Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: Työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin silloin, kun kyseessä on

• työntekijän palkitseminen esimerkiksi työsuhdeoptiolla
• merityötulo
• yrityksille ja yrittäjille maksettavien suoritusten ilmoittaminen
• käyttökorvaus
• erillistehtävään perustuva suoritus, kuten urheilijalle tai esiintyvälle taiteilijalle maksettava suoritus.

Maksetut  rahapalkat on aina ilmoitettava tulorekisteriin vähintään yhteissummana (ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa  rahapalkat pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 2). Ilmoitustapoja 1 ja 2 ei voi yhdistää samalla ilmoituksella. Rahapalkkojen ilmoitustapa ei vaikuta kaikkien tässä ohjeessa kuvattujen suoritusten ilmoittamiseen. Monet ohjeessa kuvatuista suorituksista on aina eriteltävä riippumatta siitä, minkä rahapalkkojen ilmoitustavan maksaja valitsee.

Ohjeen esimerkeissä kuvataan tietojen ilmoittamista sekä yhteissummana että eritellysti. Esimerkeissä ei esitetä kaikkia pakollisesti annettavia tietoja, vaan ainoastaan tässä ohjeessa kuvattujen erityistilanteiden ilmoittamisessa tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi ennakonpidätyksen ilmoittamista ei ohjeisteta erikseen. Esimerkeissä käytetyt rahasummat ovat esimerkinomaisia ja sosiaalivakuutusmaksujen suuruus, ennakonpidätysprosentti sekä verovapaat kustannusten korvaukset on tarkistettava vuosittain. Ennakonpidätys määräytyy saajakohtaisen ennakonpidätysprosentin perusteella.

Ohjeen esimerkeissä käytetyt työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen määrät ovat vuoden 2023 tasolla. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat vakuuttamistietojen sivulla. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määränä esimerkeissä on käytetty alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla käytössä olevaa määrää.

Kun ohjeessa käsitellään verovapaita matkakustannusten korvauksia, kuten päivärahoja, kilometrikorvauksia ja ateriakorvauksia, niiden enimmäismäärät ovat vuoden 2023 voimassa olleen päätöksen mukaiset. Kunakin vuonna voimassa olevat määrät ovat Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Ohjeessa kuvataan ilmoittamista kotimaisissa tilanteissa. Tulorekisteriin ilmoittamista kansainvälisissä tilanteissa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Sijaismaksajaan tai palkkaturvaan liittyviä kysymyksiä käsitellään ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet -nimisen ohjeen. Ohjeeseen on tehty seuraavia lisäyksiä ja muutoksia:

• Luvussa 1.1 ja sen alaluvuissa on päivitetty ohjeita ja esimerkkiä tilanteesta, jossa työsuhdeoptio maksetaan rahana. Lisätty myös uusi luku 1.1.3 Rahana maksettu työsuhdeoptio.
• Luvussa 1.1.1 on täydennetty ohjeita alihintaisen option ilmoittamisesta.
• Luvussa 1.2.1 on päivitetty ohjeita ja esimerkkejä tilanteesta, jossa osakepalkkio maksetaan rahana.
• Luku 1.3 Synteettinen optio on siirretty luvuksi 1.1.4.
• Luvussa 3.1 on täydennetty ohjeita työkorvauksena ilmoitettavista palkkioista.
• Lukuun 3.1.2 on lisätty ohjeita tilanteesta, jossa julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja maksaa työn laskutuspalvelun kautta.
• Täydennetty luvun 3.2.3 ohjeita ja otsikkoa. Lisätty ohjeistus osakkaan palkkasaatavan käsittelystä silloin, kun yhtiö on maksukyvytön.
• Luvussa 3.4 on täydennetty ohjeita laskutuspalvelun käytöstä, kun tilaajan ja työn tehneen tahon välille muodostuu työsuhde. Lisäksi on lisätty ohjausta tilanteessa, jossa lainsäädäntö estää työn tekemisen muutoin kuin työsuhteessa tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
• Lukuun 3.4.1 on lisätty uusi esimerkki tilanteesta, jossa julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja ilmoittaa laskutuspalvelun kautta laskutetun tulon tulorekisteriin. Lisäksi lukuun on lisätty esimerkki siitä, kun laskutuspalvelua käyttävä työn suorittaja on YEL-vakuutettu. Lukuun on myös lisätty ohjeet, milloin käytetään uutta tulonsaajan lisätiedon tyyppiä Laskutuspalvelua käyttävä henkilö, jolla ei ole Y-tunnusta.
• Lukujen 3.4.1–3.4.3 esimerkkeihin on täydennetty korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2023:42 vaikutus veronalaisen tulon määrään. Lisäksi esimerkkeihin on lisätty uusi tulonsaajan lisätiedon tyyppi Laskutuspalvelua käyttävä henkilö, jolla ei ole Y-tunnusta.
• Lukuun 4 on lisätty ohjeet uuden tulolajin Tekijänoikeuskorvaus ansiotuloa (366) käytöstä. Lisäksi luvussa on tarkennettu ohjeita siitä, missä tilanteissa käytetään tulolajeja Käyttökorvaus ansiotuloa (313), Palkkio työsuhdekeksinnöstä (326) ja Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu rojalti (362). Samalla on selkeytetty rakennetta lisäämällä uudet alaluvut 4.1 ja 4.2. Aikaisemman alaluvun numeroksi on muuttunut 4.3.
• Luvun 5.1 esimerkkeihin on lisätty tulonsaajan lisätiedon tyyppi Urheilija.
• Lukuun 5.1.2 on lisätty ohjeita tilanteesta, jossa palkkio maksetaan urheilijan yritykselle.
• Lukuihin 5.5 ja 5.6 on muutettu hyvinvointialue omaishoidon palkkion järjestämisvastuulliseksi tahoksi.
• Lukuun 5.11.1 on täydennetty menettelyn koskevan kilpailutuomarin lisäksi myös erotuomareita ja täydennetty ohjeistusta kokouspalkkion ilmoittamisesta. Lisäksi on muutettu yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön vapaaehtoisille korvaamien puhelinkulujen ilmoittamisessa käytettävää tulolajia.

Muilta osin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.

1 Työntekijän palkitseminen

1.1 Työsuhdeoptio

Työsuhdeoptio on palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen option muodossa. Etu työsuhdeoptioon on työsuhteeseen perustuva oikeus saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan ennalta määrätyin ehdoin. Etu perustuu vaihtovelkakirjaan, optiolainaan, optio-oikeuteen tai muuhun näihin rinnastettavaan sopimukseen tai sitoumukseen.

Työsuhdeoptiossa vakuuttamista varten tarvittavat tiedot ja verotusta varten tarvittavat tiedot eroavat joissakin tilanteissa toisistaan. Tämän vuoksi työsuhdeoptioon liittyviä tietoja ilmoitetaan tulorekisteriin tarvittaessa neljällä eri tulolajilla: Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta (361), Työsuhdeoptio (343), Synteettinen optio (222) ja Rahana maksettu työsuhdeoptio (368).

1.1.1 Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alempi kuin markkinahinta

Alihintainen työsuhdeoptio on optio, jonka merkintähinta on olennaisesti alempi kuin osakkeen markkinahinta option luovutusajankohtana. Luovutusajankohdalla tarkoitetaan sitä hetkeä, jona työnantaja antaa työntekijälle työsuhdeoptioedun eli hetkeä, jolloin työntekijä saa työsuhdeoption. Alihintaisesta työsuhdeoptiosta saatava etu on sosiaalivakuutusmaksujen alaista palkkaa ainoastaan siinä tapauksessa, että optio käytetään vuoden kuluessa sen antamisesta työntekijälle. Jos alihintainen työsuhdeoptio käytetään vasta yli vuoden kuluttua option saamisesta, optiosta saatava etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alaista palkkaa.

Kun optio käytetään, työnantajan on selvitettävä

• onko optiota annettaessa sovittu osakkeen merkintähinta ollut olennaisesti alhaisempi kuin option antamisajankohdan mukainen osakkeen käypä arvo eli markkinahinta
• onko alihintainen optio käytetty ennen kuin option antamisesta on kulunut vuosi.

Jos nämä ehdot täyttyvät, alihintaisesta työsuhdeoptiosta saadun edun määrä ilmoitetaan tulorekisteriin kahdella tulolajilla. Tilanne koskee työsuhdeoptioetuja, joissa sekä optio-oikeuden saaminen että optio-oikeuden käyttäminen tapahtuvat nykyisen säännöksen voimassa ollessa eli 1.1.2021 tai sen jälkeen.

• Sosiaalivakuutusmaksujen alainen etu ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alempi kuin markkinahinta (361). Edun arvo lasketaan seuraavasti: Option luovutusajankohdan mukaisesta markkinahinnasta vähennetään merkintähinta. Jos työntekijä on maksanut optio-oikeudesta, myös työntekijän maksama määrä vähennetään markkinahinnasta. Jäljelle jäävä edun määrä ilmoitetaan tulolajilla 361. Edun määrä arvioidaan siis option luovutusajankohdan mukaan, mutta se ilmoitetaan tulorekisteriin vasta silloin, kun optio käytetään.
• Veronalainen etu ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdeoptio (343). Edun arvo lasketaan seuraavasti: Option käyttöhetken mukaisesta markkinahinnasta vähennetään merkintähinta. Verotettava etu voi siis olla erisuuruinen kuin sosiaalivakuutusmaksujen alainen etu.

Työsuhdeoption alihintaisuus ja edellä mainittujen ehtojen täyttyminen vaikuttavat tulon vakuuttamisvelvollisuuteen, mutta eivät tulon veronalaisuuteen. Jos vakuuttamisvelvollisuutta koskevat ehdot täyttyvät, vaikka verotuksen edellytykset eivät täytykään, tulo on sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota.

Jos option merkintähinta option luovutusajankohtana vastaa osakkeen sen hetkistä markkinahintaa (tai on sitä korkeampi), työsuhdeoptioista mahdollisesti saatava hyöty muodostuu (täysin) osakkeen kurssikehityksen perusteella. Työntekijän (tai koko yrityksen henkilöstönkään) työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään. Tämän vuoksi osakkeen arvonnoususta mahdollisesti saatavaa hyötyä ei pidetä vastikkeena työstä eikä etua lueta mukaan sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaan työansioon. Lisäksi vaikka kyseessä olisi alihintainen työsuhdeoptio, mutta etu käytetään vasta yli vuoden kuluttua, ei saatua etua pidetä sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevana työansiona. Näissä tilanteissa työsuhdeoptio ilmoitetaan käyttöajankohtana ainoastaan tulolajilla 343 Työsuhdeoptio. Työsuhdeoptiona ilmoitettavan edun ilmoittaminen kuvataan tarkemmin kohdassa 1.1.2.

Katso tarkemmin Eläketurvakeskuksen Työeläkelakipalvelun soveltamisohje Työsuhdeoptiot ja niihin rinnastettavat tulospalkkiojärjestelyt ja Verohallinnon ohje Työsuhdeoptioiden verotus.

1.1.2 Työsuhdeoptio

Kun työntekijä käyttää työsuhdeoption, siitä saatavasta edusta toimitetaan ennakonpidätys. Työsuhdeoptiosta saatava etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Työsuhdeoptiosta saatava etu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdeoptio (343). Työsuhdeoptioedun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun arvosta vähennetään hinta, jonka työntekijä yhteensä maksaa osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta. Työsuhdeoptio ilmoitetaan kokonaisuudessaan sen palkkakauden ilmoituksella, jona palkansaaja on ilmoittanut työsuhdeoption käyttämisestä.

Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuperiaatteen mukaisesti. Jos muuna kuin rahana maksettava suoritus on satunnainen, ennakonpidätyksen voi toimittaa saman kalenterivuoden aikana kahdella tavalla: koko suoritus lisätään edun myöntämistä seuraavan maksukauden aikana maksettavaan määrään tai suoritus jaetaan tasasuuruisiin eriin ja lisätään edun myöntämistä seuraavina kalenterivuoden jäljellä olevina maksukuukausina maksettaviin määriin. Jos satunnaisen suorituksen arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätyksen voi toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (Ennakkoperintäasetus 9 §). Työsuhdeoptioetu ilmoitetaan kokonaisuudessaan silloin, kun optiota käytetään, vaikka ennakonpidätyksen toimittaminen jaettaisiin samalle kalenterivuodelle edellä esitetyn mukaisesti.

Ansaintakausi on vapaaehtoinen täydentävä tieto, jota käyttämällä voi kertoa, miltä ajalta tulo on kertynyt. Työsuhdeoption ansaintakautena voi ilmoittaa option kertymisajan. Tällöin ansaintakausi alkaa option myöntämisestä (grant) ja loppuu sen ansaintaan (vesting).

Työsuhdeoptioista katso tarkemmin Verohallinnon ohje Työsuhdeoptioiden verotus. Ulkomaantyöskentelystä kertyneiden optioiden verotusta on käsitelty ohjeessa Työsuhdeoption ja työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus kansainvälisissä tilanteissa. Lisäksi ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet on kuvattu työsuhdeoption ilmoittamista ulkomaan työskentelytilanteessa kohdassa 2.3.6. Työsuhdeoption käsite on erilainen työeläkelaeissa ja verotuksessa. Katso tarkemmin Eläketurvakeskuksen Työeläkelakipalvelun soveltamisohje Työsuhdeoptiot ja niihin rinnastettavat tulospalkkiojärjestelyt.

1.1.3 Rahana maksettu työsuhdeoptio 

Työsuhdeoptio voidaan toteuttaa siten, että osa järjestelyn perusteella saaduista osakkeista myydään ja tämä myyty osa annetaan rahana verojen kattamiseksi. Rahana maksettu osuus edusta ilmoitetaan tulolajilla Rahana maksettu työsuhdeoptio (368). Osakkeina annettu osuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdeoptio (343).

Jos järjestely katsotaan verolainsäädännön näkökulmasta työsuhdeoptioksi, mutta sosiaalilainsäädännössä tulkinta on erilainen, tulosta maksettavat sosiaalivakuutusmaksut pitää tarkistaa jokaisessa tapauksessa erikseen ja käyttää kyseiseen tapaukseen soveltuvaa oikeaa tulolajia (343, 361 tai 368). Jos työsuhdeoption merkintähinta on ollut olennaisesti alempi kuin markkinahinta option luovutusajankohtana ja optio käytetään vuoden kuluessa sen antamisesta, työsuhdeoptiosta muodostuu lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen alaista etua. Sosiaalivakuutusmaksujen alainen etu ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdeoptio, jonka merkintähinta on luovutusajankohtana alhaisempi kuin markkinahinta (361).

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta varainsiirtoveron esimerkiksi tilanteessa, jossa siirtokelpoinen optio-oikeus luovutetaan edelleen tai optio-oikeuden perusteella merkitään vanhoja osakkeita, työnantajan on ilmoitettava maksamansa varainsiirtoveron määrä tulorekisteriin tulolajilla Muu luontoisetu (317). Suoritus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, joten työnantaja ilmoittaa Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla, ettei suoritus ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Velvollisuus periä sairausvakuutusmaksu määräytyy sen perusteella, onko alkuperäinen suoritus ollut sairausvakuutusmaksun alainen.

Jos työntekijän kanssa on sovittu optio-oikeudesta siten, että työntekijän saamansa rahasumman suuruus määräytyy työnantajayhtiön osakekurssin kehityksen perusteella, mutta työntekijä ei ole oikeutettu merkitsemään option kohde-etuutena olevia osakkeita, käytetään ilmoittamisessa tulolajia Synteettinen optio (222). Katso tarkemmin synteettisen option ilmoittaisesta luvusta 1.1.4.

Työsuhdeoptioista katso tarkemmin Verohallinnon ohje Työsuhdeoptioiden verotus ja Eläketurvakeskuksen Työeläkelakipalvelun soveltamisohje Työsuhdeoptiot ja niihin rinnastettavat tulospalkkiojärjestelyt.

1.1.4 Synteettinen optio

Synteettisellä optiolla tarkoitetaan optio-oikeutta, jonka perusteella työntekijä saa rahasuorituksen, joka määräytyy työnantajayhtiön osakekurssin kehityksen perusteella (nettoarvon tilitys). Työntekijä ei ole oikeutettu merkitsemään option kohde-etuutena olevia osakkeita. Synteettinen optio -nimityksen sijaan järjestelyä saatetaan kutsua osakeperusteiseksi bonukseksi tai palkitsemisjärjestelmäksi.

Synteettisenä optiona saatavasta edusta toimitetaan ennakonpidätys, mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Synteettisen option voi ilmoittaa tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Synteettinen optio (222) (ilmoitustapa 2). Jos synteettinen optio ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma, pitää erikseen ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedolla se, että synteettisen option osuus yhteissummasta ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Synteettisille optioille voidaan maksaa osinkovastiketta. Osinkovastike maksetaan kannustinjärjestelmän perusteella henkilölle, joka on työsuhteessa työnantajayhtiöön, mutta ei ole osakkeenomistaja. Kun osakkeenomistajat saavat osinkoa, synteettisen optiojärjestelmän piirissä olevat edunsaajat saavat osinkovastiketta. Osinkovastikkeen määrä perustuu osakkaille maksettavan osingon määrään. Osinkovastike ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai esimerkiksi tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Osinkovastike on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Tulolajilla synteettinen optio ei ilmoiteta synteettisiä osakepalkkioita. Synteettisestä osakepalkkiosta maksetaan työntekijän sairausvakuutusmaksun lisäksi työnantajan sairausvakuutusmaksu. Synteettisen osakepalkkion voi ilmoittaa tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Suoritukset ovat rahana maksettavaa etua.

Synteettisistä optioista katso tarkemmin Eläketurvakeskuksen soveltamisohje Työsuhdeoptiot ja niihin rinnastettavat tulospalkkiojärjestelyt sekä Verohallinnon ohje Työsuhdeoptioiden verotus. Verohallinnon ohjeessa käsitellään myös ulkomaantyöskentelystä kertyneiden optioiden verotusta.

1.2 Osakepalkkio

Osakepalkkio on palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen osakkeina tai sovitun palkkion sijaan rahasummana, joka vastaa osakkeiden arvoa.

Osakepalkkiossa vakuuttamista ja verotusta varten tarvittavat tiedot eroavat joissakin tilanteissa toisistaan. Tämän vuoksi osakepalkkioon liittyviä tietoja voidaan ilmoittaa tulorekisteriin kolmella eri tulolajilla: Osakepalkkio (320), Rahana maksettu osakepalkkio (367) ja Ehdollinen osakepalkkio (365).

1.2.1 Osakkeina annettu ja rahana maksettu osakepalkkio

Osakepalkkio on palkkio, joka annetaan työnantajayrityksen osakkeina tai sovitun palkkion sijaan rahasummana, joka vastaa osakkeiden arvoa. Osakepalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajeilla Osakepalkkio (320) ja Rahana maksettu osakepalkkio (367).

Osakepalkkiosta toimitetaan aina ennakonpidätys. Sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Työntekijällä on kannustinjärjestelmän perusteella mahdollisuus saada työnantajayrityksen osakkeita, jotka noteerattu jossakin viranomaisen valvomassa säännellyssä markkinassa tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Työnantajayritykseen rinnastetaan myös samaan konserniin kuuluva yhtiö tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluva yhtiö.
• Edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen ja antamisen välisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana.

Osakepalkkiojärjestely toteutetaan usein siten, että osa niistä osakkeista, jotka työntekijä järjestelyn perusteella saa, myydään välittömästi osakkeiden saamisen jälkeen osakepalkkiosta maksettavien verojen kattamiseksi. Toinen tyypillinen tapa on se, että osakepalkkion määrä määritellään osakkeina, mutta osa maksetaankin rahana ilman, että osakkeita myydään. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tapahtuu molemmissa tilanteissa samoin periaattein. Tulolajilla Osakepalkkio (320) ilmoitetaan osakkeina annettu määrä. Rahana maksettu määrä ilmoitetaan tulolajilla Rahana maksettu osakepalkkio (367). Myös noteeraamattomasta yhtiöstä saatu osakepalkkio ilmoitetaan edellä kuvatulla tavalla.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa osakepalkkio on sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa. Esimerkiksi silloin, jos arvopaperipörssissä noteeratusta yhtiöstä saadun osakepalkkion lupaamisen ja saamisen välinen aika on alle vuosi, osakepalkkio on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos tällaisessa tilanteessa osakepalkkiosta osa maksetaan rahana verojen kattamiseksi, pitää tämä osuus suorituksesta ilmoittaa tulolajilla Rahana maksettu osakepalkkio (367). Tulosta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Se osuus osakepalkkiosta, jota ei ole annettu rahana, ilmoitetaan tulolajilla Osakepalkkio (320). Työnantaja ilmoittaa vakuuttamistiedon käyttämällä erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Jos yhtiö on listattu ja kertymisaika on alle vuoden, rahana maksettu osuus ilmoitetaan kuten esimerkissä 5.

Jos osakepalkkiojärjestelyn ehdoissa määrätään, että verot katetaan työnantajan maksamalla erillisellä rahasuorituksella, joka maksetaan osakepalkkion lisäksi, tällainen rahasuoritus on tavallista rahapalkkaa. Jos rahana maksettu suoritus ei ole jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, rahasuorituksen ilmoittamisessa käytetään tulolajia Muu maksettu lisä (216) ja tulolajin vakuuttamistiedot voidaan merkitä tapaukseen soveltuvalla tavalla. Sitä vastoin jos rahasuoritus on sosiaalivakuutusmaksujen alainen, voidaan ilmoittamisessa käyttää mitä tahansa tapaukseen soveltuvaa rahapalkan tulolajia.

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta osakepalkkioon liittyvän varainsiirtoveron, työnantajan on ilmoitettava maksamansa varainsiirtoveron määrä tulorekisteriin tulolajilla Muu luontoisetu (317). Jos suoritus ei tällaisessa tilanteessa ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, työnantaja ilmoittaa Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla, ettei suoritus ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Velvollisuus periä sairausvakuutusmaksu määräytyy sen perusteella, onko alkuperäinen suoritus ollut sairausvakuutusmaksun alainen. Vastaavasti jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot, jotka liittyvät suoritukseen, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, katsotaan myös työnantajan maksamat verot eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi.

Osakepalkkioista katso tarkemmin Verohallinnon ohje Työsuhdeoptioiden verotus ja Eläketurvakeskuksen Työeläkelakipalvelun soveltamisohje Osakepalkkiot.

1.2.2 Ehdollinen osakepalkkio

Joissain tilanteissa osakepalkkioon voi liittyä osakkeiden luovutusrajoitus ja ehdollinen palautusvelvollisuus. Jos tällaisessa tilanteessa saatavan edun arvo ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen riipukaan osakkeiden arvon kehityksestä osakepalkkion lupaamisen ja antamisen välisenä, vähintään vuoden pituisena aikana, osakepalkkiosta voi muodostua sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa.

Tällainen tilanne voi syntyä olosuhteiden muuttuessa esimerkiksi niin, että työntekijän työsuhde päättyy vuoden määräaikana ja hän saa pitää osan osakkeista. Samalla syntyy velvollisuus maksaa sosiaalivakuutusmaksut. Tällainen osakepalkkio katsotaan sosiaalivakuutusmaksujen näkökulmasta annetuksi vasta silloin, kun palkkiota koskevat rasitteet päättyvät ja osakepalkkio jää henkilön omistukseen ja vallintaan. Verotuksen kannalta ehdollinenkin osakepalkkio katsotaan kuitenkin annetuksi jo silloin, kun henkilö saa omistusoikeuden osakkeisiin.

Palkkion määrä ilmoitetaan tulolajilla Ehdollinen osakepalkkio (365) sosiaalivakuutusmaksujen määräämistä varten. Tulolajilla ilmoitettava osakepalkkio ei ole tulonsaajalle konkreettisesti maksettavaa tuloa, vaan tietoa käytetään sosiaalivakuutusmaksujen perusteena. Tulonsaajan saama etu ja siitä tehty ennakonpidätys on ilmoitettu tulolajilla Osakepalkkio (320) jo silloin, kun tulonsaaja on saanut omistusoikeuden osakepalkkioon. Tätä tietoa käytetään esimerkiksi verotuksessa.

Tulolajia Ehdollinen osakepalkkio käytetään vain silloin, kun palkkioon on liittynyt sekä osakkeiden luovutusrajoitus että ehdollinen palautusvelvollisuus. Jos palkkioon on liittynyt vain toinen rasitteista, se ilmoitetaan kuten tavallinen osakepalkkio tulolajilla Osakepalkkio (320).

1.3 Henkilöstörahasto, tulospalkkio ja voittopalkkio

1.3.1 Varojen siirtäminen henkilöstörahastoon

Henkilöstörahasto saa varoja työnantajan maksamista tulos- ja voittopalkkiojärjestelmistä henkilöstörahastolaissa tarkoitettuina henkilöstörahastoerinä tai niiden lisäosina sekä näiden erien sijoittamisesta kertyvistä tuotoista.Henkilöstörahasto voi saada myös lahjoitusvaroja. Kullakin henkilöstörahaston jäsenellä on osuus rahaston varoihin (omaan rahasto-osuuteensa). Siirtoja henkilöstörahastoon ei ilmoiteta tulorekisteriin lainkaan.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle suorituksen käteisenä henkilöstörahastoon siirtämisen sijaan, suoritus ilmoitetaan tavallisena palkkana ja siitä maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

1.3.2 Henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä

Työntekijä voi nostaa henkilöstörahastosta rahasto-osuuksia tai eriä käteisenä. Henkilöstörahastosta nostetusta rahasto-osuudesta 20 % on verovapaata tuloa ja 80 % veronalaista ansiotuloa. Henkilöstörahastosta nostettua ylijäämää kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus.

Henkilöstörahastosta nostettu veronalainen osuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus ja ylijäämä (veronalainen 80%) (309). Tulolajilla ilmoitetaan vain rahastosta rahasto-osuutena tai ylijäämänä nostetut erät. Rahastosta nostetusta määrästä toimitetaan ennakonpidätys, mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Verovapaata osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos suoritus on nostettu käteisenä, se ilmoitetaan tulorekisteriin tavallisena palkkana esimerkiksi tulolajilla Palkka yhteissumma, Aikapalkka tai Muu maksettu lisä.

1.3.3 Tulospalkkio

Tulospalkkio on palkka, joka maksetaan organisaation ennalta sovitun tulostavoitteen täyttymisen tai ylittymisen perusteella.

Tulospalkkiosta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut, ellei tulospalkkiota siirretä henkilöstörahastoon. Tulospalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101)(ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Tulospalkkio (223) (ilmoitustapa 2). Jos tulospalkkio siirretään henkilöstörahastoon, sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin (katso luku 1.3.1).

1.3.4 Voittopalkkio

Voittopalkkio on palkkio, joka muodostuu yrityksen voiton perusteella ja joka jaetaan työntekijöille yhtiökokouksen päätöksellä ilman ennalta sovittua suunnitelmaa.

Muista kuin henkilöstörahastoon siirrettävistä voittopalkkioista toimitetaan ennakonpidätys. Voittopalkkio voidaan maksaa suoraan työntekijälle henkilöstörahastoon siirtämisen sijaan, jolloin voittopalkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Jos yrityksessä ei ole henkilöstörahastolain mukaista henkilöstörahastoa, voittopalkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, jos voittopalkkio maksetaan voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona. Sosiaalivakuutusmaksuista vapauttaminen edellyttää lisäksi, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää. Edellytyksenä on vielä, että käteisen palkkion määräytymisperusteet ovat työntekijän eläkelain, työtapaturma- ja ammattitautilain ja henkilöstörahastolain mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä.

Voittopalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Voittopalkkio (233) (ilmoitustapa 2). Jos voittopalkkio siirretään henkilöstörahastoon, sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin (katso luku 1.3.1).

1.4 Henkilöstölle annettu rahalahja

Työnantajalta rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu lahja ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Henkilöstölle annettu rahalahja (310). Rahalahja katsotaan veronalaiseksi tuloksi, josta toimitetaan ennakonpidätys. Rahalahjasta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, jos rahalahja on annettu työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Jos rahalahja on annettu muutoin kuin työntekijän omana merkkipäivänä esimerkiksi maksamalla työntekijälle 13. kuun palkka, jouluraha, yrityksen vuosipäivärahalahja tai eläkkeellejäämisrahalahja, suorituksesta pitää maksaa sosiaalivakuutusmaksut.

Oletuksena tulolajissa on, että tulo on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Jos annettu rahalahja ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, työnantaja ilmoittaa tämän erikseen tiedolla Vakuuttamistiedon tyyppi. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot. Kuitenkin silloin, kun esimerkiksi lahjakortti annetaan työsuorituksesta palkitsemistarkoituksessa eli se annetaan vastikkeena työstä, ilmoitetaan se tulolajilla Muu luontoisetu (317).

1.5 Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu

Työnantajan henkilökunnalle kollektiivisesti myöntämä muu kuin rahana annettava veronalainen etu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (315). Jos etu on annettu kollektiivisesti koko henkilökunnalle, etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Oletuksena tulolajissa on, ettei etu ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tulosta toimitetaan ennakonpidätys.

Jos etu on annettu vain osalle henkilökuntaa, etu on kokonaisuudessaan veronalainen ja myös sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tällöin työnantaja ilmoittaa vakuuttamistiedon käyttämällä tietoa Vakuuttamistiedon tyyppi. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Tulorekisteriin ei ilmoiteta verovapaita henkilökuntaetuja, kuten työntekijälle annettuja liikunta- ja kulttuurietuja. Sitä vastoin jos liikunta- ja kulttuuriedun määrä ylittää laissa säädetyn vuotuisen verovapaan enimmäismäärän (400 euroa), verovapaan edun ylittävä osuus on veronalaista tuloa ja ilmoitetaan tulorekisteriin. Jos veronalainen etu on annettu kollektiivisesti koko henkilökunnalle, veronalainen osuus ilmoitetaan tulolajilla Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (315), jolloin suoritus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos edun saa vain osa henkilökunnasta, suoritus on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tällöin tulolajiin Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu liitetään Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto, jolla ilmoitetaan, että suoritus on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

1.6 Työsuhteeseen perustuva osakeanti

Työsuhteeseen perustuva osakeanti on yhtiön omalle henkilökunnalleen suuntaama osakeanti. Henkilöstöannin tuloverotus on sidoksissa osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan väliseen suhteeseen: Jos merkintähinta vastaa käypää arvoa, osakkeet merkitsevälle työntekijälle ei synny veronalaista etua. Jos merkintähinta on pienempi kuin osakkeen käypä arvo tai matemaattinen arvo, kyseessä on työsuhteen perusteella saatu etu, joka voidaan katsoa työntekijän ansiotuloksi, jonka hän saa osakkeen merkintähetkellä. Merkintäetu koskee myös yhteisön osuuksia. Lue lisää henkilöstöannin verotuksesta Verohallinnon ohjeesta Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus.

Tulolajilla Työsuhteeseen perustuva osakeanti (226) ilmoitetaan tulorekisteriin ainoastaan veronalaiseksi ansiotuloksi muodostuvan edun määrä. Etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos etu ei ole henkilökunnan enemmistön käytettävissä, saatava alennus on sosiaalivakuutusmaksujen alaista palkkaa koko määrältään. Tällöin maksaja ilmoittaa koko suorituksen tulolajilla Työsuhteeseen perustuva osakeanti (226)ja merkitsee tulolajin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedot siten, että tulo on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Tulolajilla Työsuhteeseen perustuva osakeanti (226) ilmoitetusta tulosta toimitetaan ennakonpidätys, mutta tulolajin oletuksen mukaan tulo ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

2 Merityötulo

Merityötulo on palkkatuloa, joka maksetaan aluksessa tehdystä työstä, joka liittyy aluksen liikennöintiin. Aluksen pitää olla bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnia. Työ tehdään laivanisännän palveluksessa ja sen pitää täyttää tuloverolaissa määritellyt edellytykset. Palkkatulo voidaan maksaa rahana tai rahanarvoisena etuutena. Säännös koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia aluksia. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Merityötulon verotus.

Merityötulo ilmoitetaan tulorekisteriin kuten tavallinen palkkatulo, mutta lisäksi annetaan tieto Suoritus maksettu merityötulona sekä tarvittaessa tieto Cross trade -aika ja Nostettavissaolokausi-tiedot. Jos työntekijän saama palkka katsotaan merityötuloksi, kaikkiin työntekijälle maksettuihin suorituksiin, annettuihin etuihin ja tuloista vähennettäviin eriin on merkittävä erikseen tieto Suoritus on maksettu merityötulona. Tieto merityötulosta merkitään kaikkiin ilmoituksella käytettyihin tulolajeihin, myös esimerkiksi luontoiseduista perittyihin korvauksiin ja ennakonpidätykseen.

Jos työntekijä työskentelee aluksessa, joka ei käy Suomen rajojen sisäpuolella kyseisen kuukauden aikana, työntekijällä on oikeus cross trade -vähennykseen verotuksessaan. Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa cross trade -ajan täysinä kuukausina cross trade -vähennyksen myöntämistä varten. Jos palkanmaksukausi ei ole kalenterikuukausi, tieto cross trade -ajasta annetaan sillä palkkatietoilmoituksella, jota annettaessa tiedetään cross trade -vähennyksen perusteena olevien edellytysten täyttyneen kyseisen kuukauden osalta. Cross trade -aika ilmoitetaan antamalla niiden kuukausien lukumäärä, joina työntekijällä on oikeus saada cross trade -vähennys.

Merityötulo on sen vuoden tuloa, jona se on maksettu tai merkitty työntekijän tilille riippumatta siitä, minkä kalenterivuoden aikana palkka on ansaittu tai miltä ajalta se on kertynyt. Merityötulo ilmoitetaan tulorekisteriin sen päivän ansioksi, jona se on tosiasiassa maksettu rahana työntekijälle.

• Jos tulo on kuitenkin ollut merityötä koskevan työoikeudellisen lainsäädännön ja sitä täydentävän sopimuksen nojalla nostettavissa jo tosiasiallista maksupäivää aiemmin, on suoritukselle ilmoitettava tiedot nostettavissaolokaudesta: Nostettavissaolokausi, alkupäivä ja Nostettavissaolokausi, loppupäivä. Tällöin maksajan on annettava ilmoitus nostettavissaolokauden (ei tosiasiallisen maksupäivän) mukaisesti. Ilmoituksen maksupäiväksi ilmoitetaan nostettavissaolopäivä.
• Jos tulo ei ole ollut merityötä koskevan työoikeudellisen lainsäädännön ja siitä poikkeavan sopimuksen nojalla nostettavissa tosiasiallista maksupäivää aiemmin, ei suoritukselle tallenneta nostettavissaolokautta.

3 Yrityksille ja yrittäjille maksetut suoritukset

3.1 Työkorvaus

Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus.

Työ tehdään toimeksiantosuhteessa, eli työntekijä ei ole palvelussuhteessa maksajaan. Työkorvaukseksi on perinteisesti katsottu ulkopuoliselta tilatuista töistä maksetut suoritukset. Näin ollen esimerkiksi seuraavat palkkiot ovat yleensä työkorvausta: edunvalvontapalkkio, todistajanpalkkio, kaupanvahvistajan palkkio ja rekrytointipalkkio, jos sitä ei makseta omalle työntekijälle. Työkorvaus on veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Tulorekisteriin ilmoitetaan ainoastaan sellaiset suoritukset, jotka maksetaan ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle työn suorittajalle (jäljempänä kohdassa 3.1.2. kuvatuin poikkeuksin), joten niistä pitää toimittaa ennakonpidätys. Nämä suoritukset ilmoitetaan tulolajilla Työkorvaus (336). Ilmoitus on tehtävä, vaikka työkorvauksen saajana olisi muu kuin luonnollinen henkilö kuten osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Tulorekisteriin annetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Yhteisö, jos tulonsaaja on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Jos tulonsaaja on liikkeen- tai ammatinharjoittaja, kuten toiminimiyrittäjä, ei ilmoittamisessa saa käyttää tulonsaajan lisätiedon tyyppinä Yhteisö-tietoa.

Työkorvaukseen sisältyvää arvonlisäveron osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin. Palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan siis suorituksen arvonlisäveroton määrä. Myöskään materiaalien ja tarvikkeiden osuutta ei ilmoiteta, jos ne on eritelty laskulla.

Työkorvauksesta ei pääsääntöisesti makseta sosiaalivakuutusmaksuja jäljempänä kohdassa 3.1.2. kuvatuin poikkeuksin. Oletuksena tulolajissa on, ettei tulo ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos työkorvaus kuitenkin on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, että tulo on ilmoitetun vakuutusmaksun alainen. Katso myös luku 3.1.2. Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja sekä ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

3.1.1 Työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset

Jos palkkio tai muu suoritus on maksettu työkorvauksena, saajalle ei voida maksaa verovapaita kustannusten korvauksia (poikkeuksena urheilijan ja kilpatuomarin palkkio, katso tarkemmin luvut 5.1.2 Urheilijan palkkio ja 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön maksama korvaus vapaaehtoisille). Työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset lisätään tulon määrään ja ilmoitetaan tulorekisteriin yhtenä summana muun palkkion kanssa.

Työkorvauksesta ei yleensä voi vähentää työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Poikkeuksena ovat vain työmatkasta maksettavat kustannusten korvaukset, jotka maksetaan luonnollisille henkilöille. Näistä kustannusten korvauksista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos niiden perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Nämäkään korvaukset eivät ole verovapaita, joten ne ilmoitetaan työkorvauksen yhteissummassa. Kustannusten korvauksia ei ilmoiteta tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419).

Työkorvauksen saaja voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi omassa verotuksessaan. Kuitenkin jos työkorvauksen saaja on liikkeen- tai ammatinharjoittaja, hän vähentää matkakustannukset kirjanpidossaan.

Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetut työkorvaukset on ilmoitettava, jos maksaja on perinyt suorituksesta lähdeveron. Rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava aina riippumatta siitä, onko lähdeveroa peritty.

3.1.2 Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja

Kun työkorvauksen maksaja kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin (JuEL), sen pitää maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksu yksityishenkilön toimeksiantosopimuksen perusteella, jos tulonsaajalla ei ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta.

Suorituksen maksaja ilmoittaa, että tulo on eläkevakuutusmaksun perusteena liittämällä Työkorvaus-tulolajiin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon työeläkevakuutettavasta tulosta. Lisäksi maksaja antaa tarkemmat työeläkelaitoksen tarvitsemat tiedot, kuten tiedon työeläkevakuutuksesta, yhtiötunnuksen ja eläkejärjestelynumeron. Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, eikä merkitystä ole sillä, vaikka tulonsaaja olisikin ennakkoperintärekisterissä. Kun suorituksen maksajana on julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja, tulonsaajasta on aina annettava suomalainen henkilötunnus. Suosituksena on, että yrittäjän Y-tunnusta ei näissä tapauksissa ilmoiteta lainkaan tulorekisteriin. Työkorvauksen maksaja perii työkorvauksesta työntekijän työeläkevakuutusmaksun. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua ei ilmoiteta tulorekisteriin lainkaan. Näin siitä huolimatta, että yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin ja työkorvaus sekä siitä toimitettu ennakonpidätys ilmoitetaan tulorekisteriin. Yrittäjä voi itse ilmoittaa perityn työeläkevakuutusmaksun kirjanpidossaan tai vaatia vähennystä omassa verotuksessaan.

Työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin myös silloin, kun julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva suorituksen maksaja maksaa työkorvauksen ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle luonnolliselle henkilölle, jolla ei ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta. Maksajan on tällöinkin annettava ilmoituksella työeläkelaitoksen yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero. Kun kyse on suorituksen maksajasta, joka kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin ja jolla on vakuuttamisvelvollisuus työkorvauksesta, ilmoittamisessa ei käytetä tulonsaajan lisätiedon tyyppiä Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta, vaikka henkilöllä ei olisikaan vakuuttamisvelvollisuutta. Lisätietoa ei käytetä, kun maksetaan työkorvausta.

Jos julkisten alojen eläkelain piirin kuuluvan maksajan tilaama työ laskutetaan laskutuspalvelun kautta, katso lisäksi ohjeet luvusta 3.4.1. Vakuuttamistiedoista katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Julkisten alojen eläkelain mukaiseen palkkatietoilmoitukseen ilmoitetaan eläkevakuuttamista koskevat tiedot seuraavat tiedot:

• Kevan yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero
• Kevan koodiston mukainen aliorganisaatiotunniste
• Kevan ammattinimikkeistön mukainen tunniste
• Kevan rekisteröinnin peruste
• palvelussuhdetietoina ilmoitukselle voidaan ilmoittaa palvelussuhteen alkamispäivänä ja päättymispäivänä suorituksen maksupäivä
• palvelussuhteen päättymisen syynä käytetään Kevan koodiston mukaista päättymisen syytä.

Jos julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva suorituksen maksaja maksaa työkorvauksen yhteydessä kustannusten korvauksia luonnolliselle henkilölle, jolla ei ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta ja joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, kustannusten korvaukset pitää ilmoittaa tulorekisteriin. Maksaja voi ilmoittaa tiedot samalla ilmoituksella merkitsemällä eläkevakuutettavaan tuloon Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon, jonka mukaan tulo on eläkevakuutusmaksun perusteena. Kustannusten korvausten osuuteen tietoa ei merkitä. Kustannusten korvausten osuutta ei tarvitse ilmoittaa, jos saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

3.1.3 Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus)

Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä voi olla saajansa palkkaa tai työkorvausta sen mukaan, onko saaja maksajayhtiöön työsuhteessa tai ei. Tässä kappaleessa käsitellään tilannetta, jossa työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä maksetaan henkilölle, joka ei ole työsuhteessa maksajayhtiöön. Suoritus on työkorvausta. Jos suoritus katsotaan palkaksi, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka) (339) (katso kohta 3.2.2).

Tulolajilla Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvaus) (340) ilmoitetaan tulonsaajalle työkorvauksena maksettava osinko tai ylijäämä, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin myös silloin, kun tulonsaaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Työpanokseen perustuvan osingon tai ylijäämän saajana (nimi ja henkilötunnus) ilmoitetaan tulorekisteriin se henkilö, jonka työpanokseen osingon tai ylijäämän jako perustuu. Tämä koskee myös tilannetta, jossa osingon tai ylijäämän tosiasiallisena saajana on verovelvollisen omistama holdingyhtiö. Kun holdingyhtiö jakaa osingon edelleen osakkaalle, holdingyhtiö antaa osingonjaosta maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksen 7812. Maksettuja osinkoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Työpanokseen perustuvasta osingosta (työkorvausta) toimitetaan ennakonpidätys, ellei saaja ole ennakkoperintärekisterissä. Jos työpanokseen perustuvasta osingosta ei ole toimitettu ennakonpidätystä sen takia, että sen saajana on muu henkilö kuin se, jonka verotuksessa työpanososinko luetaan tuloksi, tulolajilla Ennakonpidätys (402) ei ilmoiteta mitään.

Suorituksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

3.2 YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka

Yrittäjän on ilmoitettava tulorekisteriin yrityksestään nostamansa palkat sekä tieto sovellettavasta työeläkevakuutuksesta:

• Maatalousyrittäjän eläkevakuutus (MYEL) valitaan, jos tulonsaaja on vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain mukaan. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus on viljelijöiden, metsänomistajien, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus. Myös apurahansaajat kuuluvat MYEL:n mukaisen työeläketurvan piiriin.
• Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) valitaan, jos tulonsaaja on vakuutettu yrittäjän eläkelain mukaan. Vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää yrittäjän eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset. Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta.

Yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluvia yrittäjiä ovat muun muassa

• yksityiset liikkeen- tai ammatinharjoittajat, eli toiminimiyrittäjät
• avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka omistaa yksin yli 30 % yhtiöstä tai äänivallasta sekä osakas, joka omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiöstä tai äänivallasta. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen omistaminen toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta, jos osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa sanotusta toisesta yhteisöstä tai yhtymästä yli 50 % tai heillä on tätä vastaava määräämisvalta.
• Itsensä työllistävät kevytyrittäjät, jotka laskuttavat asiakkaitaan laskutuspalveluyritysten kautta: kevytyrittäjä kuuluu yrittäjän eläkelain piiriin, jos vakuuttamisen edellytykset muuten täyttyvät (muun muassa työpanos).

Lisäksi tulorekisteriin on ilmoitettava seuraavat tiedot:

• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)

Jos yrittäjien palkkojen ilmoittamisessa ei käytetä kyseisiä tietoa, sosiaalivakuutusmaksut voidaan määrätä kahteen kertaan.

Yrittäjän työeläke- ja sairausvakuutusmaksu määräytyvät vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Eläkelaitoksen vahvistama YEL- tai MYEL-työtulo on työeläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen perusteena oleva tulo ja se korvaa yrittäjän saaman palkan työeläke- ja sairausvakuutusmaksun perusteena. Työtulotietoa ei ilmoiteta tulorekisteriin, mutta yrittäjän saama palkka ilmoitetaan tulorekisteriin verotusta varten. Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy maksetun palkan perusteella.

Jos tulonsaaja on osakasasemassa maksajaan nähden eli osallisena yritykseen tai osallistuu sen toimintaan sijoitetun pääoman kautta, ilmoitetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Osakasasemassa maksajaan. Tieto on vapaaehtoisesti annettava täydentävä tieto, jota voidaan käyttää silloin, kun tulonsaaja on osakasasemassa maksajaan nähden eli osallisena yritykseen tai osallistuu sen toimintaan sijoitetun pääoman kautta. Tietoa ei tarvitse antaa, jos tulonsaaja on osakkaana pörssiyhtiössä.

3.2.1 Osaomistaja

Yrityksen osaomistajat maksavat pienempää työntekijän työttömyysvakuutusmaksua kuin työntekijät. Osaomistajan käsite on määritelty työttömyysturvalaissa (1290/2002). Tieto osaomistajuudesta annetaan tulorekisteriin ilmoittamalla Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Osaomistaja.

Siihen, onko henkilö yrityksen osaomistaja vai työntekijä, vaikuttavat henkilön ja hänen perheenjäsentensä omistusosuus, äänivalta tai muu määräämisvalta sekä henkilön asema yrityksessä tai yhteisössä.

Jos tulonsaaja työskentelee yrityksessä tai yhteisössä mutta ei ole johtavassa asemassa, hän on osaomistaja, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• tulonsaajalla on vähintään 50 % kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta

• tulonsaajalla on yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 50 % kyseisen yrityksen tai yhteisön osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta.

Jos tulonsaaja työskentelee yrityksessä tai yhteisössä johtavassa asemassa mutta ei ole yrittäjä, hän voi olla osaomistaja, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• tulonsaajalla on vähintään 15 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta
• tulonsaajalla on yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta.

Tarkempia tietoja osaomistajan määritelmästä ennen 1.7.2019 on Työllisyysrahaston verkkosivuilla.

Johtava asema: toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai sitä vastaava asema. Hallituksen varajäsen on johtavassa asemassa vain, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin niin usein, että hänellä katsotaan olevan käytännössä samanlainen päätöksentekovalta kuin hallituksen varsinaisella jäsenellä.

Perheenjäsen: avio- ja avopuoliso sekä samassa taloudessa asuvat sukulaiset suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa (esimerkiksi lapset, vanhemmat ja isovanhemmat).

Yrittäjät eivät ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisia eivätkä he myöskään ole työttömyysvakuutuksessa osaomistajia (ks. työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n 1 momentti). Henkilö katsotaan yrittäjäksi tai maatalousyrittäjäksi, jos hän täyttää yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset ehdot.

Lisätietoja osaomistajuudesta Työllisyysrahaston sivuilta.

3.2.2 Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkka)

Tulolajilla ilmoitetaan osakkaalle palkkana maksettava osinko, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos.

Työpanokseen perustuvan osingon tai -ylijäämän saajana (nimi ja henkilötunnus) ilmoitetaan tulorekisteriin se henkilö, jonka työpanokseen osingon tai ylijäämän jako perustuu. Tämä koskee myös tilannetta, jossa osingon tai ylijäämän tosiasiallisena saajana on verovelvollisen omistama holdingyhtiö. Kun holdingyhtiö jakaa osingon edelleen osakkaalle, holdingyhtiö antaa osingonjaosta maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksen 7812. Maksettuja osinkoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Työpanokseen perustuvasta osingosta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksu ja muut sosiaalivakuutusmaksut.

Jos työpanokseen perustuvasta osingosta ei ole toimitettu ennakonpidätystä sen takia, että sen saajana on muu henkilö kuin se, jonka verotuksessa työpanososinko luetaan tuloksi, tulolajilla Ennakonpidätys (402) ei ilmoiteta mitään.

Jos tulonsaaja on YEL-/MYEL-vakuutettu yrittäjä, on lisäksi ilmoitettava tulorekisteriin kohdassa 3.2 kuvatut YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkaan liittyvät vakuuttamistiedot.

3.2.3 Osakkaan palkkasaatavat

Osakeyhtiön osakkaan palkkasaatava ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan palkkakirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Osakkaan palkkasaatava ilmoitetaan palkan tulolajeilla ja kustannusten korvaus kyseiseen korvaukseen sopivalla tulolajilla. Ilmoitusvelvollisuus alkaa silloin, kun palkkasaatava tai kustannusten korvaus merkitään kirjanpitoon yksityissijoitukseksi. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. Maksaja ilmoittaa maksupäiväksi päivän, jona suoritus merkittiin kirjanpitoon.

Jos palkkasaatava merkitään yhtiön kirjanpitoon kuluksi, mutta sitä ei voida maksaa yhtiön maksukyvyttömyyden vuoksi, se käsitellään palkkavelkana. Palkkavelasta ei tässä vaiheessa anneta ilmoitusta tulorekisteriin. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin silloin, kun palkka maksetaan. Jos yhtiön maksukyky palautuu ennen kuin palkka saadaan maksettua, ilmoitetaan palkkavelka tulorekisteriin, kun yhtiön maksukyky on palautunut.

3.3 Yrittäjä, jolla ei ole YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta

Jos yrittäjänä toimivalla tulonsaajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta, annetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tietona Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Tieto annetaan tulonsaajasta, joka täyttää yrittäjän eläkelain 3 §:ssä säädetyt edellytykset, mutta jolla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta yrittäjän eläkelain 4 §:n nojalla. Tieto annetaan myös tulonsaajasta, joka täyttää maatalousyrittäjän eläkelain 3 §:ssä säädetyt edellytykset, mutta jolla ei ole mainitun lain perusteella vakuuttamisvelvollisuutta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun yritystoiminta on niin pienimuotoista, ettei yrittäjällä ole velvollisuutta ottaa YEL- tai MYEL-vakuutusta tai yrittäjä on iältään alle tai yli laissa säädettyjen ikärajojen. Tulonsaajan lisätieto Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta on käytössä ilmoituksilla, jotka annetaan 1.1.2020 jälkeen maksetuista palkoista. Lisätietoa ei ilmoiteta, jos yrittäjälle maksetaan työkorvausta.

Jos tuloa maksetaan yrittäjälle, jolla ei ole YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta, tulorekisteriin on ilmoitettava lisäksi seuraavat tiedot:

• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (sairausvakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)
  • Edellä mainitut tiedot voidaan antaa käyttäen tietoa Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)

Jos yrittäjien palkkojen ilmoittamisessa ei käytetä kyseisiä tietoa, sosiaalivakuutusmaksut voidaan määrätä kahteen kertaan.

Luvussa 3.4 on esimerkkejä tällaisten suoritusten ilmoittamisesta.

3.3.1 Yrittäjän vapaaehtoinen YEL- tai MYEL-vakuutus

Jos yrittäjä on ottanut itselleen YEL- tai MYEL-vakuutuksen vapaaehtoisesti, vaikka vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset eivät täyty, tulonsaajasta ilmoitetaan seuraavat tiedot:

• Tieto työeläkevakuutuksesta: Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) tai Maatalousyrittäjän eläkevakuutus (MYEL).
• Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tietona Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta.
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyypit:
  • Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)
  • Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (sairausvakuutus)
  • Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus)
  • Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)
    • Edellä mainitut tiedot voidaan antaa käyttäen tietoa Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläke-, sairaus-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)

3.4 Laskutuspalvelu

Viime vuosina on perustettu useita palveluntarjoajia, niin sanottuja laskutuspalveluyrityksiä, jotka korvausta vastaan ovat sitoutuneet huolehtimaan asiakkaansa (työn suorittajan) tekemän työsuorituksen laskutuksesta, ennakonpidätyksestä sekä vakuutusmaksuista. Nämä yritykset käyttävät tarjoamastaan palvelusta erilaisia nimityksiä kuten laskutuspalvelu, laskutuskanava tai palkkiopalvelu. Työn suorittajaa kutsutaan näissä tilanteissa usein kevytyrittäjäksi.

Kuitenkin on huomattava, että jos työn tilaajan ja työn tehneen tahon välille muodostuu työoikeudellinen työsuhde, laskutuspalvelua käyttämällä ei voi välttää työoikeudellisia velvoitteita. Joissain tilanteissa lainsäädäntö voi estää tietyn työn tekemisen muutoin kuin työsuhteessa tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä, luku 10.4 Lainsäädäntö estää laskutuspalvelun käyttämisen.

3.4.1 Työstä maksetun korvauksen ilmoittaminen

Verotuskäytännössä on hyväksytty laskutuspalveluyritysten toimintamalli seuraavasti:

1. Laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja sopivat keskenään, onko työstä maksettava korvaus työn suorittajalle verotuksen näkökulmasta palkkaa vai työkorvausta.
2. Työn suorittaja tekee työn ja laskuttaa sen omalta asiakkaaltaan laskutuspalveluyrityksen kautta.
3. Työn tilaaja eli asiakas maksaa suorituksen laskutuspalveluyritykselle työkorvauksena.
4. Laskutuspalveluyritys maksaa tilaajan maksaman suorituksen edelleen työn suorittajalle. Tämä suoritus on verotuksen näkökulmasta joko palkkaa tai työkorvausta sen mukaan, mitä on sovittu.

Jos on sovittu, että laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle edelleen maksama suoritus on Verohallinnon näkökulmasta palkkaa, laskutuspalveluyrityksellä on normaalit työnantajavelvoitteet Verohallintoon nähden. Laskutuspalveluyrityksen pitää toimittaa maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Jos työn suorittajalla ei ole omaa Y-tunnusta, laskutuspalveluyritys käyttää ilmoittamisessa tulonsaajan lisätiedon tyyppiä Laskutuspalvelua käyttävä henkilö, jolla ei ole Y-tunnusta.

Työeläkevakuuttajien, työttömyysvakuutuksen sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen näkökulmasta kyseessä ei yleensä ole työsuhde. Useimmissa tilanteissa vakuuttajat pitävät laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttavia työn suorittajia yrittäjinä ja työskentely pitää vakuuttaa YEL:n mukaisesti.

Osa laskutuspalveluyrityksistä tarjoaa työn suorittajalle mahdollisuutta kerryttää palkkasummaa useammasta laskusta, jolloin palkka maksetaan vasta myöhemmin työn suorittajan haluamana ajankohtana. Jos työn suorittaja voi itse päättää, nostaako hän palkan heti vai kerryttääkö hän sitä useammasta laskusta, kyse on niin sanotusta palkan disponoinnista. Tällaisessa tilanteessa työn suorittajan katsotaan saaneen palkan käyttöönsä jo silloin, kun laskutuspalveluyritys olisi voinut maksaa palkan hänelle. Tämän vuoksi laskutuspalveluyrityksen on annettava ilmoitus jo silloin, kun palkka on nostettavissa, vaikka palkka maksettaisiin työn suorittajan toiveesta vasta myöhemmin. Laskutuspalveluyritys laskee työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän kyseisen kuukauden aikana maksamiensa palkkojen perusteella ja ilmoittaa sen työnantajan erillisilmoituksella.

Korkein hallinto-oikeus on antanut laskutuspalveluyrityksiä ja kevytyrittäjiä koskevan päätöksen KHO 2023:42. KHO:n päätöksen mukaan laskutuspalvelua käyttävän henkilön veronalaista palkkaa on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. Tulorekisteriin ilmoitetaan määrä, josta on vähennetty palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksun osuus. Jos henkilöllä ei ole velvollisuutta ottaa YEL-vakuutusta, hänen palkastaan ei ole myöskään velvollisuutta maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Silloin veronalaista palkkaa on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio. Lue lisää Verohallinnon sivuilta: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös muuttaa kevytyrittäjien verotuskäytäntöä.

Jos työn suorittajalla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta esimerkiksi yritystulojen vähäisyyden tai henkilön iän vuoksi, laskutuspalvelu ilmoittaa Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tietona Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Tieto ilmoitetaan, kun maksetaan palkkaa, joka normaalitilanteessa olisi työnantajan sairausvakuutusmaksun alaista tuloa. Näissä tilanteissa maksaja ei ole velvollinen maksamaan tulonsaajan palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksua, mutta Verohallinto määrää henkilön tulon perusteella työntekijälle sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun. Maksaja ilmoittaa tulonsaajan lisätiedon tyyppinä Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta ja lisäksi ilmoittaa, ettei tulonsaajan tulosta ole vakuuttamisvelvollisuutta edes sairausvakuuttamisen osalta. Koska tulonsaaja on yrittäjä, ei tulosta ole vakuuttamisvelvollisuutta myöskään työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osalta. Tällöin ei anneta tietoa työeläkevakuutuksesta. Jos Ei vakuuttamisvelvollisuutta -tietoa ei ole annettu, sosiaalivakuutusmaksut voidaan määrätä tulosta kahteen kertaan.

Joskus saattaa poikkeuksellisesti muodostua tilanne, jossa useampi taho on ilmoitusvelvollinen tulorekisteriin samasta tulosta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos työn suorittajalla ei ole omaa YEL-vakuutusta ja laskutuspalveluyritys maksaa työn suorittajalle palkkaa. Jos työn on tilannut julkisten alojen eläkelain mukainen taho, joka pitää työn suorittajaa yrittäjänä, pitää julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvan maksajan antaa ilmoitus tulorekisteriin maksamastaan työkorvauksesta laskutuspalvelun kautta toimivalle työn suorittajalle. Vastaavasti laskutuspalveluyritys ilmoittaa työn suorittajalle maksamansa tulon palkkana. Näissä tilanteissa julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja käyttää ilmoittamisessa näihin tilanteisiin tarkoitettua erityistä tulolajia JuEL-työnantajan maksama työansio, jonka kevytyrittäjä on laskuttanut laskutuspalveluyrityksen kautta (369). Tulolajia eivät voi käyttää ilmoittamisessa muut kuin julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvat maksajat. 

Jos työn suorittaja ja laskutuspalveluyritys eivät ole sopineet suorituksen maksamisesta palkkana, työn suorittajalle maksettu suoritus on työkorvausta, katso luku 3.1 Työkorvaus. Laskutuspalveluyrityksen on annettava ilmoitus työkorvauksesta jo silloin, kun työkorvaus on nostettavissa. Jos työn suorittaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin, työkorvausta ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä. Tulonsaajan lisätiedon tyyppiä Yrittäjä, ei YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta ei käytetä, kun maksetaan työkorvausta.

Erilaisten sovellusten ja alustojen kautta tilattujen palveluiden ja työsuoritusten ilmoittamista kuvataan luvussa 5.15.

3.4.2 Matkakustannusten korvausten ilmoittaminen

Verovapaita kustannusten korvauksia ovat ainoastaan tuloverolaissa verovapaaksi säädetyt työnantajan maksamat matkakustannusten korvaukset. Ne voidaan maksaa joko sovitun palkan lisäksi tai osana kokonaispalkkaa. Verotuskäytännössä on hyväksytty, että myös laskutuspalveluyritys voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti matkalaskua vastaan, jos laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja ovat sopineet työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana. Lisäksi edellytetään, että työn suorittaja on sopinut työn tilaajan eli oman asiakkaansa kanssa matkakustannusten korvaamisesta. Jotta laskutuspalveluyritys voi varmistua siitä, mitä työn suorittaja ja tilaaja ovat sopineet, on työn suorittajan ja tilaajan sopimat matkakustannusten korvaukset käytännössä eriteltävä tilaajalle toimitettavalla laskulla.

Jos työn suorittaja ja tilaaja ovat edellä kuvatulla tavalla sopineet, että laskutettavan palkkion lisäksi maksetaan matkakustannusten korvauksia, laskutuspalveluyritys antaa ilmoituksen tulorekisteriin käyttäen verovapaiden matkakustannusten korvausten tulolajeja: Päiväraha (331), Ateriakorvaus (303), Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Edellytyksenä on, että matkakustannukset ovat Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisia. Jos korvauksia on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- tai kilometrirajoja, ne ovat palkkaa. Lue lisää ohjeesta Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset, luku 2 Kustannusten korvaukset ja Verohallinnon ohjeesta Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa.

Vaihtoehtoisesti työn suorittaja ja tilaaja voivat sopia verovapaiden matkakustannusten korvaamisesta osana työstä sovittua kokonaispalkkaa (KHO 2022:72). Myös tällaisissa tilanteissa matkakustannusten korvaukset ovat verovapaita, jos korvausten perusteet ja määrät ovat Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia.

3.4.3 Työn suorittajalle välittömästi työn tekemisestä aiheutuneiden kulujen ilmoittaminen

Työn suorittajalle saattaa syntyä matkakustannusten ohella muita työn suorittamisesta välittömästi aiheutuvia kustannuksia, joista säädetään ennakkoperintälain 15 §:ssä. Työstä välittömästi johtuvia kustannuksia ovat esimerkiksi työn suorittajan omista työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot sekä matka- ja edustusmenot.

Työn suorittaja ja tilaaja voivat sopia näiden kustannusten korvaamisesta joko työstä sovitun korvauksen lisäksi tai osana työstä sovittua kokonaispalkkaa. Laskutuspalveluyritys voi käsitellä kustannuksia ennakkoperintälain 15 §:n mukaisina kustannuksina vain, jos molemmat ehdot täyttyvät:

• laskutuspalveluyritys maksaa työn suorittajalle suorituksen palkkana
• työn suorittaja ja tilaaja ovat sopineet kustannusten korvaamisesta.

Laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja eivät siis voi päättää kustannusten maksamisesta tai niiden käsittelystä ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa sopimatta siitä tilaajan kanssa.

4 Käyttökorvaus ja tekijänoikeuskorvaus

Käyttökorvaus on ennakkoperintälain mukainen korvaus, joka suoritetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin, mallin, toiminimen tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä.

Tekijänoikeuskorvaus on sellainen käyttökorvaus, joka maksetaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeuden luovuttamisesta tai tekijänoikeuden kohteen käyttöoikeudesta.

4.1 Käyttökorvausten ja tekijänoikeuskorvausten tulolajit

Käyttökorvaukset ja tekijänoikeuskorvaukset ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella tilanteesta riippuen viidellä eri tulolajilla: Käyttökorvaus ansiotuloa (313), Käyttökorvaus pääomatuloa (314), Palkkio työsuhdekeksinnöstä (326), Tekijänoikeuskorvaus ansiotuloa (366) ja Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu rojalti (362).

Käyttökorvaus tai tekijänoikeuskorvaus voi olla veronalaista ansiotuloa tai pääomatuloa.

• Jos tekijänoikeus on siirtynyt perintönä tai testamentilla tai se on ostettu, sen käyttämisestä saatu korvaus on veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloa oleva käyttökorvaus ilmoitetaan tulolajilla Käyttökorvaus pääomatuloa (314). Ennakonpidätys toimitetaan pääomatulon veroprosentin suuruisena. Ilmoitettavasta käyttökorvauksen määrästä ei vähennetä mahdollista arvonlisäveroa tai kustannusten korvauksia.
• Muussa tapauksessa käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa. Ennakonpidätys toimitetaan samalla tavalla kuin työkorvauksista. Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos suorituksen saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Ansiotuloa olevat käyttökorvaukset ilmoitetaan tilanteen mukaan eri tulolajeilla.

Tulolajia Käyttökorvaus ansiotuloa (313) käytetään silloin, kun maksetaan korvausta teollisoikeuden, kuten patentin, mallin, toiminimen tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä. Lisäksi tulolajilla ilmoitetaan kaikki yhtymälle, yhteisölle tai yhteisetuudelle maksetut käyttökorvaukset, olivat ne sitten tekijänoikeuskorvausta tai muuta käyttökorvausta.

Tulolajilla Tekijänoikeuskorvaus ansiotuloa (366) ilmoitetaan muut ansiotuloa olevat tekijänoikeuskorvaukset. Näitä ovat korvaukset, jotka maksetaan luonnolliselle henkilölle kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeuden luovuttamisesta tai tekijänoikeuden kohteen käyttöoikeudesta. Tekijänoikeuskorvausta voidaan maksaa esimerkiksi oikeudesta kirjalliseen teokseen, taideteokseen tai valokuvaan. Korvaus voidaan maksaa myös tekijänoikeuden lähioikeuden luovuttamisesta tai lähioikeuksilla suojatun kohteen käyttämisestä. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa sopimuksen perusteella osittain tai kokonaan. Tällä tulolajilla ilmoitetaan vain yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille maksetut tekijänoikeuskorvaukset. Huomaa, että luonnolliselle henkilölle maksetut tekijänoikeuskorvaukset pitää aina ilmoittaa, katso tarkemmin luku 4.2.

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut rojaltit ilmoitetaan tulolajilla Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu rojalti (362). Jos rojalti eli käyttökorvaus on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, vaikka tulonsaaja kuuluisi ennakkoperintärekisteriin eikä suorituksesta olisi peritty lähdeveroa. Tulolajilla ilmoitetaan sekä tekijänoikeuskorvaukset että muut käyttökorvaukset. Kun maksaja ilmoittaa rajoitetusti verovelvolliselle maksetun rojaltin tulolajilla 362, samalla ilmoituksella ei saa ilmoittaa muita maksettuja suorituksia.

Työsuhdekeksinnöstä maksettu palkkio ilmoitetaan tulolajilla Palkkio työsuhdekeksinnöstä (326). Jos palkkion saajan työsuhteeseen kuuluviin tehtäviin ei kuulu keksiminen, palkkiota työsuhdekeksinnöstä käsitellään verotuksessa käyttökorvauksena eli palkkiosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Tällöin työsuhdekeksinnöstä maksettavasta palkkiosta toimitetaan ennakonpidätys, ellei palkkion saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Jos tulonsaajan työsopimuksessa sovittuihin työtehtäviin kuuluu keksiminen, palkkiota käsitellään palkkana, eli palkkiosta maksetaan ennakonpidätyksen toimittamisen lisäksi sosiaalivakuutusmaksut. Oletuksena Palkkio työsuhdekeksinnöstä -tulolajissa on, että se ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos tulolajilla ilmoitettu suoritus poikkeaa oletuksesta, suorituksen maksaja ilmoittaa siitä antamalla tulolajin yhteydessä lisäksi vakuuttamistiedon.

4.2 Mitkä käyttökorvaukset ja tekijänoikeuskorvaukset pitää ilmoittaa?

Käyttökorvauksen ja tekijänoikeuskorvauksen ilmoittamiseen vaikuttaa se, onko korvauksesta tehty ennakonpidätys ja kuuluuko tulonsaaja ennakkoperintärekisteriin.

• Kun käyttökorvaus ja tekijänoikeuskorvaus maksetaan luonnolliselle henkilölle, se pitää ilmoittaa aina. Käyttökorvaus pitää ilmoittaa, vaikka siitä ei olisi tehty ennakonpidätystä, peritty lähdeveroa tai vaikka luonnollinen henkilö kuuluisi ennakkoperintärekisteriin.
• Kun käyttökorvaus ja tekijänoikeuskorvaus maksetaan avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai yhteisetuudelle, se pitää ilmoittaa, jos siitä on tehty ennakonpidätys ja jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Korvaus ilmoitetaan käyttökorvauksena, oli se sitten tekijänoikeuskorvausta tai muuta käyttökorvausta. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Käyttökorvaus ansiotuloa (313) tai Käyttökorvaus pääomatuloa (314). Lisäksi on ilmoitettava Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Yhteisö.

Käyttökorvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Myöskään tekijänoikeuskorvauksesta ei yleensä makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Jos korvaus kuitenkin perustuu palvelussuhteessa syntyneeseen tekijänoikeuteen ja korvaus on jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa siitä antamalla tulolajin yhteydessä lisäksi vakuuttamistiedon. Vakuuttamistiedon muuttaminen on mahdollista tulolajeissa Palkkio työsuhdekeksinnöstä (326) ja Tekijänoikeuskorvaus ansiotuloa (366).

4.3 Käyttökorvauksiin ja tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset

Käyttökorvauksiin ja tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset sisältyvät tulolajien Käyttökorvaus ansiotuloa (313), Käyttökorvaus pääomatuloa (314), Tekijänoikeuskorvaus ansiotuloa (366) ja Rajoitetusti verovelvolliselle maksettu rojalti (362) määriin, eikä niitä ilmoiteta erikseen, koska muut kuin työnantajan maksamat kustannusten korvaukset eivät ole verovapaita.

Käyttökorvauksen ja tekijänoikeuskorvauksen saaja voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi omassa verotuksessaan. Elinkeinotoiminnan harjoittaja vähentää kuitenkin matkakustannukset kirjanpidossaan.

Käyttökorvauksesta ja tekijänoikeuskorvauksesta ei yleensä voi vähentää työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Poikkeuksena ovat vain työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, jotka maksetaan luonnollisille henkilöille. Näistä kustannusten korvauksista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos niiden perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Nämäkään korvaukset eivät ole verovapaita, joten ne ilmoitetaan käyttökorvauksen yhteissummassa

5 Muut erityistilanteet ja erillistehtäviin perustuvat suoritukset

5.1 Urheilija

5.1.1 Urheilijan palkka

Urheilijan palkalla tarkoitetaan urheilijasopimuksen perusteella urheilusta maksettavaa palkkaa. Urheilijasopimus rinnastuu työsopimukseen. Urheilijan palkka on tyypillisesti joukkueurheilijalle pelaajasopimuksen perusteella maksettavaa palkkaa. Palkkasummaan ei sisällytetä urheilijarahastoon siirrettyä palkkaa.

Urheilijan palkasta maksetaan urheilijan lakisääteinen vakuutusmaksu urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisesti. Laissa on säädetty urheilijan vähimmäisansiorajasta, jonka täytyttyä urheilutyönantajan on vakuutettava urheilija tapaturman ja vanhuuden varalta. Urheilijan eläkemaksussa ei ole kyse samasta eläkevakuutuksesta kuin muilla palkansaajilla. Kuitenkin myös urheilijalta peritty urheilijan eläkevakuutusmaksu ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413), jotta maksutieto välittyy verotukseen.

Tulo on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen.

Lisäksi tulorekisteriin on ilmoitettava seuraavat tiedot:

• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)
• Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus)

Urheilijalle maksetusta palkasta ilmoitetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Lisäksi Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK10) ammattiluokkana ilmoitetaan koodiarvo Urheilijat (34210). Muutoin palkka ilmoitetaan käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi tulolajeilla Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201). Palkan tulolajeilla ilmoitetaan vain palkka, joka on maksettu suoraan urheilijalle. Jos suoritus maksetaan urheilijarahastoon, katso kohta 5.1.3 Urheilijarahastoon siirretty palkka.

Maksaja voi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta. Tällainen maksajan tekemä vähennys ilmoitetaan tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419). Vähennyksen osuuden pitää sisältyä myös palkan tulolajilla ilmoitettuun palkkaan. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa, vaikka urheilijalle aiheutuneet kulut olisivatkin suuremmat kuin palkka.

Jos suoritus maksetaan urheilijarahastosta, katso kohta 5.1.4 Urheilijarahastosta maksettu suoritus.

5.1.2 Urheilijan palkkio

Urheilijan palkkioita ovat muun muassa kilpailupalkinnot, mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot, osallistumispalkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot, joiden saaja ei ole työsuhteessa maksajaan. Urheilijan saamat apurahat ja stipendit ovat pääsääntöisesti urheilijan veronalaista ansiotuloa. Ne verotetaan urheilijan palkkiona riippumatta siitä, onko kyse harrastajaurheilijasta vai ammattiurheilijasta. Poikkeus ovat opetusministeriön nimeämät huippu-urheilijat, joille voidaan maksaa verovapaita valmennus- ja harjoitteluapurahoja valtion varoista.

Urheilusuorituksesta saadut kilpailupalkinnot ovat urheilijan palkkiota riippumatta siitä, onko kyse harrastajaurheilijasta vai ammattiurheilijasta. Kilpailupalkinto voidaan antaa urheilusuorituksen perusteella joko välittömästi tai välillisesti. Kilpailupalkintoa ei kuitenkaan ilmoiteta, jos sitä ei voida pitää palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja jos kilpailupalkintojen yhteenlaskettu arvo kalenterivuoden aikana on enintään 100 euroa (katso kilpailupalkinnon ilmoittamisesta lisää kohdasta 5.14).

Urheilijan palkkio maksetaan tyypillisesti yksilöurheilijalle. Näiden palkkioiden ilmoittamisessa tulorekisteriin käytetään tietoa Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Urheilijan palkkio ilmoitetaan tulolajilla Työkorvaus (336). Urheilijan palkkiosta toimitetaan yleensä ennakonpidätys ja se ilmoitetaan tulorekisteriin.

Poikkeus ovat urheilijan yritykselle maksettavat palkkiot, kun urheilija harjoittaa urheilutoimintaa yksinomaan yrityksensä nimissä. Tällöin palkkio on elinkeinotoiminnan tuloa. Jos yritys on rekisteröity ennakkoperintärekisteriin, palkkiosta ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta eikä sitä ilmoiteta tulorekisteriin.

Urheilijan palkkiota saavalle maksettavia matkakustannusten korvauksia ei ole säädetty verovapaaksi (katso kuitenkin luku 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön maksama korvaus). Verotuskäytännössä urheilijan palkkiota saavalle maksetut matkakustannusten korvaukset on kuitenkin vakiintuneesti hyväksytty verovapaiksi samoin edellytyksin kuin palkansaajilla. Jos urheilijalle maksetaan kilometrikorvausta, ilmoitetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Lisäksi ilmoitetaan Kilometrien määrä -tieto. Katso tarkemmin ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset kohdat 2.1.1 Kilometrikorvaus (verovapaa), 2.1.3 Päiväraha ja 2.1.4 Ateriakorvaus.

Maksaja voi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta. Tällainen maksajan tekemä vähennys ilmoitetaan tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419). Vähennyksen osuuden pitää sisältyä myös Työkorvaus-tulolajilla ilmoitettuun palkkioon. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa, vaikka urheilijalle aiheutuneet kulut olisivatkin suuremmat kuin palkkio.

Jos urheilijan palkkiota maksetaan urheilijarahastosta, se ilmoitetaan myös tulolajilla Työkorvaus (336) sekä antamalla tieto Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Jos urheilija nostaa valmennusrahastosta varoja itselleen ilman kulutositteita, valmennusrahasto ilmoittaa suorituksen tulolajilla Työkorvaus (336) sekä antamalla tiedon Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija.

Kansainväliset tilanteet kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.

5.1.3 Urheilijarahastoon siirretty palkka

Urheilija voi siirtää urheilutuloaan valtiovarainministeriön nimeämän säätiön yhteydessä olevaan valtakunnalliseen valmennusrahastoon tai urheilijarahastoon. Siirto urheilijarahastoon on tarkoitettu urheiluajan jälkeisen toimeentulon turvaamiseen.

Urheilutulo voi muodostua urheilijan palkasta tai palkkiosta. Tulolajilla Urheilijarahastoon siirretty palkka (350) ilmoitetaan tulorekisteriin vain rahastoon siirretty palkka. Lisäksi pitää käyttää tietoa Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Jos urheilijan palkkiota siirretään urheilijarahastoon, tätä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Rahastoon siirrettävästä urheilijan palkasta maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksu. Urheilija maksaa tulosta veroa vasta silloin, kun tulo maksetaan hänelle rahastosta. Rahastoitavasta palkasta toimitetaan ennakonpidätys vasta silloin, kun palkka maksetaan rahastosta urheilijalle.

Urheilutulon rahastointi ei vaikuta urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa eriteltyjen vakuutusmaksujen maksamiseen.

5.1.4 Urheilijarahastosta nostettu suoritus

Rahasto toimittaa urheilijarahastosta nostettavasta urheilijan palkasta ja palkkiosta ennakonpidätyksen, kun urheilija nostaa suorituksen.

Rahastosta nostettavat erät on eriteltävä palkkoihin ja palkkioihin, sillä näihin kohdistuu verotuksessa erilaisia vähennyksiä. Tulolajilla Urheilijarahastosta maksettu palkka (351) ilmoitetaan tulorekisteriin vain rahastosta maksettu palkka. Rahastosta maksettu urheilijan palkkio ilmoitetaan tulolajilla Työkorvaus (336). Kaikkiin suorituksiin pitää liittää lisäksi tieto Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija.

Rahastoidusta palkasta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työntekijän sairausvakuutuksen päivärahamaksu silloin, kun palkka maksetaan rahastosta urheilijalle. Työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan silloin, kun tulo rahastoidaan urheilijarahastoon.

5.1.5 Valmennusrahasto

Valmennusrahastoon voidaan siirtää urheilijan palkkioita. Verovuoden aikana rahastosta voi nostaa varoja tositetta vastaan urheilu- ja valmennuskuluihin verovapaasti. Näitä nostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Se osa valmennusrahastossa tiettynä verovuonna olevista varoista, joita ei käytetä saman verovuoden aikana, katsotaan saajan verovuoden tuloksi. Tulosta on veronalaista osuus, joka ylittää 20 000 euroa (tuloverolaki 116 b §). Tämä veronalainen osuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työkorvaus (336), ja lisäksi annetaan Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Urheilija. Samoin ilmoitetaan myös verovuonna nostetut veronalaiset suoritukset.

Valmennusrahaston on Verohallinnon päätöksen mukaan ilmoitettava urheilijoille vuoden aikana maksamansa verovapaat valmennuskustannukset. Näillä tarkoitetaan valmennusrahastosta matkalaskun perusteella maksettuja verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka ilmoitetaan tulorekisteriin kuten kohdassa 5.1.2 Urheilijan palkkio kuvataan.

Valmennusrahastosta voidaan siirtää varoja myös urheilijarahastoon. Tätä siirtoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Urheilijarahastosta nostetun urheilijan palkkion ilmoittaminen kuvataan kohdassa 5.1.4 Urheilijarahastosta nostettu suoritus.

Urheilija voi nostaa valmennusrahastosta varoja valmentajalle maksamansa palkan tai työkorvauksen (lasku) perusteella. Valmennusrahasto ei tee ilmoitusta tulorekisteriin näistä suorituksista, vaan ilmoituksen tekee urheilija itse, koska hän toimii valmentajan työantajana (palkka) tai toimeksiantajana (työkorvaus).

5.2 Esiintyvä taiteilija

Esiintyviä taiteilijoita ovat esimerkiksi teatteri- ja elokuvanäyttelijät, radio- tai televisiotaiteilijat sekä muusikot.

Kun tulorekisteriin ilmoitetaan suorituksia, jotka on maksettu esiintyvälle taiteilijalle tässä roolissa tehdystä työstä, pitää ilmoittaa tieto Tulonsaajan lisätiedon tyyppi: Esiintyvä taiteilija.

Jos esiintyvän taiteilijan palkkion maksaminen perustuu työsuhteeseen ja palkkio liittyy työsopimuksessa sovittuun tehtävään, palkkiota käsitellään palkkana ja siitä toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Tulo ilmoitetaan käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi Palkka yhteissumma (101) tai Urakkapalkka (227).

Jos esiintyvä taiteilija toimii toimeksiantosuhteessa, taiteilijalle maksettu palkkio ilmoitetaan tulolajilla Työkorvaus (336). Työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Tulosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, paitsi jos maksajana on julkisyhteisö, eikä tulonsaajalla ole yrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta. Katso tarkemmin kohta 3.1 Työkorvaus. Esiintyvän taiteilijan saamaa työkorvausta ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos tulonsaaja on ennakkoperintärekisterissä.

5.3 Toimitusjohtajan ja hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio

Palkkaa on korvaus, joka on maksettu työ- ja virkasuhteessa tehdystä työstä. Hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio ja toimitusjohtajan palkkio ovat ennakkoperintälain mukaisesti palkkaa, vaikka työ- tai virkasuhdetta ei muodostuisikaan.Suorituksen maksaja voi antaa toimitusjohtajalle ja hallintoelimen jäsenelle rahapalkan lisäksi myös palkkana pidettäviä luontoisetuja (esimerkiksi auto-, ravinto- ja puhelinetu) sekä maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Toimitusjohtajan palkkiosta on maksettava sosiaalivakuutusmaksut. Palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (ilmoitustapa 1) tai jollakin ilmoitustapa 2:n palkan tulolajilla, esimerkiksi tulolajilla Aikapalkka (201).

Hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio (308). Oletuksena tulolajilla on, että hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Jos hallintoelimeen jäseneen sovellettavan työeläkelain mukaan palkkion perusteella ei tarvitse maksaa työntekijän työeläkemaksua, palkkiosta ei makseta muitakaan sosiaalivakuutusmaksuja. Jos palkkionsaaja on palvelusuhteessa maksajaan, maksettu palkkio on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tällaisessa tilanteessa suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon käyttämällä erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ja valitsee Vakuuttamistiedon tyypiksi Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Kyllä. Jos hallintoelimen jäsenelle on otettu vapaaehtoinen työeläkevakuutus, muita sosiaalivakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Tällöin Vakuuttamistiedon tyyppinä ilmoitetaan Työeläkevakuutusmaksun alainen: Kyllä.

Jos palkkion hallintoelimen jäsenyydestä maksaa julkisyhteisö, suorituksesta maksetaan työeläkevakuutusmaksu sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu. Tällaisessa tilanteessa suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon käyttämällä erillistä Vakuuttamistiedon tyyppiä ja valitsee Sairausvakuutusmaksun alainen: Kyllä ja Työeläkevakuutusmaksun alainen: Kyllä.

5.4 Perhepäivähoitajan palkka ja kustannusten korvaus

Perhepäivähoitajalle maksettava palkka ilmoitetaan tulorekisteriin samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin palkka. Tulolajina voidaan käyttää esimerkiksi Aikapalkkaa (201), jos palkka maksetaan ajan perusteella (esimerkiksi kuukausipalkkana). Palkkana ilmoitetaan koko rahapalkan määrä, eikä siitä vähennetä mahdollista vähennystä ennen ennakonpidätystä.

Tulolajilla Perhepäivähoitajan kustannusten korvaus (329) ilmoitetaan tulorekisteriin veronalainen kustannusten korvaus, joka maksetaan työsuhteessa olevalle perhepäivähoitajalle hoitolapsen hoidosta aiheutuvista välittömistä kustannuksista. Kolmiperhepäivähoidon järjestävälle perheelle maksettu kustannusten korvaus ilmoitetaan samoin tulolajilla Perhepäivähoitajan kustannusten korvaus (329). Korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi ruokailusta aiheutuvat kulut. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannusten korvauksesta.

Perhepäivähoitajalle maksettavista kustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

5.5 Perhehoitajan palkkio ja kustannusten korvaus

Tulolajilla Perhehoitajan palkkio (328) hyvinvointialue ilmoittaa tulorekisteriin perhehoitajalle maksamansa palkkion hoidettavan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämisestä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.

Perhehoitajan palkkio perustuu hyvinvointialueen ja perhehoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen. Perhehoitajan palkkiosta maksetaan työeläkevakuutusmaksu, mutta ei muita sosiaalivakuutusmaksuja. Hyvinvointialueen on kuitenkin vakuutettava hoitaja tässä työssä sattuvien tapaturmien varalta. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään perhehoitajia koskevassa erillislainsäädännössä.

Jos perhehoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, hyvinvointielua ilmoittaa tulorekisteriin perhehoitajan palkkion tulolajilla Perhehoitajan palkkio (328). Lisäksi hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajalta perityt työntekijän eläkevakuutusmaksut tulolajilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413). Palkkio ilmoitetaan myös silloin, kun tulonsaaja on luonnollinen henkilö, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja maksajana on julkisten alojen eläkelakien piiriin kuuluva työnantaja, mutta tulonsaajalla ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta. Näissä tilanteissa maksaja ei ilmoita perimäänsä työntekijän työeläkevakuutusmaksua tulorekisteriin, mutta merkitsee ilmoitukseen työeläkelaitoksen yhtiötunnuksen ja eläkejärjestelynumeron. Jos perhehoitaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja hänellä on yrittäjän eläkelakien mukainen vakuutus, palkkiota ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Perhehoitajan palkkiota käsitellään työkorvauksena, josta toimitetaan ennakonpidätys, jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Tulolajilla Perhehoitajan kustannusten korvaus (327) ilmoitetaan tulorekisteriin veronalainen kustannusten korvaus, joka maksetaan perhehoitajalle perhehoidossa olevien hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Perhehoitajan kustannusten korvaus perustuu hyvinvointialueen ja perhehoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen. Korvauksella katetaan muun muassa ravinto-, asumis- ja terveydenhoitokuluja, erityisiä kustannuksia sekä käynnistämiskustannuksia. Kustannusten korvauksista toimitetaan ennakonpidätys, mutta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Perhehoitajan palkkion yhteydessä matkalaskun perusteella erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita. Maksajan ei kuitenkaan tarvitse toimittaa matkakustannusten korvauksista ennakonpidätystä, jos korvausten perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Jos perhehoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin eikä hänellä ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta, hyvinvointialueen pitää ilmoittaa tulorekisteriin sellaiset matkakustannusten korvaukset, jotka hyvinvointialue maksaa erikseen matkalaskun perusteella perhehoitajan palkkion yhteydessä. Tällöin matkakustannusten korvaukset ja palkkio voidaan ilmoittaa samalla ilmoituksella, mutta ne on eriteltävä erillisiksi tulolajeiksi. Molemmat ilmoitetaan tulolajilla Perhehoitajan palkkio (328), mutta kustannusten korvausten osuuteen on liitettävä Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedot, jos suoritus ei ole joidenkin oletuksena olevien sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Kustannusten korvausten osuutta ei tarvitse ilmoittaa, jos saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

5.6 Omaishoitajan palkkio

Tulolajilla Omaishoitajan palkkio (319) ilmoitetaan tulorekisteriin palkkio, jonka hyvinvointialue maksaa omaishoitajalle vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämisestä kotioloissa. Omaishoitajan palkkio perustuu hyvinvointialueen ja omaishoitajan tekemään toimeksiantosopimukseen, ja sen taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Omaishoitajan palkkiota käsitellään työkorvauksena, josta toimitetaan ennakonpidätys, jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Omaishoitajan palkkio on ilmoitettava tulorekisteriin, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Tällöin ilmoitetaan omaishoitajalta perityt työntekijän eläkevakuutusmaksut tulolajilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413).

Palkkio ilmoitetaan myös silloin, jos tulonsaaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin, mutta hänellä ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta. Näissä tilanteissa hyvinvointialue ei ilmoita perimäänsä työntekijän työeläkevakuutusmaksua tulorekisteriin, mutta ilmoitukseen merkitään eläkelaitoksen yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero.

Omaishoitajan palkkiosta maksetaan työeläkevakuutusmaksu, mutta ei muita sosiaalivakuutusmaksuja. Hyvinvointialueen on kuitenkin vakuutettava hoitaja tässä työssä sattuvien tapaturmien varalta tätä koskevan erityislain nojalla.

5.7 Tukihenkilö ja tukiperhe

Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä, josta voidaan maksaa palkkio, kustannusten korvaus tai molemmat. Tukihenkilön tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Tukihenkilö voi toimia myös koko perheen tukena. Vapaaehtoistyöstä tukihenkilölle maksettu palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työkorvaus (336). Tukihenkilön palkkio on ilmoitettava tulorekisteriin, jos tulonsaaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos kyseessä on julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja, palkkiosta perityt työeläkevakuutusmaksut ilmoitetaan tulolajilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413). Ilmoitukseen merkitään työeläkelaitoksen yhtiötunnus ja eläkejärjestelynumero. Tukihenkilötoiminnasta maksettu palkkio ilmoitetaan myös silloin, jos tulonsaaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin, mutta hänellä ei ole yrittäjän eläkelakien mukaista vakuutusta ja maksajana on julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluva maksaja. Tällöin maksaja ei ilmoita perimäänsä työntekijän työeläkevakuutusmaksua tulorekisteriin, mutta merkitsee ilmoitukseen eläkelaitoksen yhtiötunnuksen ja eläkejärjestelynumeron. Palkkioon liittyvistä kustannusten korvauksista katso kohta 3.1.1 Työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset.

Tukiperhetoiminnassa tuettava henkilö osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin tai lomalla. Tukiperheelle aiheutuu toiminnasta kuluja, jotka yleensä korvataan tukiperheelle. Tyypillisesti tukiperheelle maksetaan palkkio ja kulukorvaus sekä mahdollisesti erikseen matkakuluja matkalaskun perusteella. Tukiperheelle maksettu palkkio ja erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Perhehoitajan palkkio (328). Tukiperheelle maksettu kulukorvaus ilmoitetaan tulolajilla Perhehoitajan kustannusten korvaus (327). Katso aiheesta enemmän Verohallinnon kannanotossa Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta verotuksessa.

5.8 Luottamushenkilömaksu

Tulolajilla Luottamushenkilömaksu (403) ilmoitetaan tulorekisteriin maksu, joka peritään tiettyjen luottamushenkilöiden kokouspalkkioista puolueille tilitettäväksi. Luottamushenkilömaksu koskee henkilöitä, jotka toimivat luottamushenkilönä kunnassa, kuntayhtymässä, hyvinvointialueella tai hyvinvointiyhtymässä. Vain nämä tahot voivat ilmoittaa luottamushenkilömaksua.

Luottamushenkilölle maksettu palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajeilla Kokouspalkkio (210), Luottamustoimipalkkio (215) tai Palkka yhteissumma (101) maksun perusteen mukaisesti. 

Jos luottamushenkilönä toimiva tulonsaaja on maksanut itse luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle, maksua ei ilmoiteta tulorekisteriin. Puolue ilmoittaa maksun suoraan Verohallinnolle.

Luottamushenkilömaksua ei ilmoiteta, jos se liittyy muuhun kuin kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän luottamustoimeen, esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen jäsenyyteen.

5.9 Sovittelijan kulukorvaus

Tulolajilla Sovittelijan kulukorvaus (335) ilmoitetaan tulorekisteriin veronalainen kustannusten korvaus, jota maksetaan vapaaehtoiselle sovittelijalle sovittelusta aiheutuneista kustannuksista. Sovittelijalla tarkoitetaan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa tarkoitettua sovittelijaa.

Kulukorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

5.10 Todistajanpalkkio

Todistajanpalkkiota maksetaan esiintymisestä oikeudessa todistajana. Palkkio on työkorvausta, ellei sitä ole sovittu maksettavaksi palkkana. Työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Muita sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta. Todistajanpalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Työkorvaus (336), katso tarkemmin 3.1 Työkorvaus.

Työkorvausten yhteydessä maksetut kustannusten korvaukset ovat veronalaisia. Korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Korvausten ilmoittaminen tulorekisteriin kuvataan kohdassa 3.1.1 Työkorvauksiin liittyvät kustannusten korvaukset. Valtion varoista maksettavat korvaukset todistelukustannuksista ovat verovapaita. Niitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Jos todistajanpalkkio maksetaan palkkana, se ilmoitetaan tulorekisteriin esimerkiksi tulolajilla Palkka yhteissumma (101).

5.11 Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön maksama korvaus vapaaehtoisille

Yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat olla esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, nuoriso- ja urheiluseurat sekä tiedettä ja taidetta tukevat yhteisöt. Yleishyödyllisen yhteisön määrittelystä katso tarkemmin Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille.

Yleishyödyllinen yhteisö voi maksaa tiettyjä korvauksia henkilölle, joka osallistuu ilman palvelussuhdetta korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön kuten esimerkiksi talkootyöhön. Yhteisö voi maksaa työmatkaan rinnastettavaa verovapaata kilometrikorvausta henkilön oman tai hänen hallitsemansa kulkuneuvon käytöstä sekä kotimaan koko- tai osapäivärahaa tai ulkomaan päivärahaa. Ateriakorvaus ei sen sijaan ole verovapaa. Edellytyksenä matkakustannusten korvausten verovapaudelle on, että matka on tehty yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta ja että siitä on asianmukaisesti etukäteen sovittu. Esimerkiksi ohjaajan matkat harjoittelupaikoille, edustusmatkat liittokokouksiin, myyjäisten tavaranhakumatkat sekä urheilijan kilpa- ja harjoitusmatkat voivat oikeuttaa verovapaisiin korvauksiin, jos hänelle ei makseta työstä korvausta. Korvattava matka voi alkaa saajan kotoa. Yhteisön jäsenyys ei ole maksamisen edellytys.

Vuodesta 2019 alkaen myös julkisyhteisö on voinut maksaa vapaaehtoistyöntekijöille verovapaita matkakustannusten korvauksia. Julkisyhteisöjä ovat muun muassa valtio, kunnat ja seurakunnat. Vapaaehtoistyön pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Vapaaehtoisten tekemä työ hyödyttää välittömästi yhteisön tarkoituksenmukaista yleishyödyllistä tai esimerkiksi yhteiskunnallista toimintaa, eivätkä vapaaehtoiset saa tehdä työtä palkkaa tai muutakaan korvausta vastaan.

Korvausten verovapautta on rajoitettu: yksi henkilö voi saada kalenterivuodessa verovapaasti enimmillään päivärahaa kahdeltakymmeneltä päivältä ja kilometrikorvausta 3 000 euroa. Rajoitukset eivät koske majoittumiskorvausta eivätkä julkisella kulkuneuvolla tehtyä matkaa. Päivärahan ja kilometrikorvauksen maksamisperusteet määräytyvät vuosittaisen Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaan.

Kilpatuomarille ja urheilijan palkkiota saavalle voidaan maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia yllä mainituin perustein ja rajoituksin, vaikka hän saisi myös erillisen palkkion työkorvauksena. Kilpailun tai tapahtuman tulee liittyä yleishyödyllisen yhteisön toimintaan.

Korvauksen maksaja seuraa vain itse maksamiaan määriä. Se ei voi tietää mahdollisia muiden yleishyödyllisten yhteisöjen maksamia korvauksia. Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö maksaa omia matkakustannusten korvauksia enemmän kuin tuloverolaissa säädetään tai Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, ylimenevä osa ilmoitetaan työkorvauksena. Siitä ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä, jos saajana on luonnollinen henkilö.

Verovapaista tai veronalaisista korvauksista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

5.11.1 Vapaaehtoistyöntekijälle maksettujen kulujen ja palkkioiden ilmoittaminen

Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön maksama verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus (357). Myös kilpailutuomarille  ja erotuomarille maksetut kilometrikorvaukset voidaan ilmoittaa tällä tulolajilla verovapaaseen määrään saakka. Kilometrien määrää ei ilmoiteta. Jos vapaaehtoistyöntekijä on tehnyt matkan käyttämällä julkista kulkuneuvoa, niistä maksettuja korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Sitä vastoin jos vapaaehtoistyöntekijä on tehnyt matkan käyttämällä omaa tai hallinnassaan olevaa kulkuneuvoa, mutta hänelle korvataan matkat todellisia kuluja alhaisempana määränä esimerkiksi julkisen kulkuneuvon lippuhinnan mukaan, on maksettu suoritus ilmoitettava tulorekisteriin tulolajilla Yleishyödyllisen yhteisön maksama kilometrikorvaus (357). Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön maksama verovapaan päivärahan määrä ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Yleishyödyllisen yhteisön maksama päiväraha (358). Myös kilpailutuomarille ja erotuomarille maksetut päivärahat voidaan ilmoittaa tällä tulolajilla verovapaaseen määrään saakka.

Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön maksama verovapaan kilometrikorvauksen tai päivärahan ylittävä veronalainen määrä ilmoitetaan tulorekisteriin työkorvauksena tulolajilla Työkorvaus (336).

Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön vapaaehtoisille korvaamat puhelinkulut ja muut vastaavat veronalaiset kustannusten korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316) ja toimitettu ennakonpidätys tulolajilla Ennakonpidätys (402). Tulonsaaja voi vaatia kuluja vähennettäväksi omassa verotuksessaan.

Yleishyödyllisen yhteisön jäsenelleen kustantamat verryttelyasut, muut vastaavat varusteet ja edut ilmoitetaan tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316).

Yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö voi maksaa vapaaehtoistyöntekijälle matkakustannusten korvauksia liikennöitsijältä saatua tositetta vastaan. Näitä korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Yleishyödyllisen yhteisön jäsenelleen maksama kokouspalkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Kokouspalkkio (210) tai Palkka yhteissumma (101). Jos kokouspalkkion ilmoittamiseen käytetään tulolajia Palkka yhteissumma (101), on huomioitava, onko palkkion saaja työsuhteessa ja onko kokouspalkkio sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos palkkion saaja ei ole työsuhteessa ja kokouspalkkio ei siten ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, pitää tulolajille 101 ilmoittaa vakuuttamistiedon tyypin avulla, että palkkio ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tulolajissa Kokouspalkkio (210) sen sijaan on valmiiksi oletuksena, että se ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. 

Jos kilometrikorvauksen tai päivärahan saaja on työsuhteessa yleishyödylliseen yhteisöön tai saa tältä muutoin palkkaa, kuten esimerkiksi kokouspalkkiota tai muuta veronalaista korvausta, kilometrikorvaus ja päiväraha ilmoitetaan kyseisten suoritusten yhteydessä niistä annettujen ohjeiden mukaan (Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset luku 2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset). Yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten ja muiden kulujen, kuten puhelinkulujen, korvauksista katso Verohallinnon ohje Urheiluseura suorituksen maksajana  ja Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset.

5.12 Rekisteröidyn yhdistyksen maksama kertasuoritus

Vuoden 2020 alusta alkaen voimaan tulevan muutoksen johdosta rekisteröity yhdistys voi ilmoittaa enintään 200 euron kertasuoritukset tulorekisteriin kuukausittain viimeistään seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Kertasuoritus voi sisältää esimerkiksi palkkaa, työkorvausta tai kustannusten korvauksia. Kertasuorituksen määrään lasketaan kaikki tulonsaajalle samalla maksukerralla maksettavat erilaiset erät, kuten palkkiot ja kustannusten korvaukset.

Kertasuorituksella tarkoitetaan tulonsaajalle maksettavaa satunnaista yksittäistä tuloerää, joka maksuhetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella maksetaan vain kerran. Tulo voi olla kertasuoritusta, vaikka sitä maksettaisiinkin myöhemmin uudelleen, jos suorituksen maksuhetkellä ei ole tietoa uudesta maksusta sopimuksen, sitoumuksen tai päätöksen perusteella. Jos suoritus maksetaan säännöllisin välein, se ei ole kertasuoritus, vaikka maksuja olisi harvoin.

Vaikka ilmoittamisen määräaikaa on pidennetty, kertasuoritusta koskevat tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin erikseen jokaiselta maksupäivältä. Näin ollen jos esimerkiksi kuukauden aikana on maksettu kaksi suoritusta eri päivinä, kummastakin maksusta on annettava oma ilmoitus tulorekisteriin.

Rekisteröidyllä yhdistyksellä tarkoitetaan yhdistysrekisteriin merkittyä yhdistystä. Esimerkiksi rekisteröimättömän yhdistyksen tai säätiön pitää edelleen ilmoittaa maksetut suoritukset tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivästä.

5.13 Vapaaehtoinen palveluraha

Vapaaehtoisia palvelurahoja ovat esimerkiksi tarjoilijan tai ravintolan ovimiehen palvelurahat (tippi, ekstra), jotka he saavat asiakkailta.

Jos palveluraha perustuu työsuhteessa tehtyyn työhön, työnantaja ilmoittaa palvelurahan tulorekisteriin tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai esimerkiksi tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Työnantajan ei tarvitse toimittaa tulosta ennakonpidätystä, koska kyseessä on ennakonkannon alainen tulo. Työnantajan pitää kuitenkin maksaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.

Jos palvelurahan saaja ei ole työsuhteessa eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin, toimeksiantaja ilmoittaa vapaaehtoiset palvelurahat tulorekisteriin tulolajilla Työkorvaus (336) ja toimittamansa ennakonpidätyksen määrän tulolajilla Ennakonpidätys (402). Ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle maksettua suoritusta ei ilmoiteta tulorekisteriin.

5.14 Kilpailupalkinnot ja muu veronalainen ansiotulo

Velvollisuus ilmoittaa kilpailupalkinto tulorekisteriin riippuu palkinnon arvosta ja siitä, millaiseksi tuloksi palkinto katsotaan. Kilpailupalkintoa ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin, jos palkinnon saaja ei ole palvelussuhteessa palkinnon antajaan ja palkinnon arvo on enintään 100 euroa. Raja koskee sekä raha- että tavarapalkintoja. Tavarana saatujen kilpailupalkintojen arvo arvioidaan niiden käyvän arvon mukaan. Palkinnon arvo on se summa, joka tavarasta saataisiin, jos se myytäisiin välittömästi.

Jos työnantaja antaa palkinnon omalle työntekijälleen ja palkinto liittyy työ- tai virkasuhteeseen, se on palkkaa ja se on aina ilmoitettava tulorekisteriin. Palkinto ilmoitetaan esimerkiksi tulolajilla Muu maksettu lisä (216), jos se on annettu rahana, tai tulolajilla Muu luontoisetu (317), jos se on annettu muuna kuin rahana.

Jos kilpailupalkinnon saaja ei ole palvelussuhteessa palkinnon antajaan, mutta palkinnon arvo on yli 100 euroa, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316). Jos tällainen palkinto on työ- tai käyttökorvausta, käytetään tulolajeja Työkorvaus (336) ja Käyttökorvaus ansiotuloa (313).

Jos sama henkilö saa samassa kilpailussa useita palkintoja, ilmoittamisvelvollisuus määräytyy palkintojen yhteismäärän perusteella.

Kun palkinto annetaan joukkueelle, ilmoittamisvelvollisuus määräytyy palkinnon pelaaja- tai jäsenkohtaisen arvon perusteella.

Vaikka kilpailun järjestäjällä ei olisi velvollisuutta ilmoittaa palkintoa tulorekisteriin, palkinto voi silti olla veronalaista tuloa saajalleen. Kilpailupalkinto on saajalleen veronalaista tuloa, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• kilpailupalkintoa pidetään ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena
• sama henkilö saa saman vuoden aikana palkintoja yhteensä yli 100 euron arvosta.

Jos kilpailupalkintojen arvo ylittää verovuoden aikana 100 euroa, palkinnot ovat kokonaisuudessaan veronalaista tuloa saajalleen. Näin esimerkiksi 500 euron arvoinen kilpailupalkinto on saajalleen veronalaista tuloa koko määrästä eikä vain 100 euron ylittävältä osalta. Tulonsaajan on tällaisessa tilanteessa ilmoitettava itse tulo verotukseensa ja muille tietoa tarvitseville tiedon käyttäjille.

Veronalaisten kilpailupalkintojen ilmoittaminen koskee kilpailuja, joissa erillinen kilpailun järjestäjä antaa palkinnon voittajalle. Näin ollen ystävien keskinäisissä kilpailuissa annettavia palkintoja ei tarvitse ilmoittaa.

Verohallinto on omassa ohjeistuksessaan todennut, ettei veronalaisina kilpailupalkintoina pidetä symbolisia, vaihtoarvoltaan merkityksettömiä esineitä, esimerkiksi pokaaleja, mitaleja, viirejä, karkkipusseja ja kahvipaketteja tai mainostarkoituksessa annettuja vähäisiä esinepalkintoja, kuten lippiksiä. Verovapaita kilpailupalkintoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316) ilmoitettu suoritus on ennakonpidätyksen alainen, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Merkitystä ilmoittamisen kannalta ei ole sillä, onko tulosta toimitettu ennakonpidätys vai ei. Pelkästä tavarapalkinnosta ei voi toimittaa ennakonpidätystä.

Jos palkinto on saatu urheilukilpailusta eikä palkinnon saaja ole palvelussuhteessa kilpailun järjestäjään, tiedot palkinnosta ilmoitetaan tulolajilla Työkorvaus (336) ja lisäksi ilmoitetaan tulonsaajan lisätietona Urheilija. Tällainen on tilanne myös silloin, kun palkinnon voittaa eläimen kanssa suorituksen tehnyt henkilö, esimerkiksi ratsastaja, ohjastaja tai ohjaaja. Jos palkinnon saaja on eläimen omistaja tai kasvattaja, tiedot palkinnosta ilmoitetaan tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316). Jos omistaja tai kasvattaja puolestaan maksaa esimerkiksi prosenttiosuuden palkintorahasta tai tietyn kiinteän kuukausipalkkion henkilölle, joka kilpailee eläimen kanssa, kyseessä on omistajan tai kasvattajan urheilijalle maksama suoritus, joka ilmoitetaan palkan tulolajilla tai työkorvauksena riippuen siitä, onko saaja palvelussuhteessa maksajaan. Tämän lisäksi maksaja ilmoittaa tulonsaajan lisätiedon Urheilija. Katso tarkemmin urheilukilpailun palkinnon ilmoittamisesta kohdasta 5.1. Urheilija.

Kilpailupalkintojen lisäksi tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316) ilmoitetaan tulorekisteriin muut veronalaiset satunnaiset palkkiot silloin, kun palkkion saaja ei ole palvelussuhteessa antajaan eikä suoritus ole työ- tai käyttökorvausta. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakasyrityksen henkilökuntaan kuuluvalle tai muutoin asiakassuhteen perusteella henkilölle annettu etu (esimerkiksi matka, lahjakortti tai esine), löytöpalkkio ja pankin maksama niin sanottu tarkkaavaisuuspalkkio.

Lisäksi on huomioitava, että 100 euron ilmoittamisen raja koskee vain kilpailupalkintoja. Muilla veronalaisilla suorituksilla ei ole euromääräistä alarajaa. Esimerkiksi löytöpalkkio pitää siis ilmoittaa, vaikka se olisi alle 100 euroa.

5.15 Alustan kautta tilatut palvelut (ns. alustatalous)

Palveluita voidaan tarjota tai tilata erilaisten mobiilisovellusten ja internetissä toimivien alustojen välityksellä. Palvelut voivat olla mitä tahansa työtä, kuten remonttityötä, siivouspalveluita, lemmikkieläinten hoitoa ja ulkoilutusta, eri ravintoloiden kuljetuslähettinä toimimista tai elämysten järjestämistä turisteille. Aiheesta enemmän Verohallinnon internetsivuilla.

Sovellusten ja alustojen kautta tapahtuvaan työnvälitykseen ja palveluiden tilaamiseen voi liittyä erilaisia vastuita, jotka koskevat työntekijää, sovelluksen ylläpitäjää tai työn tilaajaa eli sitä tahoa, joka ostaa palvelun tai tilaa työtehtävän sovelluksen tai alustan välityksellä. Osa sovelluksista ja alustoista voi toimia lähinnä sähköisinä ilmoitustauluina, jolloin työntekijän ja työn tilaajan on sovittava keskenään työn ehdoista. Jotkut sovellukset ja alustat puolestaan toimivat siten, että työntekijän ja työn tilaajan välille muodostuu automaattisesti työsuhde, mutta alusta hoitaa maksuliikenteen. Työsuhde voi muodostua myös työntekijän ja alustan välille. Velvollisuus ilmoittaa suoritukset tulorekisteriin riippuu siitä, mitä sovelluksen tai alustan, työntekijän ja työn tilaajan välillä on sovittu.

Jos työn tilaajan ja työntekijän välille muodostuu työ- tai toimeksiantosuhde, työn tilaajan on ilmoitettava maksamansa suoritukset tulorekisteriin joko palkkana tai työkorvauksena riippuen siitä, mitä on sovittu. Työkorvaus on ilmoitettava, jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Maksupäiväksi merkitään se päivä, jolloin työn tilaaja on maksanut suorituksen alustalle tai muulle sovellukselle.

5.16 Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu

Työnantaja voi täydentää työntekijän lakisääteistä eläketurvaa ottamalla henkilölle vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen. Eläkevakuutus voi olla jatkuva tai kertamaksullinen.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle otetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut tulolajilla Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu (418). Samoin ilmoitetaan myös maksut sellaisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta, joka on otettu avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle tai sellaiselle osakeyhtiön osakkaalle, joka ei ole työeläkevakuutettu.

Jos työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ylittävät 8 500 euroa vuodessa, ylimenevä osuus on veronalaista tuloa ja siitä maksetaan myös sosiaalivakuutusmaksut. Työnantaja ilmoittaa 8 500 euron ylittävän osuuden muuna luontoisetuna tulolajilla Muu luontoisetu (317).

Joissain tilanteissa työnantaja voi saada tiedon kalenterivuoden aikana maksamistaan vakuutusmaksujen määristä tulonsaajittain vasta kalenterivuoden jälkeen, esimerkiksi seuraavan vuoden alussa. Silloin maksajan on korjattava joulukuulta antamansa ilmoitus ja merkittävä siihen vakuutusmaksujen määrä, jotta tiedot siirtyvät tulonsaajan oikean vuoden verotukseen. Vaihtoehtoisesti maksaja voi antaa joulukuulta uuden ilmoituksen vakuutusmaksun määrästä.

Tulolajilla Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu ilmoitetaan vain vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut. Jos työnantaja on maksanut työntekijän puolesta pakollisia eläkevakuutusmaksuja, työttömyysvakuutusmaksuja ja työntekijän itsensä ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja, nämä ilmoitetaan tulolajilla Muu luontoisetu, eikä tulolajia Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu käytetä.

Työnantajan työntekijälle ottaman henkivakuutuksen verovapaita maksuja ei ilmoiteta palkkatietoilmoituksella lainkaan.

5.17 Työntekijän maksama vahingonkorvaus tai sopimussakko

Joissain tilanteissa työntekijä saattaa joutua maksamaan työnantajalle vahingonkorvausta tai muuta sopimussakkoa esimerkiksi silloin, jos työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa. Kun saatava perustuu työsuhteeseen, työnantajan oikeutta kuitata saatava bruttopalkasta on rajoitettu. Vahingonkorvaus ja sopimussakko ovat kuittausoikeuden rajoituksen piirissä, joten ne vähennetään nettopalkasta. Ne eivät siten alenna henkilön bruttopalkkaa eikä kyse ole minkään suorituksen takaisinperinnästä. Tämän takia vahingonkorvausta ja sopimussakkoa ei ole pakollista ilmoittaa erikseen tulorekisteriin.

Työnantaja ilmoittaa työntekijän bruttopalkan normaalisti. Samoin työnantaja toimittaa bruttopalkasta ennakonpidätyksen ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut normaalisti. Työnantaja voi halutessaan ilmoittaa nettopalkasta vähentämänsä erän tulolajilla Nettopalkasta vähennettävä muu erä (408).

Jos työnantaja ei saa perittyä korvausta kokonaan nettopalkasta, sen voi periä työntekijältä esimerkiksi laskulla myöhemmin. Tätä perittyä määrää ei ilmoiteta tulorekisteriin. Kyse ei ole ns. palkan korjaamisesta, vaan vahingonkorvauksesta, joka ei alenna bruttopalkan määrää.