Verovuoden 2021 veroilmoituksen täyttäminen - ohje suuryritysasiakkaille

Tähän ohjeeseen on koottu asioita, joihin suuryritysasiakkaiden toivotaan erityisesti kiinnittävän huomiota veroilmoituksen täyttämisessä.  

Vuonna 2021 voimaan tulleet lakimuutokset

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Elinkeinotoiminnan (tai maatalouden) harjoittajat voivat verovuosina 2021–2027 tehdä lisävähennyksen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation alihankintalaskuista. Lisävähennyksen perusteena olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää liittyä verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan (tai maatalouteen).

Lisävähennyksen määrä vuonna 2021 on 50 % alihankintalaskun määrästä (vuodesta 2022 alkaen 150 %).

Lisävähennyksen vähimmäismäärä verovuonna on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.

Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla tarkoitetaan sellaista ETA-alueella toimivaa yhteisöä, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia.

Konsernivähennys

Toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot voidaan vuodesta 2021 alkaen ottaa edellytysten täyttyessä huomioon suomalaisen emoyhtiön verotuksessa tehtävällä konsernivähennyksellä. Vähennyksen voi tehdä osakeyhtiö tai osuuskunta, joka voi olla konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetun konserniavustuksen antajana tai saajana. Emoyhtiöltä edellytetään vähintään 9/10 välitöntä omistusta tytäryhtiön osakepääomasta tai osuuksista. Omistus voi olla välillinen, jos emoyhtiön ja tytäryhtiön välisessä omistusketjussa olevien yhtiöiden verotuksellinen kotipaikka on tytäryhtiön kanssa samassa ETA-valtiossa.

Emoyhtiön tulee osoittaa tytäryhtiöiden tappioiden määrä ja niiden lopullisuus EU-oikeuden tarkoittamalla tavalla. Konsernivähennys tehdään sinä vuonna, kun tytäryhtiö on purettu, ja sen määrä on enintään emoyhtiön verovuoden veronalaisen elinkeinotoiminnan tuloksen verran. Vähennys ei voi johtaa emoyhtiön tappioon.

Pääveroilmoituslomakkeella (6B) on oma kohtansa konsernivähennyksen ilmoittamiselle. Lisäksi veroilmoitukseen on liitettävä vapaamuotoinen selvitys vähennyksen perusteista.

Tosiasiallinen johtopaikka

Ulkomainen yhteisö voi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan perusteella 1.1.2021 alkaen.

Tosiasiallinen johtopaikka tarkoittaa paikkaa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään.

Huomioitavaa liitelomakkeista

Lomake 62 (Erittely varauksista, arvonmuutoksista ja kuluvan käyttöomaisuuden poistoista)

  • Kone- ja laiteinvestoinneista normaalin 25 %:n menojäännöspoiston lisäksi (koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 annetun lain nojalla) tehdyn korotetun poiston osuus ilmoitetaan 62-lomakkeella kohdassa ”lisäpoisto”.
  • Lisäksi täytetään lomakkeen alareunassa oleva kohta ”III Erittely veronhuojennuspoistoista”

Lomake 66 (Selvitys konsernisuhteista verontilitystä varten)

  • Lomakkeen täyttää vain koko konsernin ylin kotimainen emoyhtiö, joka sisällyttää kaikki 9/10 omistusosuusedellytyksen täyttävät välittömästi ja välillisesti omistetut tytäryhteisöt lomakkeelle 66.
  • Jos konsernin ylin emoyhtiö ei omista yhtiöstä vähintään 9/10, tulee alakonsernin ylimmän emoyhteisön täyttää lomake 66 omistusosuusedellytyksen täyttävistä tytäryhteisöistään.
  • Lomakkeen täyttäminen oikein on tärkeää, jotta yhteisöveron kuntaosuudet lasketaan oikein. Konserniyhtiöiden tulee lisäksi antaa lomake 65 koskien yhteisöjä ja yhtymiä, joissa sen omistusosuus on vähintään 10 % sekä annetuista ja saaduista konserniavustuksista.

Lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta)

  • Verohallinto kerää tietoja kansainvälisen siirtohinnoittelun asiakasanalyysiä varten lomakkeella 78.
  • Lomakkeella annetaan selvitys liiketoimista, jotka verovelvollinen on tehnyt verovuoden aikana ulkomaisen VML 31 §:ssä tarkoitetun etuyhteysosapuolen kanssa. Lue lisää täyttöohjeesta.
  • Lomakkeen täyttävät konsernissa kaikki ne yhtiöt, joilla on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Myös konserniin kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten on täytettävä lomake, jos niille muodostuu dokumentointivelvollisuus (VML 14 a §). Lue lisää dokumentointivelvollisuudesta Verohallinnon syventävästä ohjeesta Siirtohinnoittelun dokumentointi.
  • Siirtohinnoitteludokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen. Verohallinto voi pyytää dokumentoinnin esimerkiksi riskienhallintaa varten tai muun verotukseen liittyvän toimenpiteen yhteydessä.
  • Kysymyksiä lomakkeesta tai muista siirtohinnoitteluasioista voi lähettää sähköpostiosoitteeseen siirtohinnoittelu@vero.fi. Samaan osoitteeseen voi lähettää myös yhteydenottopyynnön Verohallinnon siirtohinnoitteluasiantuntijoille.

Muistathan myös seuraavat uudet liitelomakkeet:

Vuonna 2022 voimaan tulleet lakimuutokset

Korkovähennysrajoituksen muutos

Korkojen vähennysrajoitukset muuttuvat tasevertailun osalta seuraavasti verovuodesta 2022 alkaen:

  • Tasevertailua tehtäessä konsernitasetta oikaistaan siten, että merkittävältä osuudenomistajalta olevaa velkaa pidetään tasevertailua tehtäessä omana pääomana. Merkittävänä omistusosuutena pidetään kymmentä prosenttia.
  • Tasevertailun perusteeksi otettavien verovelvollisen tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tulee olla tilintarkastettuja.

Lisäksi takautuvasti verovuodesta 2020 alkaen sovelletaan seuraavia muutoksia:

  • Korkovähennysrajoitusta koskevan säännöksen vuoksi verovuonna 2019 kertyneet muun toiminnan tulolähteessä vähentämättä jääneet nettokorkomenot voidaan vähentää EVL-tulolähteessä.
  • Pitkän aikavälin julkisina infrastruktuurihankkeina pidettäviä hankkeita koskevien säännösten soveltamisalaa laajennetaan siten, että korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovelleta julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus on antanut verotuskäytäntöä muuttavan ratkaisun KHO 2021:123, jossa se katsoi, että korkojohdannaissopimuksen nojalla maksettavia suorituksia oli pidettävä tapauksen olosuhteissa EVL 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettuina korkoa vastaavina suorituksina, jotka olivat korvausta vieraasta pääomasta ja jotka oli otettava huomioon nettokorkomenoja laskettaessa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen muutos

Vuodesta 2022 lisävähennyksen määrä nousee 150 prosenttiin lain edellytykset täyttävistä alihankintalaskun määrästä (vuonna 2021 lisävähennyksen määrä on 50 %).

Hybridilain muutos

Lakia laajennetaan kattamaan tilanteet, joissa kotimaisen elinkeinoyhtymän tulo-osuutta ei veroteta sellaisen rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen, joka on muu kuin luonnollinen henkilö, asuinvaltiossa siitä syystä, että yhtiömiehen asuinvaltio katsoo yhtymän erilliseksi verovelvolliseksi.

Siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen muutos

  • Siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen eli VML 31 §:n muutos tuli voimaan 1.1.2022. Muutettua säännöstä sovelletaan verovuosiin, jotka alkavat 1.1.2022 tai sen jälkeen.
  • Muutettu säännös sisältää uuden 2 momentin etuyhteysliiketoimen määrittämisestä ja uuden 3 momentin etuyhteysliiketoimen sivuuttamisesta. Muilta osin säännöksen sanamuotoon ei tullut muutoksia. Muutoksen jälkeen VML 31 §:n soveltamisala on aiempaa laajempi ja vastaa Suomen verosopimuksiin sisältyvän siirtohinnoittelua koskevan määräyksen sisältöä. Lisäksi 1.1.2022 alkaen säännöstä sovelletaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.
  • Lakimuutos ei vaikuta veroilmoituksen tai siirtohinnoittelua koskevan liitelomakkeen 78 täyttämiseen.
  • Verohallinnon ohje (päivitetään muutoksen osalta keväällä 2022): Siirtohinnoittelun dokumentointi

Veroilmoituskeskustelut

Verohallinto tarjoaa suuryrityksille mahdollisuuden veroilmoituskeskusteluun. Veroilmoituskeskustelussa yrityksellä on mahdollisuus nostaa esille sellaisia eriä, joiden ilmoittamiseen se katsoo liittyvän tulkinnanvaraisuutta, tai se kaipaa ohjausta.

Keskustelu on vapaaehtoinen, ja yritysten tulee lähtökohtaisesti itse hakeutua keskusteluun. Yhteyttä voi ottaa tuttuun asiantuntijaan tai sähköpostilla osoitteeseen suuryritysasiakkaat@vero.fi.

Esimerkkejä aiheista, joita veroilmoituskeskusteluissa voidaan ottaa esille:

  • korkovähennysoikeuden rajoituksen soveltamistilanteet (esim. koron käsite verotuksessa)
  • yrityskaupat tai kansainväliset yritysjärjestelyt
  • väliyhteisölain soveltuminen
  • IFRS-standardien noudattamisesta johtuvat erot tilinpäätöksessä ja verolaskelmassa
  • osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät erät
  • merkittävät omaisuuden luovutukset
  • suoraan omaan pääomaan kirjatut verotuksessa vähennyskelpoiset kulut
  • lähdeveron hyvittäminen, jos tulon luonteeseen liittyy tulkinnanvaraisuutta (esim. rojalti-liiketulo -rajanveto)
  • konsernivähennys.

Menettelyllä pyritään tehostamaan verotuksen toimittamista sekä yrityksen että Verohallinnon näkökulmasta. Tavoiteltuja hyötyjä ovat muun muassa tulkinnanvaraisten asioiden nopeampi selvittäminen. Myös tarve mahdollisille lisäselvityksille vähenee.

Verohallinnon uutiskirjeet

Konserniverokeskuksen uutiskirjettä ei enää julkaista, mutta suuryritysten asiat sisältyvät yritysasiakkaiden uutiskirjeeseen.