Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Antopäivä
2.1.2020
Diaarinumero
VH/6316/00.01.00/2019
Voimassaolo
2.1.2020 - Toistaiseksi

Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla eri luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamista tulorekisteriin.

Maksetut suoritukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin vähintään yhteissummana (ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa suoritukset pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 2). Rahapalkkojen ilmoitustavasta riippumatta luontoisedut ja verovapaat kustannusten korvaukset on aina ilmoitettava erikseen omina tulolajeinaan.

Ohjeen  esimerkeissä kuvataan tietojen ilmoittamista sekä yhteissummana että eritellysti. Esimerkeissä ei esitetä kaikkia pakollisesti annettavia tietoja, vaan ainoastaan luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamisessa tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi ennakonpidätyksen ilmoittamista ei ohjeisteta erikseen, paitsi luvussa 1.6. Esimerkeissä käytetyt rahasummat ovat esimerkinomaisia ja sosiaalivakuutusmaksujen suuruus, ennakonpidätysprosentti sekä verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismäärät on tarkistettava vuosittain. Ennakonpidätys määräytyy saajakohtaisen ennakonpidätysprosentin perusteella.

Ohjeessa kuvataan ilmoittamista kotimaisissa tilanteissa. Tulorekisteriin ilmoittamista kansainvälisissä tilanteissa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Sijaismaksajaan tai palkkaturvaan liittyviä kysymyksiä käsitellään ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset -nimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty:

  • tarkennettu autoedusta perityn korvauksen ilmoittamista
  • tarkennettu ravintoedun ja työnantajan maksaman ateriatuen eroja
  • muutettu tekstiä edun verovuodesta ja nautintaperiaatteesta sekä luontoisetujen ilmoittamisen määräajoista
  • tarkennettu ulkomaan työskentelyyn liittyvien verovapaiden kustannusten ilmoittamista
  • lisätty ja tarkennettu veronalaisen kilometrikorvauksen ilmoittamisen ohjausta
  • lisätty ohjaus ennakonpidätyksen ja luontoisedun ilmoittamisesta, kun rahapalkka ei riitä ennakonpidätyksen toimittamiseen
  • tarkennettu ilmoittamista tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419).

1 Luontoisedut

Luontoisetu on työstä saatava vastike, jonka työntekijä saa työnantajalta muuna kuin rahana. Luontoisetu on veronalaista palkkatuloa, josta edun antaneen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut.

Jos työnantaja ei maksa työntekijälle lainkaan rahapalkkaa, luontoisedusta ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Jos työntekijälle ei ole maksettu rahapalkkaa, joka riittäisi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen, työnantaja voi pidättää nämä työntekijän vakuutusmaksut myöhempien palkanmaksujen yhteydessä laissa säädetyissä aikarajoissa. Työnantaja ilmoittaa nämä maksut tulorekisteriin kohdissa Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja Työntekijän työeläkevakuutusmaksu sen maksupäivän ilmoituksella, jolloin ne on työntekijältä pidätetty. Jos työntekijältä ei edellä kuvatussa tilanteessa peritä työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja myöhemmän palkanmaksun yhteydessä, työnantajan maksamat työntekijämaksut ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella työntekijälle maksettuna muuna luontoisetuna, katso tarkemmin luku 1.3. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan tulorekisteriin vain, jos se on toimitettu.

Luontoisetuja koskevat tiedot on annettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta kuitenkin maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetua koskevat tiedot antaa myös ilmoittamalla luontoisetu sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä.

Esimerkki 1: Jos joulukuulta kertynyttä rahapalkkaa maksetaan osaksi tai kokonaan tammikuun aikana, voidaan joulukuun luontoisetu ilmoittaa tammikuun tuloksi. Tällöin määräaika luontoisedun ilmoittamiselle on helmikuun 5. päivä.

Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin ja maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä.

Jos työntekijälle maksetaan palkkaa kahden viikon jaksoissa, halutessaan suorituksen maksaja voi ilmoittaa edun kahdesti kuussa jakamalla verotusarvon saman kuukauden kahdelle eri palkanmaksukaudelle. Suosituksena kuitenkin on, että luontoisetu ilmoitetaan vain kerran kuukaudessa. Luontoisetujen ilmoittamisen määräaikoja kuvataan tarkemmin luvussa 1.5.

Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu. Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota.

Verohallinto vahvistaa päätöksellään vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Päätös on osoitteessa vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset. Jos edun verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamalla päätöksellä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan edun hankinnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia.

1.1 Luontoisedut, jotka ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan

Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan.

1.1.1 Autoetu

Työntekijälle muodostuu autoetu, kun työnantaja antaa työntekijän tai tämän perheen käyttöön omistamansa tai hallitsemansa auton, jonka yksityiskäyttö on sallittu.

Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin autoedun määrän tulolajilla Autoetu (304). Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2). Autoedun lisäksi työnantajan pitää ilmoittaa Autoedun tyyppi -tietona se, onko kyseessä käyttöetu vai vapaa autoetu. Käyttöetu on kyseessä silloin, kun työntekijä maksaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Vapaasta autoedusta on kyse silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin tieto Auton ikäryhmästä. Arvolistalta valitaan A, B, C tai U. Luontoisetuautot on jaettu kolmeen ikäryhmään (A, B ja C) auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Käyttöönottovuotena pidetään vuotta, jolloin auton ensirekisteröinti on tehty. Autot kuuluvat kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana ikäryhmään A, kolmen seuraavan vuoden aikana ikäryhmään B ja tämän jälkeen ikäryhmään C. Arvo U tarkoittaa ulkomailla käytössä olevaa ja sieltä saatua autoetua. Käyttöönottovuodella ei tällöin ole merkitystä.

Jos työntekijän autoedun käyttökustannukset lasketaan kilometrikohtaisena arvona kuukausikohtaisen arvon sijaan, työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton kilometrimäärä -tieto. Kohtaan merkitään työsuhdeautolla yksityiskäytössä ajettujen kilometrien määrä. Verohallinnon päätöksen mukaan työnantaja voi ilmoittaa kilometrimäärän palkkakausittain tai vaihtoehtoisesti viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella. Jos työnantaja saa autoedun kilometrimäärän tietoonsa vasta edun saamiskuukauden jälkeen, annettua ilmoitusta on korjattava.

Esimerkki 2: Työntekijä on saanut tammikuussa käyttöönsä vapaan autoedun, joka on laskettu Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti ja jonka kuukausiarvo on 750 euroa. Autoedun määrä ilmoitetaan tammikuulta:

Esimerkki 2.
Ilmoitettavat tiedot   euroa
304 Autoetu  750.00
Autoedun tyyppi: Vapaa autoetu   
Auton ikäryhmä: A   

Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Tällöin työntekijä käytännössä maksaa omavastuun, ja tämä autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa alempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus käsitellään työntekijän veronalaisena luontoisetuna. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin luontoisedun verotusarvon tulolajilla Autoetu (304) ja työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrän tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401).

Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työnantaja on perinyt työntekijältä luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan. Vaikka työnantaja olisi perinyt autoedusta sen verotusarvoa suuremman korvauksen, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan autoedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä.

Työntekijältä peritty omavastuuosuus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Autoedusta peritty korvaus (401).  Edun verotettava arvo ilmoitetaan tällöinkin täysimääräisenä tulolajilla Autoetu (304), eikä siitä vähennetä perityn korvauksen määrää. Autoedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin autoetu, vaikka työnantaja perisi korvauksen autoedun ilmoittamista edeltävän palkanmaksukauden aikana tai vasta sen jälkeen.

Esimerkki 3: Työntekijä on tammikuussa saanut käyttöönsä käyttöetuauton, jonka kuukausikohtainen arvo on 350 euroa. Suorituksen maksaja perii työntekijän nettopalkasta 100 euron omavastuuosuuden. Autoedun määrän ja omavastuuosuuden erotus on työntekijän veronalaisen autoedun määrä.

Esimerkki 3.
Ilmoitettavat tiedot euroa

304 Autoetu

Autoedun tyyppi: Käyttöetu

Auton ikäryhmä: A

350.00
401 Autoedusta peritty korvaus 100.00

1.1.2 Työsuhdematkalippuetu

Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja

osa veronalaista. Veronalainen osuus on luontoisetua, ja se katsotaan palkaksi. Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 300 euroon asti. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työnantajan on aina ilmoitettava työsuhdematkalippuetu tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että verotettavaa etua ei muodostu.

Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälleen kustantamansa julkisen liikenteen henkilökohtaisen lipun verovapaan osan tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342). Tiedot on eriteltävä, koska ne vaikuttavat määrään, jonka työntekijä voi vähentää verotuksessa kodin ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainittuina tulolajeina. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat tulorekisteriin yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2).

Työsuhdematkalipun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.

Palkaksi katsottu osuus on ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Verovapaasta osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Euromääräiset rajat ovat verovuosikohtaisia. Työnantaja laskee ja ilmoittaa kuukausittain edun verovapaan ja veronalaisen osan jäljempänä kuvatuin menettelyin ja poikkeuksin. Jos työnantaja hankkii työntekijän käyttöön lipun, jonka voimassaoloaika ajoittuu kahdelle eri vuodelle, työnantaja jakaa hinnan näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa ja ilmoittaa tiedot vastaavasti palkkatietoilmoituksella. Jos lippu on esimerkiksi voimassa 1.11.2019–31.3.2020, lipun hinnasta 2/5 on vuoden 2019 tuloa ja 3/5 vuoden 2020 tuloa. Hinnan osuudet ilmoitetaan vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 palkkatietoilmoituksilla.

Jos työnantaja antaa työntekijälle matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, kuten työmatkaseteleitä, tai lipun, jota voi käyttää tiettyyn määrään matkoja ja joka on voimassa esimerkiksi vuoden ostopäivästä, etu katsotaan ja ilmoitetaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana lippu ostetaan. Ostohetki määrää myös lipun verovuoden.

Työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun samalta ajalta kertyneen palkan yhteydessä. Jos esimerkiksi työnantaja on antanut työsuhdematkalipun joulukuussa, mutta joulukuulta kertynyt palkka maksetaan työntekijälle vasta tammikuussa, työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun tammikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi ilmoittaa edun erikseen omalla ilmoituksellaan viimeistään helmikuun viidentenä päivänä. Maksupäiväksi on merkittävä tammikuun maksupäivä, esimerkiksi tammikuun viimeinen päivä. Etu katsotaan tällöin tulonsaajalle tammikuun tuloksi.

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan työsuhdematkalippuedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka aikana se annetaan. Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuetua 300 euroa helmikuussa, ilmoitetaan tieto helmikuun palkkatietoilmoituksella.  Jos kuitenkin helmikuulta kertynyt palkka maksetaan maaliskuussa, voidaan työsuhdematkalippuetu ilmoittaa samanaikaisesti maaliskuun palkanmaksun yhteydessä tai erikseen huhtikuun 5. päivänä.

Esimerkki 4: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin 300 euroa tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341).

Esimerkki 4.
Ilmoitettavat tiedot  euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 300.00

Esimerkki 5: Työnantaja on antanut tammikuussa työntekijälle 800 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työsuhdematkalippu on veronalaista tuloa siltä osin kuin edun arvon ylittää 300 euroa ja alittaa 750 euroa, joten veronalaista luontoisetua syntyy 450 euroa (palkaksi katsottu osuus). Työntekijä saa verovapaata etua 350 euroa.

Esimerkki 5.
Ilmoitettavat tiedot  euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 350.00
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus 450.00

Esimerkki 6: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342) 2 050 euroa (5 000 – 3 400 + 750 – 300). Tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) työnantaja ilmoittaa 2 950 euroa (300 + 3 400 – 750).

Esimerkki 6.
Ilmoitettavat tiedot   euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 2950.00
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus 2050.00

Työnantaja voi periä omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Peritty korvaus ilmoitetaan täysimääräisenä, vaikka se olisikin suurempi kuin palkaksi katsottu osuus.

Esimerkki 7: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 250 euroa (750 – 300 – 200). Työntekijä saa verovapaata etua 550 euroa (300 + 1 000 – 750). Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin:

Esimerkki 7.
Ilmoitettavat tiedot euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 550.00
342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus 250.00
415 Työsuhdematkalipun peritty korvaus 200.00

 

Esimerkki 8: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa. Veronalaisen luontoisedun määrä olisi ilman työntekijältä perittyä korvausta 450 euroa. Koska peritty korvaus on suurempi kuin edun verotusarvo, verotettavaa luontoisetua ei synny. Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.

Esimerkki 8.
Ilmoitettavat tiedot euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 500.00
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus 500.00

Työsuhdematkalipussa veronalaisen ja verovapaan edun määrä arvioidaan koko vuoden ajalta, toisin kuin muissa luontoiseduissa, joiden määrä arvioidaan kuukauden ajalta. Jos työsuhdematkalippu annetaan kerran vuodessa, esimerkiksi vuoden alussa ja korvausta peritään säännöllisesti koko vuosi, käytännössä vuoden alussa henkilölle muodostuisi veronalainen etu, koska maksaja ei ole vielä ehtinyt periä kuin ensimmäisen kuukauden korvauksen edusta. Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia edellä kuvatussa tilanteessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen, jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa.

Esimerkki 9: Työnantaja antaa 1 800 euron arvoisen työsuhdematkalipun vuoden alussa. Työnantaja perii lipusta 100 euroa kuukaudessa. Perityn korvauksen määrä on siten 1 200 euroa vuodessa. Käytännössä vuoden lopussa ei muodostuisi palkaksi katsottavaa osuutta. Sen sijaan vuoden alussa palkkaa muodostuisi, koska korvausta ei ole ehditty periä työntekijältä.

Henkilön saaman verovapaan edun määrä on 600 euroa koko vuoden aikana. Maksaja ilmoittaa tiedot seuraavasti:

Esimerkki 9.
Ilmoitettavat tiedot euroa
341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus 50.00
415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus 100.00

Jos työsuhdematkalippuetu on annettu vuoden alussa koko vuodeksi ja työsuhde päättyy kesken vuotta, maksajan on korjattava antamansa ilmoitukset. Tällöin työsuhdematkalippuetua on vain se osuus, joka kohdistuu työssäoloaikaan. Loppuosa työsuhdematkalipun arvosta on palkkaa, ellei työnantaja peri siitä korvausta. Lippu on korjattava palkaksi viimeistään viimeiselle palkanmaksukuukaudelle.

1.2 Luontoisedut, jotka voi ilmoittaa kahdella tavalla

Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa tietoja suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla. Luontoiseduista autoetu, työsuhdematkalippuetu ja asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina eritellysti omina tulolajeinaan. Sen sijaan asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu voidaan ilmoittaa kahdella tavalla: joko yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317) tai vaihtoehtoisesti omina tulolajeinaan.

Jos työnantaja ilmoittaa asuntoedun, puhelinedun ja ravintoedun yhteissummana tulolajilla Muu luontoisetu (317), työnantajan pitää lisäksi eritellä, mitä luontoisetuja ilmoitettu yhteissumma sisältää. Tämä tehdään Edun tyyppi -tiedon avulla.

Jos työnantaja ilmoittaa Asuntoedun (301), Puhelinedun (330) ja Ravintoedun (334) omina erillisinä tulolajeinaan, kyseisiä etuja ei ilmoiteta Muu luontoisetu (317) -tulolajilla.

Vaikka maksaja ilmoittaisi edellä mainitut kolme luontoisetua (asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu) omina tulolajeinaan, rahapalkat voi silti ilmoittaa samalla palkkatietoilmoituksella kummalla tahansa tavalla, yhteissummana tai eritellysti.

Esimerkki 10: Työntekijän palkka on palkanmaksukaudelta 3 650 euroa. Palkka muodostuu 2 700 euron aikapalkasta, 300 euron ylityökorvauksista, 20 euron puhelinedusta sekä 630 euron asuntoedusta.

Työnantaja voi ilmoittaa rahapalkat (3 000 euroa) kahdella eri tavalla joko ilmoittamalla rahapalkat yhteissummana tai vaihtoehtoisesti antamalla rahapalkat eritellymmin täydentävillä tulolajeilla: 

Esimerkki 10, taulukko 1/2.
Pakollinen vähimmäistaso Vaihtoehtoinen tapa
Ilmoitustapa 1  euroa Ilmoitustapa 2 euroa
101 Palkka yhteissumma 3000.00 201 Aikapalkka 2700.00
    235 Ylityökorvaus   300.00

Luontoisedut on eriteltävä antamalla niitä koskevat tiedot erillään rahapalkoista. Työnantaja ilmoittaa maksetut luontoisedut joko tulolajilla Muu luontoisetu, jolloin ilmoitetaan myös Edun tyyppi -tieto, tai ilmoittamalla Asuntoetu ja Puhelinetu omina tulolajeinaan.  

Esimerkki 10, taulukko 2/2.
Erikseen ilmoitettavat tulolajit
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa
317 Muu luontoisetu 650.00 330 Puhelinetu  20.00
Edun tyyppi: Puhelinetu   301 Asuntoetu 630.00
Edun tyyppi: Asuntoetu      

1.2.1 Asuntoetu

Työntekijä saa asuntoedun, kun työnantaja antaa työntekijän käyttöön omistamansa tai hallitsemansa asunnon palvelussuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Jos asuntoedun arvoa on alennettu Verohallinnon päätöksen mukaisesti, ilmoitetaan tulorekisteriin alennettu arvo.

Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun erikseen Asuntoetu-tulolajilla (301) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää asuntoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Asuntoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

1.2.2 Puhelinetu

Työntekijä saa puhelinedun, kun työnantaja maksaa kustantamansa puhelinliittymän kulut myös työntekijän vapaa-ajan yksityiskäytöstä.

Työnantaja voi ilmoittaa puhelinedun erikseen Puhelinetu-tulolajilla (330) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää puhelinedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Puhelinetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

Jos puhelinedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan puhelinetu ilmoittaa sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi puhelinetu on ilmoitettu. Kertymiskuukaudella tarkoitetaan sitä kalenterikuukautta, jonka aikana etu on ollut käytössä. Näin ollen jos työntekijä on saanut puhelinedun työsuhteen alkaessa huhtikuun puolivälissä, mutta rahapalkka huhtikuun vajaan kuukauden työskentelystä maksetaan vasta toukokuun palkanmaksun yhteydessä, voi huhtikuun puhelinedun ilmoittaa samalla ilmoituksella huhtikuulta kertyneen rahapalkan kanssa toukokuussa tai erikseen palkanmaksua seuraavan kuukauden eli kesäkuun viidentenä päivänä.

Jos tulonsaajalla on vain puhelinetu, eikä hänelle makseta muuta tuloa, voi puhelinedun ilmoittaa etukäteen tammikuun ilmoituksella koko vuodelta kerralla sen mukaisesti kuin etu on käsitelty palkanlaskennassa. Edun voi ilmoittaa kerralla vain silloin, kun tulonsaajan puhelinetu ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksujen alaista, kuten YEL-vakuutetuilla osakkailla. Edellytyksenä on myös, ettei henkilölle makseta mitään muuta tuloa eikä anneta muuta etua.

1.2.3 Ravintoetu

Työntekijä saa ravintoedun, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian käypää arvoa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella, kuten lounassetelillä, tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä, kuten maksukortilla tai mobiilisovelluksella, taikka järjestämällä työpaikkaruokailun.

Työnantaja voi ilmoittaa ravintoedun erikseen Ravintoetu-tulolajilla (334) tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla (317). Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Ravintoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla. 

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun verotusarvoksi ilmoitetaan  tällöin  0 euroa tulolajilla Ravintoetu (334). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa tulolajilla Ravintoetu 0:n euron sijasta ravintoedun verotusarvon. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, Muu luontoisetu -tulolajia ei saa käyttää. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla.

Esimerkki 11: Työnantaja on antanut työntekijälle huhtikuussa 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä verotusarvon suuruisen korvauksen (7,50 euroa) ateriaa kohden. Työntekijä on käyttänyt lipukkeet huhtikuun aikana. Työnantaja ilmoittaa huhtikuun ravintoedun seuraavasti:

Esimerkki 11.
Erikseen ilmoitettavat tulolajit euroa

334 Ravintoetu

Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä

 0.00*

* Vaihtoehtoisesti maksaja voi ilmoittaa ravintoedun määränä 150 euroa.

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa pienemmän korvauksen, työnantajan on ilmoitettava ravintoetu joko käyttämällä Ravintoetu-tulolajia (334) tai käyttämällä Muu luontoisetu -tulolajia (317) ja antamalla tiedon Edun tyyppi: Ravintoetu. Peritty korvaus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407). Ravintoetuna ilmoitetaan ravintoedun verotusarvon määrä ja perittynä korvauksena työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä. Vaikka työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää, työnantaja ilmoittaa edun arvon täysimääräisenä eikä vähennä perityn korvauksen määrää ravintoedun määrästä tietoja ilmoittaessaan.

Esimerkki 12: Työnantaja on antanut työntekijälle 20 ruokailulipuketta, joiden nimellisarvo on 10 euroa. Ruokailulipukkeiden verotusarvo on 7,50 euroa ateriaa kohden, eli yhteensä 150 euroa. Työnantaja perii työntekijältä 2 euroa korvausta ateriaa kohden, eli yhteensä 40 euroa. Työnantaja ilmoittaa ravintoedun ja perityn korvauksen seuraavasti:

Esimerkki 12.
Erikseen ilmoitettavat tulolajit
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

150.00

334 Ravintoetu

 150.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

40.00 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 40.00

Luvussa 1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus on lisää esimerkkejä ravintoedusta peritystä korvauksesta.

Työharjoittelijalle tarjotun aterian ilmoittaminen tulorekisteriin vaihtelee sen mukaan, saako harjoittelija koulupäivinään oppilaitoksessaan ilmaisen ruoan. Työharjoittelulla tarkoitetaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua, työssäoppimisjaksoa tai koululaisten ja maahanmuuttajien työelämään tutustumisjaksoa (TET). Jos harjoittelija saa koulupäivinä ilmaisen ruoan oppilaitokselta, ei harjoitteluaikana saaduista aterioista synny verotettavaa etua, eikä saatua ateriaa ilmoiteta etuna tulorekisteriin. Jos oppilaitoksessa ei ole järjestetty ilmaista ruokailua, harjoittelupaikassa saadusta ateriasta muodostuu harjoittelijalle ansiotulona verotettava etu, joka ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu veronalainen ansiotulo (316).  Saadun edun euromääränä ilmoitetaan aterian käypä arvo, ei ravintoedun verotusarvoa. Jos maksaja perii korvausta ateriasta, tulorekisteriin ilmoitetaan vain veronalainen osuus.  

Jos kyseessä on työnantajan maksama ateriatuki, tietoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Ateriatuki on kyseessä, kun työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua muutoin kuin antamalla työntekijöille luontoisetupäätöksessä tarkoitetun ravintoedun. Tyypillisesti työnantaja tekee ravintolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan työnantaja tukee työntekijöidensä ruokailua tietyllä euromäärällä ateriaa kohden ja ravintola perii työntekijöiltä vastaavasti alemman hinnan. Jos tuen määrä ei ylitä ravintolan välillisiä kustannuksia, työntekijä ei saa veronalaista etua. Tällöin etua ei synny, vaikka työntekijän maksama hinta alittaa ravintoedun arvon, eikä tukea ilmoiteta tulorekisteriin.

1.3 Muut verotettavat luontoisedut

Tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitetaan työnantajan muuna kuin rahana antamien etujen, kuten asunto-, puhelin- ja ravintoedun yhteismäärä, ellei näitä ole ilmoitettu tulorekisteriin omina tulolajeinaan.

Muita tulolajilla ilmoitettavia luontoisetuja ovat esimerkiksi autotalli-, moottoripyörä- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu ja merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu.

Työnantajan on ilmoitettava Muu luontoisetu (317) -tulolajin yhteydessä, mitä luontoisetuja maksettu summa sisältää. Tämä tehdään antamalla Edun tyyppi -tieto: Asuntoetu, Puhelinetu, Ravintoetu, Muut edut. Arvoja voi valita useita samalle summalle.

Jos luontoisetu ei poikkeuksellisesti olisikaan sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää. Vakuuttaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

Esimerkki 13: Työnantaja on maksanut työntekijän puolesta tämän eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut, kun niiden periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä on 214,50 euroa ja työttömyysvakuutusmaksun määrä 37,50 euroa, eli vakuutusmaksujen yhteissumma on 252 euroa. Työnantajan maksamaa määrää ei pidetä työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena olevana työansiona. Työnantaja ilmoittaa maksamansa määrän tulorekisteriin Muu luontoisetu -tulolajilla (317) ja liittää siihen Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei. Tulo on ainoastaan sairausvakuutusmaksun alainen. Lisäksi työnantaja ilmoittaa maksamansa työntekijämaksut tulolajeilla Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (413) ja Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (414), jolloin maksu huomioidaan työntekijän verotuksessa vähennyksenä.

Ilmoitettavat tiedot euroa

317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

252.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

214.50

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

37.50

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta eläke- tai vakuutusmaksut silloin, kun niiden periminen palkasta olisi vielä mahdollista, on tämä pääsääntöisesti työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, josta maksetaan työeläkevakuutusmaksu. Tällöin tieto ilmoitetaan tulorekisteriin käyttäen Muu luontoisetu -tulolajia (317). Tulo on kaikkien vakuutusmaksujen alainen, joten Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ei tarvitse antaa.

1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Työnantaja voi periä työntekijän nettopalkasta omavastuuosuuden myös muista luontoiseduista kuin autoedusta ja työsuhdematkalipusta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).

Tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407) ilmoitetaan se osuus luontoisedun arvosta, joka peritään työntekijältä. Tulolajilla ilmoitetaan summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta. Luontoisedun arvo ilmoitetaan lisäksi täysimääräisenä omalla tulolajillaan. Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajilla ilmoitetaan työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.

Luontoisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetu, vaikka korvaus perittäisiin etukäteen tai myöhemmin.

Jos perittyä korvausta ei ilmoiteta samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontoisetua, ilmoitukset jäävät sosiaalivakuuttajien näkökulmasta virheellisiksi, koska vakuutusmaksut perustuvat väärään summaan. Tämän vuoksi vakuuttajat tulevat myöhemmin pyytämään maksajaa korjaamaan ilmoituksen. 

Jos työnantaja on perinyt luontoisedusta korvausta enemmän kuin luontoisedun verotusarvo, palkkatietoilmoituksella ilmoitetaan luontoisedusta perittynä korvauksena korkeintaan verotusarvoa vastaava määrä. Työsuhdematkalipusta peritty korvaus on kuitenkin ilmoitettava täysimääräisenä. Peritty korvaus alentaa verotettavaa tuloa ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa työansiota. Luontoisetu ilmoitetaan tällöinkin täydestä verotusarvostaan, eikä siitä vähennetä perittyä korvausta.

Esimerkki 14: Työntekijä on saanut työnantajalta sähköpolkupyöräedun. Työnantaja on laskenut polkupyörän kuukausiedun määräksi 125 euroa. Työntekijän omavastuuosuus on 50 euroa kuukaudessa.

Esimerkki 14.
Ilmoitettavat tiedot Euroa
317 Muu luontoisetu 125.00
Edun tyyppi: Muut edut  
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus    50.00

Esimerkki 15: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa. Työntekijä maksaa asuntoedusta 200 euroa. Lisäksi työntekijä saa puhelinedun 20 euroa. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.

Esimerkki 15.
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

670.00 301 Asuntoetu 650.00
    330 Puhelinetu   20.00
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 200.00 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 200.00

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun verotusarvoksi ilmoitetaan tällöin 0 euroa tulolajilla Ravintoetu (334). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa tällä samalla tulolajilla 0:n euron sijasta ravintoedun verotusarvon. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi -tietoa: Ravintoetu, koska kyseistä tulolajia käyttäen samalla ilmoituksella voidaan antaa myös muita luontoisetuja koskevia tietoja. Ravintoedun euromääräistä tietoa ei voi eritellä yhteismäärästä.

Esimerkki 16: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa sekä puhelinedun 20 euroa. Lisäksi työntekijä on saanut ravintoedun 200 euroa, jonka verotusarvoa vastaavan summan työnantaja on perinyt työntekijän nettopalkasta. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.  

Esimerkki 16.
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Asuntoetu

Edun tyyppi: Puhelinetu

670.00 301 Asuntoetu 650.00
    330 Puhelinetu   20.00
    334 Ravintoetu    0.00*
334 Ravintoetu    0.00*    
Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä   Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä  

* Vaihtoehtoisesti maksaja voi ilmoittaa kohdassa myös ravintoedun verotusarvon 200 euroa.

Jos työnantaja perii työntekijältä vain osan ravintoedun verotusarvosta, ravintoedun määrä ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Ravintoetu (334) tai tulolajilla Muu luontoisetu (317) ja antamalla Edun tyyppi: Ravintoetu. Työntekijältä peritty korvaus pienentää verotettavan ravintoedun määrää. Ravintoedusta peritty euromäärä ilmoitetaan tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus (407).

Esimerkki 17: Työntekijä on saanut työnantajalta maksukortille ladattavan ravintoedun. Työnantaja lataa maksukortille 21 päivältä nimellisarvoltaan 10,40 euron suuruisen ravintoedun, yhteensä 218,40 euroa. Luontoisedun verotusarvo on 75 % nimellisarvosta eli  163,80 euroa (7,80 euroa / ateria). Työnantaja on perinyt työntekijän palkasta puolet antamastaan ravintoedusta eli 81,90 euroa.

Esimerkki 17.
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa
317 Muu luontoisetu 163.80 334 Ravintoetu 163.80
Edun tyyppi: Ravintoetu      
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus   81.90 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus   81.90

Jos tulolajilla Muu luontoisetu (317) ilmoitettu luontoisetu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen ja suorituksen maksaja on ilmoittanut tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää, vastaava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto on lisättävä myös Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajiin (407) siltä osin, kun peritty korvaus kohdistuu siihen osaan etua, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Vaikka tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, pitää maksajan vahvistaa ilmoituksella tiedot edellä kuvatulla tavalla. Näin tulorekisterin tiedon käyttäjät saavat oikeat tiedot.

Esimerkki 18: Työntekijän saama asuntoetu on 750 euroa, josta maksaja on perinyt korvausta 150 euroa. Asuntoedusta maksetaan sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi työnantaja antaa 180 eurolla etua, joka ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Maksaja on perinyt tästä edusta korvausta 30 euroa.

Esimerkki 18.
Ilmoittamisen vähimmäistapa euroa Täydentävä ilmoitustapa euroa
317 Muu luontoisetu 750.00 301 Asuntoetu 750.00

317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

180.00

 317 Muu luontoisetu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

180.00
407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 150.00 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 150.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

30.00

407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

30.00

1.5 Luontoisetujen ilmoittamisen määräaika ja nautintaperiaate

Ennen vuotta 2020 luontoisedut ilmoitettiin tulorekisteriin pääsääntöisesti nautintaperiaatteen mukaan, mikä tarkoittaa, että etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut työntekijän käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annettiin luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.

Vuodesta 2020 alkaen lähtökohtana on edelleen se, että luontoisedut on ilmoitettava viimeistään luontoisedun kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä. Jos työntekijälle annetaan pelkkä luontoisetu ilman, että hänelle maksetaan rahapalkkaa, tieto edun määrästä on ilmoitettava kuukausittain tulorekisteriin viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Maksupäiväksi palkkatietoilmoitukselle on merkittävä sen kuukauden päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä, jolloin etu on nautintaperiaatteen mukaan ollut tulonsaajan käytettävissä. 

Vuodesta 2020 alkaen luontoisedun voi aina ilmoittaa viimeistään kertymiskuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä riippumatta siitä, missä vaiheessa kuukautta rahapalkka on maksettu.

Esimerkki 19: Marraskuulta kertynyt palkka maksetaan 15.11. Maksaja voi ilmoittaa marraskuun luontoisedun yhdessä rahapalkan kanssa tulorekisteriin viimeistään 20.11. tai erikseen viimeistään 5.12.

Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkkaa kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana, voidaan luontoisetu ilmoittaa myös sen kertymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden tuloksi. Ilmoitus on tällöin annettava viimeistään sitä kuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu.

Esimerkki 20: Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa. Lisäksi hänellä on jatkuvina luontoisetuina asuntoetu, jonka arvo on 700 euroa, ja puhelinetu, jonka arvo on 20 euroa. Työntekijän kuukausipalkka maksetaan aina seuraavan kuun 25. päivänä, eli helmikuulta kertynyt rahapalkka maksetaan 25. maaliskuuta.

Työnantaja voi ilmoittaa helmikuun luontoisedut neljällä eri tavalla:

  • helmikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: tammikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.2. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 2.3.
  • erikseen helmikuun tuloksi viimeistään 5.3.
  • maaliskuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä: helmikuulta kertynyt palkka maksetaan 25.3. ja helmikuun luontoisedut ilmoitetaan yhdessä rahapalkan kanssa viimeistään 30.3. (esimerkki 20, taulukko 1)
  • erikseen maaliskuun tuloksi viimeistään 5.4. (esimerkki 20, taulukko 2).

Jos työnantaja ilmoittaa helmikuun luontoisedut maaliskuussa maksettavan helmikuun rahapalkan yhteydessä, hän ilmoittaa seuraavat tiedot:

Esimerkki 20, taulukko 1/2.
Ilmoitettavat tiedot

Maksupäivä: 25.3.20xx

Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistapa

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

101 Palkka yhteissumma

Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx

2300.00

201 Aikapalkka

Ansaintakausi: 1.-28.2.20xx

2300.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Puhelinetu
Edun tyyppi: Asuntoetu

720.00

301 Asuntoetu

330 Puhelinetu

700.00

20.00

402 Ennakonpidätys

720.00 402 Ennakonpidätys 720.00

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

215.93

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

215.93

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

37.75

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

37.75

Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta. Jos työnantaja ilmoittaa luontoisedut maaliskuun tuloksi erillään palkasta, maksupäiväksi on merkittävä maaliskuun päivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä:

Esimerkki 20, taulukko 2/2.
Ilmoitettavat tiedot

Maksupäivä: 31.3.20xx

Palkanmaksukausi: 1.3.-31.3.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistapa

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Puhelinetu
Edun tyyppi: Asuntoetu

720.00

301 Asuntoetu

330 Puhelinetu

700.00

20.00

Jos luontoisedun kertymiskuukaudelta maksetaan palkkaa useampana maksupäivänä, luontoisetu voidaan ilmoittaa viimeistään viidentenä päivänä viimeisen palkanmaksun jälkeen. Tässä tilanteessa ei ole merkitystä, kumpana kuukautena viimeinen palkanmaksu tapahtuu. Vaihtoehtoisesti luontoisetu on ilmoitettava viimeistä palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivänä.

Esimerkki 21: Työntekijälle maksetaan palkka kahden viikon välein. Ajalta 1.–15.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan heinäkuun lopussa 31.7. Ajalta 16.–31.7. kertynyt palkka, 1 700 euroa, maksetaan 15. elokuuta. Työntekijällä on heinäkuun luontoisetuina autoetu, jonka arvo on 600 euroa, ja ravintoetu, jonka arvo on 150 euroa. Heinäkuun auto- ja ravintoetu voidaan ilmoittaa joko 31.7. tai 15.8. maksettavan palkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti heinäkuun luontoisedut voidaan ilmoittaa erillisellä ilmoituksella joko 5. päivänä elokuuta tai viimeistään 5. päivänä syyskuuta. Jos luontoisedut ilmoitetaan erikseen 5.9., maksupäiväksi on merkittävä elokuun maksupäivä, esimerkiksi kuun viimeinen päivä.

Esimerkki 21, taulukko 1/2.
Ilmoitettavat tiedot

Maksupäivä: 15.8.20xx

Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistapa

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa

101 Palkka yhteissumma
Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx

1700.00

201 Aikapalkka
Ansaintakausi: 16.-31.7.20xx

1700.00
304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00 304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00
317 Muu luontoisetu
Edun tyyppi: Ravintoetu
150.00 334 Ravintoetu 150.00
402 Ennakonpidätys 612.50 402 Ennakonpidätys 612.50

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

175.17

413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

175.17

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

30.62

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

30.62

Vaihtoehtoisesti luontoisedut voidaan ilmoittaa erikseen kertymiskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä, vaikka rahapalkka on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta:

Esimerkki 21, taulukko 2/2.
Ilmoitettavat tiedot

Maksupäivä: 31.8.20xx

Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistapa

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa
304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00 304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00
317 Muu luontoisetu
Edun tyyppi: Ravintoetu
150.00 334 Ravintoetu 150.00

Jos työntekijän luontoisetu muuttuu, palkanlaskenta saattaa saada tiedon muutoksesta vasta palkanmaksun jälkeen. Jos tulorekisteriin ilmoitettu luontoisedun määrä on ollut virheellinen, annettu ilmoitus on korjattava.

Esimerkki 22: Työntekijällä on jatkuvina luontoisetuina auto- ja puhelinetu. Työntekijän palkkatietoilmoitus toukokuulta on annettu tulorekisteriin 20.5.2020 käyttäen laajempaa, täydentävää ilmoitustapaa eli erillisiä Autoetu- ja Puhelinetu-tulolajeja:

Esimerkki 21, taulukko 2/2.
Ilmoitettavat tiedot

Maksupäivä: 31.8.20xx

Palkanmaksukausi: 16.7.-31.7.20xx

Ilmoittamisen vähimmäistapa

euroa

Täydentävä ilmoitustapa

euroa
304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00 304 Autoetu
Autoedun tyyppi: Käyttöetu
Auton ikäryhmä: B
600.00
317 Muu luontoisetu
Edun tyyppi: Ravintoetu
150.00 334 Ravintoetu 150.00

Palkanlaskentaan tulee tieto 10.6.2020, että työntekijän luontoisetuauto on vaihtunut 1.5.2020 ja uuden luontoisetuauton arvo on 520 euroa. Toukokuulta annettua palkkatietoilmoitusta on korjattava samoin kuin toukokuun työnantajan erillisilmoitusta. Ennakonpidätys, työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ilmoitetaan sen suuruisina kuin ne on työntekijältä toukokuun palkanmaksussa peritty.

Esimerkki 22, taulukko 2/2.
Korvaava ilmoitus
Ilmoitettavat tiedot  euroa
201 Aikapalkka 3280.00
304 Autoetu   520.00
Autoedun tyyppi: Käyttöetu  
Auton ikäryhmä: A  
330 Puhelinetu 20.00
402 Ennakonpidätys 630.00
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

268.12

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 46.87

Toukokuulta perimättä jääneet työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu peritään ja työnantajamaksut maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä kesäkuussa. Seuraavassa palkanmaksussa korjataan myös ennakonpidätyksen määrä oikeaksi (ennakonpidätys toimitetaan summasta: aikapalkka 3280 + autoetu 520 + toukokuun autoedun korjaus 70). Korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos kuitenkin joulukuulta kertynyt palkka maksetaan tammikuussa, tiedot joulukuun ravintoedun määrästä voidaan ilmoittaa tammikuun ilmoituksella. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa.

1.6 Ennakonpidätyksen ilmoittaminen luontoiseduista

Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuperiaatteen mukaisesti. Vastaavasti ennakonpidätys ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin se on palkasta toimitettu. Jos työntekijän palkka koostuu pelkästään muuna kuin rahana annetusta edusta, kuten luontoisedusta, ei ennakonpidätystä voi yleensä toimittaa eikä sen vuoksi myöskään ilmoittaa. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan vain silloin, kun se tosiasiassa peritään työntekijältä tai työntekijä maksaa työnantajalle ennakonpidätystä vastaavan summan.

Ennakonpidätys muusta kuin rahana annettavasta edusta, kuten luontoisedusta, toimitetaan eri tavalla riippuen siitä, annetaanko etu toistuvasti vai satunnaisesti. Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun toistuvasti, ennakonpidätys toimitetaan palkanmaksukausittain lisäämällä edun arvo rahana maksettavaan määrään. Toimitetun ennakonpidätyksen määrä ilmoitetaan tällöin palkkatietoilmoituksella omalla tulolajilla 402 Ennakonpidätys.

Jos työntekijä saa muuna kuin rahana annettavan edun satunnaisesti, ennakonpidätyksen voi toimittaa saman kalenterivuoden aikana kahdella tavalla:

  • Työnantaja lisää koko edun arvon edun myöntämistä seuraavan palkanmaksukauden aikana rahana maksettavaan määrään ja toimittaa yhteissummasta ennakonpidätyksen.
  • Työnantaja jakaa edun arvon tasasuuruisiin eriin, lisää erät edun myöntämistä seuraavina maksukuukausina rahana maksettaviin määriin ja toimittaa yhteissummista ennakonpidätyksen. Kaikki erät on lisättävä saman kalenterivuoden aikana maksettaviin määriin.

Jälkimmäisellä tavalla on toimittava, kun kyse on euromäärältään suuresta edusta eikä työntekijälle maksettu rahapalkka riitä ennakonpidätyksen toimittamiseen. Jos satunnaisesti annettavan edun arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätyksen voi toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (ennakkoperintäasetus 9 §). Vaikka ennakonpidätyksen toimittaminen jaettaisiin samalle kalenterivuodelle edellä esitetyn mukaisesti, luontoisetu ilmoitetaan kokonaisuudessaan silloin, kun etu on ollut käytössä tai kun edun kertymiskuukaudelta maksetaan rahapalkka.

Esimerkki 23: Työntekijä on elokuun palkanmaksukaudella saanut 8 000 euron arvoisen satunnaisen luontoisedun. Työntekijän kuukausipalkka on 2 300 euroa ja ennakonpidätysprosentti on 20. Työntekijän palkka on elokuussa siten 10 300 euroa, eikä rahapalkan määrä riitä kattamaan elokuun ennakonpidätyksen määrää. Työnantajan on jaettava luontoisedun määrä tasasuuruisiin eriin maksua seuraaville kuukausille. Loppuvuoden palkanmaksuissa (syys-joulukuussa) lisätään siten joka kuukausi palkan määrään ¼ luontoisedun määrästä (8 000 / 4 = 2 000) ja toimitetaan yhteissummasta (2 300 + 2 000 = 4 300) ennakonpidätys. Tulorekisteriin luontoisetu on kuitenkin ilmoitettava kokonaisuudessaan elokuun palkkatietoilmoituksella. On huomattava, että tulorekisteriin ei ilmoiteta enää syys-joulukuun palkkatietoilmoituksilla tasasuuruisiin eriin jaettua luontoisetua, vaikka se on mukana palkanlaskennassa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys kyseisinä kuukausina. Esimerkki elokuun ilmoituksesta, jolloin etu on saatu (ennakonpidätys toimitetaan korotettuna syys-joulukuun palkanmaksuissa):

Esimerkki 23.
Uusi ilmoitus
Ilmoitettavat tiedot  euroa
201 Aikapalkka 2300.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Muut edut

8000.00
402 Ennakonpidätys (20 % 2300 eurosta) 460.00
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu (10 300 eurosta)

736.45

414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (10 300 eurosta)

128.75

2 Kustannusten korvaukset

2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset

Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatkaraha eikä rajanylitysraha, jos ne täyttävät laissa säädetyt verovapauden edellytykset. Matkustamiskustannusten korvauksia ovat esimerkiksi työmatkalla kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneet kilometrikorvaukset korotuksineen. Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.

Työntekijälle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa vain niiltä osin, kun ne on maksettu lain tai verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia ja ne ilmoitetaan palkkana tulorekisteriin. Jos työnantaja maksaa työntekijälle matkakustannusten korvauksia Verohallinnon päätöksen mukaisia määriä enemmän, työnantajan maksamasta korvauksesta on verovapaata tuloa vain se määrä, joka vastaa Verohallinnon päätöksen mukaista määrää. Tämän määrän ylittävä osuus korvauksesta on työntekijälle veronalaista palkkaa.

Verovapaista matkakustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Veronalaiset matkakustannusten korvaukset tai kulukorvaukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaat kustannusten korvaukset ilmoitetaan, jos kyse on päivärahasta, ateriakorvauksesta, kilometrikorvauksesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, jota tarkoitetaan Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Velvollisuus ilmoittaa nämä suoritukset tulorekisteriin vastaa verotuksen aiempaa ilmoittamisvelvollisuutta. Verovapaat kustannusten korvaukset voidaan ilmoittaa maksukuukautta seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä. Suoritukset voidaan ilmoittaa yhdellä ilmoituksella kerran kuukaudessa, vaikka kustannusten korvausten maksupäiviä olisi useita saman kuukauden aikana. Maksupäiväksi ilmoitukselle merkitään tällöin kuukauden viimeisin kustannusten korvausten maksupäivä.

Jos  työntekijälle maksetaan  liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella korvauksia työmatkoista ja verovapaiden korvausten maksamisen edellytykset täyttyvät, tällaisia korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Myöskään majoittumiskorvausta, yömatkarahaa tai rajanylitysrahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin, jos ne maksetaan Verohallinnon päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

Matkaennakko on työnantajan maksama summa, jolla katetaan esimerkiksi matkasta aiheutuvia kuluja. Matkaennakkoa ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Jos kuitenkin matkaennakkoa jää käyttämättä ja sen määrästä kuitataan tulonsaajalle maksettavia verovapaita kustannusten korvauksia, pitää työnantajan ilmoittaa päivärahana, kilometrikorvauksena tai kustannusten korvauksena se osuus, joka on katsottu tulonsaajalle maksetuksi kuluksi. Velvollisuus ilmoittaa tietoja syntyy, kun matkalasku on tehty ja ylisuuresta ennakosta on kuitattu tulonsaajalle maksettavia kustannusten korvauksia.

2.1.1 Kilometrikorvaus (verovapaa)

Verovapaata kilometrikorvausta voidaan maksaa sekä palvelussuhteessa oleville että sellaisille henkilöille, jotka eivät ole palvelussuhteessa, mutta joille maksetaan ennakkoperintälaissa tarkoitettuja henkilökohtaisia palkkioita kuten kokous- tai luentopalkkiota.

Verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Lisäksi ilmoitetaan Kilometrien määrä -tieto. Kyseisessä kohdassa ilmoitetaan maksetun verovapaan kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä. Tieto kilometrimääristä voidaan antaa palkkakausittain. Tieto kyseessä olevan vuoden aikana maksettujen verovapaiden kilometrikorvausten perusteena olevista kilometreistä on annettava kuitenkin viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.

Oman auton käytöstä maksettavaa kilometrikorvausta voidaan tietyissä tapauksissa korottaa (esimerkiksi muiden henkilöiden kuljettaminen). Korotuksen perusteet on mainittu Verohallinnon päätöksen 9 §:n 1 momentissa. Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan maksettujen korvausten yhteismäärä korotuksineen.

2.1.2 Rakennusalalla maksettavat asunnon ja erityisen työntekemispaikan väliset matkakustannusten korvaukset

Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan. Jos työehtosopimuksen mukainen korvaus on enintään Verohallinnon päätöksen mukaisen kilometrikorvauksen suuruinen, korvaus on verovapaa. Tätä suuremmat korvaukset ovat veronalaisia päätöksen mukaisen enimmäismäärän ylittävältä osalta. Veronalaisten korvausten ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset korvaukset matkakustannusten korvaukset.

Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen matkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei ilmoiteta kohdassa Kilometrien määrä.

2.1.3 Päiväraha

Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat enimmäismäärät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Lisäksi ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tieto. Arvoja voi valita useita samalle summalle. Päivärahan tyyppi voi olla

  • ateriakorvaus
  • kotimaan kokopäiväraha
  • kotimaan osapäiväraha
  • ulkomaan päiväraha
  • ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset.

Jos päiväraha puolitetaan työnantajan tarjoaman aterian vuoksi, myös puolitettu päiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan kokopäivärahana tai ulkomaan päivärahana. Vastaavasti myös puolitettu kotimaan osapäiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan osapäivärahana.

Ateriakorvaukset ilmoitetaan tulolajilla Päiväraha vain, jos niitä ei ole ilmoitettu erillisenä Ateriakorvaus-tulolajina (303), katso luku 2.1.4 Ateriakorvaus.

Tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetaan myös seuraavat ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset:

  • verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
  • työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
  • työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.

Päivärahan tyyppi -tietona ilmoitetaan tällöin Ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset. Ulkomaan työskentelyyn liittyvillä verovapailla kustannusten korvauksilla tarkoitetaan tuloverolain 76 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisia ulkomailla työskentelyyn liittyviä verovapaita korvauksia. Kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla ilmoitetaan kaikki ulkomailla työskentelyyn liittyvät verovapaat kulut, kuten lentokulut, tietullimaksut ja muut kustannukset. Näin ollen myös liikenteenharjoittajan antamaan tositteeseen perustuvat kulut ilmoitetaan kyseisen Päivärahan tyyppi -tiedon avulla, jos kyse on ulkomaan työskentelyyn liittyvistä tuloverolain 76 §:n mukaisista kulueristä.

2.1.4 Ateriakorvaus

Työmatkasta aiheutuvista ateriointikuluista voidaan maksaa verovapaata ateriakorvausta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi myöskään maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.

Tulolajilla Ateriakorvaus (303) ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Jos maksettu korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen enimmäismäärän tai sitä maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi aikapalkkaa.

Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta se on ilmoitettava vähintään yhteissummana tulolajilla Päiväraha (331). Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -tiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen.

Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei ilmoiteta Päiväraha-tulolajilla.

Esimerkki 24: Työntekijän bruttopalkka on 3 488 euroa, joka muodostuu 3 100 euron provisiopalkasta, 110 euron olosuhdelisästä ja 150 euron työajantasauskorvauksesta. Rahapalkan lisäksi tulonsaaja on saanut 20 päivältä ravintoedun, jonka arvo on 128 euroa. Työntekijälle maksetaan lisäksi työmatkasta aiheutuvina kuluina kolmelta päivältä kokopäivärahaa 123 euroa ja yhdeltä päivältä ateriakorvausta 10,25 euroa sekä omalla autolla ajetusta 150 kilometrin työmatkasta kilometrikorvauksia 61,50 euroa.

Työnantaja voi ilmoittaa tiedot suppeammin käyttämällä Palkka yhteissumma -tulolajia (101) tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa tiedot eritellymmin täydentävillä tulolajeilla.

Esimerkki 24.
Pakollinen vähimmäistaso Vaihtoehtoinen tapa
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa
101 Palkka yhteissumma 3360.00 220 Provisiopalkka 3100.00
    218 Olosuhdelisä   110.00
    225 Työajantasauskorvaus   150.00

317 Muu luontoisetu

Edun tyyppi: Ravintoetu

 128.00 334 Ravintoetu   128.00

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus

Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha

 133.25

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha

  123.00
    303 Ateriakorvaus     10.25
311 Kilometrikorvaus (verovapaa)    61.50 311 Kilometrikorvaus (verovapaa)     61.50
Kilometrien määrä: 150*   Kilometrien määrä: 150*  

* Tiedon kilometrimääristä voi antaa palkkakausittain, mutta se on annettava viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.

2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset

Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia. Korvaukset rinnastetaan palkkaan.

Jos kilometrikorvaukset maksetaan vastoin Verohallinnon päätöstä, ne ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) (suppeampi ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) (laajempi ilmoitustapa 2).

Jos kilometrikorvaukset maksetaan Verohallinnon päätöksen mukaan, mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä mainitut rajat. Tämä osa ilmoitetaan joko tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Kilometrikorvaus (veronalainen) (209). Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) (311) ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset. Verovapaiden kilometrien määrä ilmoitetaan kohdassa Kilometrien määrä.

Esimerkki 25: Työntekijälle on maksettu kilometrikorvausta yhteensä 300 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkana ilmoitetaan 100 euroa.

Esimerkki 25.
Pakollinen vähimmäistaso Vaihtoehtoinen tapa
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa
101 Palkka yhteissumma 100.00 209 Kilometrikorvaus (veronalainen) 100.00
311 Kilometrikorvaus (verovapaa) 200.00 311 Kilometrikorvaus (verovapaa) 200.00
Kilometrien määrä: 485   Kilometrien määrä: 485  

Oletuksena tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (209) on, että se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Jos kilometrikorvaus ei ole jonkin sosiaalivakuutusmaksun alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, ettei tulo ole ilmoitetun vakuutusmaksun alainen. Katso tarkemmin ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle veronalaista kilometrikorvausta työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, ja korvauksen määrä ei ylitä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisia verovapaiden suoritusten enimmäismääriä. Tällöin tulo ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Esimerkki 26: Työntekijän pääasiallinen työskentely samalla työntekemispaikalla on kestänyt yli laissa säädetyn verovapauden määräajan, kolme vuotta, joten hänelle maksetut korvaukset ovat tuloverolain 72 a §:n nojalla veronalaisia.

Työntekijälle on maksettu kilometrikorvauksia 75 euroa työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein kodin ja työntekemispaikan välisiltä matkoilta.  Korvauksen määrä ei ylitä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaista verovapaiden korvausten enimmäismäärää. Koska korvaus perustuu työehtosopimukseen eikä määrä ylitä kustannuspäätöksen mukaista enimmäismäärää, suorituksen maksaja ilmoittaa erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa käyttäen, ettei tulo ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Tulo on kuitenkin sairausvakuutusmaksun alainen.

Esimerkki 26.
Pakollinen vähimmäistaso Vaihtoehtoinen tapa
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

75.00

209 Kilometrikorvaus (veronalainen)

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

75.00

Jos päivärahat tai muut tulolajilla Päiväraha (331) ilmoitetut korvaukset maksetaan Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein (esimerkiksi kokopäiväraha 5 tuntia kestäneeltä työmatkalta), korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Muu maksettu lisä (216), jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.

Jos lievemmin perustein maksetuista matkakustannusten korvauksista on sovittu työehtosopimuksella, korvaukset eivät ole työeläke-, työttömyysvakuutus- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaisia. Näissä tilanteissa työnantaja ilmoittaa tulon ja samalla sen, mikä osuus suorituksesta on eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista. Korvaukset ovat työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisia.

Esimerkki 27: Työntekijälle on maksettu rahapalkkaa 2 000 euroa. Lisäksi työntekijälle on maksettu työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa ja ateriakorvausta yhteensä 400 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 240 euroa. Työntekijän palkkana pitää ilmoittaa myös päivärahoista ja ateriakorvauksista niiden veronalainen osuus 160 euroa.

Jos työnantaja käyttää ilmoitustapaa 2, on huomattava, että Muu maksettu lisä -tulolajiin ei voi yhdistää Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Tämän vuoksi työnantajan on ilmoitettava Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu -tulolajilla se osa suorituksesta, johon liittyy erillisiä vakuuttamistiedon poikkeuksia. Koska Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu -tulolajin oletuksena on, ettei suoritus ole  sosiaalivakuutusmaksujen alainen, on tässä tilanteessa ilmoitettava erikseen tieto, minkä vakuutusmaksun alainen tulo on. Esimerkkitilanteessa tulo on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen, mutta ei muiden sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki 27.
Pakollinen vähimmäistaso Vaihtoehtoinen tapa
Ilmoitustapa 1 euroa Ilmoitustapa 2 euroa

101 Palkka yhteissumma

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työeläkevakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Työttömyysvakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Ei

2160.00 201 Aikapalkka 2000.00
   

315 Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu

Vakuuttamistiedon tyyppi:
Sairausvakuutusmaksun alainen:
Vakuutusmaksun perusteena: Kyllä

  160.00
102 Palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen 2000.00    
106 Palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen 2000.00    
105 Palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen 2000.00    

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha

Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus

  240.00

331 Päiväraha

Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha

Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus

240.00

2.3 Veronalaiset muutto- ja matkustamiskustannusten korvaukset

Vuoden 2020 alusta voimaan tulevassa tuloverolain 69 c §:ssä säädetään, että työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkustamiskustannuksista 50 prosenttia on verovapaita. Huojennuksen edellytyksenä on, että muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuttokustannuksina pidetään välittömästi muuttoon liittyviä kustannuksia, joita ovat esimerkiksi tavaroiden pakkaamisesta, purkamisesta ja kuljettamisesta johtuvat kustannukset.

Välittömästi muuttoon liittyvinä matkoina pidetään muuton yhteydessä tehtäviä matkoja vanhan ja uuden asunnon välillä. Jos välittömästi muuttoon liittyvä matka tehdään työntekijän omalla kulkuneuvolla, työnantaja voi korvata matkan matkalaskua vastaan. Myös näissä tilanteissa työnantajan maksamasta korvauksesta puolet on verovapaata tuloa ja puolet veronalaista tuloa. Säännöksessä tarkoitettuna muuttokustannuksena pidetään näissä tilanteissa enintään Verohallinnon vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Jos työnantaja korvaa matkasta enemmän kuin verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän, verovapaata tuloa on puolet siitä määrästä, joka ei ylitä Verohallinnon vahvistamaa verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärää. Enimmäismäärän ylittävä korvauksen osuus on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Verovapaiden muutto- ja matkustamiskustannusten edellytyksiä kuvataan tarkemmin Vero.fi-sivuilla.  

Työnantajan korvaamista muutto- ja matkustamiskustannuksista ilmoitetaan tulorekisteriin ansiotulona verotettava osuus eli 50 prosenttia työnantajan maksamista kustannuksista, joita pidetään työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina. Tiedot ilmoitetaan tulolajilla Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (315). Tulolajin oletuksena on, ettei tulo ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tulo on edellä kuvatuissa tilanteissa työeläke- ja sairausvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen mutta ei työttömyysvakuutusmaksun alainen. Maksajan on ilmoitettava Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla, että tulo on työeläke- ja sairausvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Muutto- ja matkustamiskustannusten korvausten verovapaata osuutta ei ilmoiteta tulorekisteriin.

2.4 Julkisyhteisöjen maksamat matkakustannusten korvaukset

Myös valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja yliopiston on ilmoitettava kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaisin perustein. Myös veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tiedot ilmoitetaan kuten luvuissa 2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset ja 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset on esitetty. Julkisyhteisö käyttää ilmoittaessaan Maksajan tyyppi -tietoa Julkisyhteisö tai Valtio.

Julkisyhteisön korvauksettomaan vapaaehtoistyöhön osallistuville henkilöille maksettujen kustannusten korvausten ilmoittamista kuvataan ohjeessa Työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksetut suoritukset ja muut eritysitilanteet.

2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset

Veronalainen kustannusten korvaus maksetaan työntekijälle korvauksena kustannuksista, jotka ovat välittömästi aiheutuneet työtehtävien hoitamisesta. Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan kaikkien sellaisten veronalaisten kustannusten korvausten yhteissumma, jota ei ilmoiteta muilla tulolajeilla.

Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan sellaiset muista kuin työmatkasta maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset, joista työnantaja ei toimita ennakonpidätystä. Nämä kustannusten korvaukset maksetaan palkan lisäksi. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä tulorekisteriin ilmoitettavaan palkkaan, esimerkiksi tulolajiin Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201).

Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja, niiden kustannuksia ei ilmoiteta, jos työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan.

Työnantaja ei toimita veronalaisista kustannusten korvauksista ennakonpidätystä eikä maksa sosiaalivakuutusmaksuja. Korvaukset ovat kuitenkin työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi veroilmoituksellaan.

Esimerkki 28: Työnantaja maksaa työntekijälleen moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Palkanmaksukauden palkka on 2 000 euroa. Palkka sisältää sahatyöstä maksettua palkkaa 1 400 euroa ja muusta työstä maksettua palkkaa 600 euroa. Työnantaja maksaa palkan lisäksi moottorisahan käytöstä korvausta 450 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan 2 000 eurosta.

Sahatyöstä maksettua palkan määrää ei erikseen ilmoiteta tulorekisteriin, vaan työntekijä ilmoittaa tämän tiedon itse omassa verotuksessaan, jotta moottorisahavähennys saadaan laskettua oikeanmääräisenä.

Tulolajilla Palkka yhteissumma (101) tai Aikapalkka (201) ilmoitetaan 2 000 euroa ja tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353) ilmoitetaan 450 euroa.

Esimerkki 28.
Ilmoitettavat tiedot euroa
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka 2000.00
353 Veronalainen kustannusten korvaus 450.00
402 Ennakonpidätys 2 000 eurosta 310.00

Esimerkki 29: Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sairausvakuutusmaksua. Korvauksen rahamäärä ilmoitetaan tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus (353).

2.6 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan työntekijän itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset, jotka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa työntekijän itsensä maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Samoin tällaisia kustannuksia ovat myös menot työmatkoista, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita matkakustannusten korvauksia palkan lisäksi. Tulolajia Vähennys ennen ennakonpidätystä käytetään vain silloin, kun työntekijälle maksetaan palkkaa tai urheilijan palkkiota ja kyse on työntekijän itsensä maksamista työn tekemisestä aiheutuneista välittömistä kustannuksista, jotka vähennetään palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Maksaja voi lisäksi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta.

Tulolajilla ilmoitetaan vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Kohdassa ilmoitetun vähennyksen määrän tulee sisältyä myös tulorekisteriin ilmoitettuun palkkaan. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa. 

Esimerkki 30: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 500 euron kustannukset. Työntekijälle on maksettu palkkakaudelta palkkaa 1 800 euroa. Palkka koostuu 1 600 euron sahatyöstä sekä 200 euron muusta työstä. Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintälain mukaisesti 1 300 eurosta (1 800 – 500).

Palkan tulolajilla ilmoitetaan 1 800 euroa ja tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä (419) ilmoitetaan 500 euroa.

Esimerkki 30.
Ilmoitettavat tiedot euroa
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka 1800.00
402 Ennakonpidätys (1 300 eurosta) 260.00
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä 500.00

Työntekijä voi vaatia omassa verotuksessaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrän. Työntekijän verotusta toimitettaessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (1 600 euroa) osuudesta.

Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, ilmoittaminen kuvataan kohdassa luvussa 2.5 Veronalaiset kustannusten korvaukset.

Esimerkki 31: Pelimannille luvataan soittokeikasta kokonaispalkkana 200 euroa. Matkustaminen ja matkustamisen kustannukset eivät vaikuta maksettavaan bruttomäärään. Matkakustannuksia ei siis korvata erikseen palkan lisäksi, vaan ne sisältyvät kokonaispalkkaan, joten ne ovat veronalaisia.

Työnantaja voi laskea ennakonpidätyksen alaisen suorituksen määrän siten, että se  vähentää kokonaispalkkiosta työntekijän antaman selvityksen perusteella matkustamiskustannuksia saman määrän, jonka voisi korvata verovapaasti. Työnantaja voisi korvata verovapaasti matkustamiskustannuksia 51 kilometriltä 43 senttiä/kilometri eli 21,93 euroa ja osapäivärahaa 19 euroa. Ennakonpidätyksen alaiseksi määräksi jää  159,07 euroa, josta työnantaja toimittaa 25 %:n ennakonpidätyksen. Samasta määrästä työnantaja maksaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksun.

Palkan tulolajilla ilmoitetaan 200 euroa. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajilla (419) ilmoitetaan 40,93 euroa. Verovapaiden matkakustannusten korvausten tulolajeilla ei ilmoiteta mitään. Työntekijä voi vaatia matkakustannuksia vähennyksenä omassa verotuksessaan.

Esimerkki 31.
Ilmoitettavat tiedot euroa
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka 200.00
402 Ennakonpidätys (159,07 eurosta) 39.76
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä 40.93

Jos maksaja tekee vähennyksen sellaisesta tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan on annettava Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajille (419) Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Maksajan pitää siitä huolimatta antaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei), jos vähennys tehdään tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki 32: Ulkopuoliselle luennoitsijalle maksetaan 1 000 euron luentopalkkio. Matkakuluja hänelle on muodostunut 150 euroa. Maksaja ei maksa kuluja erikseen, vaan vähentää kulujen määrän palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Luennoitsijan ennakonpidätysprosentti on 30. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 850 eurosta ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

Esimerkki 32.
Ilmoitettavat tiedot euroa
214 Luentopalkkio 1000.00
402 Ennakonpidätys (850 eurosta) 255.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

150.00

Jos samalla maksukerralla maksetaan sosiaalivakuutusmaksun alaista palkkaa ja sellaista ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkkaa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, ja jompaankumpaan tuloon kohdistuu kuluja, jotka vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista, maksajan on annettava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Sen avulla vähennys kohdistuu oikeaan tulolajiin.

Jos maksaja vähentää samalla maksukerralla kuluja sosiaalivakuutusmaksujen alaisista tuloista ja sellaisista tuloista, joista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, maksajan on ilmoitettava vähennykset erikseen. Vakuuttamistiedon tyyppi (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei) pitää liittää siihen vähennykseen, joka tehdään tulosta, josta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Vastaavasti jos tulo, josta vähennys tehdään, ei ole ollut jonkun yksittäisen sosiaalivakuutusmaksun alainen, esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alainen, maksaja voi vahvistaa vain tämän yhden sosiaalivakuutusmaksun osalta, ettei vakuuttamisvelvollisuutta ole ollut.

Esimerkki 33: Henkilölle maksetaan 2 900 euroa kuukausipalkkaa ja lisäksi 300 euroa odotusajan korvausta. Odotusajan korvaus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 20. Henkilöllä on 45 euroa kuluja, jotka kohdistuvat odotusajan korvaukseen, sekä 100 euroa kuluja, jotka kohdistuvat aikapalkkaan. Työnantaja vähentää molemmat kuluerät henkilön tuloista ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

Esimerkki 33.
Ilmoitettavat tiedot euroa

201 Aikapalkka

2900.00

217 Odotusajan korvaus

300.00

402 Ennakonpidätys (3055 eurosta)

611.00
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä 100.00

419 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen - Vakuutusmaksun perusteena: Ei

45.00

Jos vähennys ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehdään sellaisesta tulosta, joka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, ellei se maksa samalla jotain muuta tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki 34: Henkilölle maksetaan 3 500 euroa kuukausipalkkaa. Hänen ennakonpidätysprosenttinsa on 25. Hän käyttää työssään omia työkalujaan, joista työnantaja ei maksa hänelle erikseen korvausta. Työnantaja vähentää omien työkalujen käytöstä 30 euroa ennen ennakonpidätystä ja toimittaa ennakonpidätyksen 3 470 eurosta. Koska maksettu kuukausipalkka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Maksaja ilmoittaa tulorekisteriin tiedot seuraavasti:

Esimerkki 34.
Ilmoitettavat tiedot euroa
101 Palkka yhteissumma tai 201 Aikapalkka 3500.00
402 Ennakonpidätys (3470 eurosta) 867.50
419 Vähennys ennen ennakonpidätystä 30.00

2.7 Muut kustannusten korvaukset

Työ- ja käyttökorvauksiin liittyviä kustannusten korvauksia sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamia matkakustannusten korvauksia kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet. Lue ohjeesta erityisesti luku 3 Yrityksille ja yrittäjille maksetut suoritukset, luku 4 Käyttökorvaus, luku 5.1.2 Urheilijan palkkio sekä luku 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön maksama korvaus vapaaehtoisille.

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaan palkkakirjanpidossa käsitelty kustannusten korvaus, joka on sijoitettu yhtiöön yksityissijoitukseksi, ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella ja kyseiseen korvaukseen sopivalla tulolajilla, esimerkiksi Päiväraha (331) tai Kilometrikorvaus (verovapaa) (311). Ilmoitusvelvollisuus alkaa silloin, kun kustannusten korvaus merkitään kirjanpitoon yksityissijoitukseksi. Tästä hetkestä alkaa kulua viiden kalenteripäivän määräaika ilmoittamiselle. Maksaja ilmoittaa maksupäiväksi kirjanpitoon kirjauspäivän.