Rekisterin toiminta vakiintui toisena toimintavuonna

Positiivisen luottotietorekisterin ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi 2025 sisälsi paljon uuden kehittämistä ja yllättäviäkin tapahtumia. Kokonaisuutena rekisterin toiminta oli vakaampaa ja häiriöitä oli ensimmäistä toimintavuotta vähemmän. Kehitämme järjestelmää jatkuvasti asiakaspalautteen ja tuotannon kokemusten perusteella.

– Toimintamme on vakiintunut hyvälle tasolle eikä positiivisessa luottotietorekisterissä ollut viime vuonna juurikaan häiriöitä. Harmillisesti kaksi suunniteltua palvelukatkoa venyi järjestelmäongelmien vuoksi, mutta muutoin rekisteri toimi kuten kuuluukin, kertoo positiivisen luottotietorekisterin tuoteomistaja Tiina Roos.

Positiivisen luottotietorekisterin asiakaspalvelun yhteydenotot ja verkkosivujen kävijämäärät lisääntyivät huomattavasti edeltävään vuoteen verrattuna. Esimerkiksi rekisterin verkkosivujen kävijämäärät kasvoivat vuoden 2024 noin 1 600 000 kävijästä noin 8 600 000 kävijään, eli lähes 7 miljoonalla kävijällä. Prosentuaalisesti nousu oli huikeat 429 %. 

Lisäksi yhä useampi yksityishenkilö on ottanut käyttöön Suomi.fi-viestit ja saa ensikosketuksensa rekisteriin, kun hän hakee luottoa ja saa siitä Suomi.fi-viestien kautta ilmoituksen positiiviselta luottotietorekisteriltä. Näin hän päätyy verkkosivuillemme ja sähköiseen asiointipalveluumme.

Vapaaehtoiset luottokiellot lisääntyivät 

Vuosi 2025 alkoi rekisterin osalta vauhdikkaasti, kun helmikuussa mediassa nousi esille Valion tietomurto. Tietomurron seurauksena vapaaehtoisten luottokieltojen määrä lähes kaksinkertaistui. Tilanne aiheutti myös poikkeuksellisen suuren asiakasyhteydenottojen määrän, joka ruuhkautti asiakaspalvelumme hetkellisesti: Asiakaspalveluun tulleiden puhelujen määrä lähes 9-kertaistui. Myös rekisterin verkkosivujen kävijämäärät moninkertaistuivat. 

– Emme osanneet varautua näin suureen puhelumäärään kerralla, minkä vuoksi jonotusajat pidentyivät hetkellisesti kohtuuttoman paljon. Tapaus kuitenkin osoitti sen, että maksuton vapaaehtoinen luottokielto on palveluna tarpeellinen, ja että positiivinen luottotietorekisteri pystyy tekemään oman osansa identiteettivarkauksien seuraamusten estämiseksi. Olemme asiakaspalvelussa nyt myös paremmin varautuneet vastaaviin tilanteisiin, kertoo positiivisen luottotietorekisterin toiminnallinen vastaava Marjaana Ohralahti.

Rekisterin kehittäminen eteni aikataulussa 

Positiivisen luottotietorekisterin kehitystyö eteni aikataulun mukaan: Joulukuusta 2025 alkaen luotonantajat ovat voineet ilmoittaa rekisteriin esimerkiksi toiminimiyrittäjien sekä maa- ja metsätalouden harjoittajien luottoja. Luotot tulevat näkyviin yksityishenkilöiden sähköiseen asiointipalveluun sekä luotonantajien tilaamille luottotietorekisteriotteille heti, kun luotonantaja on ilmoittanut luoton rekisteriin. 

– Kehittäminen vaikutti etenkin toiminimiyrittäjiin ja maa- ja metsätalouden harjoittajiin, joiden kaikki luotot eivät aiemmin näkyneet rekisterissä. Jatkossa heidän yritystoimintaansa varten ottamansa luotot tulevat näkyviin rekisteriin. Näin he saavat selkeämmän kokonaiskuvan omista luottovastuistaan, ja pystyvät hallitsemaan omaa talouttaan entistä tarkemmin, taustoittaa positiivisen luottotietorekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi

Näiden niin sanottujen toisen vaiheen luottojen ilmoittaminen jatkuu edelleen aikataulun mukaisesti vuonna 2026. Näitä tietoja on voinut hyödyntää kuluttajaluotonannossa sitä mukaa, kun niitä on ilmoitettu rekisteriin.

– Viime vuoden tärkein kehitystoimenpide, eli luotonantajien kyky ilmoittaa ja rekisterin kyky vastaanottaa toisen vaiheen luottojen tietoja, onnistui ilman ongelmia. Järjestelmät toimivat kuten pitää, eikä luotonantajilta tullut palautetta mahdollisista haasteista tietojen ilmoittamisessa, toteaa Sarakorpi.

Toisen vaiheen päätepiste häämöttää huhtikuussa 2026, jolloin alkaa näiden toisen vaiheen luottojen hyödyntäminen muussa kuin kuluttajaluotonannossa, eli esimerkiksi silloin kun toiminimiyrittäjä hakee luottoa yritystoimintaansa varten.

Kehitimme rekisteriä ja viestintäämme palautteiden pohjalta

Positiivinen luottotietorekisteri saa runsaasti palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailta ja sidosryhmiltä. Järjestämme vuosittain erilaisia kyselyitä sidosryhmillemme, ja verkkosivuiltamme löytyy palautelomake, jolla meille voi lähettää kehitysideoita ja palautteita milloin tahansa. Myös asiakaspalvelumme kuuntelee ja kerää palautteita. Viime vuonna olemme esimerkiksi päivittäneet verkkosivujamme, ohjeitamme, käyttöliittymäämme sekä palveluitamme saatujen palautteiden pohjalta. 

– Luemme ja käsittelemme jokaisen palautteen. Kuuntelemme asiakkaitamme ja jos toive tai ehdotus on sellainen, josta olisi hyötyä useammille asiakkaille tai sidosryhmille, eikä sille ole lainsäädännöllisiä tai teknisiä esteitä, pyrimme toteuttamaan sen, vakuuttaa Ohralahti.

Syksyn 2025 asiakaskokemuskyselyn perusteella rekisteri koetaan kokonaisuudessaan toimivaksi ja luotettavaksi. Kehitettävääkin toki löytyi – kyselyyn vastaajat toivovat tiedon ajantasaisuuden parantamista sekä käytettävyyden ja ohjeistuksen selkeyttämistä. Lisäksi vapaaehtoisen luottokiellon asettamiseen ja vaikutuksiin on tulossa toiminnallisia parannuksia ja selkeämpää ohjeistusta. 

Kesäkuussa 2025 toteutimme myös ensimmäistä kertaa verkkosivujen kävijäkyselyn, jolla keräsimme tietoa verkkosivujemme asiakaslähtöisyydestä, käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä. Kyselyn tulokset ja palautteet olivat pääsääntöisesti hyviä, mutta saimme palautteista myös kehittämisideoita, joita lähdimme toteuttamaan. Palautteiden perusteella paransimme esimerkiksi sähköiseen asiointipalveluun kirjautumista sekä ohjeistimme sidosryhmiämme entistä tarkemmin tietojen ilmoittamisen määräajoista ja virheellisten tietojen poistamisesta rekisteristä.

Toiminimiyrittäjien tulotietojen puuttuminen edelleen puheenaiheena

Rekisterin avauduttua vuonna 2024 esille alkoi nousta toiminimiyrittäjien haasteet luotonsaannissa. Haasteet jatkuivat edelleen vuonna 2025, ja liittyivät siihen, ettei heidän tulotietojaan näy luottotietorekisteriotteilla. Tämä taasen johtuu siitä, että näitä tietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin, josta tulotiedot otteille tulevat.

– Muistutimme luotonantajia viime vuoden aikana siitä, että heidän tulee tarkistaa etenkin toiminimiyrittäjien kohdalla luotonhakijan tulot myös muista lähteistä kuin luottotietorekisteriotteelta. Järjestimme myös yhteisiä tilaisuuksia esimerkiksi Suomen Yrittäjien kanssa. Jatkamme tätä työtä ja pyrimme parantamaan ohjeistustamme myös tänä vuonna, Ohralahti kertoo.

Myös Valtioneuvosto on huomioinut yrittäjien tilanteen, ja esittää työllisyyspaketissaan tilanteeseen muutoksia. 

Yhteistyö luotonantajien kanssa on tiivistä

Positiivinen luottotietorekisteri toimii luottojen tietojen vastaanottajana ja välittäjänä. Emme pysty arvioimaan sitä, onko jokin luotto ilmoitettu rekisteriin virheellisesti. Virheiden korjaaminen edellyttää aina yhteistyötä luotonantajien kanssa, ja tätä pyrimme edistämään myös viime vuonna. Järjestämme säännöllisesti tapaamisia luotonantajien kanssa, päivitämme ohjeistuksia ja ilmoitamme verkkosivuilla virhetilanteista myös jatkossa.

– Yhteistyö edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja avointa kommunikaatiota puolin ja toisin. Iloksemme olemme huomanneet, että viestinvaihto rekisterin ja luotonantajien välillä toimii, ja että yhteistyötä kehitetään aktiivisesti molemmin puolin, kertoo rekisterin asiakkuusvastaava Aki Luotola.

Tulevaisuudessa yksityishenkilöille enemmän ja kattavampaa tietoa

Vuonna 2026 astuu voimaan EU:n kuluttajaluottosopimusdirektiivi, joka aiheuttaa muutoksia myös positiiviseen luottotietorekisteriin. Direktiivi velvoittaa rekisterinpitäjää ilmoittamaan yksityishenkilölle häntä koskevasta, rekisteriin ilmoitetusta maksuviivetiedosta. Tämän tiedon ilmoittamiseen liittyvä kehitystyö on aloitettu. 

Vuonna 2027 rekisteriin siirretään myös tiedot taloyhtiölainojen huoneistokohtaisista luottovastuista. Tiedot siirtyvät rekisteriin aikanaan suoraan Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmästä.

– Huoneistokohtaiset luottovastuut tuodaan positiiviseen luottotietorekisteriin, sillä ne muodostavat merkittävän osan suomalaisten kotitalouksien velkataakasta. Näiden luottojen tiedot ovat siis merkittävässä roolissa ylivelkaantumisen torjumisessa. Tiedot ovat oleellisia myös rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden analysoinnin ja valvonnan kehittämisessä, kertoo projektipäällikkö Raisa Mettala.

Huoneistokohtaisten luottovastuiden siirtämiseen liittyvä projekti käynnistyi vuoden 2025 alussa yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa.