Tulotietojen ilmoittaminen: seuraamusmaksut

Antopäivä
5.12.2018
Diaarinumero
VH/2854/00.01.00/2018
Voimassaolo
5.12.2018 - Toistaiseksi

1 Yleistä

Tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot on tärkeä ilmoittaa ajallaan, ja tietojen on myös tärkeä olla oikein. Tällä varmistetaan, että suoritusten maksamiseen liittyvät vakuutusmaksut voidaan periä ja veronsaajien tilitykset suorittaa oikea-aikaisesti. Jos ilmoittamisvelvollisuus laiminlyödään, määrätään seuraamusmaksuja. Seuraamusmaksujen tavoitteena on edistää oikeiden tietojen ilmoittamista oikeaan aikaan.

Verohallinto määrää tulorekisteriin liittyvän ilmoittamisen seuraamusmaksut. Näillä seuraamusmaksuilla varmistetaan, että suorituksen maksajat hoitavat ilmoittamisvelvollisuutensa. Ajoissa saaduista ja oikeista tiedoista hyötyvät kaikki tiedon käyttäjät. Tulorekisteriin myöhässä annettujen ilmoitusten seuraamusmaksu on myöhästymismaksu, joka perustuu tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin. Tulorekisteriin ilmoitettavien verotustietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamusmaksuja ovat oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (OVML) mukainen veronkorotus ja verotusmenettelystä annetun lain (VML) mukainen sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu. Tulorekisterin tiedon käyttäjät voivat määrätä muita seuraamuksia.

Tulorekisteriin ilmoitettavilla tiedoilla korvataan useita palkan ja etuuden maksusta annettavia ilmoituksia. Tämän vuoksi myös ilmoittamisen laiminlyöntien seurauksena määrättäviä seuraamusmaksuja koskevaa sääntelyä on uudistettu tulorekisterin ilmoittamismenettelyn tarpeita vastaavasti.

1.1 Myöhästymismaksua koskevien sanktiosäännösten soveltaminen

Tulorekisterin käyttöönotto 1.1.2019 tuo muutoksia suorituksen maksajan ilmoittamisvelvollisuuteen ja -menettelyyn. Muutokset koskevat ensin palkanmaksajien ilmoittamia tietoja ja 1.1.2020 alkaen myös etuuden maksajien ilmoittamia tietoja.

Palkkatietojen siirtymäaika

Suorituksen maksajan tulorekisteriin myöhässä ilmoittamista palkkatiedoista määrätään myöhästymismaksuja pääasiassa vasta siirtymäajan jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että myöhästymismaksuja määrätään ennen 1.1.2020 maksetuista suorituksista vain, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta. Maksettujen suoritusten lisäksi sama koskee myös annettuja etuja tai suoritettuja takaisinmaksuja.

Etuustietojen siirtymäaika

Etuustietoilmoituksia annetaan tulorekisteriin 1.1.2020 alkaen. Jos myöhästynyt ilmoitus on etuustietoilmoitus, siitä määrätään myöhästymismaksu vain, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta. Myöhästymismaksun siirtymäaika koskee ennen 1.1.2021 maksettuja suorituksia tai suoritettuja takaisinmaksuja koskevia ilmoituksia. Jos etuuksia koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuus tulorekisteriin perustuu muihin kuin verolainsäädännön ilmoittamisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin, ei ilmoituksen myöhästymisen takia määrätä seuraamusmaksuja siirtymäajan jälkeenkään.

Jos vuonna 2019 maksettujen eläkkeiden ja muiden etuuksien ennakonpidätysten ja lähdeverojen tiedot annetaan myöhässä oma-aloitteisten veron verotusmenettelystä annetun lain mukaisella veroilmoituksella, voi Verohallinto määrätä myöhästymismaksun vielä vuodelta 2019. Verohallinto voi määrätä saman lain mukaisen myöhästymismaksun 1.1.2020 alkaenkin tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen ulkopuolelle jäävien eläkkeiden ja muiden etuuksien ennakonpidätyksiä sekä lähdeveroja koskevan veroilmoituksen myöhästymisen takia.

2 Myöhästymismaksu

2.1 Myöhästymismaksun määrääminen

Verohallinto määrää tulorekisteriin tehtävää ilmoittamista koskevan myöhästymismaksun tulorekisteristä saatujen tietojen perusteella. Myöhästymismaksu määrätään vain niistä tiedoista, jotka ilmoitusvelvollinen ilmoittaa myöhässä tulorekisteriin. Suorituksen maksajalle on varattava mahdollisuus antaa selvitys myöhästymiseen johtaneista syistä ennen myöhästymismaksun määräämistä, ellei suorituksen maksajan kuuleminen ennen myöhästymismaksun määräämistä ole ilmeisen tarpeetonta. Jos myöhästymismaksua määrätään enintään 200 euroa, on tilaisuus selvityksen antamiseen varattava vain, jos se on erityisestä syystä tarpeen.  

Myöhästymismaksu määrätään kultakin kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella. Tulorekisteriin on yleensä annettava tiedot viimeistään viidentenä maksupäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Myöhästymismaksua ei kuitenkaan ole kytketty samaan määräaikaan. Verohallinto määrää myöhästymismaksun, jos tulorekisteriin pakollisina ilmoitettavat tiedot maksetuista suorituksista ilmoitetaan maksupäivää seuraavan kalenterikuukauden kahdeksannen päivän jälkeen. Jos maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden kahdeksas päivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, myöhästymismaksua alkaa kertyä vasta seuraavasta arkipäivästä alkaen.

Palkkatietoilmoituksille, työnantajan erillisilmoituksille ja etuustietoilmoituksille ei määrätä erillisiä myöhästymismaksuja, vaan ilmoitukset katsotaan yhdeksi ilmoituskokonaisuudeksi (ks. esimerkki 3). Prosenttiperusteisen myöhästymismaksun määräämisessä voidaan ottaa kuitenkin huomioon sekä palkkatietoilmoituksella että etuustietoilmoituksella myöhässä ilmoitetut määrät.

Myöhästymismaksua määrätään ainoastaan tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n ja 8 §:n mukaisten pakollisten tietojen myöhästymisen perusteella. Lain 7 §:ssä tarkoitettujen täydentävien tietojen antaminen on suoritusten maksajille vapaaehtoista. Niiden antamiselle ei ole määräaikaa, joten niistä ei myöskään määrätä myöhästymismaksua. Etuudenmaksajien myöhässä ilmoittamien tietojen perusteella ei määrätä myöhästymismaksua, jos tietojen ilmoittamisvelvollisuus tulorekisteriin perustuu muihin kuin verolainsäädännön ilmoittamisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin (lakiin tulotietojärjestelmästä lisättäväksi ehdotetut 6 §:n 6 ja 7 momentit).

Myöhästymismaksu jätetään määräämättä, jos ilmoituksen antaminen tulorekisteriin on viivästynyt suorituksen maksajasta riippumattomasta syystä tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy. Suorituksen maksajasta riippumattomina syinä voidaan pitää esimerkiksi yleisen tietoverkon toimintahäiriötä, tulotietojärjestelmän sähköisen asiointipalvelun toimintahäiriötä tai muuta vastaavaa syytä.

Myöhästymismaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle. Myöhästymismaksu voidaan kuitenkin määrätä, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä harjoittaa elinkeinotoimintaa tai maa- tai metsätaloutta ja ilmoittaa siihen liittyvän suorituksen myöhässä.

Myöhästymismaksua ei määrätä, jos myöhässä annetun ilmoituksen perusteella määrätään verotusmenettelystä annetun lain mukainen sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu.

Myöhästymismaksun kantamiseen, perintään ja palauttamiseen sovelletaan, mitä veronkantolaissa säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa säädetystä myöhästymismaksusta. Myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä, jos ilmoittaminen on viivästynyt ilmoitusvelvollisesta riippumattomasta syystä tai muusta erityisestä syystä. Muuna erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi epäselvyyttä siitä, minkä työeläkelain soveltamisalaan työskentely kuuluu tai onko suorituksessa kyse tulorekisteriin ilmoitettavasta eläkkeen perusteena olevasta työansiosta vai ei.

2.2 Myöhästymismaksun määrä

Tulorekisteriin myöhässä annettuja ilmoituksia koskevat myöhästymismaksut muodostuvat kahdesta osasta: myöhästymismaksun päiväkohtaisesta osasta ja myöhässä ilmoitetun suorituksen määrän perusteella muodostuvasta prosenttiperusteisesta osasta.

2.2.1     Myöhästymismaksun päiväkohtainen osa

Myöhässä ilmoitetun suorituksen tai veron määrä ei vaikuta päiväkohtaisen myöhästymismaksun määrään. Päiväkohtaista myöhästymismaksua määrätään kolme euroa jokaiselta myöhästymispäivältä siihen saakka, kunnes tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Päivät, joilta myöhästymismaksu määrätään, lasketaan myöhästymismaksun määräpäivää seuraavasta päivästä ilmoituksen antamispäivään. Maksukuukaudelta ilmoitettavien suoritusten myöhässä antamisesta määrätään päiväkohtaista myöhästymismaksua enintään 45 päivän ajan eli enintään 135 euroa. 

Esimerkki 1: Kalenterikuukauden ensimmäinen ilmoitus (palkkatietoilmoitus tai työnantajan erillisilmoitus) on annettu 30 päivää myöhässä. Myöhästymismaksua määrätään 30 × 3 euroa eli 90 euroa.

Esimerkki 2: Verohallinnon työnantajarekisteriin merkitty säännöllinen työnantaja on antanut työnantajan erillisilmoituksella ”ei palkanmaksua” -tiedon 15 päivää myöhässä. Myöhästymismaksua määrätään 15 × 3 euroa eli 45 euroa.

Esimerkki 3: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden palkkatietoilmoitukset määräajassa, mutta saman kalenterikuukauden työnantajan erillisilmoitukset ovat olleet 20 päivää myöhässä. Suorituksen maksajalle ei määrätä myöhästymismaksua, koska kalenterikuukauden ensimmäinen ilmoitus on annettu määräajassa. Myöhästymismaksua määrätessä palkkatietoilmoitus ja työnantajan erillisilmoitus katsotaan yhdeksi ilmoituskokonaisuudeksi, joista määrätään yksi myöhästymismaksu.

Etuudenmaksajat ilmoittavat tulorekisteriin etuustietoilmoituksessa maksamansa eläkkeet ja muut etuudet. Sen lisäksi etuudenmaksajien on ilmoitettava työntekijöille maksetut suoritukset palkkatietoilmoituksessa sekä annettava työnantajan erillisilmoitus.  

Esimerkki 4: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden palkkatietoilmoituksen ja työnantajan erillisilmoituksen määräajassa tulorekisteriin. Maksaja on maksanut myös työttömyyskorvauksia saman kalenterikuukauden 15. ja 28. päivä. Nämä suoritukset maksaja on ilmoittanut tulorekisteriin seuraavan kuukauden 20. päivä kahdella eri etuustietoilmoituksia sisältävällä aineistolla.

Etuustietoilmoitukset on annettu 12 kalenteripäivää maksupäiviä seuraavan kalenterikuukauden 8. päivän jälkeen, joten ne ovat olleet myöhässä. Koska kuukauden ensimmäiset eli palkkatietoja koskevat ilmoitukset ovat kuitenkin saapuneet määräajassa, ei myöhästymismaksua määrätä.

2.2.2     Myöhästymismaksun prosenttiperusteinen osa

Jos maksukuukauden ensimmäinen ilmoitus myöhästyy yli 45 päivää, myöhästymismaksun päiväkohtainen osa on 135 euroa. Päiväkohtaiseen osaan lisätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen määrästä tai sitä suuremman myöhässä ilmoitetun eläkkeen perusteena olevan työansion määrästä.

Esimerkki 5: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden ensimmäiset ilmoitukset 50 päivää myöhässä. Myöhässä annetuilta ilmoituksilta on laskettu suorituksen määräksi 10 000 euroa. Suoritus on veronalaista tuloa ja eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Myöhästymismaksua määrätään 45 päivältä eli 135 euroa. Lisäksi myöhästymismaksuun lisätään yksi prosentti myöhässä ilmoitetun suorituksen määrästä eli 100 euroa. Maksettavaksi määrätään myöhästymismaksua yhteensä 235 euroa.

Esimerkki 6: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden ensimmäiset ilmoitukset 50 päivää myöhässä. Myöhässä annetuilla ilmoituksilla on ilmoitettu ainoastaan verovapaita kustannusten korvauksia. Myöhästymismaksua määrätään 45 päivältä eli 135 euroa. Myöhästymismaksuun ei lisätä prosenttiperusteista myöhästymismaksua, koska annetuilla ilmoituksilla ei ilmoitettu lisää veronalaisia suorituksia tai eläkkeen perusteena olevia työansioita. Myöhästymismaksun kokonaismäärä on siis 135 euroa.

Jos tiedot on ilmoitettu tulorekisteriin määräajassa, voi maksukuukaudelta ilmoitettuja tietoja korjata tai täydentää 45 päivää määräpäivän jälkeen ilman seuraamusmaksuja. Jos maksukuukauden tietoja korjataan yli 45 päivää määräajan jälkeen, myöhästymismaksua määrätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen tai eläkkeen perusteena olevan työansion määrästä sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä, jos kyseinen veronalaisen suorituksen tai eläkkeen perusteena olevan työansion määrä ei tietojen oikaisemisen johdosta muutu aiemmin ilmoitettua suuremmaksi. Oikaiseminen voi tässä tarkoittaa maksukuukaudelle annettavia uusia tai korvaavia etuustietoilmoituksia, palkkatietoilmoituksia tai työnantajan erillisilmoituksia. Myös jo annettujen ilmoitusten mitätöiminen on tulotietojen ilmoittamista koskeva oikaisu.

Esimerkki 7: Työnantaja on antanut kalenterikuukauden ensimmäisen ilmoituksen palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Ilmoitus on siis myöhästynyt 7 päivää. Ilmoituksissa on ilmoitettu veronalaisia suorituksia yhteensä 5 000 euroa. Veronalaisten suoritusten määrä on ilmoituksissa suurempi kuin eläkkeen perusteena olevan työansion määrä. Myöhästymismaksua määrätään 7 päivältä eli 21 euroa.

Maksaja korjaa aiemmin antamiaan ilmoituksia palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 30. päivänä. Oikaisun perusteella veronalaisen suorituksen määrä on 5 000 euroa aiemmin ilmoitettua enemmän, eli kalenterikuukauden veronalaiset suoritukset ovat yhteensä 10 000 euroa. Suorituksen maksajalle ei määrätä myöhästymismaksua, koska korvaavat ilmoitukset ovat saapuneet tulorekisteriin ennen kuin maksupäivää seuranneen kalenterikuukauden kahdeksannesta päivästä on kulunut 45 päivää.

Työnantaja täydentää aiemmin antamiaan ilmoituksia vielä palkanmaksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 30. päivä. Oikaisun perusteella veronalaisen suorituksen määrä palkkatietoilmoituksissa on 2 000 euroa aiemmin ilmoitettua suurempi, eli veronalaisten suoritusten kokonaismäärä on 12 000 euroa. Veronalaisen suorituksen määrää verrataan aiemmin ilmoitettuun veronalaisen suorituksen määrään, joka oli 10 000 euroa. Maksajalle määrätään 20 euroa myöhästymismaksua. Myöhästymismaksu on 1 prosentti suurentuneesta veronalaisen suorituksen määrästä eli 2 000 eurosta.

Myöhästymismaksun prosenttiperusteinen osa koskee samalla tavalla niin palkka- kuin etuustietojakin. Se voi kohdistua erikseen sekä myöhässä annettuihin palkkatietoihin että myöhässä annettuihin etuustietoihin. Myöhästymismaksun päiväkohtaista osaa sen sijaan ei määrätä samalta kalenterikuukaudelta annettavista tiedoista kahteen kertaan. Ilmoitusvelvollisuuden myöhässä täyttämistä käsitellään kokonaisuutena.

Esimerkki 8: Etuuden maksaja on maksanut veronalaisia etuuksia tammikuussa ja ilmoittanut suoritukset tulorekisteriin 31.3. eli 51 päivää myöhässä. Etuuden maksaja on kuitenkin ilmoittanut tammikuussa maksamansa palkat jo aiemmin ja määräajassa. Myöhässä annetuissa etuustietoilmoituksissa on ilmoitettu veronalaisia etuuksia 10 000 euroa. Myöhästymismaksua määrätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetusta suorituksesta eli 100 euroa.

Esimerkki 9: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden ensimmäisen ilmoituksen 20 päivää myöhässä. Ilmoituksessa on ilmoitettu veronalaisia suorituksia yhteensä 1 000 euroa.  Myöhästymismaksua määrätään 20 päivältä yhteensä 60 euroa.

Suorituksen maksaja antaa uusia ilmoituksia 120 päivää määräpäivän jälkeen, ja oikaisun perusteella kalenterikuukauden veronalaisten suoritusten kokonaismäärä on 400 euroa aiemmin ilmoitettua vähemmän. Suorituksen maksajalle ei määrätä lisää myöhästymismaksua, koska veronalaisten suoritusten kokonaismäärä pienenee.

Esimerkki 10: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoituksen määräajassa. Kalenterikuukauden veronalaiset suoritukset ovat 15 000 euroa. Veronalaisten suoritusten määrä on ilmoituksissa suurempi kuin eläkkeen perusteena olevan työansion määrä.

Suorituksen maksaja mitätöi osan aiemmin antamistaan palkkatietoilmoituksista. Maksaja antaa työnantajan sairausvakuutusmaksun pienentyneen yhteismäärän vuoksi korvaavan työnantajan erillisilmoituksen. Ilmoitus on 50 päivää myöhässä. Mitätöintien takia veronalaisen suorituksen määrä pienenee 11 000 euroon. Suorituksen maksajalle ei määrätä myöhästymismaksua, koska veronalaisten suoritusten määrä pienenee oikaisun takia.

Esimerkki 11: Suorituksen maksaja on antanut kalenterikuukauden palkkatietoilmoitukset määräajassa. Kalenterikuukauden veronalainen suoritus on 30 000 euroa. Suoritusten määrä on ilmoituksissa suurempi kuin eläkkeen perusteena olevan työansion määrä.

Suorituksen maksaja antaa samalle kalenterikuukaudelle työnantajan erillisilmoituksen yli 45 päivää myöhässä. Työnantajan erillisilmoituksella on ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksua yhteensä 235 euroa. Suorituksen maksajalle ei määrätä myöhästymismaksua, koska työnantajan erillisilmoituksella ei ole ilmoitettu veronalaista suoritusta tai eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Myöhässä ilmoitetun suorituksen määrän perusteella määräytyvä myöhästymismaksu voi olla enintään 15 000 euroa kalenterikuukaudelta. Enimmäismäärä täyttyy, jos veronalaista suoritusta tai eläkkeen perusteena olevaa työnansiota ilmoitetaan kalenterikuukaudelta 1 500 000 euroa yli 45 päivää myöhässä. Kun päiväkohtainen myöhästymismaksu lasketaan määrään mukaan, myöhästymismaksu voi olla enintään 15 135 euroa.

Suorituksen määrän perusteella määräytyvää prosenttiperusteista myöhästymismaksua oikaistaan, jos suorituksen määrä pienenee tietojen tai päätöksen oikaisun, muutoksenhaun tai muun vastaavan syyn seurauksena. Verokauden ensimmäiselle ilmoitukselle määrättävää päiväkohtaista myöhästymismaksua ei oikaista edellä mainittujen syiden takia, vaikka suorituksen määrä muutoksen perusteella pienenisikin.

Esimerkki 12: Kalenterikuukauden ensimmäinen ilmoitus on annettu määräpäivään mennessä. Maksaja antaa samalle kalenterikuukaudelle korvaavan ilmoituksen, jossa veronalaisen suorituksen määrä suurenee. Ilmoitus on 50 päivää myöhässä. Myöhässä ilmoitetulle suorituksen määrälle lasketaan 1 prosentin suuruinen myöhästymismaksu. Jos kalenterikuukaudelle ilmoitettujen suoritusten määrä myöhemmin pienenee, oikaistaan aiemmin suorituksen määrän perusteella määrättyä myöhästymismaksua.

2.3 Muutoksenhaku

Myöhästymismaksua koskevaan menettelyyn, päätökseen ja muutoksenhakuun sovelletaan tulotietojärjestelmästä annetussa laissa säädetyn lisäksi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain myöhästymismaksuun liittyviä säännöksiä.  Sovellettavia säännöksiä ovat esimerkiksi oikaisuvaatimusmenettelyä, hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävää muutoksenhakua sekä päätöksen tiedoksiantoa koskevat säännökset. 

Suorituksen maksaja saa hakea muutosta myöhästymismaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen tai oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen. Muutosta saa hakea myös myöhästymismaksusta veronkantolain tai muun verolain mukaan vastuussa oleva. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saa hakea muutosta oikaisuvaatimukseen tai valituksesta annettuun päätökseen siltä osin kuin Verohallinnon myöhästymismaksua koskeva päätös on muutettu tai kumottu. Kun myöhästymismaksun määräämisen ja muutoksenhaun määräaikoja lasketaan, pidetään tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen verokautena kalenterikuukautta. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta kalenterikuukaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa. Jos verovelvollisen tilikausi ei ole kalenterivuosi, kolmen vuoden määräaika lasketaan sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta kalenterikuukaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

Esimerkki 13: Suorituksen maksajan tilikausi on 1.5.2019–30.4.2020. Tulorekisteritietojen myöhästymismaksun verokausi on kalenterikuukausi. Suorituksen maksaja on ilmoittanut kesäkuun 2019 veronalaisen suorituksen tulorekisteriin myöhässä. Tälle myöhässä ilmoitetulle veronalaiselle suoritukselle määrätään myöhästymismaksu. Suorituksen maksaja hakee muutosta myöhästymismaksuun oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Koska kolmen vuoden määräaika lasketaan tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2023.

3 Verolainsäädännön perusteella määrättävät seuraamusmaksut

3.1 Veronkorotus

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 37 §:ssä säädetty veronkorotus määrätään, jos verotukseen liittyvät tiedot annetaan tulorekisteriin vaillinaisina, virheellisinä tai ne jätetään kokonaan antamatta. Veronkorotus määrätään myös, jos ennakonpidätystä ei ole toimitettu tai lähdeveroa peritty määräajassa.

Veron määräämisellä tarkoitetaan sitä, että Verohallinto määrää puuttuvan veron verovelvollisen maksettavaksi. Veroa määrätään, jos verovelvollinen on ilmoittanut veroa liian vähän tai veroa on muusta syystä tullut liian vähän maksettavaksi. Veron määräämisellä tarkoitetaan lisäksi tilanteita, joissa vero määrätään suorituksen maksajan maksettavaksi sen takia, että ennakonpidätys on jäänyt kokonaan tai osittain toimittamatta tai ennakonpidätys on toimitettu, mutta sitä ei ole ilmoitettu eikä maksettu. Näissä tilanteissa veron lisäksi samaan aikaan määrätään myös veronkorotus.

Jos suorituksen maksaja jättää kehotuksesta huolimatta ilmoittamatta tiedot kalenterikuukauden aikana maksetuista suorituksista, määrätään ennakonpidätykset ja muut työnantajasuoritukset suorituksen maksajan maksettavaksi arvioimalla. Jos vero on määrätty arvioimalla, veronkorotus on 25 prosenttia arvioidun veron määrästä. Verohallinto voi poistaa arvioverotuksen ja veronkorotuksen, jos verovelvollinen myöhemmin antaa näistä tiedoista ilmoituksen, jonka tiedot ovat luotettavia. Tällaisessa tapauksessa ilmoitusta pidetään myöhässä annettuna ilmoituksena ja verovelvolliselle yleensä määrätään tulotietojärjestelmästä annetun lain mukainen myöhästymismaksu. Jos ilmoituksessa ei ilmoiteta maksettavaa veroa, määrätään ainoastaan päiväkohtainen myöhästymismaksu.

Esimerkki 14: Verovelvollinen jättää ilmoituksen antamatta. Verohallinto arvioi suoritusten määrän ja määrää veroa maksettavaksi 1 000 euroa. Lisäksi Verohallinto määrää 250 euron veronkorotuksen.

Jos verovelvollinen myöhemmin antaa ilmoituksen tulorekisteriin, Verohallinto poistaa arvioverotuksen ja sen yhteydessä määrätyn veronkorotuksen. Puuttunut ilmoitus on annettu 50 päivää myöhässä. Jos arvioverotuksen jälkeen annetussa ilmoituksessa veronalaisen suorituksen määrä on 5 000 euroa, määrätään myöhässä annetulle ilmoitukselle päiväkohtaista myöhästymismaksua 45 päivältä eli 135 euroa. Päiväkohtaisen myöhästymismaksun lisäksi määrätään 1 prosentti myöhässä ilmoitetun suorituksen määrästä eli 50 euroa.

Veronkorotuksen määräämisestä, laskemisesta ja muutoksenhausta ohjeistetaan laajemmin Verohallinnon ohjeessa Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

3.2 Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu

Tulorekisteritietojen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä määrätään seuraamusmaksuja myös silloin, kun laiminlyönti ei koske suorituksen maksajan veron tai maksun suorittamisvelvollisuutta.

Verohallinto voi määrätä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksun verotusmenettelylain (22 a §) perusteella seuraavissa tapauksissa:

  • tulorekisteriin ilmoitetussa tiedossa on puute tai virhe
  • tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin myöhässä
  • tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin muulla kuin laissa määrätyllä tavalla
  • tietoja ei anneta ollenkaan
  • tiedot annetaan vasta kehotuksen jälkeen.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle. Laiminlyöntimaksu voidaan kuitenkin määrätä, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä harjoittaa elinkeinotoimintaa tai maa- tai metsätaloutta.

Tulorekisteriin ilmoitettaviin sivullisilmoittajan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluviin tietoihin sovelletaan tulotietojärjestelmästä annetun lain myöhästymismaksua koskevaa säännöstä. Jos tiedon myöhässä ilmoittamisesta määrätään tulotietojärjestelmästä annetun lain mukainen myöhästymismaksu, ei sivullisilmoittajan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen myöhässä antamisesta ja korjaamisesta määrätä enää laiminlyöntimaksua. Tämä johtuu siitä, ettei samasta asiasta määrätä päällekkäisiä seuraamusmaksuja.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää kokonaan määräämättä tai sen määrä voidaan pienentää, jos verovelvollisella on perusteltu syy laiminlyöntiin. Tällainen perusteltu syy voi olla se, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen laiminlyöntimaksusta on tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeessa.