroilmoitukselle alustavasti merkittyä määrää. Tositteita ei liitetä veroilmoitukseen vaan ne on esitettävä ainoastaan pyydettäessä. Verovelvollisen on säilytettävä sähkövähennyksen perusteena olevat tositteet kuusi vuotta maksuvuoden jälkeen.

10.3 Sähkövähennyksen vaatiminen verotuksen päättymisen jälkeen

Jos verovelvollinen ei ole vaatinut sähkövähennystä verotukseensa ennen verotuksen verovelvolliskohtaista päättymistä tai, jos hänen tekemäänsä vaatimusta ei ole verotuksessa hyväksytty, hän voi hakea muutosta verotukseensa.

Aikaisempien verovuosien verotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä kolmen vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Sähkövähennystä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2026. Muutoksen hakemista verotukseen käsitellään Verohallinnon ohjeessa Muutoksenhaku tuloverotuksessa.

Jos puolisot ovat vaatineet sähkövähennystä jo ennen verotuksen päättymistä, he eivät kuitenkaan enää verotuksen päätymisen jälkeen voi tehdä sellaista oikaisuvaatimusta, joka muuttaisi pelkästään heille myönnettyjen sähkövähennysten keskinäistä suhdetta. Tämä johtuu siitä, että tuloverolain 127 c §:n 2 momentin mukaan kotitalousvähennys myönnetään puolisoille siten kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä vaatineet.

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen