Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tulolähteen tuloksen laskeminen
Tulolähteen tulos muodostuu yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotuksena. Jos tulolähteen tuotot ovat suuremmat kuin kulut, muodostuu tulolähteen tulos. Jos tuotot ovat pienemmät kuin kulut, muodostuu tulolähteen tappio.
Tulolähteen tuotot
Veronalaisia tulolähteen tuloja ovat kaikki toiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Vain jos tuloerä on nimenomaisesti säädetty verottomaksi, se on tulolähteen verotonta tuloa. Yhtymän saama tuotto on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Merkitykseltään vähäiset tuottoerät voidaan huomioida sen verovuoden tuottona, jona niiden maksu on saatu.
Osinkotulot ja osuuskunnan ylijäämät
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteisiin kuuluvista osakkeista saadut osingot ovat kokonaisuudessaan yhtymän tuloa. Osinkotulon osittainen tai täysi verovapaus toteutetaan osakastasolla siten, että osakkaan tulo-osuudesta vähennetään osingon veroton osa. Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saatuja osinkoja ei oteta huomioon yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen tuloa laskettaessa. Henkilökohtaisen tulolähteen osingot jaetaan suoraan verotettavaksi osakkaiden tulona.
Yhtymän saamat elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvat osuuskunnan ylijäämät sisältyvät elinkeinotuloon tai maatalouden tuloon. Osuuskunnan ylijäämien verovapaa osa vähennetään osakaskohtaisesti.
Tulolähteen kulut
Vähennyskelpoisia tulolähteen kuluja ovat kaikki tulolähteen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Tiettyjen menojen vähennyskelpoisuutta on verotuksessa rajoitettu.
Sakot ja edustuskulut
- Elinkeinotoiminnan tai maatalouden kuluina ei saa vähentää lainkaan sakkoja, seuraamusmaksuja eikä muitakaan sanktionluonteisia maksuseuraamuksia.
- Edustusmenoista saa vähentää 50 %.
Palkanmaksu
Yhtiömies voi maksaa itselleen palkkaa tai hän voi nostaa yksityisnostoja. Yhtiömiehen yhtymän yhtiömieskohtaiselta yksityistililtä tehdyt nostot eivät ole yhtymälle vähennyskelpoista kulua.
Poistot
Osa menoista kirjataan kuluksi kerralla (niin sanottuna vuosikuluna), kun taas osa kuluista on jaettava kuluksi (jaksotettava) usealle eri vuodelle. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuden hankintamenot jaetaan kuluksi usealle eri vuodelle poistojen avulla. Vaihto-omaisuuden hankintamenot kirjataan kerralla kuluksi yleensä vasta silloin, kun vaihto-omaisuus luovutetaan.
Esimerkki 1: A Ky on ostanut 30 000 eurolla vuonna 2020 elinkeinotoiminnassaan käytettävän auton (käyttöomaisuus), jonka käyttöaika on useita vuosia. A Ky jaksottaa auton hankintamenon sen käyttövuosille vuosittain kuluksi kirjattavin poistoin. Poiston enimmäismäärä on 25 % vuodessa.
| verovuosi | jäljellä oleva hankintameno verovuoden alussa, € | verovuoden poiston määrä, € | jäljellä oleva hankintameno verovuoden lopussa, € |
|---|---|---|---|
| 2020 | (hankintameno 30 000) | 7 500 | 22 500 |
| 2021 | 22 500 | 5 625 | 16 875 |
| 2022 | 16 875 | 4 218,75 | 12 656,25 |
| 2023 | 12 656,25 | 3 164,06 | 9 492,19 |
| jne. |
Esimerkki 2:
A Ky on myös ostanut elinkeinotoiminnassa myytäväksi tarkoitettuja tavaroita (vaihto-omaisuus) yhteensä 6 kappaletta 3 000 eurolla vuonna 2023. Yhden tavaran hankintahinta on siis 500 euroa. A Ky myy kaksi tavaraa vuonna 2023 ja loput 4 tavaraa vuonna 2024. Tavaroiden hankintamenosta A Ky kirjaa vuoden 2023 kuluksi 1 000 euroa (2 kpl x 500 euroa) ja vuoden 2024 kuluksi 2 000 euroa (4 kpl x 500 euroa).
Korkomenot
Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen korot ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan menoja. Korot ovat sen verovuoden kulua, jolta ne suoritetaan. Korkovähennysoikeutta on rajoitettu elinkeinoverolain 18 a §:n säännöksellä. Korkorajoitusäännös koskee yhteisöjen lisäksi myös avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä.
Avainsanat: