Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys maaliskuussa 2016

Tietokantataulukot

Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)

Verohallinnon tammi-maaliskuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 14 631 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 502 miljoonaa (+3,6 %). Kaikkien suurempien veroryhmien kertymät nousivat tammi-maaliskuussa.
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

 
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015

Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2). 

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-maaliskuussa yhteensä 8 525 miljoonaa, joka oli 195 miljoonaa (+2,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 7 101 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 132 miljoonaa (+1,9 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ennakonpidätykset nousivat 2,1 prosenttia, eli hyvin lähellä viime vuoden kasvulukuja ollaan ainakin toistaiseksi. Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui pääosin tammi-helmikuun vaihteessa maksetuissa ennakon täydennysmaksuissa, niissä lisäystä 34 miljoonaa (+7,9 %). Osinkojen ennakonpidätysten 20 miljoonan (+17 %) nousu oli seurausta listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista. Muutokset muissa verolajeissa olivat pienempiä.

Ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Työttömyyden nousuvauhti on viime kesästä lähtien hidastunut: työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan esim. kesäkuun 2015 lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 31 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas helmikuun 2016 lopussa vastaava luku oli enää 5 600. Jos vastaavanlainen kehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Tammi-helmikuun kohdekausien jälkeen näin ei vielä ole, mutta tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.

Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.

Verokorttien pidätysprosenttien osumatarkkuuden vaikutusta ennakonpidätyskertymään on hankalampi ennakoida. Pidätysprosentit määräytyvät alun perin mekaanisesti viime/sitä edellisen vuoden tulojen ja tapahtuneiden veroperustemuutosten perusteella. Asiakkaiden välillä 2016 pidätysprosenttien osumatarkkuudessa voi siten olla isojakin eroja ja jos asiakas ei hae siihen muutosta, ennakonpidätyksiä voidaan pidättää liian paljon/vähän suhteessa koko vuoden tuloihin, joka oikenee vasta verotuksen päättymisen jälkeisillä ennakonpalautuksilla/jäännösveroilla. Myös kokonaistasolla on mahdollista, että pidätysprosenttien osumatarkkuus vaihtelee eri vuosien välillä (saattaa nostaa/laskea ennakonpidätysten muutosprosenttia suurimmillaan jopa muutaman desimaalin verran) ja varsinkin alkuvuonna, jolloin asiakkaiden tekemiä verokorttimuutoksia on vielä suhteellisen vähän. Loppuvuodesta asiakkailla on selkeämpi kuva koko vuoden tuloista, jolloin pidätysprosentit ovat tyypillisesti asettuneet lähemmäksi normaalia ja samalla vertailukelpoisempaa tasoaan.
  

 
Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-maaliskuussa yhteensä 1 080 miljoonaa, joka oli 185 miljoonaa (+21 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 158 miljoonaa (+21 %) ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), ennakon täydennysmaksujen 10 miljoonaa (+15 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten 18 miljoonaa (+23 %).

 
Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.

Ennakkoverokertymän tammi-maaliskuun kasvu pohjautuu verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli huhtikuun alussa 3,86 miljardia, joka on reilut 300 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva kuviossa 5). Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut toistaiseksi vähemmän kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva). Tulevina kuukausina yksi mielenkiinto kohdistuu juuri näihin edelliseen verovuoteen liittyvien ennakkoverojen palautuksiin, joita vuodenvaihteeseen tilikautensa päättäneet yritykset hakevat tyypillisesti eniten kevään aikana, jolloin niillä on tarkentunut käsitys edellisen verovuoden tuloksesta ja verojen määrästä. Esimerkiksi viime vuonna verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen kokonaismäärä tippui huhti-kesäkuun aikana reilut 200 miljoonaa (kts. tummanvihreä viiva).

Tulevien kuukausien ennakkoveron palautusten lisäksi vähintään yhtä mielenkiintoista ovat huhti-toukokuun vaihteessa maksettavat ennakon täydennysmaksut. Yrityksillä on tilikauden päättymisestä 4 kuukautta aikaa antaa veroilmoitus ja maksaa puuttuva osa yhteisöverostaan korottomasti ennakon täydennysmaksuna, joten huhti-toukokuun vaihteessa kertyy valtaosa vuodenvaihteeseen tilikautensa päättäneiden yritysten täydennysmaksuista. Vasta niiden perusteella voidaan arvioida tarkemmin verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärää. Lopulliset luvut tiedetään vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa.
  

  
Arvonlisävero

 
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-maaliskuussa yhteensä 3 863 miljoonaa, joka oli 131 miljoonaa (+3,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten alkuvuoden 2016 kasvuvauhti on ollut positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret satunnaisvaihtelut ovat kuitenkin varsin tavallisia, joten arvonlisäverokertymän tämän vuoden muutosprosentissa voi tapahtua vielä suuriakin muutoksia.
 

 
Tammi-maaliskuussa sekä bruttokertymä (+2,5 %) että palautusten (+1,3 %) määrä nousivat, mutta koska bruttokertymä kasvoi euroissa mitattuna selvästi enemmän, nettokertymä ylsi kuvattuun kasvuun. Suurista toimialoista nettokertymä kasvoi kaupassa 80 miljoonaa (+4,4 %), teollisuudessa 59 miljoonaa (+16 %) ja rakentamisessa 21 miljoonaa (+4,2 %). Teollisuudessa nettokertymän kasvu ei useimmiten ole toivottavaa, jos se tarkoittaa vähentyneitä palautuksia. ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä ei synny lainkaan suoritettavaa veroa. Siten teollisuudessa alv-palautusten määrän reilu kasvu ja sitä kautta nettokertymän lasku olisi suotavaa, koska se indikoisi viennin piristymisestä. Toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella tällaisesta ei näy edelleenkään merkkiä. Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).

Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille.

Muut verot

Muista verolajeista tammi-maaliskuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä jäi 51 miljoonaa pakkasen puolelle (laskua vuodentakaisesta 62 miljoonaa) osinkojen lähdeveron suurten palautusten johdosta.

Toiseksi merkittävin muutos tammi-maaliskuussa tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jota kertyi 183 miljoonaa. Se oli 47 miljoonaa (+34 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

 
Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammi-maaliskuussa veronsaajille yhteensä 14 529 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-maaliskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
 

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.