Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: poissaolotiedot

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan

• palkallisten ja palkattomien poissaolojen ilmoittaminen tulorekisteriin
• Kelan korvaushakemustietojen ilmoittaminen tulorekisteriin
• poissaolotietojen korjaaminen.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: poissaolotiedot -nimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty:

• Tarkennettu ohjeistusta Kelan perhevapaauudistuksen johdosta. Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022.
• Lisätty uusi esimerkki 15 a vanhempainrahan hakemisesta yksittäisiltä vanhempainvapaapäiviltä.

Lisäksi ohjeeseen on tehty teknisluonteisia täsmennyksiä. Muutoin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.

1 Poissaolot

Poissaolotietojen ilmoittaminen tulorekisteriin on vapaaehtoista. Jos poissaolotiedot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella kattavasti, tiedon käyttäjät ja tulonsaajat eivät pyydä suorituksen maksajalta erillisiä todistuksia sellaisista poissaoloista, jotka on ilmoitettu oikein tulorekisteriin. Tiedon käyttäjät voivat hyödyntää poissaolotietoja, jos ne ilmoitetaan säännöllisesti.

Maksetut suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin joko yhteissummana (ilmoitustapa 1) tai pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoitustapa 2). Poissaolotietojen ilmoittaminen ei liity rahapalkkojen ilmoitustapaan. Maksaja voi siis ilmoittaa vapaaehtoiset, täydentävät poissaolotiedot, vaikka ilmoittaisi rahapalkat ilmoitustavalla 1. Vastaavasti maksaja voi jättää poissaolotiedot ilmoittamatta, vaikka ilmoittaisi rahapalkat eritellysti ilmoitustavalla 2.

Poissaolot ilmoitetaan vain palvelussuhteessa olevista tulonsaajista. Jos tulonsaaja ei ole palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa, poissaoloja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Jos ilmoitetuissa tiedoissa on epäselvyyttä, tulorekisterin tiedon käyttäjät pyytävät lisätietoja ensisijaisesti aineiston sisällöstä vastaavalta yhteyshenkilöltä joko puhelimitse tai suojatulla sähköpostilla. Tästä syystä aineistossa on hyvä ilmoittaa sisällöllisen yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Osoite voi olla esimerkiksi ryhmäsähköpostiosoite, jota luetaan päivittäin ja josta kysymykset ohjataan kyseisen ilmoituksen asiantuntijalle.

Tulonsaajan poissaolotiedot ilmoitetaan viimeistään seuraavan palkanmaksukauden ilmoituksella. Esimerkiksi palkanmaksukauden 01/20xx poissaolot ilmoitetaan siis viimeistään 02/20xx palkanmaksukauden ilmoituksella. Näin tietojen käyttäjät, kuten etuuksien käsittelijät, saavat poissaolotiedot riittävän nopeasti käyttöön.

Poissaolotiedot ilmoitetaan vain kokopäivän poissaolosta. Tulorekisteri-ilmoituksen tietosisältö ei mahdollista osa-aikaisen ja kokoaikaisen poissaolon erottamista toisistaan. Osa-aikainen poissaolo ilmoitetaan vain, jos vähintään yhden koko päivän jatkunut sairauspoissaolo on alkanut kesken työpäivän. Tiedon käyttäjät selvittävät osa-aikaisiin poissaoloihin liittyvät tiedot tarvittaessa muualta kuin tulorekisteristä.

Osa-aikatyön toteuttamiseen liittyviä koko päivän kestäviä poissaoloja ei ilmoiteta. Esimerkiksi 50 %:n työajan osa-aikatyöstä voidaan sopia siten, että työskentelyä on kokoaikaisesti joka toinen viikko. Tällöin tulorekisteriin ei ilmoiteta poissaoloiksi niitä viikkoja, joina työtä ei osa-aikatyön perusteella tehdä. Jos tulonsaaja on esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä, poissaoloiksi ei ilmoiteta niin sanottuja eläkeviikkoja eli niitä viikkoja, joina tulonsaaja ei ole töissä. Jos muusta kuin eläkkeestä johtuva poissaolo ulottuu viikolle, jona työtä ei eläkkeen vuoksi tehdä, poissaolo ilmoitetaan kuitenkin normaalisti. Esimerkiksi sairauspoissaolo voi alkaa työviikolta ja jatkua eläkeviikolle. 

Jos tulonsaaja on esimerkiksi kuntoutuksen vuoksi poissa työstä, poissaolotiedoissa ilmoitetaan vain kokopäiväiset poissaolot.

1.1 Poissaolojen ilmoitusjakso

Poissaolojen ilmoitusjakso on se ajanjakso, jolta mahdolliset tulonsaajan poissaolot ovat ilmoitushetkellä ilmoittajan tiedossa. Maksaja voi ilmoittaa alkupäiväksi sen päivän, mihin asti poissaolojaksot on aikaisemmin ilmoitettu (merkitään aikaisemmin ilmoitettua aikajaksoa seuraava päivä). Maksaja voi ilmoittaa alkupäiväksi myös päivän, joka sisältyy aiemmin ilmoitettuun ilmoitusjaksoon (katso esimerkit 14 a, 14 b ja 15). Loppupäiväksi ilmoitetaan se päivä, mihin asti poissaolot ovat ilmoittajalla tai työnantajan järjestelmässä tiedossa. Poissaolojen ilmoitusjakso ilmoitetaan myös silloin, kun tulonsaaja ei ole ollut poissa työstään ilmoitusjakson aikana. Siten tiedon käyttäjät saavat tiedon siitä, että poissaoloja ei ole sinä aikana ollut.

Tulevalle ajalle sovittu poissaolo, esimerkiksi vanhempainvapaan tai kuntoutuksen aika, ilmoitetaan siinä vaiheessa, kun kaikki sitä edeltävät poissaolot ovat myös tiedossa. 

Poissaolojen ilmoitusjakson alkupäivän pitää olla sama tai aikaisempi kuin saman ilmoituksen aikaisimman poissaolojakson alkupäivä. Poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivän pitää olla sama tai myöhäisempi kuin myöhäisin poissaolojakson loppupäivä. Esimerkiksi kun ilmoitetaan usean kuukauden mittainen vanhempainvapaa, poissaolojen ilmoitusjakson loppupäivän pitää olla sama tai myöhäisempi kuin vanhempainvapaan loppupäivä. 

Poissaolojen ilmoitusjakso ilmoitetaan jokaisessa palkkatietoilmoituksessa. Jos tiedoissa ei tapahdu muutoksia, samat tiedot ilmoitetaan uudelleen.

Tietojen käyttäjät voivat kysyä sisällölliseltä vastuuhenkilöltä tarkennusta, jos tiedot ovat ristiriitaisia tai poissaolojen ilmoitusjakso ei jatku yhtäjaksoisesti ilmoituksesta seuraavaan.

Poissaolojen ilmoitusjakso voi olla eri ilmoituksilla eripituinen. Aikaväli voi olla eri ilmoituksilla päällekkäinen, esimerkiksi jos poissaolojakso on tiedossa pidemmälle ajalle tulevaisuuteen, ja tälle ajalle annetaan myöhemmin uusia ilmoituksia (katso esimerkit 16 ja 17 äitiys- ja vanhempainvapaan ilmoittamisesta). Poissaolojen ilmoitusjakso voi olla päällekkäinen aikaisemmin ilmoitetun aikavälin kanssa myös silloin, jos aikaisemmin ilmoitettu poissaolo jatkuu yhtäjaksoisesti. Aikaväli voi alkaa ennen 1.1.2019, jos ilmoitettava yhtäjaksoinen poissaolo on alkanut ennen tätä aikaa.

Maksaja voi aloittaa poissaolojen ilmoittamisen tulorekisteriin myös kesken kalenterivuoden. Jos poissaolojen ilmoitusjaksoja on ilmoitettu ja niissä myöhemmin huomataan virheitä, maksajan pitää korjata virheelliset tiedot. Kaikki muuttuneet tiedot on korjattava, tähän ei vaikuta se, onko alkuperäisessä ilmoitusjaksossa ilmoitettu poissaoloja vai ei. Jos tiedon käyttäjät tarvitsevat poissaoloja sellaiselta ajalta, jolta maksaja ei ole ilmoittanut tulorekisteriin poissaolojen ilmoitusjaksoa, käyttäjät selvittävät ne muuta kautta. Jos maksaja on ilmoittanut poissaolojen ilmoitusjakson, tiedon käyttäjät luottavat tulorekisterissä olevaan tietoon.

Poissaolojen ilmoitusjaksoa tarvitaan etuuksien käsittelyssä. Aikavälin perusteella tiedon käyttäjät saavat tiedon, miltä ajalta poissaolotiedot on ilmoitettu ja onko kyseisellä aikajaksolla ollut poissaoloja.  

Jos myöhemmin käy ilmi, että ilmoitettu poissaolojen ilmoitusjakso on virheellinen, maksaja antaa tulorekisteriin korvaavan ilmoituksen. Tietojen korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä. Poissaolojen ilmoitusjakson korjaamista kuvataan myös tämän ohjeen luvussa 6.1.

2 Poissaolojaksot

Tulonsaaja voi olla poissa työstä useista eri syistä saman palkanmaksukauden aikana. Kullekin poissaolojaksolle ilmoitetaan vain yksi poissaolon syy. Jos poissaolo jatkuu saman syyn vuoksi, myöhemmällä ilmoituksella voi antaa saman alkupäivän ja muuttaa poissaolon loppupäivää.

Tulorekisteri ei tarkista, onko poissaolojakso ilmoitettu osittain tai kokonaan jo aikaisemmin tai sisältyykö sama aika myös johonkin toiseen palkalliseen tai palkattomaan poissaolojaksoon. Tiedon käyttäjien järjestelmät sen sijaan voivat verrata ilmoitettua poissaolojaksoa aikaisemmin ilmoitettuun poissaolojaksoon ja kysyä maksajalta lisätietoja, jos tiedoissa on ristiriitaa. Lisäksi etuuden käsittelijä tai tulonsaaja voivat ottaa yhteyttä maksajaan, jos poissaolojaksoissa on epätarkkuutta.  

Virheellisesti ilmoitetut tiedot tulee korjata korvaavalla ilmoituksella.

Jokainen yhtäjaksoinen poissaolojakso ilmoitetaan erikseen. Yhtäjaksoiseen poissaoloon voi sisältyä viikkovapaa, mutta palkallinen ja palkaton jakso on ilmoitettava eri jaksoina.

Poissaolojaksoja hyödynnetään lähes kaikkien etuuksien ratkaisuissa. Poissaolon syiden kohdalla on selostettu, mihin etuuksiin kunkin poissaolon ilmoittaminen vaikuttaa ja mitä erityistä poissaolon ilmoittamisessa on otettava huomioon.   

Viikkovapaan vaikutus poissaolojakson ilmoittamiseen

Poissaolojakso ilmoitetaan tulorekisteriin siten kuin tulonsaaja on sopinut esimiehensä kanssa poissaolosta, joko yhtenä jaksona myös viikkovapaan ajalta tai erikseen ennen ja jälkeen viikkovapaan. Ilmoitustavalla voi olla vaikutusta etuuden käsittelyyn, jos tulonsaaja hakee etuutta myös viikkovapaan ajalta, esimerkiksi lauantailta eikä etuuden käsittelyssä tiedetä viikkovapaasta.

2.1 Alkupäivä

Alkupäiväksi ilmoitetaan kunkin yhtäjaksoisen poissaolojakson alkupäivä. Jos poissaolon syy muuttuu yhtäjaksoisen poissaolon aikana, poissaolo on ilmoitettava omana aikajaksonaan.

Poissaolojakso voidaan ilmoittaa alkamaan aikaisemmin kuin palkanmaksukausi on alkanut tai päättymään myöhemmin kuin palkanmaksukausi päättyy. Jos aikaisemmin ilmoitettu poissaolo jatkuu yhtäjaksoisesti, alkupäiväksi ilmoitetaan yhtäjaksoisen poissaolon alkupäivä tai aikaisemmin ilmoitetun loppupäivän jälkeinen kalenteripäivä.

2.2 Loppupäivä

Loppupäiväksi ilmoitetaan kunkin yhtäjaksoisen poissaolojakson loppupäivä. Jos poissaolo jatkuu toistaiseksi, loppupäiväksi ilmoitetaan työsuhteen päättymispäivä tai esimerkiksi kalenterivuoden viimeinen päivä tai muu päivä, josta alkaen poissaolosta annetaan uusi tarkennettu ilmoitus.

2.3 Poissaolopäivien lukumäärä

Poissaolopäivien lukumääränä ilmoitetaan poissaolojaksoon sisältyvien työpäivien lukumäärä. Poissaolopäivien lukumäärä on vapaaehtoisesti ilmoitettava, täydentävä lisätieto. Ajallisten poissaolojaksojen ilmoittaminen (alku- ja loppupäivämäärät) riittää suurimmalle osalle poissaolotietoja hyödyntävistä tiedon käyttäjistä.

3 Palkattomat poissaolot

Maksaja valitsee palkattoman poissaolon syyn arvolistalta.

Palkattomien poissaolojen syykoodit

Koodi	Selite
1	Sairaus
2	Osa-aikainen sairauspoissaolo
3	Vanhempainvapaa
4	Erityisraskausvapaa
5	Kuntoutus
6	Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy
7	Osittainen hoitovapaa
8	Koulutus
9	Vuorotteluvapaa
10	Opintovapaa
11	Lakko tai työsulku
12	Työtarjonnan keskeytyminen
13	Virkavapaa
14	Kertausharjoitus
15	Varusmiespalvelus tai siviilipalvelus
16	Lomautus
17	Hoitovapaa
99	Muu syy

Arkaluonteisia poissaolon syytietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

3.1 Palkaton sairauspoissaolo

Syy valitaan, jos tulonsaaja on sairauden tai tapaturman vuoksi poissa työstä eikä poissaolon ajalta makseta palkkaa. Työtapaturmasta aiheutunut poissaolo voidaan ilmoittaa vain palkallisena poissaolona. Jos työtapaturman aiheuttaman poissaolon ajalta ei makseta palkkaa (esimerkiksi työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa työtapaturman vuoksi, koska työehtosopimuksen mukainen palkanmaksuvelvollisuus on päättynyt), poissaolo ilmoitetaan sairauspoissaolona.

Poissaolon ajalta työnantajalle on joko esitetty lääkärintodistus tai työntekijä on poissa työstä omalla ilmoituksella. Tällä ei ole vaikutusta poissaolon ilmoittamiseen.

Poissaolon tulee jatkua vähintään yhden täyden työpäivän ajan, muuten sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin. 

Maksaja ilmoittaa poissaolon alkupäiväksi sen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen sairauspoissaolo on alkanut. Alkupäiväksi voidaan ilmoittaa päivä, jolloin tulonsaaja on poistunut työpaikalta sairauden vuoksi, eli ollut ennen sairastumistaan osan aikaa työssä. Jos kesken jääneeltä työpäivältä maksetaan säännöllisen työajan palkka, kesken jäänyt työpäivä ilmoitetaan palkallisena poissaolona. Edellytyksenä on, että ilmoitettava poissaolo jatkuu vähintään seuraavan kalenteripäivän ajan palkallisena tai palkattomana. Yksittäisiä vajaan työpäivän kestäviä sairauspoissaoloja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos tulonsaaja sairastuu vasta, kun työpäivä on päättynyt, maksaja ei ilmoita kyseistä työpäivää poissaolopäiväksi.

Tuntipalkka-aloilla poissaolon ensimmäinen päivä voi olla palkaton karenssipäivä, jonka määräytymiseen vaikuttaa sairauspoissaolon kesto. Näissä tilanteissa poissaolo ilmoitetaan sen jälkeen, kun on selvillä, onko karenssipäivä palkallinen vai ei.

3.2 Palkaton vanhempainvapaa

Syy valitaan, jos tulonsaaja on raskausvapaan tai vanhempainvapaan vuoksi kokonaan poissa työstään vähintään yhden täyden työpäivän ajan eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. Syy valitaan myös silloin, kun ilmoitetaan palkaton äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, joka on alkanut ennen 1.8.2022.   

Jos raskausvapaan tai vanhempainvapaan ajalta maksetaan alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti täydennyspalkkaa (tulolaji 204, Etuusajalta maksettu täydennyspalkka), poissaolo ilmoitetaan ensin palkattomana poissaolona, jotta poissaolojen ilmoittaminen ei viivästy.

Maksaja ilmoittaa täydennyspalkan määrän palkkatietoilmoituksella ilmoitustavalla 1 tai 2 sen jälkeen, kun tulonsaaja on toimittanut maksajalle etuuspäätöksen. Tässä yhteydessä korjataan tarvittaessa palkattoman poissaolon aikajaksoa siltä osin, kuin täydennyspäivärahaa maksetaan poissaolon ajalta.

Maksaja ilmoittaa poissaolon alkupäiväksi sen kokonaisen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen palkaton poissaolo on alkanut. 

3.3 Palkaton erityisraskausvapaa

Syy valitaan, jos raskaana oleva tulonsaaja on kokonaan poissa työstään työtehtäviin tai työoloihin liittyvän vaaratekijän vuoksi vähintään yhden täyden työpäivän ajan eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. Syy valitaan myös silloin, kun ilmoitetaan palkaton erityisäitiysvapaa, joka on alkanut ennen 1.8.2022. Näissä tilanteissa työnantajan on aina annettava Kelaan erillinen ilmoitus, jossa selvitetään tulonsaajan työtehtäviä ja työoloja. Ilmoitus tehdään Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella SV96.

Palkattoman erityisraskausvapaan ajalta maksettava erityisäitiysraha maksetaan tulonsaajalle.

Maksaja ilmoittaa poissaoloajan alkupäiväksi sen kokonaisen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen palkaton poissaolo on alkanut.

3.4 Palkaton poissaolo kuntoutuksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtään ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistumisen vuoksi eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. Osa-aikaista palkatonta kuntoutuspoissaoloa ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Maksaja ilmoittaa poissaoloajan alkupäiväksi sen kokonaisen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen palkaton poissaolo on alkanut.

Kuntoutus voi toteutua useassa jaksossa ja jaksot tiedetään etukäteen. Kukin kuntoutusjakso ilmoitetaan kuitenkin vasta silloin, kun muutkin poissaolot ovat tiedossa kuntoutusjakson alkamiseen asti. 

3.5 Palkaton poissaolo lapsen sairauden tai pakottavan perhesyyn vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtään eikä hänelle makseta palkkaa poissaolon ajalta. Työn tekemisen estää jokin seuraavista:

• Tulonsaajan alle 10-vuotias lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi on äkillisesti sairastunut.
• Poissaolo on tarpeen tulonsaajan perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.
• Tulonsaajan välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. 

Maksaja ilmoittaa poissaoloajan alkupäiväksi sen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen palkaton poissaolo on alkanut. Kokopäiväisenä poissaolona pidetään tilannetta, jossa tulonsaaja on ollut poissa työstään vähintään 6 tuntia.

3.6 Palkaton poissaolo koulutuksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaajan palkattoman kokopäiväisen poissaolon syynä on koulutus työnantajan määräyksestä, työmarkkinajärjestöjen yhteistyösopimusten edellyttämä koulutus, ammattiyhdistyskoulutus tai oppisopimuskoulutukseen kuuluva tietopuolinen opetus eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. 

3.7 Palkaton poissaolo vuorotteluvapaan vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja ja työnantaja tekevät määräaikaisen sopimuksen tulonsaajan vuorotteluvapaasta.

3.8 Palkaton poissaolo opintovapaan vuoksi

Syy valitaan, jos työnantaja on vapauttanut tulonsaajan palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta opintovapaalain ehdot täyttävien opintojen suorittamista varten eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. 

Syy valitaan myös, jos tulonsaajalle on myönnetty harkinnanvarainen opintovapaa.

3.9 Palkaton poissaolo lakon tai työsulun vuoksi

Syy valitaan seuraavissa tilanteissa:

• Tulonsaaja keskeyttää kokopäiväisesti palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta.
• Työnantaja estää tulonsaajaa hoitamasta palvelussuhteeseen kuuluvia tehtäviä kokopäiväisesti työtaistelutoimenpiteen vuoksi, eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. 

3.10 Palkaton poissaolo työtarjonnan keskeytymisen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaajan työn tekeminen on kokopäiväisesti mahdotonta tulonsaajasta riippumattomista syistä eikä tulonsaajalle makseta palkkaa poissaolon ajalta. 

3.11 Palkaton virkavapaa

Syy valitaan, jos tulonsaaja on palkattomalla virkavapaalla ja virkavapaan syy ei ole valintalistalla tai virkavapaan syy ole tiedossa, esimerkiksi tulonsaaja on virkavapaalla toisen työnantajan palveluksessa.

3.12 Palkaton poissaolo kertausharjoituksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja osallistuu kertausharjoituksiin eikä työnantaja maksa harjoituksen ajalta lainkaan palkkaa.

3.13 Palkaton poissaolo varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta.

3.14 Palkaton lomautus

Syy valitaan, jos tulonsaaja lomautetaan kokopäiväisesti.

3.15 Palkaton hoitovapaa

Syy valitaan, jos tulonsaaja on kokopäiväisesti hoitovapaalla. Osittaista hoitovapaata ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos kyse on osapäivän poissaolosta. Osittaisen hoitovapaan kokopäiväiset palkattomat poissaolot ilmoitetaan hoitovapaan syykoodilla. Tiedon käyttäjät pyytävät tarvittaessa erikseen selvitykset osittaisen hoitovapaan kestosta, toteutustavasta tai palkan kohdentumisesta.

3.16 Palkaton poissaolo muun syyn vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaajan poissaolon syy ei ole valintalistalla. 

4 Palkalliset poissaolot

Maksaja valitsee palkallisen poissaolon syyn arvolistalta. 

Palkallisten poissaolojen syykoodit

Koodi	Selite
1	Sairaus
2	Osa-aikainen sairauspoissaolo
3	Vanhempainvapaa
4	Erityisraskausvapaa
5	Kuntoutus
6	Lapsen sairaus tai pakottava perhesyy
7	Osittainen hoitovapaa
8	Koulutus
13	Virkavapaa
14	Kertausharjoitus
18	Arkipyhä
19	Pekkasvapaa
20	Työtapaturma
21	Vuosiloma
22	Osittainen poissaolo kuntoutuksen vuoksi
99	Muu syy

Poissaoloajan palkan määrän ilmoittaminen on aina pakollista. Palkan määränä ilmoitettavaan summaan lasketaan rahapalkan lisäksi myös luontoisedut.

Kelan korvaushakemuksen lähettäminen on mahdollista vain, jos poissaolon syykoodi on 1, 3, 4 tai 5.

Vaikka palkallisen poissaolon syykoodi olisi ilmoituksella 1, 3, 4 tai 5, sen perusteella ei automaattisesti muodostu etuushakemusta. Kela käsittelee ilmoituksen hakemuksena vain, jos poissaoloajan palkan ja oikean syykoodin ilmoittamisen lisäksi ilmoituksella annetaan Maksutiedon tyyppi (ks. luku 5.1).

Arkaluonteisia poissaolon syytietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

4.1 ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivän ilmoittaminen

Jos tulonsaajalle ilmoitetaan palkallinen poissaolojakso, maksaja voi samalla ilmoituksella ilmoittaa myös tulevaisuuteen sijoittuvan ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivän. Päivämäärän ilmoittaminen tarkoittaa, että maksaja tietää, että poissaolo tulee jatkumaan nyt ilmoitetun ajanjakson jälkeen, ja yhdenjaksoisesta poissaolosta maksetaan palkkaa ilmoitettuun päivään asti. Ilmoitusta annettaessa poissaoloajan palkkaa ei kuitenkaan voi kokonaisuudessaan vielä ilmoittaa. ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivä ei saa sisältyä ilmoitettavan palkallisen poissaolon ajalle. Jos ilmoitettu ajanjakso kattaa koko poissaoloajan, ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivää ei ilmoiteta. 

Kela käyttää päivämäärää niissä tilanteissa, joissa työnantajalla on oikeus saada Kelan maksama päiväraha työsopimuksen, työehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella eikä maksaja voi ilmoittaa koko poissaolojaksolta maksettavaa palkkaa samalla ilmoituksella. Jos päivämäärä on ilmoitettu, Kela ei maksa tulonsaajan sairauspäivärahaa (syykoodi 1), raskausrahaa tai vanhempainrahaa (syykoodi 3), erityisraskausrahaa (syykoodi 4) tai kuntoutusrahaa (syykoodi 5) kenellekään ennen kuin päivämäärän ilmoittanut maksaja on ilmoittanut poissaoloajan palkan ilmoitettuun päivämäärään asti.

Päiväraha maksetaan aina jälkikäteen.

4.2 Palkallinen sairauspoissaolo (Kela: työnantajan sairauspäivärahahakemus)

Syy valitaan, jos tulonsaaja on sairauden tai muun kuin työtapaturmana sattuneen tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi kokonaan poissa työstään vähintään yhden kokonaisen työpäivän ajan ja tulonsaajalle maksetaan poissaolon ajalta palkkaa. Tämä syy valitaan myös silloin, jos tulonsaaja on ollut osallisena liikennetapaturmassa, pahoinpitelyn tai rikoksen uhrina tai hänelle on sattunut vapaa-ajan tapaturma ja poissaolon ajalta maksetaan palkkaa. Työtapaturman aiheuttamien poissaolojen syyksi valitaan työtapaturma.

Poissaolon ajalta työnantajalle on esitetty lääkärintodistus tai terveydenhoitajan todistus tai tulonsaaja on poissa työstä omalla ilmoituksella. Tällä ei ole vaikutusta poissaolon ilmoittamiseen.

Poissaolon tulee jatkua vähintään yhden kokonaisen työpäivän ajan, muuten sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Kelan korvaushakemusta varten annettava maksutiedon tyyppi ilmoitetaan vain, jos poissaolon ajalta haetaan sairauspäivärahaa työnantajalle. Sairauspäivärahan hakemiselle on tietyt edellytykset, eikä sen hakeminen kaikista palkallisista poissaoloista ole perusteltua (ks. tarkemmin luku 5). Jos päivärahaa haetaan esimerkiksi sellaisista poissaolojaksoista, joiden pituus on alle omavastuuajan, hakemuksista aiheutuu ylimääräistä työtä eri osapuolille.

Maksaja ilmoittaa poissaolon alkupäiväksi sen työpäivän, josta tulonsaajan yhtäjaksoinen sairauspoissaolo on alkanut. Alkupäiväksi voidaan ilmoittaa päivä, jolloin tulonsaaja on poistunut työpaikalta sairauden vuoksi, eli ollut ennen sairastumistaan osan aikaa työssä. Jos kesken jääneeltä työpäivältä maksetaan säännöllisen työajan palkka, kesken jäänyt työpäivä ilmoitetaan palkallisena poissaolona. Edellytyksenä on, että ilmoitettava poissaolo jatkuu vähintään seuraavan kalenteripäivän ajan palkallisena tai palkattomana. Yksittäisiä vajaan työpäivän kestäviä sairauspoissaoloja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos tulonsaaja sairastuu vasta, kun työpäivä on päättynyt, maksaja ei ilmoita kyseistä työpäivää poissaolopäiväksi.  

Kela ei hyödynnä osa-aikaista sairauspoissaolotietoa, eikä osasairauspäivärahan hakeminen ole mahdollista palkkatietoilmoituksella.

Jos sairausajalta maksetaan alennettua sairausajan palkkaa työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti, tämä palkka pitää ilmoittaa tulorekisteriin. Maksaja ilmoittaa palkan joko tulolajilla Sairausajan osapalkka (ilmoitustapa 2) tai Palkka yhteissumma (ilmoitustapa 1).

Jos maksaja ilmoittaa palkkatietoilmoituksella Kelan hakemustiedot (maksutiedon tyyppi: Kela, päivärahahakemus), poissaolon ajalta maksettava sairausajan osapalkka on ilmoitettava omana aikajaksonaan (esimerkissä 26.4.–30.4.), jotta päivärahan määrä jaetaan oikein työnantajan ja tulonsaajan kesken. Jos maksaja ilmoittaa sairausajan osapalkan ilmoitustapa 2:lla, Kela ei työnantajan hakemusta käsitellessään hyödynnä tietoa sairausajan osapalkasta osana hakemustietoa.

4.3 Palkallinen vanhempainvapaa (Kela: työnantajan raskausrahaa tai vanhempainrahaa koskeva hakemus ja työnantajan perhevapaakorvauksen hakemus)

Syy valitaan, jos tulonsaaja on raskausvapaan tai vanhempainvapaan vuoksi kokonaan poissa työstään vähintään yhden täyden työpäivän ajan ja tulonsaajalle maksetaan poissaolon ajalta palkkaa. Syy valitaan myös silloin, kun ilmoitetaan palkallinen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, joka on alkanut ennen 1.8.2022.

Jos raskausvapaan ajalta maksetaan alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti täydennyspalkkaa (tulolaji 204, Etuusajalta maksettu täydennyspalkka), poissaolo ilmoitetaan ensin palkattomana poissaolona, jotta poissaolojen ilmoittaminen ei viivästy.

Maksaja ilmoittaa täydennyspalkan määrän palkkatietoilmoituksella ilmoitustavalla 1 tai 2 sen jälkeen, kun tulonsaaja on toimittanut maksajalle etuuspäätöksen. Tässä yhteydessä korjataan tarvittaessa palkattoman poissaolon aikajaksoa siltä osin kuin täydennyspäivärahaa maksetaan.

Kela käsittelee ilmoituksen tietoja osana maksajan ja tulonsaajan raskausrahan tai vanhempainrahan hakemusta.

4.4 Palkallinen erityisraskausvapaa (Kela: työnantajan erityisraskausrahaa koskeva hakemus)

Syy valitaan, jos tulonsaaja työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi on estynyt tekemästä työtään vähintään yhden täyden työpäivän ajan ja tulonsaajalle maksetaan poissaolon ajalta palkkaa. Syy valitaan myös silloin, kun ilmoitetaan palkallinen erityisäitiysvapaa, joka on alkanut ennen 1.8.2022. Näissä tilanteissa työnantajan on aina annettava Kelaan erillinen ilmoitus, jossa selvitetään tulonsaajan työtehtäviä ja työoloja. Ilmoitus tehdään Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella SV96. Jos jo ilmoitusta tehtäessä tiedetään alkava äitiysvapaa, se ilmoitetaan omana poissaolonaan.

Poissaoloajan palkka on pakollinen tieto, jos ilmoituksella haetaan työnantajalle erityisraskausrahaa.

4.5 Palkallinen poissaolo kuntoutuksen vuoksi (Kela: työnantajan kuntoutusrahaa koskeva hakemus)

Syy valitaan, jos tulonsaaja on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtään ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistumisen vuoksi ja työnantaja maksaa poissaolon ajalta palkkaa. Kohdassa ilmoitetaan vain kokopäiväinen poissaolo.

Poissaoloajan palkka on pakollinen tieto, jos ilmoituksella haetaan työnantajalle kuntoutusrahaa.

4.6 Palkallinen poissaolo lapsen sairauden tai pakottavan perhesyyn vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtään ja hänelle maksetaan palkkaa poissaolon ajalta. Työn tekemisen estää jokin seuraavista:

• Tulonsaajan alle 10-vuotias lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi on äkillisesti sairastunut.
• Tulonsaajan poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.
• Tulonsaajan välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

4.7 Palkallinen poissaolo koulutuksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaajan kokopäiväisen poissaolon syynä on työnantajan määräyksestä tapahtuva koulutus, työmarkkinajärjestöjen yhteistyösopimusten edellyttämä koulutus, ammattiyhdistyskoulutus tai oppisopimuskoulutukseen kuuluva tietopuolinen opetus ja tulonsaajalle maksetaan poissaolon ajalta palkkaa.

4.8 Palkallinen virkavapaa

Syy valitaan, jos tulonsaaja on palkallisella virkavapaalla eikä virkavapaan syy ole tiedossa.

4.9 Palkallinen poissaolo kertausharjoituksen vuoksi

Syy valitaan, jos tulonsaaja osallistuu kertausharjoituksiin ja tältä ajalta maksetaan poissaoloajan palkkaa, esimerkiksi reserviläispalkan ja normaalipalkan erotuksen verran. 

4.10 Palkallinen poissaolo arkipyhän vuoksi

Syy valitaan, jos poissaolojen ilmoitusjaksoon sisältyy arkipyhä, jonka ajalta maksetaan poissaoloajan palkkaa. Arkipyhinä ilmoitetaan esimerkiksi pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä, jos nämä ovat palkallisia vapaapäiviä.

4.11 Palkallinen pekkasvapaa

Syy valitaan, jos poissaolojen ilmoitusjaksoon sisältyy palkallinen pekkasvapaa. Pekkasvapaa on palkallinen poissaolo, jos tulonsaajalle maksetaan pekkaskorvausta.

4.12 Palkallinen poissaolo työtapaturman vuoksi

Syy valitaan, jos ilmoitushetkellä on tiedossa, että tulonsaajan poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista ja tältä ajalta maksetaan poissaoloajan palkkaa. Samaa ajanjaksoa ei ilmoiteta sairauspoissaolona.

4.13 Palkallinen vuosiloma

Syy valitaan, jos poissaolojen ilmoitusjaksoon sisältyy vuosilomapäiviä tai vuosiloman jakso, jonka ajalta maksetaan vuosilomapalkkaa. Jos tulonsaaja sairastuu vuosiloman aikana, vuosiloman ajaksi ilmoitetaan se aika, jolta vuosilomapäivät kuluvat. Tällöin osa vuosiloman ajasta voi olla vuosilomalain mukaista tai työehtosopimuksessa sovittua niin sanottua vuosiloman omavastuuaikaa, jonka ajalta vuosilomaa ei siirretä. Myös vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät ilmoitetaan poissaolon syykoodilla Vuosiloma. 

4.14 Palkallinen poissaolo muun syyn vuoksi

Syy valitaan, jos palkallisen poissaolon syytä ei ole valintalistalla. Poissaolo voi olla esimerkiksi ylitöistä kertynyt vapaa, palkallinen opintovapaa, lomarahavapaa tai niin sanottu saldovapaa.

5 Kelan korvaushakemukset

5.1 Maksutiedon tyyppi

Työnantaja voi hakea päivärahaa Kelasta tulorekisterin palkkatietoilmoituksella. Kela ei hyödynnä päivärahahakemuksissa tulorekisterin palkkatietoilmoitusten sairausajan palkka -tietoa. Kela käsittelee työnantajan päivärahaa koskevan hakemuksen ensisijaisesti Maksutiedon tyyppi -valinnan perusteella. Kela tutkii päivittäin kaikki saamansa tulorekisteri-ilmoitukset ja muodostaa hakemusasiakirjat niistä ilmoituksista, joissa palkalliselle poissaolojaksolle on ilmoitettu maksutiedon tyypiksi Kela, päivärahahakemus (koodiarvo 1) tai Kela, perhevapaakorvaus (koodiarvo 2) ja joissa on ilmoitettu myös muut hakemukseen tarvittavat tiedot. Kela ei kuitenkaan muodosta hakemusasiakirjaa, jos maksaja antaa hakemustiedot korvaavalla ilmoituksella täsmälleen samanlaisina uudestaan.

Toistaiseksi tulorekisterin palkkatietoilmoituksella ei voi hakea Kelan työnantajan sairauspäivärahaa silloin, kun sairausajan palkkaa maksetaan palkkaturvana. Sairauspäivärahaa ei näissä tilanteissa makseta työnantajalle vaan ELY-keskukselle.

Jos hakemus ei ole muodollisesti oikein, Kela ei muodosta hakemusasiakirjaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos maksutiedon tyyppi on Kela, päivärahahakemus (koodiarvo 1), mutta poissaolon syynä on osittainen hoitovapaa (poissaolon koodiarvo 7) tai maksajan tunniste on jokin muu kuin Y-tunnus tai henkilötunnus.    

Kelan vastaanottama muodollisesti oikea hakemus ja siihen liittyvät mahdolliset muodollisesti oikeat korvaavat ja mitätöidyt ilmoitukset näytetään Kelan asiointipalvelussa pdf-muodossa sekä tulonsaajalle että työnantajalle.  

Maksutiedon tyypiksi voi valita Kela, päivärahahakemus, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Maksajalla on Y-tunnus.
• Tulonsaajalla on suomalainen henkilötunnus.
• Sisällöllisen yhteyshenkilön sähköpostiosoite on ilmoitettu.
• Palvelussuhteen voimassaolon alkupäivä on annettu.
• Poissaoloaika sisältyy palvelussuhteen aikaan.
• Palkkauksen muoto on ilmoitettu.
• Ammattiluokan ja nimikkeistön tyyppi Tilastokeskuksen ammattiluokitus on ilmoitettu. Jos maksaja ilmoittaa ammattiluokan ja nimikkeistön tyypin Kevan nimikkeistön mukaisena, myös vapaamuotoinen ammattinimike on ilmoitettava.
• Ammattiluokan ja nimikkeen tunniste on ilmoitettu.
• Työnantajalla on oikeus saada sairauspäiväraha, kuntoutusraha, raskausraha, tai vanhempainraha taikka erityisraskausraha työ- tai virkaehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella.
• Palkallisen poissaolon ajanjakso on ilmoitettu ja ajanjaksolle on ilmoitettu vähintään yksi seuraavista palkallisen poissaolon syykoodeista:
  • sairaus = sairauspäivärahan hakemus
  • kuntoutus = kuntoutusrahan hakemus
  • vanhempainraha = raskausrahan tai vanhempainrahan hakemus (ennen 1.8.2022 alkaneet vapaat: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan hakemus)
  • erityisraskausvapaa = erityisraskausrahan hakemus (ennen 1.8.2022 alkaneet vapaat: erityisäitiysrahan hakemus)
• Mikään poissaolojakso ei saa olla päällekkäin toisen poissaolojakson kanssa.
• Lisäksi työnantaja on ilmoittanut Kelaan:
  • suostumuksen sähköisen päätöksen vastaanottamisesta
• työnantajan tilinumeron etuuden maksua varten.

Jos poissaolon ajalta maksetaan täydennyspalkkaa, päivärahaa ei voi hakea.

Maksutiedon tyypiksi voi valita Kela, perhevapaakorvaus, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Maksajalla on Y-tunnus.
• Tulonsaaja on nainen.
• Tulonsaajalla on suomalainen henkilötunnus.
• Sisällöllisen yhteyshenkilön sähköpostiosoite on ilmoitettu.
• Poissaolon ajanjakso on ilmoitettu ja ajanjaksolle on ilmoitettu seuraava poissaolon syykoodi:
  • vanhempainvapaa = perhevapaakorvauksen hakemus (myös ennen 1.8.2022 alkanut äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa)
• Tulonsaajalle on aikaisemmin ilmoitettu palkallinen äitiysvapaa tai samalla ilmoituksella ilmoitettu palkallinen raskausvapaa tai adoptiovanhemman vanhempainvapaa vähintään 30 päivän ajalta.
• Palvelussuhteen tyyppi tai osa-aikaisuuden prosentti on ilmoitettu.
• Tulonsaajan palvelussuhteen voimassaolo on ilmoitettu vähintään 1 vuoden mittaiseksi ja se on jatkunut vähintään 3 kuukautta ennen raskausrahakauden tai adoptiovanhemman vanhempainrahakauden alkamista.  
• Lisäksi työnantaja on ilmoittanut Kelaan:
  • suostumuksen sähköisen päätöksen vastaanottamisesta
  • työnantajan tilinumeron perhevapaakorvauksen maksamista varten.

Perhevapaakorvaus on kertakorvaus, ja sen voi saada vain silloin, kun työnantaja on maksanut työntekijälleen työ- tai virkaehtosopimukseen taikka työsopimukseen perustuen palkkaa raskauden tai adoption perusteella raskausrahakauden tai adoptiovanhemman vanhempainrahakauden aikana vähintään kuukauden ajalta. Maksettu palkka voi olla myös täydennyspalkkaa. Katso tarkemmin esimerkki 17. Perhevapaakorvausta haetaan vain kerran esimerkiksi siinä vaiheessa, kun palkkaa on maksettu vähintään 30 päivältä tai siinä vaiheessa, kun maksetaan palkallisen raskausvapaan tai palkallisen adoptiovanhemman vanhempainvapaan viimeinen erä. Katso tarkemmin esimerkki 16.

Poissaolojaksosta voi antaa korvaushakemustiedot (maksutiedon tyypin) vain kerran. Jos sama poissaolojakso ilmoitetaan myös myöhemmillä ilmoituksilla, ei korvaushakemustietoja anneta enää uudestaan. Jos poissaolojaksoa tai sen korvaushakemustietoja täytyy korjata, annetaan oikeat tiedot korvaavalla ilmoituksella. Maksaja korjaa sitä palkkatietoilmoitusta, jossa korvaushakemustiedot on alun perin ilmoitettu.

5.2 Kelan päätös työnantajalle, jolla on Y-tunnus

Kun työnantaja hakee tulorekisterin kautta etuuksia, Kela antaa päätökset sähköisesti. Työnantaja, jolla on Y-tunnus, voi ilmoittaa suostumuksen sähköisten päätösten vastaanottamisesta Kelan asiointipalvelussa. Suostumus on voimassa, kunnes se peruutetaan. Suostumus koskee kaikkia työnantajalle annettavia päivärahapäätöksiä ja niihin liittyviä takaisinperinnän päätöksiä, vaikka etuuksia haettaisiin muuta kautta kuin tulorekisteristä.

Kela ilmoittaa sähköpostilla, kun vähintään yksi sähköinen päätös on luettavissa Kelan asiointipalvelussa. Asiakaskirjeet Kela lähettää edelleen postitse, esimerkiksi lisäselvityspyynnöt ja kuulemiskirjeet, kuten suostumuksen päätöksen oikaisuun. Nämä kirjeet Kela postittaa pääsääntöisesti yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) saatavaan työnantajan osoitteeseen.

5.3 Kelan päätös työnantajana toimivalle henkilölle

Kun henkilö toimii työnantajana, Kela postittaa päätökset työnantajalle maksettavista etuuksista henkilön yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) mukaiseen osoitteeseen.

5.4 Maksun viitenumero -tiedon ja Maksun tarkenne -tiedon käsittely

Kelan korvaushakemukseen liittyvä viitenumero voi olla enintään 20 merkkiä ja saa sisältää vain numeroita.

Kelan korvaushakemukseen liittyvä tarkenne voi olla enintään 29 merkkiä. Tarkenne saa sisältää numeroita, kirjaimia ja yleisimpiä erikoismerkkejä (esimerkiksi - _ & + /).

Kelan korvaushakemukseen liittyvä tarkenne on vaihtoehtoinen tieto viitenumerolle.

Jos samassa etuusratkaisussa käytetään usealta tulorekisterin palkkatietoilmoitukselta muodostettuja hakemuksia ja näissä on ilmoitettu eri Maksun tarkenne- tai Maksun viitenumero-tietoja, Kela käyttää niistä vain myöhäisimmältä aikajaksolta annetun tiedon (Maksun tarkenne tai Maksun viitenumero). 

5.5 Päivärahan maksaminen työnantajalle

Kela käsittelee muodollisesti oikeat hakemukset (ks. kohta 5.1).

Kela maksaa päivärahan työnantajan pankkitilille. Työnantaja voi ilmoittaa tilinumeron Kelan asiointipalvelussa.

Työnantajana toimivan henkilön tulee ilmoittaa päivärahan maksussa käytettävä pankkitili Kelaan paperilomakkeella, kunnes Kelan sähköiseen palveluun on toteutettu työnantajana toimivaa henkilöä koskevat muutokset.

5.6 Korvaushakemuksen lisätiedot

Korvaushakemuksen lisätietoihin voi kirjoittaa vapaamuotoisen tekstin, joka sisältyy Kelan päivärahahakemukseen. Teksti voi olla enintään 850 merkin pituinen.

6 Poissaolotietojen korjaaminen

6.1 Poissaolojen ilmoitusjakson korjaaminen

Jos maksaja on ilmoittanut virheellisen poissaolojen ilmoitusjakson, tiedon voi korjata eri tavoin riippuen siitä, onko poissaolojaksolle ilmoitettu maksutiedon tyyppi.

A) Poissaolojaksolle on ilmoitettu maksutiedon tyyppi:

• Maksaja antaa korvaavan ilmoituksen, jossa poissaolojen ilmoitusjakso korjataan oikeaksi ja annetaan uudelleen poissaolojaksot sekä muut aiemmin oikein olleet tiedot.

B) Poissaolojaksolle ei ole ilmoitettu maksutiedon tyyppiä, joten tiedon voi korjata kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

• Maksaja antaa korvaavan ilmoituksen, jossa poissaolojen ilmoitusjakso korjataan oikeaksi ja annetaan uudelleen poissaolojaksot sekä muut aiemmin oikein olleet tiedot.
• Maksaja ei anna korvaavaa ilmoitusta, vaan ilmoittaa seuraavalla uudella ilmoituksella poissaolojen ilmoitusjakson siten, että se sisältää ne päivät, joilta poissaolotiedot oli aikaisemmalla ilmoituksella annettu väärin. Uuden ilmoituksen poissaolojen ilmoitusjakso voi olla eripituinen kuin edellisen ilmoituksen (katso esimerkki 21). Jos sama aika on ilmoitettu poissaolojen ilmoitusjaksona usealla palkkatietoilmoituksella, tiedon käyttäjät hyödyntäjät vain uusinta ilmoitusta.

Tietojen korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

6.2 Poissaolojakson korjaaminen

6.2.1 Poissaolojakso on aiheeton

Jos poissaolojakso on ilmoitettu kokonaan virheellisenä, maksaja korjaa tiedot korvaavalla ilmoituksella. Korvaavassa ilmoituksessa annetaan muutoin samat tiedot, mutta poissaolojakso, poissaolon syy ja mahdolliset Kelan korvaushakemustiedot jätetään kokonaan antamatta. 

6.2.2 Poissaolojakson alkupäivä on virheellinen

Jos poissaolojakson alkupäivä on ilmoitettu virheellisenä, maksaja korjaa tiedot korvaavalla ilmoituksella, jossa ilmoitetaan muutoin samat tiedot, mutta alkupäivä korjataan oikeaksi.

6.2.3 Poissaolojakson loppupäivä on liian myöhäinen

Jos poissaolojakson loppupäivä on ilmoitettu virheellisenä siten, että oikea loppupäivä on aikaisempi kuin ilmoituksella on annettu, maksaja korjaa tiedot korvaavalla ilmoituksella. Korvaavassa ilmoituksessa annetaan muutoin samat tiedot, mutta loppupäivä korjataan oikeaksi.

6.2.4 Poissaolojakson loppupäivä on liian aikainen

Jos poissaolojakson loppupäivä on ilmoitettu virheellisenä siten, että oikea loppupäivä on myöhempi kuin ilmoituksella on annettu, maksaja korjaa tiedot korvaavalla ilmoituksella. Korvaavassa ilmoituksessa annetaan muutoin samat tiedot, mutta loppupäivä korjataan oikeaksi. Jos aikaisemmin ilmoitettu poissaolo on jatkunut ilmoitusjakson jälkeen, poissaolon voi ilmoittaa seuraavalla ilmoituksella (uusi ilmoitus).

6.3 Poissaolon syyn korjaaminen

Poissaolon syy pitää korjata, jos poissaolon peruste on ilmoitettu väärin. Yhdellä poissaololla voi olla vain yksi syy, ja saman poissaoloajan voi ilmoittaa vain yhdellä poissaolon syyllä. Jos tulonsaaja on poissa työstä useasta syystä tai poissaolon aikana ilmenee uusia syitä poissaololle, tulorekisteriin ilmoitetaan se syy, jonka perusteella palkkaa ensisijaisesti maksetaan.

Tieto on korjattava esimerkiksi silloin, jos sairauspoissaolona ilmoitettu poissaolo onkin aiheutunut työtapaturmasta tai tulonsaajan vuosiloman aikaa muutetaan sairastumisen, tapaturman tai synnytyksen vuoksi ja tieto tulee ilmi vasta ilmoituksen lähettämisen jälkeen.

6.4 ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivän korjaaminen

Jos päivämäärä on ilmoitettu väärin, maksajan pitää korjata se tulorekisteriin mahdollisimman pian, jotta Kela ei maksa päivärahaa tulonsaajalle itselleen työnantajan palkanmaksun ajalta eikä tulonsaaja joudu aiheettomasti odottamaan päivärahan maksua.

Jos ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” päivämääräksi on ilmoitettu liian aikainen päivämäärä (Kela on maksanut päivärahan tulonsaajalle tai toiselle työnantajalle), maksaja voi korjata virheen jollakin seuraavista tavoista:

• Päivämäärä korjataan heti korvaavalla ilmoituksella.
• Poissaoloajan palkka ilmoitetaan heti koko puuttuvalta ajalta uudella ilmoituksella, jolloin ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivämäärää ei ilmoiteta lainkaan.
• Oikea päivämäärä ilmoitetaan heti uudella ilmoituksella ja samalla ilmoitetaan osa poissaoloajan palkasta.

Jos ilmoitus saadaan Kelaan ennen kuin päiväraha on virheellisen tiedon perusteella maksettu aiheettomasti tulonsaajalle tai toiselle työnantajalle, Kela tarkistaa päätöksen ja antaa maksusta uuden päätöksen. Jos ilmoitus saadaan sen jälkeen, kun päiväraha on maksettu, päivärahan maksamista koskeva päätös on oikaistavissa vain tulonsaajan tai mahdollisen työnantajan luvalla tai päätökseen on haettava oikaisua muutoksenhakuasteelta.

Jos ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivämääräksi on ilmoitettu liian myöhäinen päivämäärä (Kela ei ole maksanut päivärahaa kenellekään), maksaja voi korjata virheen jollakin seuraavista tavoista:

• Poissaoloajan palkka ilmoitetaan heti koko puuttuvalta ajalta uudella ilmoituksella, jolloin ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivämäärää ei ilmoiteta lainkaan.
• Oikea päivämäärä ilmoitetaan heti uudella ilmoituksella ja samalla ilmoitetaan osa poissaoloajan palkasta.

Liian aikaiseksi ilmoitettua päivämäärää ei korjata korvaavalla ilmoituksella, koska puuttuvat palkat on aina ilmoitettava uudella ilmoituksella. Aiemmin liian aikaiseksi ilmoitettua ”Poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivämäärää ei siis tarvitse korjata korvaavalla ilmoituksella, jos palkkatiedot on jo ilmoitettu ”poissaolo jatkuu, mihin asti” -päivään asti.

6.5 Kela-hakemuksen korjaaminen

Jos työnantaja hakee tulorekisterin palkkatietoilmoituksella Kelasta sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys tai vanhempainpäivärahaa, erityisäitiysrahaa, kuntoutusrahaa tai perhevapaakorvausta ja ilmoituksen lähettämisen jälkeen käy ilmi, että hakemuksesta puuttuu tietoja tai jokin hakemukseen käytettävä tieto on virheellinen, työnantajan on korjattava tiedot korvaavalla ilmoituksella.

Jos Kela havaitsee hakemuksen tiedoissa virheen tai ristiriitaisen tiedon, Kela lähettää virheen kuvauksen sähköpostilla ilmoituksessa annettuun yhteyshenkilön sähköpostiosoitteeseen. Jos sähköpostiosoitetta ei ole ilmoituksessa, Kela ottaa yhteyttä työnantajan edustajaan YTJ-palveluun ilmoitettujen yhteystietojen avulla.

Päivärahoja koskeva hakemus on muodollisesti virheellinen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Palkallisen poissaolon syy on muu kuin sairaus, kuntoutus, vanhempainvapaa taikka erityisraskausvapaa.
• Samalle aikajaksolle on ilmoitettu useita poissaolon syitä.
• Sama aikajakso sisältyy sekä palkattomaan että palkalliseen poissaoloon samalla tai eri syyllä.

Kelassa muodostetaan hakemustiedoista pdf-asiakirja, jossa on maksajan ilmoitusviite ja versionumero. Jos työnantaja poistaa hakemustiedot joko mitätöimällä alkuperäisen ilmoituksen tai antamalla korvaavan ilmoituksen, jolta hakemustiedot on poistettu, Kelassa muodostetaan  mitätöivästä tai korvaavasta ilmoituksesta uusi pdf-asiakirja.

Muodostettu pdf-asiakirja käsitellään hakemuksena. Asiakirja näytetään Kelan asiointipalveluissa sekä tulonsaajalle että työnantajalle.