Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Antopäivä
4.12.2020
Diaarinumero
VH/7642/05.00.00/2020
Voimassaolo
1.1.2021 - 19.4.2021

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla eri luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamista tulorekisteriin.

Maksetut suoritukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin vähintään yhteissummana (ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa suoritukset pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 2). Rahapalkkojen ilmoitustavasta riippumatta luontoisedut ja verovapaat kustannusten korvaukset on aina ilmoitettava erikseen omina tulolajeinaan.

Ohjeen esimerkeissä kuvataan tietojen ilmoittamista sekä yhteissummana että eritellysti. Esimerkeissä ei esitetä kaikkia pakollisesti annettavia tietoja, vaan ainoastaan luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamisessa tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi ennakonpidätyksen ilmoittamista ei ohjeisteta erikseen, paitsi luvussa 1.6. Esimerkeissä käytetyt rahasummat ovat esimerkinomaisia ja sosiaalivakuutusmaksujen suuruus, ennakonpidätysprosentti sekä verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismäärät on tarkistettava vuosittain. Ennakonpidätys määräytyy saajakohtaisen ennakonpidätysprosentin perusteella.

Ohjeessa kuvataan ilmoittamista kotimaisissa tilanteissa. Tulorekisteriin ilmoittamista kansainvälisissä tilanteissa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Ilmoitettujen luontoisetujen ja kustannusten korvausten korjaamista on kuvattu ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset -nimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty:

  • muutettu työsuhdematkalippuedun ohjeistusta vastaamaan vuoden 2021 alussa voimaan tulevaa muutosta
  • lisätty uusi luku polkupyöräedun ilmoittamisesta
  • lisätty uusi luku asuntolainan korkoedun ilmoittamisesta
  • tarkennettu ravintoedun ilmoittamista, kun edusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa
  • tarkennettu ateriakorvauksen ilmoittamisen ohjeistusta, kun maksettu korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen enimmäismäärän
  • tarkennettu ilmoittamisen ohjausta, kun päiväraha ja ateriakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein
  • tarkennettu veronalaisen muuttokorvauksen ilmoittamista
  • tehty muita pienempiä tarkennuksia.

1 Luontoisedut

Luontoisetu on työstä saatava vastike, jonka työntekijä saa työnantajalta muuna kuin rahana. Luontoisetu on veronalaista palkkatuloa, josta edun antaneen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut.

Jos työnantaja ei maksa työntekijälle lainkaan rahapalkkaa, luontoisedusta ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Jos työntekijälle ei ole maksettu rahapalkkaa, joka riittäisi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen, työnantaja voi pidättää nämä työntekijän vakuutusmaksut myöhempien palkanmaksujen yhteydessä laissa säädetyissä aikarajoissa. Työnantaja ilmoittaa nämä maksut tulorekisteriin kohdissa Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja Työntekijän työeläkevakuutusmaksu sen maksupäivän ilmoituksella, jolloin ne on työntekijältä pidätetty. Jos työntekijältä ei edellä kuvatussa tilanteessa peritä työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja myöhemmän palkanmaksun yhteydessä, työnantajan maksamat työntekijämaksut ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella työntekijälle maksettuna muuna luontoisetuna, katso tarkemmin luku 1.3. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan tulorekisteriin vain, jos se on toimitettu.

Luontoisetuja koskevat tiedot on annettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta kuitenkin maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetua koskevat tiedot antaa myös ilmoittamalla luontoisetu sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä.

Esimerkki 1: Jos joulukuulta kertynyttä rahapalkkaa maksetaan osaksi tai kokonaan tammikuun aikana, voidaan joulukuun luontoisetu ilmoittaa tammikuun tuloksi. Tällöin määräaika luontoisedun ilmoittamiselle on helmikuun 5. päivä.

Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin ja maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä.

Jos työntekijälle maksetaan palkkaa kahden viikon jaksoissa, halutessaan suorituksen maksaja voi ilmoittaa edun kahdesti kuussa jakamalla verotusarvon saman kuukauden kahdelle eri palkanmaksukaudelle. Suosituksena kuitenkin on, että luontoisetu ilmoitetaan vain kerran kuukaudessa. Luontoisetujen ilmoittamisen määräaikoja kuvataan tarkemmin luvussa 1.5.

Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu. Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota.

Verohallinto vahvistaa päätöksellään vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Päätös on osoitteessa vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset > Verohallinnon päätös vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Jos edun verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamalla päätöksellä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan edun hankinnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia.

1.1 Luontoisedut, jotka ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan

Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu, polkupyöräetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan.

1.1.1 Autoetu

Työntekijälle muodostuu autoetu, kun työnantaja antaa työntekijän tai tämän perheen käyttöön omistamansa tai hallitsemansa auton, jonka yksityiskäyttö on sallittu.

Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin autoedun määrän tulolajilla Autoetu (304). Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2). Autoedun lisäksi työnantajan pitää ilmoittaa Autoedun tyyppi -tietona se, onko kyseessä käyttöetu vai vapaa autoetu. Käyttöetu on kyseessä silloin, kun työntekijä maksaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Vapaasta autoedusta on kyse silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin tieto Auton ikäryhmästä. Arvolistalta valitaan A, B, C tai U. Luontoisetuautot on jaettu kolmeen ikäryhmään (A, B ja C) auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Käyttöönottovuotena pidetään vuotta, jolloin auton ensirekisteröinti on tehty. Autot kuuluvat kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana ikäryhmään A, kolmen seuraavan vuoden aikana ikäryhmään B ja tämän jälkeen ikäryhmään C. Arvo U tarkoittaa ulkomailla käytössä olevaa ja sieltä saatua autoetua. Käyttöönottovuodella ei tällöin ole merkitystä.

Jos työntekijän autoedun käyttökustannukset lasketaan kilometrikohtaisena arvona kuukausikohtaisen arvon sijaan, työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton kilometrimäärä -tieto. Kohtaan merkitään työsuhdeautolla yksityiskäytössä ajettujen kilometrien määrä. Verohallinnon päätöksen mukaan työnantaja voi ilmoittaa kilometrimäärän palkkakausittain tai vaihtoehtoisesti viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella. Jos työnantaja saa autoedun kilometrimäärän tietoonsa vasta edun saamiskuukauden jälkeen, annettua ilmoitusta on korjattava.

Esimerkki 2: Työntekijä on saanut tammikuussa käyttöönsä vapaan autoedun, joka on laskettu Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti ja jonka kuukausiarvo on 750 euroa. Autoedun määrä ilmoitetaan tammikuulta:

Esimerkki 2.
ILMOITETTAVAT TIEDOT  euroa

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Vapaa autoetu

Auton ikäryhmä: A

750.00

Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Tällöin työntekijä käytännössä maksaa omavastuun, ja tämä autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa alempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus käsitellään työntekijän veronalaisena luontoisetuna. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin luontoisedun verotusarvon tulolajilla Autoetu (304) ja työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrän tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401).

Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työnantaja on perinyt työntekijältä luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Vaikka työnantaja olisi perinyt autoedusta sen verotusarvoa suuremman korvauksen, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan autoedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä.

Työntekijältä peritty omavastuuosuus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401).  Edun verotettava arvo ilmoitetaan tällöinkin täysimääräisenä tulolajilla Autoetu (304), eikä siitä vähennetä perityn korvauksen määrää. Autoedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin autoetu, vaikka työnantaja perisi korvauksen autoedun ilmoittamista edeltävän palkanmaksukauden aikana tai vasta sen jälkeen.

Esimerkki 3: Työntekijä on tammikuussa saanut käyttöönsä käyttöetuauton, jonka kuukausikohtainen arvo on 350 euroa. Suorituksen maksaja perii työntekijän nettopalkasta 100 euron omavastuuosuuden. Autoedun määrän ja omavastuuosuuden erotus on työntekijän veronalaisen autoedun määrä.

Esimerkki 3.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: A

350.00

401 Autoedusta peritty korvaus

100.00

1.1.2 Työsuhdematkalippuetu

Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus on luontoisetua, ja se katsotaan palkaksi. Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon asti. Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa. Työnantajan on aina ilmoitettava työsuhdematkalippuetu tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että verotettavaa etua ei muodostu.

Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälleen kustantamansa julkisen liikenteen henkilökohtaisen lipun verovapaan osan tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342). Tiedot on eriteltävä, koska ne vaikuttavat määrään, jonka työntekijä voi vähentää verotuksessa kodin ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainittuina tulolajeina. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat tulorekisteriin yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2).

Työsuhdematkalipun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen. Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Palkaksi katsottu osuus on ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Verovapaasta osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Euromääräiset rajat ovat verovuosikohtaisia. Työnantaja laskee ja ilmoittaa kuukausittain edun verovapaan ja veronalaisen osan jäljempänä kuvatuin menettelyin ja poikkeuksin. Jos työnantaja sen sijaan, että antaisi matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, hankkii työntekijän käyttöön lipun, jonka voimassaoloaika ajoittuu kahdelle eri vuodelle, työnantaja jakaa hinnan näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa ja ilmoittaa tiedot vastaavasti palkkatietoilmoituksilla. Jos lippu on esimerkiksi voimassa 1.11.2021–31.3.2022, lipun hinnasta 2/5 on vuoden 2021 tuloa ja 3/5 vuoden 2022 tuloa. Hinnan osuudet ilmoitetaan vastaavasti vuosien 2021 ja 2022 palkkatietoilmoituksilla. Jos joulukuulta kertynyttä rahapalkkaa maksetaan tammikuussa, työnantaja voi ilmoittaa joulukuun luontoisedun tammikuun tuloksi, jolloin luontoisetu verotetaan tammikuusta alkavan verovuoden tulona. Tammikuun tuloksi ilmoitettu määrä otetaan huomioon, kun seurataan tammikuussa alkaneen verovuoden euromääräisiä rajoja.

Esimerkki 4: Työnantaja on hankkinut työntekijän käyttöön vuoden ajaksi 1 500 euron arvoisen työsuhdematkalipun, jonka voimassaoloaika on 1.6.2021–31.5.2022. Työnantaja ilmoittaa vuoden 2021 tulona 7/12 lipun hinnasta, 875 euroa, ja vuoden 2022 tulona 5/12 lipun hinnasta, 625 euroa.

Veronalaista luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tiedot työsuhdematkalipusta tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Maksaja ilmoittaa vuoden 2021 lipun seuraavasti:

Esimerkki 4.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

875.00

Jos työnantaja antaa työntekijälle matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, kuten työmatkaseteleitä, tai lipun, jota voi käyttää tiettyyn määrään matkoja ja joka on voimassa esimerkiksi vuoden ostopäivästä, etu katsotaan ja ilmoitetaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana lippu ostetaan. Ostohetki määrää myös lipun verovuoden.

Työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun samalta ajalta kertyneen palkan yhteydessä. Jos esimerkiksi työnantaja on antanut työsuhdematkalipun joulukuussa, mutta joulukuulta kertynyt palkka maksetaan työntekijälle vasta tammikuussa, työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun tammikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi ilmoittaa edun erikseen omalla ilmoituksellaan viimeistään helmikuun viidentenä päivänä. Maksupäiväksi on merkittävä tammikuun maksupäivä, esimerkiksi tammikuun viimeinen päivä. Etu katsotaan tällöin tulonsaajalle tammikuun tuloksi ja otetaan huomioon, kun seurataan tammikuussa alkaneen verovuoden euromääräisiä rajoja.

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan työsuhdematkalippuedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka aikana se annetaan. Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuetua 300 euroa helmikuussa, ilmoitetaan tieto helmikuun palkkatietoilmoituksella.  Jos kuitenkin helmikuulta kertynyt palkka maksetaan maaliskuussa, voidaan työsuhdematkalippuetu ilmoittaa samanaikaisesti maaliskuun palkanmaksun yhteydessä tai erikseen huhtikuun 5. päivänä. Jos työnantaja hankkii työntekijän käyttöön lipun, jonka voimassaoloaika ajoittuu kahdelle eri vuodelle, työnantajan on jaettava lipun hinta näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa ja ilmoitettava tiedot vastaavasti palkkatietoilmoituksilla, vaikka verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsiteltäisikään palkanlaskentajärjestelmässä.

Esimerkki 5: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Veronalaista luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin 300 euroa tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341).

Esimerkki 5.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

300.00

Esimerkki 6: Työnantaja on antanut tammikuussa työntekijälle 3 800 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työsuhdematkalippu on veronalaista tuloa siltä osin kuin edun arvon ylittää 3 400 euroa, joten veronalaista luontoisetua syntyy 400 euroa (palkaksi katsottu osuus). Työntekijä saa verovapaata etua 3 400 euroa.

Esimerkki 6.
ILMOITETTAVAT TIEDOT  euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

3400.00

342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus

400.00

Esimerkki 7: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342) 1 600 euroa (5 000 – 3 400). Tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) työnantaja ilmoittaa 3 400 euroa.

Esimerkki 7.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

3400.00

342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus

1600.00

Työnantaja voi periä omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Peritty korvaus ilmoitetaan täysimääräisenä, vaikka se olisikin suurempi kuin palkaksi katsottu osuus. Peritty korvaus pitää vähentää palkaksi katsottavasta osuudesta. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki 8: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 1 200 euroa korvausta työsuhdematkalipusta. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (5000 – 3400 – 1200). Työntekijä saa verovapaata etua 3 400 euroa. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin:

Esimerkki 8.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

3400.00

342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus

400.00

415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus

1200.00

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki 9: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.

Esimerkki 9.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

500.00

415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus

500.00

Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa. Työnantajan antama polkupyöräetu vähentää siten työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää.

Esimerkki 10: Työnantaja on antanut työntekijälle 4 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun ja 1 000 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta työsuhdematkalipun eikä polkupyöräedun arvosta. Annettu polkupyöräetu alentaa työsuhdematkalipun verovapaata määrää 1 000 eurolla. Veronalaista työsuhdematkalippuetua ja palkkaa on 1 600 euroa. Työntekijä saa verovapaata työsuhdematkalippuetua 2 400 euroa ja verovapaata polkupyöräetua 1 000 euroa.

Esimerkki 10.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

2400.00

342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus

1600.00

363 Polkupyöräedun verovapaa osuus

1000.00

Työsuhdematkalipussa veronalaisen ja verovapaan edun määrä arvioidaan koko vuoden ajalta, toisin kuin muissa luontoiseduissa, joiden määrä arvioidaan kuukauden ajalta. Jos työsuhdematkalippu annetaan kerran vuodessa, esimerkiksi vuoden alussa ja korvausta peritään säännöllisesti koko vuosi, käytännössä vuoden alussa henkilölle muodostuisi veronalainen etu, koska maksaja ei ole vielä ehtinyt periä kuin ensimmäisen kuukauden korvauksen edusta. Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia edellä kuvatussa tilanteessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen, jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa.

Esimerkki 11: Työnantaja antaa 4 200 euron arvoisen työsuhdematkalipun vuoden alussa. Työnantaja perii lipusta 100 euroa kuukaudessa. Perityn korvauksen määrä on siten 1 200 euroa vuodessa. Käytännössä vuoden lopussa ei muodostuisi palkaksi katsottavaa osuutta. Sen sijaan vuoden alussa palkkaa muodostuisi, koska korvausta ei ole ehditty periä työntekijältä.

Henkilön saaman verovapaan edun määrä on  3 000 euroa koko vuoden aikana. Maksaja ilmoittaa tiedot kuukausittain seuraavasti:

Esimerkki 11.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus

250.00

415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus

100.00

Jos työsuhdematkalippuetu on annettu vuoden alussa koko vuodeksi ja työsuhde päättyy kesken vuotta, maksajan on korjattava antamansa ilmoitukset. Tällöin työsuhdematkalippuetua on vain se osuus, joka kohdistuu työssäoloaikaan. Loppuosa työsuhdematkalipun arvosta on palkkaa, ellei työnantaja peri siitä korvausta. Lippu on korjattava palkaksi käyttäen palkan tulolajeja viimeistään viimeiselle palkanmaksukuukaudelle.

1.1.3 Polkupyöräetu

Polkupyöräetu muodostuu, kun työnantaja antaa polkupyörän työntekijän yksityiskäyttöön. Pyörä voi olla työnantajan omistama tai hankittu leasingsopimuksella. Polkupyöräedusta on kyse myös silloin, jos työnantaja muulla vastaavalla tavalla järjestää työntekijälle mahdollisuuden käyttää polkupyörää vapaa-ajallaan.

Polkupyöräedusta 1 200 euroa vuodessa on verovapaata tuloa, ja loput veronalaista luontoisetua. Jos työntekijä saa sekä polkupyöräedun että työsuhdematkalipun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa, eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.

Polkupyöräedun arvo määräytyy käyvän arvon mukaan. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Polkupyöräedun määrän laskeminen on kuvattu Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa ja Verohallinnon päätöksessä verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.  

Polkupyöräetu on aina ilmoitettava palkkatietoilmoituksella, myös silloin kun verotettavaa etua ei muodostu.

Esimerkki 12: Työnantaja on antanut työntekijälle 600 euron arvoisen polkupyöräedun. Veronalaista luontoisetua ei synny.

Esimerkki 12.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

363 Polkupyöräedun verovapaa osuus

600.00

Verovapaa polkupyöräetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata polkupyöräetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan polkupyöräedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka aikana se annetaan. Sitä vastoin palkaksi katsottu osuus polkupyöräedusta ilmoitetaan niiltä kuukausilta, kun etu on ollut työntekijän käytettävissä. Polkupyöräedun palkaksi katsottava osuus ja verovapaa osuus on eriteltävä, koska ne vaikuttavat työntekijän kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyskelpoisuuteen.

Esimerkki 13: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 500 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta edun arvosta. Polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko vuoden. Koska polkupyöräetu on veronalaista siltä osin kuin edun arvon ylittää 1 200 euroa vuodessa, veronalaista luontoisetua syntyy 300 euroa. Työnantaja ilmoittaa kuukausittain palkaksi katsottavana määränä 25 euroa ja verovapaana polkupyöräedun määränä 100 euroa: 

Esimerkki 13.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

363 Polkupyöräedun verovapaa osuus

100.00

364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus

25.00

Polkupyöräedun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista samalla tavalla kuin työsuhdematkalipun ilmoittaminen, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.

Esimerkki 14: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 800 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 1 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (1800 – 1200 – 200).

Esimerkki 14.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

363 Polkupyöräedun verovapaa osuus

1200.00

364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus

400.00

420 Polkupyöräedusta peritty korvaus

200.00

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus polkupyöräedun verovapaasta osuudesta. Polkupyöräedun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki 15: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 400 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 600 euroa.

Esimerkki 15.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

363 Polkupyöräedun verovapaa osuus

600.00

420 Polkupyöräedun peritty korvaus

400.00

1.1.4 Asuntolainan korkoetu

Asuntolainan korkoetu muodostuu, kun työnantaja perii työntekijälle myöntämästään asuntolainasta vuotuista korkoa, joka on alempi kuin yleisesti markkinoilla käytössä oleva viitekorko. Viitekorolla tarkoitetaan 1, 3, 6 ja 12 kuukauden euriborkorkoa tai muuta viitekorkoa, jota pankki käyttää yleisesti asiakkaidensa luotoissa, esimerkiksi pankin omaa primekorkoa. Tällaista korkoetua käsitellään verotuksessa palkkana.

Työnantaja ilmoittaa veronalaisen korkoedun määrän tulolajilla Asuntolainan korkoetu (302). Korkoetu on ennakonpidätyksen alainen, mutta siitä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

1.2 Luontoisedut, jotka voi ilmoittaa kahdella tavalla

Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa tietoja suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla. Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu, polkupyöräetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina eritellysti omina tulolajeinaan. Sen sijaan asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu voidaan ilmoittaa kahdella tavalla: joko yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317) tai vaihtoehtoisesti omina tulolajeinaan.

Jos työnantaja ilmoittaa asuntoedun, puhelinedun ja ravintoedun yhteissummana tulolajilla Muu luontoisetu (317), työnantajan pitää lisäksi eritellä, mitä luontoisetuja ilmoitettu yhteissumma sisältää. Tämä tehdään Edun tyyppi -tiedon avulla.

Jos työnantaja ilmoittaa Asuntoedun (301), Puhelinedun (330) ja Ravintoedun (334) omina erillisinä tulolajeinaan, kyseisiä etuja ei ilmoiteta Muu luontoisetu (317) -tulolajilla.

Vaikka maksaja ilmoittaisi edellä mainitut kolme luontoisetua (asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu) omina tulolajeinaan, rahapalkat voi silti ilmoittaa samalla palkkatietoilmoituksella kummalla tahansa tavalla, yhteissummana tai eritellysti.

Esimerkki 16: Työntekijän palkka on palkanmaksukaudelta 3 650 euroa. Palkka muodostuu 2 700 euron aikapalkasta, 300 euron ylityökorvauksista, 20 euron puhelinedusta sekä 630 euron asuntoedusta.

Työnantaja voi ilmoittaa rahapalkat (3 000 euroa) kahdella eri tavalla joko ilmoittamalla rahapalkat yhteissummana tai vaihtoehtoisesti antamalla rahapalkat eritellymmin täydentävillä tulolajeilla:

Esimerkki 16, taulukko 1/2.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO VAIHTOEHTOINEN TAPA
Ilmoitustapa 1  euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

3000.00

201 Aikapalkka

2700.00

 

 

235 Ylityökorvaus

300.00

Luontoisedut on eriteltävä antamalla niitä koskevat tiedot erillään rahapalkoista. Työnantaja ilmoittaa maksetut luontoisedut joko tulolajilla Muu luontoisetu, jolloin ilmoitetaan myös Edun tyyppi -tieto, tai ilmoittamalla Asuntoetu ja Puhelinetu omina tulolajeinaan.  

Esimerkki 16, taulukko 2/2.
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

650.00

330 Puhelinetu

20.00

 

 

301 Asuntoetu

630.00

1.2.1 Asuntoetu

Työntekijä saa asuntoedun, kun työnantaja antaa työntekijän käyttöön omistamansa tai hallitsemansa asunnon palvelussuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Jos asuntoedun arvoa on alennettu Verohallinnon päätöksen mukaisesti, ilmoitetaan tulorekisteriin alennettu arvo.

Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun erikseen Asuntoetu-tulolajilla (301) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää asuntoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Asuntoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

1.2.2 Puhelinetu

Työntekijä saa puhelinedun, kun työnantaja maksaa kustantamansa puhelinliittymän kulut myös työntekijän vapaa-ajan yksityiskäytöstä.

Työnantaja voi ilmoittaa puhelinedun erikseen Puhelinetu-tulolajilla (330) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää puhelinedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Puhelinetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

Jos puhelinedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan puhelinetu ilmoittaa sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi puhelinetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä. Näin ollen jos työntekijä on saanut puhelinedun työsuhteen alkaessa huhtikuun puolivälissä, mutta rahapalkka huhtikuun vajaan kuukauden työskentelystä maksetaan vasta toukokuun palkanmaksun yhteydessä, voi huhtikuun puhelinedun ilmoittaa samalla ilmoituksella huhtikuulta kertyneen rahapalkan kanssa toukokuussa tai erikseen palkanmaksua seuraavan kuukauden eli kesäkuun viidentenä päivänä.

Jos tulonsaajalla on pelkkä puhelinetu, voi puhelinedun ilmoittaa etukäteen tammikuun ilmoituksella koko vuodelta kerralla sen mukaisesti kuin etu on käsitelty palkanlaskennassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • puhelinetu ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen alaista, kuten YEL-vakuutetuilla osakkailla
  • henkilölle ei makseta mitään muuta tuloa eikä anneta muuta etua.

1.2.3 Ravintoetu

Työntekijä saa ravintoedun, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian käypää arvoa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella, kuten lounassetelillä, tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä, kuten maksukortilla tai mobiilisovelluksella, taikka järjestämällä työpaikkaruokailun. Ravintoedun toteutustavasta riippumatta ravintoedun määrä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin. Lue ravintoedun ilmoittamisen ja täsmäyttämisen ajankohdasta tarkemmin luvusta 1.5.

Työnantaja voi ilmoittaa ravintoedun erikseen Ravintoetu-tulolajilla (334) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Ravintoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun euromäärää ei tällöin ilmoiteta. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, Muu luontoisetu -tulolajia ei saa käyttää. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla.

Esimerkki 17: Työnantaja on antanut työntekijälle huhtikuussa 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä verotusarvon suuruisen korvauksen (7,50 euroa) ateriaa kohden. Työntekijä on käyttänyt lipukkeet huhtikuun aikana. Työnantaja ilmoittaa huhtikuun ravintoedun seuraavasti: 

Esimerkki 17.
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT euroa

334 Ravintoetu

Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä

 

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa pienemmän korvauksen, työnantajan on ilmoitettava ravintoetu joko käyttämällä Ravintoetu-tulolajia (334) tai käyttämällä Muu luontoisetu -tulolajia (317) ja antamalla tiedon Edun tyyppi: Ravintoetu. Peritty korvaus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407). Ravintoetuna ilmoitetaan ravintoedun verotusarvon määrä ja perittynä korvauksena työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä. Vaikka työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää, työnantaja ilmoittaa edun arvon täysimääräisenä eikä vähennä perityn korvauksen määrää ravintoedun määrästä tietoja ilmoittaessaan.

Esimerkki 18: Työnantaja on antanut työntekijälle 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä 2 euroa korvausta ateriaa kohden, eli yhteensä 40 euroa. Työnantaja ilmoittaa ravintoedun ja perityn korvauksen seuraavasti:

Esimerkki 18.
ERIKSEEN ILMOITETTAVAT TULOLAJIT

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

150.00

334 Ravintoetu

150.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

40.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

40.00

Luvussa 1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus on lisää esimerkkejä ravintoedusta peritystä korvauksesta.

Työharjoittelijalle tarjotun aterian ilmoittaminen tulorekisteriin vaihtelee sen mukaan, saako harjoittelija koulupäivinään oppilaitoksessaan ilmaisen ruoan. Työharjoittelulla tarkoitetaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua, työssäoppimisjaksoa tai koululaisten ja maahanmuuttajien työelämään tutustumisjaksoa (TET). Jos harjoittelija saa koulupäivinä ilmaisen ruoan oppilaitokselta, ei harjoitteluaikana saaduista aterioista synny verotettavaa etua, eikä saatua ateriaa ilmoiteta etuna tulorekisteriin. Jos oppilaitoksessa ei ole järjestetty ilmaista ruokailua, harjoittelupaikassa saadusta ateriasta muodostuu harjoittelijalle ansiotulona verotettava etu, joka ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316).  Saadun edun euromääränä ilmoitetaan aterian käypä arvo, ei ravintoedun verotusarvoa. Jos maksaja perii korvausta ateriasta, tulorekisteriin ilmoitetaan vain veronalainen osuus.  

Jos kyseessä on työnantajan maksama ateriatuki, tietoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Ateriatuki on kyseessä, kun työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua muutoin kuin antamalla työntekijöille luontoisetupäätöksessä tarkoitetun ravintoedun. Tyypillisesti työnantaja tekee ravintolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua tietyllä euromäärällä ateriaa kohden ja ravintola perii työntekijöiltä vastaavasti alemman hinnan. Jos tuen määrä ei ylitä ravintolan välillisiä kustannuksia, työntekijä ei saa veronalaista etua. Tällöin etua ei synny, vaikka työntekijän maksama hinta alittaa ravintoedun arvon, eikä tukea ilmoiteta tulorekisteriin.

1.3 Muut verotettavat luontoisedut

Tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitetaan työnantajan muuna kuin rahana antamien etujen, kuten asunto-, puhelin- ja ravintoedun yhteismäärä, ellei näitä ole ilmoitettu tulorekisteriin omina tulolajeinaan.

Muita tulolajilla ilmoitettavia luontoisetuja ovat esimerkiksi autotalli-, moottoripyörä- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu ja merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu. Merimiespalveluksessa saatuun luontoisetuun ja siitä mahdollisesti perittyyn korvaukseen pitää liittää lisätieto, että suoritus on maksettu merityötulona.

Työnantajan on ilmoitettava Muu luontoisetu (317) -tulolajin yhteydessä, mitä luontoisetuja maksettu summa sisältää. Tämä tehdään antamalla Edun tyyppi -tieto: Asuntoetu, Puhelinetu, Ravintoetu, Muut edut. Arvoja voi valita useita samalle summalle.

Jos luontoisetu ei poikkeuksellisesti olisikaan sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää. Vakuuttaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Esimerkki 19: Työnantaja on maksanut työntekijän puolesta tämän eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut, kun niiden periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä on 214,50 euroa ja työttömyysvakuutusmaksun määrä 42.00 euroa, eli vakuutusmaksujen yhteissumma on 256,50 euroa. Työnantajan maksamaa määrää ei pidetä työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena olevana työansiona.

Työnantaja ilmoittaa maksamansa määrän tulorekisteriin Muu luontoisetu -tulolajilla (317) ja liittää siihen Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei. Tulo on ainoastaan sairausvakuutusmaksun alainen. Lisäksi työnantaja ilmoittaa maksamansa työntekijämaksut tulolajeilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413) ja Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (414), jolloin maksu huomioidaan työntekijän verotuksessa vähennyksenä.

Esimerkki 19.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

256.50

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

214.50

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

42.00

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta eläke- tai vakuutusmaksut silloin, kun niiden periminen palkasta olisi vielä mahdollista, esimerkiksi sen vuoksi, että palkkaa edelleenkin maksetaan eikä laissa säädetty aikaraja ole vielä ylittynyt, on tämä pääsääntöisesti työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, josta maksetaan työeläkevakuutusmaksu. Tällöin tieto ilmoitetaan tulorekisteriin käyttäen Muu luontoisetu -tulolajia (317). Tulo on kaikkien vakuutusmaksujen alainen, joten Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ei tarvitse antaa.

1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Työnantaja voi periä työntekijän nettopalkasta omavastuuosuuden myös muista luontoiseduista kuin autoedusta ja työsuhdematkalipusta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).

Tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407) ilmoitetaan se osuus luontoisedun arvosta, joka peritään työntekijältä. Tulolajilla ilmoitetaan summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta. Luontoisedun arvo ilmoitetaan lisäksi täysimääräisenä omalla tulolajillaan. Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla ilmoitetaan työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.

Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu, vaikka korvaus perittäisiin etukäteen tai myöhemmin. Jos perittyä korvausta ei ilmoiteta samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetua, ilmoitukset jäävät sosiaalivakuuttajien näkökulmasta virheellisiksi, koska vakuutusmaksut perustuvat väärään summaan. Tämän vuoksi vakuuttajat tulevat myöhemmin pyytämään maksajaa korjaamaan ilmoituksen. 

Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Työsuhdematkalipusta peritty korvaus on kuitenkin ilmoitettava täysimääräisenä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota. Luontoisetu ilmoitetaan tällöinkin täydestä verotusarvostaan, eikä siitä vähennetä perittyä korvausta.

Esimerkki 20: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa. Työntekijä maksaa asuntoedusta 200 euroa. Lisäksi työntekijä saa puhelinedun 20 euroa. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.

Esimerkki 20.
Ilmoittamisen vähimmäistaso euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

670.00

301 Asuntoetu

650.00

 

 

330 Puhelinetu

20.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

200.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

200.00

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Tällöinkin on annettava tulolaji Ravintoetu (334), mutta euromäärän voi jättää tyhjäksi. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi -tietoa: Ravintoetu, koska kyseistä tulolajia käyttäen samalla ilmoituksella voidaan antaa myös muita luontoisetuja koskevia tietoja. Ravintoedun euromääräistä tietoa ei voi eritellä yhteismäärästä.

Esimerkki 21: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa sekä puhelinedun 20 euroa. Lisäksi työntekijä on saanut ravintoedun 200 euroa, jonka verotusarvoa vastaavan summan työnantaja on perinyt työntekijän nettopalkasta. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.  

Esimerkki 21.
Ilmoittamisen vähimmäistaso euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

670.00

301 Asuntoetu

650.00

 

 

330 Puhelinetu

20.00

334 Ravintoetu

Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa:Kyllä

 

334 Ravintoetu

Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä

 

Jos työnantaja perii työntekijältä vain osan ravintoedun verotusarvosta, ravintoedun määrä ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Ravintoetu (334) tai tulolajilla Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi: Ravintoetu. Työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää. Ravintoedusta peritty euromäärä ilmoitetaan tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).

Esimerkki 22: Työntekijä on saanut työnantajalta maksukortille ladattavan ravintoedun. Työnantaja lataa maksukortille 21 päivältä nimellisarvoltaan 10,40 euron suuruisen ravintoedun, yhteensä 218,40 euroa. Luontoisedun verotusarvo on 75 % nimellisarvosta eli  163,80 euroa (7,80 euroa / ateria). Työnantaja on perinyt työntekijän palkasta puolet antamastaan ravintoedusta eli 81,90 euroa.

Esimerkki 22.
Ilmoittamisen vähimmäistaso euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi:Ravintoetu

163.80

334 Ravintoetu

163.80

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

81.90

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

81.90

Jos tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitettu luontoisetu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen ja suorituksen maksaja on ilmoittanut tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää, vastaava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto on lisättävä myös Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajiin (407) siltä osin, kun peritty korvaus kohdistuu siihen osaan etua, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Vaikka tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, pitää maksajan vahvistaa ilmoituksella tiedot edellä kuvatulla tavalla. Näin tulorekisterin tiedon käyttäjät saavat oikeat tiedot.

Esimerkki 23: Työntekijän saama asuntoetu on 750 euroa, josta maksaja on perinyt korvausta 150 euroa. Asuntoedusta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi työnantaja antaa 180 eurolla etua, joka ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Maksaja on perinyt tästä edusta korvausta 30 euroa.

Esimerkki 23.
Ilmoittamisen vähimmäistaso euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

750.00

301 Asuntoetu

750.00

317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

180.00

 317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

180.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

150.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

150.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

30.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

30.00

Jos ilmoitetun luontoisedun määrässä on virhe, luontoisetu korjataan oikean suuruiseksi alkuperäisen käyttökuukauden ilmoitukseen. Luontoisetu ei voi olla perusteetonta etua, koska henkilöllä on ollut etu käytössään kyseisenä aikana. Tietyissä tilanteissa luontoisedun osuuden voi kuitenkin periä takaisin rahapalkasta. Tällöin työnantaja ilmoittaa perimänsä määrän luontoisedusta perittynä korvauksena. Luontoisetujen korjaamista kuvataan tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä kohdassa 4.10 Luontoisetu peritään takaisin.

1.5 Luontoisetujen ilmoittamisen määräaika ja nautintaperiaate

Ennen vuotta 2020 luontoisedut ilmoitettiin tulorekisteriin pääsääntöisesti nautintaperiaatteen mukaan, mikä tarkoittaa, että etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut työntekijän käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annettiin luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.

Vuodesta 2020 alkaen lähtökohtana on ollut edelleen se, että luontoisedut on ilmoitettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on nautintaperiaatteen mukaan ollut tulonsaajan käytettävissä. 

Vuodesta 2020 alkaen luontoisedun on voinut aina ilmoittaa viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä riippumatta siitä, missä vaiheessa kuukautta rahapalkka on maksettu.

Esimerkki 24: Marraskuulta kertynyt palkka maksetaan 15.11. Maksaja voi ilmoittaa marraskuun luontoisedun yhdessä rahapalkan kanssa tulorekisteriin viimeistään 20.11. tai erikseen viimeistään 5.12.

Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetu ilmoittaa myös sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu.

Esimerkki 25: Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa. Lisäksi hänellä on jatkuvina luontoisetuina asuntoetu, jonka arvo on 700 euroa, ja puhelinetu, jonka arvo on 20 euroa. Työntekijän kuukausipalkka maksetaan aina seuraavan kuun 25. päivänä, eli helmikuulta kertynyt rahapalkka maksetaan 25. maaliskuuta.

Työnantaja voi ilmoittaa helmikuun luontoisedut neljällä eri tavalla:

  • helmikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: tammikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.2. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 2.3.
  • erikseen helmikuun tuloksi viimeistään 5.3.
  • maaliskuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: helmikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.3. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 30.3. (esimerkki 25, taulukko 1)
  • erikseen maaliskuun tuloksi viimeistään 5.4. (esimerkki 25, taulukko 2).

Jos työnantaja ilmoittaa helmikuun luontoisedut maaliskuussa maksettavan helmikuun rahapalkan yhteydessä, hän ilmoittaa seuraavat tiedot:

Esimerkki 25, taulukko 1/2.
ILMOITETTAVAT TIEDOT

Maksupäivä: 25.3.20xx

Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

101 Palkka yhteissumma

Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx

2300.00

201 Aikapalkka

Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx

2300.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

720.00

301 Asuntoetu

 

700.00

 

 

330 Puhelinetu

20.00

402 Ennakonpidätys

720.00

402 Ennakonpidätys

720.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

215.93

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

215.93

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

42.28

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

42.28

Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta. Jos työnantaja ilmoittaa luontoisedut maaliskuun tuloksi erillään palkasta, maksupäiväksi on merkittävä maaliskuun päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä:

Esimerkki 25, taulukko 2/2.
ILMOITETTAVAT TIEDOT

Maksupäivä: 31.3.20xx

Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

720.00

301 Asuntoetu

 

700.00

 

 

330 Puhelinetu

20.00

Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan palkkaa useampana maksupäivänä, luontoisetu voidaan ilmoittaa viimeistään viidentenä päivänä viimeisen palkanmaksun jälkeen. Tässä tilanteessa ei ole merkitystä, kumpana kuukautena viimeinen palkanmaksu tapahtuu. Vaihtoehtoisesti luontoisetu on ilmoitettava viimeistä palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivänä.

Esimerkki 26: Työntekijälle maksetaan palkka kahden viikon välein. Ajalta 1.–15.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan heinäkuun lopussa 31.7. Ajalta 16.–31.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan 15. elokuuta. Työntekijällä on heinäkuun luontoisetuina autoetu, jonka arvo on 600 euroa, ja ravintoetu, jonka arvo on 150 euroa. Heinäkuun auto- ja ravintoetu voidaan ilmoittaa joko 31.7. tai 15.8. maksettavan palkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti heinäkuun luontoisedut voidaan ilmoittaa erillisellä ilmoituksella joko 5. päivänä elokuuta tai viimeistään 5. päivänä syyskuuta. Jos luontoisedut ilmoitetaan erikseen 5.9., maksupäiväksi on merkittävä elokuun maksupäivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä.

Esimerkki 26, taulukko 1/2.
ILMOITETTAVAT TIEDOT

Maksupäivä: 15.8.20xx

Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

101 Palkka yhteissumma

Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx

1700.00

201 Aikapalkka

Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx

1700.00

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: B

600.00

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: B

600.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

150.00

334 Ravintoetu

150.00

402 Ennakonpidätys

612.50

402 Ennakonpidätys

612.50

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

175.17

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

175.17

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

34.30

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

34.30

Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta:

Esimerkki 26, taulukko 2/2
ILMOITETTAVAT TIEDOT
Maksupäivä: 31.8.20xx

Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistaso

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: B

600.00

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: B

600.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

150.00

334 Ravintoetu

150.00

Jos työntekijän luontoisetu muuttuu, palkanlaskenta saattaa saada tiedon muutoksesta vasta palkanmaksun jälkeen. Jos tulorekisteriin ilmoitettu luontoisedun määrä on ollut virheellinen, annettu ilmoitus on korjattava.

Esimerkki 27: Työntekijällä on jatkuvina luontoisetuina auto- ja puhelinetu. Työntekijän palkkatietoilmoitus toukokuulta on annettu tulorekisteriin 20.5.2021 käyttäen laajempaa, täydentävää ilmoitustapaa eli erillisiä Autoetu- ja Puhelinetu-tulolajeja:

Esimerkki 27, taulukko 1/2.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

201 Aikapalkka

3280.00

304 Autoetu

Autoedun tyyppi:Käyttöetu

Auton ikäryhmä: A

450.00

330 Puhelinetu

20.00

402 Ennakonpidätys

630.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

268.12

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

52.22

Palkanlaskentaan tulee tieto 10.6.2021, että työntekijän luontoisetuauto on vaihtunut 1.5.2021 ja uuden luontoisetuauton arvo on 520 euroa. Toukokuulta annettua palkkatietoilmoitusta on korjattava samoin kuin toukokuun työnantajan erillisilmoitusta. Ennakonpidätys, työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ilmoitetaan sen suuruisina kuin ne on työntekijältä toukokuun palkanmaksussa peritty

Esimerkki 27, taulukko 2/2.
KORVAAVA ILMOITUS
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

201 Aikapalkka

3280.00

304 Autoetu

Autoedun tyyppi:Käyttöetu

Auton ikäryhmä:A

520.00

330 Puhelinetu

20.00

402 Ennakonpidätys

630.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

268.12

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

52.22

Toukokuulta perimättä jääneet työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu peritään ja työnantajamaksut maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä kesäkuussa. Seuraavassa palkanmaksussa korjataan myös ennakonpidätyksen määrä oikeaksi (ennakonpidätys toimitetaan summasta: aikapalkka 3280 + autoetu 520 + toukokuun autoedun korjaus 70). Korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvussa 4.10 Luontoisetu peritään takaisin. 

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos kuitenkin joulukuulta kertynyt palkka maksetaan tammikuussa, tiedot joulukuun ravintoedun määrästä voidaan ilmoittaa tammikuun ilmoituksella. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa.

1.6 Ennakonpidätyksen ilmoittaminen luontoiseduista

Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuperiaatteen mukaisesti. Vastaavasti ennakonpidätys ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin se on palkasta toimitettu. Jos työntekijän palkka koostuu pelkästään muuna kuin rahana annetusta edusta, kuten luontoisedusta, ei ennakonpidätystä voi  toimittaa eikä sen vuoksi myöskään ilmoittaa. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan vain silloin, kun se tosiasiassa peritään työntekijältä tai työntekijä maksaa työnantajalle ennakonpidätystä vastaavan summan.

Ennakonpidätys muusta kuin rahana annettavasta edusta, kuten luontoisedusta, toimitetaan eri tavalla riippuen siitä, annetaanko etu toistuvasti vai satunnaisesti. Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun toistuvasti, ennakonpidätys toimitetaan palkanmaksukausittain lisäämällä edun arvo rahana maksettavaan määrään. Toimitetun ennakonpidätyksen määrä ilmoitetaan tällöin palkkatietoilmoituksella omalla tulolajilla 402 Ennakonpidätys.

Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun satunnaisesti, ennakonpidätyksen voi toimittaa saman kalenterivuoden aikana kahdella tavalla:

  • Työnantaja lisää koko edun arvon edun myöntämistä seuraavan palkanmaksukauden aikana rahana maksettavaan määrään ja toimittaa yhteissummasta ennakonpidätyksen.
  • Työnantaja jakaa edun arvon tasasuuruisiin eriin, lisää erät edun myöntämistä seuraavina maksukuukausina rahana maksettaviin määriin ja toimittaa yhteissummista ennakonpidätyksen. Kaikki erät on lisättävä saman kalenterivuoden aikana maksettaviin määriin.

Jälkimmäisellä tavalla on toimittava, kun kyse on euromäärältään suuresta edusta eikä työntekijälle maksettu rahapalkka riitä ennakonpidätyksen toimittamiseen. Jos satunnaisesti annettavan edun arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätyksen voi toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (ennakkoperintäasetus 9 §). Vaikka ennakonpidätyksen toimittaminen jaettaisiin samalle kalenterivuodelle edellä esitetyn mukaisesti, luontoisetu ilmoitetaan kokonaisuudessaan silloin, kun etu on ollut käytössä tai kun edun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkka.

Esimerkki 28: Työntekijä on elokuun palkanmaksukaudella saanut 8 000 euron arvoisen satunnaisen luontoisedun. Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa ja ennakonpidätysprosentti on 20. Työntekijän palkka on elokuussa siten 10 300 euroa, eikä rahapalkan määrä riitä kattamaan elokuun ennakonpidätyksen määrää. Työnantajan on jaettava luontoisedun määrä tasasuuruisiin eriin maksua seuraaville kuukausille. Loppuvuoden palkanmaksuissa (syys-joulukuussa) lisätään siten joka kuukausi palkan määrään ¼ luontoisedun määrästä (8 000 / 4 = 2 000) ja toimitetaan yhteissummasta (2 300 + 2 000 = 4 300) ennakonpidätys. Tulorekisteriin luontoisetu on kuitenkin ilmoitettava kokonaisuudessaan elokuun palkkatietoilmoituksella. On huomattava, että tulorekisteriin ei ilmoiteta enää syys-joulukuun palkkatietoilmoituksilla tasasuuruisiin eriin jaettua luontoisetua, vaikka se on mukana palkanlaskennassa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys kyseisinä kuukausina. Ennakonpidätys toimitetaan korotettuna syys-joulukuun palkanmaksuissa.

Elokuun ilmoitus:

Esimerkki 28, taulukko 1/2.
UUSI ILMOITUS
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

201 Aikapalkka

2300.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Muut edut

8000.00

402 Ennakonpidätys (20 % 2300 eurosta)

460.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (10 300 eurosta)

736.45

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (10 300 eurosta)

144.20

Syys-joulukuun ilmoitus:

Esimerkki 28, taulukko 2/2.
UUSI ILMOITUS
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

201 Aikapalkka

2300.00

402 Ennakonpidätys (20 % 4 300 eurosta)

860.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (2 300 eurosta)

164.45

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (2 300 eurosta)

32.20

2 Kustannusten korvaukset

2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset

Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatkaraha eikä rajanylitysraha, jos ne täyttävät laissa säädetyt verovapauden edellytykset. Matkustamiskustannusten korvauksia ovat esimerkiksi työmatkalla kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneet kilometrikorvaukset korotuksineen. Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.

Työntekijälle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa vain niiltä osin, kun ne on maksettu lain tai verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia ja ne ilmoitetaan palkkana tulorekisteriin. Jos työnantaja maksaa työntekijälle matkakustannusten korvauksia Verohallinnon päätöksen mukaisia määriä enemmän, työnantajan maksamasta korvauksesta on verovapaata tuloa vain se määrä, joka vastaa Verohallinnon päätöksen mukaista määrää. Tämän määrän ylittävä osuus korvauksesta on työntekijälle veronalaista palkkaa.

Verovapaista matkakustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Veronalaiset matkakustannusten korvaukset tai kulukorvaukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaat kustannusten korvaukset ilmoitetaan, jos kyse on päivärahasta, ateriakorvauksesta, kilometrikorvauksesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, jota tarkoitetaan Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Velvollisuus ilmoittaa nämä suoritukset tulorekisteriin vastaa verotuksen aiempaa ilmoittamisvelvollisuutta. Verovapaat kustannusten korvaukset voidaan ilmoittaa maksukuukautta seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä. Suoritukset voidaan ilmoittaa yhdellä ilmoituksella kerran kuukaudessa, vaikka kustannusten korvausten maksupäiviä olisi useita saman kuukauden aikana. Maksupäiväksi ilmoitukselle merkitään tällöin kuukauden viimeisin kustannusten korvausten maksupäivä.

Jos  työntekijälle maksetaan  liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella korvauksia työmatkoista ja verovapaiden korvausten maksamisen edellytykset täyttyvät, tällaisia korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Myöskään majoittumiskorvausta, yömatkarahaa tai rajanylitysrahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos ne maksetaan Verohallinnon päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

Matkaennakko on työnantajan maksama summa, jolla katetaan esimerkiksi matkasta aiheutuvia kuluja. Matkaennakkoa ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Jos kuitenkin matkaennakkoa jää käyttämättä ja sen määrästä kuitataan tulonsaajalle maksettavia verovapaita kustannusten korvauksia, pitää työnantajan ilmoittaa päivärahana, kilometrikorvauksena tai kustannusten korvauksena se osuus, joka on katsottu tulonsaajalle maksetuksi kuluksi. Velvollisuus ilmoittaa tietoja syntyy, kun matkalasku on tehty ja ylisuuresta ennakosta on kuitattu tulonsaajalle maksettavia kustannusten korvauksia.

2.1.1 Kilometrikorvaus (verovapaa)

Verovapaata kilometrikorvausta voidaan maksaa sekä palvelussuhteessa oleville että sellaisille henkilöille, jotka eivät ole palvelussuhteessa, mutta joille maksetaan ennakkoperintälaissa tarkoitettuja henkilökohtaisia palkkioita kuten kokous- tai luentopalkkiota.

Verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Lisäksi ilmoitetaan Kilometrien määrä -tieto. Kyseisessä kohdassa ilmoitetaan maksetun verovapaan kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä. Tieto kilometrimääristä voidaan antaa palkkakausittain. Tieto kyseessä olevan vuoden aikana maksettujen verovapaiden kilometrikorvausten perusteena olevista kilometreistä on annettava kuitenkin viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.

Oman auton käytöstä maksettavaa kilometrikorvausta voidaan tietyissä tapauksissa korottaa (esimerkiksi muiden henkilöiden kuljettaminen). Korotuksen perusteet on mainittu Verohallinnon päätöksen 9 §:n 1 momentissa. Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan maksettujen korvausten yhteismäärä korotuksineen.

2.1.2 Rakennusalalla maksettavat asunnon ja erityisen työntekemispaikan väliset matkakustannusten korvaukset

Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan. Jos työehtosopimuksen mukainen korvaus on enintään Verohallinnon päätöksen mukaisen kilometrikorvauksen suuruinen, korvaus on verovapaa. Tätä suuremmat korvaukset ovat veronalaisia päätöksen mukaisen enimmäismäärän ylittävältä osalta. Veronalaisten korvausten ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset korvaukset matkakustannusten korvaukset.

Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen matkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei ilmoiteta kohdassa Kilometrien määrä.

2.1.3 Päiväraha

Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat enimmäismäärät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Lisäksi ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tieto. Arvoja voi valita useita samalle summalle. Päivärahan tyyppi voi olla

  • ateriakorvaus
  • kotimaan kokopäiväraha
  • kotimaan osapäiväraha
  • ulkomaan päiväraha
  • ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset.

Jos päiväraha puolitetaan työnantajan tarjoaman aterian vuoksi, myös puolitettu päiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan kokopäivärahana tai ulkomaan päivärahana. Vastaavasti myös puolitettu kotimaan osapäiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan osapäivärahana.

Ateriakorvaukset ilmoitetaan tulolajilla Päiväraha vain, jos niitä ei ole ilmoitettu erillisenä Ateriakorvaus-tulolajina (303), katso luku 2.1.4 Ateriakorvaus.

Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan myös seuraavat ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset:

  • verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
  • työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
  • työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.

Päivärahan tyyppi -tietona ilmoitetaan tällöin Ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset. Ulkomaan työskentelyyn liittyvillä verovapailla kustannusten korvauksilla tarkoitetaan tuloverolain 76 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisia ulkomailla työskentelyyn liittyviä verovapaita korvauksia. Kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla ilmoitetaan kaikki ulkomailla työskentelyyn liittyvät verovapaat kulut, kuten lentokulut, tietullimaksut ja muut kustannukset. Näin ollen myös liikenteenharjoittajan antamaan tositteeseen perustuvat kulut ilmoitetaan kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla, jos kyse on ulkomaan työskentelyyn liittyvistä tuloverolain 76 §:n mukaisista kulueristä.

2.1.4 Ateriakorvaus

Työmatkasta aiheutuvista ateriointikuluista voidaan maksaa verovapaata ateriakorvausta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi myöskään maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.

Tulolajilla Ateriakorvaus (303) ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Verovapauden perusteet säädetään päätöksessä, jonka Verohallinto antaa verovapaista matkakustannusten korvauksista. Jos korvaus maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi aikapalkkaa. Jos korvausta maksetaan enemmän kuin Verohallinnon päätöksessä on säädetty, enimmäismäärän ylittävä osuus ilmoitetaan käyttämällä palkan tulolajeja.

Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta se on ilmoitettava vähintään yhteissummana tulolajilla Päiväraha (331). Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -tiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen.

Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei ilmoiteta Päiväraha-tulolajilla.

Esimerkki 29: Työntekijän bruttopalkka on 3 488 euroa, joka muodostuu 3 100 euron provisiopalkasta, 110 euron olosuhdelisästä ja 150 euron työajantasauskorvauksesta. Rahapalkan lisäksi tulonsaaja on saanut 20 päivältä ravintoedun, jonka arvo on 128 euroa. Työntekijälle maksetaan lisäksi työmatkasta aiheutuvina kuluina kolmelta päivältä kokopäivärahaa 123 euroa ja yhdeltä päivältä ateriakorvausta 10,25 euroa sekä omalla autolla ajetusta 150 kilometrin työmatkasta kilometrikorvauksia 61,50 euroa.

Työnantaja voi ilmoittaa tiedot suppeammin käyttämällä Palkka yhteissumma -tulolajia (101) tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa tiedot eritellymmin täydentävillä tulolajeilla. Vastaavasti ateriakorvauksen voi ilmoittaa omalla tulolajillaan tai yhteissummana Päiväraha-tulolajilla.

Esimerkki 29.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO VAIHTOEHTOINEN TAPA
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

3360.00

220 Provisiopalkka

3100.00

 

 

218 Olosuhdelisä

110.00

 

 

225 Työajantasauskorvaus

150.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

128.00

334 Ravintoetu

128.00

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus

Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha

133.25

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha

123.00

 

 

303 Ateriakorvaus

10.25

311 Kilometrikorvaus (verovapaa)

61.50

311 Kilometrikorvaus (verovapaa)

61.50

Kilometrien määrä:150*

 

Kilometrien määrä:150*

 

* Tiedon kilometrimääristä voi antaa palkkakausittain, mutta se on annettava viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.

2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset

Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia. Korvaukset rinnastetaan palkkaan.

Jos kilometrikorvaukset maksetaan vastoin Verohallinnon päätöstä, ne ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (suppeampi ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) (laajempi ilmoitustapa 2).

Jos kilometrikorvaukset maksetaan Verohallinnon päätöksen mukaan, mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä mainitut rajat. Tämä osa ilmoitetaan joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Kilometrikorvaus (veronalainen) (209). Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset. Verovapaiden kilometrien määrä ilmoitetaan kohdassa Kilometrien määrä.

Esimerkki 30: Työntekijälle on maksettu kilometrikorvausta yhteensä 300 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkana ilmoitetaan 100 euroa.

Esimerkki 30.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO VAIHTOEHTOINEN TAPA
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

100.00

209 Kilometrikorvaus (veronalainen)

100.00

311 Kilometrikorvaus (verovapaa)

200.00

311 Kilometrikorvaus (verovapaa)

200.00

Kilometrien määrä: 485

 

Kilometrien määrä: 485

 

Oletuksena tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) on, että se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Jos kilometrikorvaus ei ole jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, ettei tulo ole ilmoitetun vakuutusmaksun alainen. Katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle veronalaista kilometrikorvausta työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, ja korvauksen määrä ei ylitä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia verovapaiden suoritusten enimmäismääriä. Tällöin tulo ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Jos päivärahat tai muut tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetut korvaukset maksetaan Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein (esimerkiksi kokopäiväraha 5 tuntia kestäneeltä työmatkalta), korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Muu maksettu lisä (216) ilman Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.

Jos lievemmin perustein maksetusta päivärahasta ja ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksella, korvaukset eivät ole työeläke-, työttömyysvakuutus- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaisia. Näissä tilanteissa työnantaja ilmoittaa tulon tulolajilla Muu maksettu lisä ja samalla sen, mikä osuus suorituksesta ei ole eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista. Korvaukset ovat työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisia.

Esimerkki 31: Työntekijälle on maksettu rahapalkkaa 2 000 euroa. Lisäksi työntekijälle on maksettu työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa ja ateriakorvausta yhteensä 400 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 236,50 euroa, josta päivärahan osuus on 215 euroa ja ateriakorvauksen osuus 21,50 euroa. Työntekijän palkkana pitää ilmoittaa myös päivärahoista ja ateriakorvauksista niiden veronalainen osuus 163,5 euroa.

Jos työnantaja käyttää ilmoitustapaa 2, työnantaja ilmoittaa veronalaisen määrän Muu maksettu lisä -tulolajilla ja yhdistää tulolajiin Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon. Koska Muu maksettu lisä -tulolajin oletuksena on, että suoritus on  sosiaalivakuutusmaksujen alainen, on tässä tilanteessa ilmoitettava erikseen, ettei maksettu tulo ole työeläke-, työttömyys eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Esimerkkitilanteessa tulo on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen, mutta ei muiden sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki 31.
PAKOLLINEN VÄHIMMÄISTASO VAIHTOEHTOINEN TAPA
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

2163.50

201 Aikapalkka

2000.00

 

 

216 Muu maksettu lisä

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

163.50

102 Palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen

2000.00

 

 

106 Palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen

2000.00

 

 

105 Palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen

2000.00

 

 

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha

Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus

236.50

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha

215.00

 

 

303 Ateriakorvaus

21.50

2.3 Veronalaiset muutto- ja matkustamiskustannusten korvaukset

Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tuloverolain 69 c §:ssä säädetään, että työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkustamiskustannuksista 50 prosenttia on verovapaita. Huojennuksen edellytyksenä on, että muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuttokustannuksina pidetään välittömästi muuttoon liittyviä kustannuksia, joita ovat esimerkiksi tavaroiden pakkaamisesta, purkamisesta ja kuljettamisesta johtuvat kustannukset.

Välittömästi muuttoon liittyvinä matkoina pidetään muuton yhteydessä tehtäviä matkoja vanhan ja uuden asunnon välillä. Jos välittömästi muuttoon liittyvä matka tehdään työntekijän omalla kulkuneuvolla, työnantaja voi korvata matkan matkalaskua vastaan. Myös näissä tilanteissa työnantajan maksamasta korvauksesta puolet on verovapaata tuloa ja puolet veronalaista tuloa. Säännöksessä tarkoitettuna muuttokustannuksena pidetään näissä tilanteissa enintään Verohallinnon vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Jos työnantaja korvaa matkasta enemmän kuin verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän, verovapaata tuloa on puolet siitä määrästä, joka ei ylitä Verohallinnon vahvistamaa verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Enimmäismäärän ylittävä korvauksen osuus on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Verovapaiden muutto- ja matkustamiskustannusten edellytyksiä kuvataan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa. 

Työnantajan korvaamista muutto- ja matkustamiskustannuksista ilmoitetaan tulorekisteriin ansiotulona verotettava osuus eli 50 prosenttia työnantajan maksamista kustannuksista, joita pidetään työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina. Tiedot ilmoitetaan tulolajilla Muu maksettu lisä (216). Tulo on edellä kuvatuissa tilanteissa kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Muutto- ja matkustamiskustannusten korvausten verovapaata osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin.

2.4 Julkisyhteisöjen maksamat matkakustannusten korvaukset

Myös valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja yliopiston on ilmoitettava kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaisin perustein. Myös veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tiedot ilmoitetaan kuten luvuissa 2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset ja 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset on esitetty. Julkisyhteisö käyttää ilmoittaessaan Maksajan tyyppi -tietoa Julkisyhteisö tai Valtio.

Julkisyhteisön korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuville henkilöille maksettujen kustannusten korvausten ilmoittamista kuvataan ohjeessa Työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksetut suoritukset ja muut eritysitilanteet.

2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset

Veronalainen kustannusten korvaus maksetaan työntekijälle korvauksena kustannuksista, jotka ovat välittömästi aiheutuneet työtehtävien hoitamisesta. Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan kaikkien sellaisten veronalaisten kustannusten korvausten yhteissumma, jota ei ilmoiteta muilla tulolajeilla.

Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan sellaiset muista kuin työmatkasta maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset, joista työnantaja ei toimita ennakonpidätystä. Nämä kustannusten korvaukset maksetaan palkan lisäksi. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä tulorekisteriin ilmoitettavaan palkkaan, esimerkiksi tulolajiin Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201).

Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja ja työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan, maksettua korvausta ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Työnantaja ei toimita veronalaisista kustannusten korvauksista ennakonpidätystä eikä maksa sosiaalivakuutusmaksuja. Korvaukset ovat kuitenkin työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi veroilmoituksellaan.

Esimerkki 32: Työnantaja maksaa työntekijälleen moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Palkka sisältää sahatyöstä maksettua palkkaa 1 400 euroa ja muusta työstä maksettua palkkaa 600 euroa, eli palkan määrä palkanmaksukaudelta on yhteensä 2 000 euroa. Työnantaja maksaa palkan lisäksi moottorisahan käytöstä korvausta 450 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan 2 000 eurosta.

Sahatyöstä maksettua palkan määrää ei erikseen ilmoiteta tulorekisteriin, vaan työntekijä ilmoittaa tämän tiedon itse omassa verotuksessaan, jotta moottorisahavähennys saadaan laskettua oikeanmääräisenä.

Tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201) ilmoitetaan 2 000 euroa ja tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan 450 euroa.

Esimerkki 32.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka

2000.00

353 Veronalainen kustannusten korvaus

450.00

402 Ennakonpidätys (2 000 eurosta)

310.00

Esimerkki 33: Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sairausvakuutusmaksua. Korvauksen rahamäärä ilmoitetaan tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353).

2.6 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan työntekijän itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset, jotka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa työntekijän itsensä maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Samoin tällaisia kustannuksia ovat myös menot työmatkoista, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita matkakustannusten korvauksia palkan lisäksi. Tulolajia Vähennys ennen ennakonpidätystä käytetään vain silloin, kun työntekijälle maksetaan palkkaa tai urheilijan palkkiota ja kyse on työntekijän itsensä maksamista työn tekemisestä aiheutuneista välittömistä kustannuksista, jotka vähennetään palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Maksaja voi lisäksi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta.

Tulolajilla ilmoitetaan vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Kohdassa ilmoitetun vähennyksen määrän tulee sisältyä myös tulorekisteriin ilmoitettuun palkkaan. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa. 

Esimerkki 34: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 500 euron kustannukset. Työntekijälle on maksettu palkkakaudelta palkkaa 1 600 euroa sahatyöstä sekä 200 euroa muusta työstä, yhteensä 1 800 euroa. Ennakonpidätys (20 %) toimitetaan ennakkoperintälain mukaisesti 1 300 eurosta (1 800 – 500).

Palkan tulolajilla ilmoitetaan 1 800 euroa ja tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan 500 euroa.

Esimerkki 30.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka

1800.00

402 Ennakonpidätys (1 300 eurosta)

260.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

500.00

Työntekijä voi vaatia omassa verotuksessaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrän. Työntekijän verotusta toimitettaessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (1 600 euroa) osuudesta.

Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset.

Esimerkki 35: Pelimannille luvataan soittokeikasta kokonaispalkkana 200 euroa. Matkustaminen ja matkustamisen kustannukset eivät vaikuta maksettavaan bruttomäärään. Matkakustannuksia ei siis korvata erikseen palkan lisäksi, vaan ne sisältyvät kokonaispalkkaan, joten ne ovat veronalaisia.

Työnantaja voi laskea ennakonpidätyksen alaisen suorituksen määrän siten, että se  vähentää kokonaispalkkiosta työntekijän antaman selvityksen perusteella matkustamiskustannuksia saman määrän, jonka voisi korvata verovapaasti. Työnantaja voisi korvata verovapaasti matkustamiskustannuksia 51 kilometriltä 43 senttiä/kilometri eli 21,93 euroa ja osapäivärahaa 19 euroa. Ennakonpidätyksen alaiseksi määräksi jää  159,07 euroa, josta työnantaja toimittaa 25 %:n ennakonpidätyksen. Samasta määrästä työnantaja maksaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksun.

Palkan tulolajilla ilmoitetaan 200 euroa. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajilla (419) ilmoitetaan 40,93 euroa. Verovapaiden matkakustannusten korvausten tulolajeilla ei ilmoiteta mitään. Työntekijä voi vaatia matkakustannuksia vähennyksenä omassa verotuksessaan.

Esimerkki 35.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka

200.00

402 Ennakonpidätys (159,07 eurosta)

39.76

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

40.93

Jos maksaja tekee vähennyksen sellaisesta tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan on annettava Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajille (419) Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Maksajan pitää siitä huolimatta antaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei), jos vähennys tehdään tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Jos kyseisellä ilmoituksella ilmoitetaan ainoastaan tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alaista, maksajan ei tarvitse antaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa.  

Esimerkki 36: Ulkopuoliselle luennoitsijalle maksetaan 1 000 euron luentopalkkio. Matkakuluja hänelle on muodostunut 150 euroa. Maksaja ei maksa kuluja erikseen, vaan vähentää kulujen määrän palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Luennoitsijan ennakonpidätysprosentti on 30. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 850 eurosta ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

Esimerkki 36.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

214 Luentopalkkio

1000.00

402 Ennakonpidätys (850 eurosta)

255.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

150.00

Jos samalla maksukerralla maksetaan sosiaalivakuutusmaksun alaista palkkaa ja sellaista ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkkaa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, ja jompaankumpaan tuloon kohdistuu kuluja, jotka vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista, maksajan on annettava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Sen avulla vähennys kohdistuu oikeaan tulolajiin.

Jos maksaja vähentää samalla maksukerralla kuluja sosiaalivakuutusmaksujen alaisista tuloista ja sellaisista tuloista, joista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, maksajan on ilmoitettava vähennykset erikseen. Vakuuttamistiedon tyyppi (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei) pitää liittää siihen vähennykseen, joka tehdään tulosta, josta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Vastaavasti jos tulo, josta vähennys tehdään, ei ole ollut jonkun yksittäisen sosiaalivakuutusmaksun alainen, esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alainen, maksaja voi vahvistaa vain tämän yhden sosiaalivakuutusmaksun osalta, ettei vakuuttamisvelvollisuutta ole ollut.

Esimerkki 37: Henkilölle maksetaan 2 900 euroa kuukausipalkkaa ja lisäksi 300 euroa odotusajan korvausta. Odotusajan korvaus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 20. Henkilöllä on 45 euroa kuluja, jotka kohdistuvat odotusajan korvaukseen, sekä 100 euroa kuluja, jotka kohdistuvat aikapalkkaan. Työnantaja vähentää molemmat kuluerät henkilön tuloista ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

Esimerkki 37.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

201 Aikapalkka

2900.00

217 Odotusajan korvaus

300.00

402 Ennakonpidätys (3 055 eurosta)

611.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

100.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Sosiaalivakuutusmaksujen alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

45.00

Jos vähennys ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehdään sellaisesta tulosta, joka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, ellei se maksa samalla jotain muuta tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki 38: Henkilölle maksetaan 3 500 euroa kuukausipalkkaa. Hänen ennakonpidätysprosenttinsa on 25. Hän käyttää työssään omia työkalujaan, joista työnantaja ei maksa hänelle erikseen korvausta. Työnantaja vähentää omien työkalujen käytöstä 30 euroa ennen ennakonpidätystä ja toimittaa ennakonpidätyksen 3 470 eurosta. Koska maksettu kuukausipalkka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tiedot seuraavasti:

Esimerkki 38.
ILMOITETTAVAT TIEDOT euroa

101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka

3500.00

402 Ennakonpidätys (3 470 eurosta)

867.50

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

30.00

2.7 Muut kustannusten korvaukset

Työ- ja käyttökorvauksiin liittyviä kustannusten korvauksia sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamia matkakustannusten korvauksia kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet. Lue ohjeesta erityisesti luku 3 Yrityksille ja yrittäjille maksetut suoritukset, luku 4 Käyttökorvaus, luku 5.1.2 Urheilijan palkkio sekä luku 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön maksama korvaus vapaaehtoisille.

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan palkkakirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella ja kyseiseen korvaukseen sopivalla tulolajilla, esimerkiksi Päiväraha (331) tai Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Ilmoitusvelvollisuus alkaa silloin, kun kustannusten korvaus merkitään kirjanpitoon yksityissijoitukseksi. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. Maksaja ilmoittaa maksupäiväksi kirjanpitoon kirjauspäivän.