Elinkeinotoiminnan varat ja velat toiminnan lopettamisen yhteydessä

Jotta liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa pidetään loppuneena, elinkeinotoiminnassa ei saa olla jäljellä lainkaan varallisuutta tai velkoja. Elinkeinotoiminnan varallisuudesta yrittäjä voi luopua joko myymällä sen tai siirtämällä varallisuuden yksityisottona yksityistalouteen. Varallisuuden myynnin tai yksityisoton vaikutukset huomioidaan elinkeinotoiminnan viimeisen verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksen laskennassa.

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi luopua elinkeinotoiminnan varallisuudesta eri tavoin, kuten myymällä osan tai kaikki varallisuuserät ulkopuolisille tahoille tai siirtämällä osan tai kaikki varallisuuserät yksityistalouteensa. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan vastaa henkilökohtaisesti elinkeinotoiminnan veloista ja niiden maksamisesta elinkeinotoiminnan loputtua.

Verotuksen kannalta merkitystä on sillä mistä arvoista varallisuuserät siirtyvät pois liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotoiminnan varallisuuserien arvot määräytyvät todellisten toimien perusteella.

Elinkeinotoiminnan varallisuus myydään

Jos liikkeen- tai ammatinharjoittaja myy elinkeinotoiminnan varallisuuden osittain tai kokonaan ulkopuolisille tahoille, luovutetun omaisuuden arvona on sovittu luovutushinta. Varallisuuserien luovutushinnat ovat liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan veronalaisia tuottoja. Luovutettujen varallisuuserien verotuksessa poistamattomat hankintamenot ovat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoisia kuluja. Varallisuuden myynti on normaalisti elinkeinotoiminnan viimeinen liiketapahtuma.

Elinkeinotoiminnan varallisuus siirtyy yksityisottona yksityistalouteen

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan yksityistalouden varallisuudeksi siirtyvät ne elinkeinotoiminnan varallisuuserät, jotka ovat vielä elinkeinotoiminnan varoja elinkeinotoiminnan loppumishetkellä.

Jos elinkeinotoiminnan varallisuus siirtyy yksityisottona yrittäjän yksityiseen käyttöön, siirtyville varallisuuserille on määriteltävä arvo. Varallisuuden arvona (luovutushintana) on vaihto- tai käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden ja oikeuksien osalta niiden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta. Todennäköisellä luovutushinnalla tarkoitetaan hintaa, joka luovutetusta hyödykkeestä saataisiin jos se luovutettaisiin ulkopuoliselle taholle normaaleilla myyntiehdoilla. Yksityisoton arvo on elinkeinotoiminnan veronalaista tuottoa ja vastaavasti yksityisottona siirtyneiden varallisuuserien verotuksessa poistamattomat hankintamenot ovat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoista kulua.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan yksityiskäyttöönotossa omaisuuden alkuperäinen hankintameno muodostaa enimmäismäärän, joka voidaan huomioida yksityistalouteen siirtyvän omaisuuden luovutushintana. Yksityiskäyttöönotto ei realisoi hyödykkeen arvonnousua. Yksityiskäyttöönotto palauttaa elinkeinotoiminnassa aiempina vuosina tehdyt liian suuret kulukirjaukset (poistot) yksityiskäyttöönottovuoden elinkeinotoiminnan tuotoiksi.

Kun yksityiskäyttöön otettu omaisuus myydään, käytetään myyntivoittoa laskettaessa omaisuuden hankinta-ajankohtana sitä päivää, jona omaisuus on alun perin hankittu yritykseen.

Esimerkki:

Antti Ammatinharjoittaja lopettaa elinkeinotoiminnan 31.12.2018. Elinkeinotoiminnan velkaa Antilla ei ole. Antin elinkeinotoiminnan varallisuuteen (käyttöomaisuuteen) kuuluu 31.12.2018 ainoastaan auto. Auton verotuksessa poistamaton hankintameno on 8 000 euroa. Antti on aikanaan hankkinut auton 15 000 eurolla. Auton todennäköinen luovutushinta on 9 500 euroa (Kaksi autoliikettä on valmiita ostamaan Antin auton 9 500 eurolla). Antti ottaa auton perheensä käyttöön.

Auton todennäköisestä luovutushinnasta (9 500 euroa) vähennetään auton verotuksessa jäljellä oleva poistamaton hankintameno (8 000 euroa). Näiden erotus (1 500 euroa) on yksityiskäyttöönoton vaikutus Antin verovuoden 2018 elinkeinotoiminnan tuottoihin (Liiketoiminnan muut tuotot).

Antti on siis tehnyt autosta aiempien vuosien verotuksissa yhteensä 1 500 euron liian suuret poistot.

Esimerkki:

Muuten sama tilanne kuin edellisessä esimerkissä, mutta auton todennäköinen luovutushinta onkin 6 000 euroa.

Auton todennäköisestä luovutushinnasta (6 000 euroa) ei voi vähentää auton verotuksessa jäljellä olevaa poistamatonta hankintamenoa (8 000 euroa) kokonaisuudessaan. Näiden summien erotus (2 000 euroa) on Antin verovuoden 2018 elinkeinotoiminnan kulua (lisäpoistoa). Yksityiskäyttöönotto vaikuttaa siis Antin elinkeinotoiminnan kuluja lisäävästi.

Antti oli siis tehnyt autosta aiempien vuosien verotuksissa yhteensä 2 000 euroa liian pienet poistot.

Esimerkki:

Lasse Liikkeenharjoittaja lopettaa elinkeinotoiminnan 31.12.2018. Elinkeinotoiminnan velkaa Lassella ei ole. Lassen elinkeinotoiminnan varallisuuteen (käyttöomaisuuteen) kuuluu 31.12.2018 liikehuoneistona käytetty rakennus. Rakennuksen verotuksessa poistamaton hankintameno on 18 000 euroa. Lasse on aikanaan hankkinut rakennuksen 35 000 eurolla. Rakennuksen todennäköinen luovutushinta on 47 000 euroa (Kolme kiinteistövälittäjä on arvioinut kyseisen rakennuksen arvoksi 47 000 euroa). Lasse ottaa rakennuksen perheensä käyttöön.

Kun rakennuksen todennäköinen luovutushinta (47 000 euroa) on suurempi kuin alkuperäinen hankintameno (35 000 euroa), yksityiskäyttöönoton vaikutus lasketaan alkuperäisen hankintamenon ja verotuksessa jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon erotuksena.

Rakennuksen alkuperäisestä hankintamenosta (35 000 euroa) vähennetään rakennuksen verotuksessa jäljellä oleva poistamaton hankintameno (18 000 euroa). Näiden summien erotus (17 000 euroa) on yksityiskäyttöönoton vaikutus Lassen verovuoden 2017 elinkeinotoiminnan tuottoihin (Liiketoiminnan muut tuotot).

Lasse oli siis tehnyt rakennuksesta aiempien vuosien verotuksissa yhteensä 17 000 euron liian suuret poistot. Rakennuksen arvonnousua ei veroteta Lassen yksityiskäyttöönoton yhteydessä.

Jos elinkeinotoiminnan varallisuutena ollut liikekiinteistö, -huoneisto tai muu käyttöomaisuus on yksityisoton jälkeen annettu vuokralle, on tällaisen omaisuuden luovutushintana hyödykkeen poistamaton hankintameno. Vuokrauksesta saadut vuokratulot verotetaan tuloverolain säännösten mukaisesti yksityisoton tehneen pääomatuloina, mutta vuokralle annetun hyödykkeen luovutukseen sovelletaan normaalisti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä.

Lue lisää Kiinteistön ja osakehuoneiston tulolähde (kohta 3.5 Ulkopuoliselle vuokratun kiinteistön myynti).

Esimerkki: Muuten sama tilanne kuin edellisessä esimerkissä, mutta Lasse antaa rakennuksen vuokralle.

Kun rakennuksen verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (18 000 euroa) käytetään sekä luovutushintana että hankintamenona, ei rakennuksen siirrosta Lassen vuokrakohteeksi aiheudu elinkeinotoiminnan viimeiselle verovuodelle lainkaan tuottoja tai kuluja.

Rakennuksen arvon nousu ja / tai liian suurten poistojen vaikutukset huomioidaan vasta silloin, kun rakennus myydään tai otetaan Lassen yksityiseen käyttöön.

Toiminnan lopettamisen muut verotukselliset seuraamukset

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan lopettamisesta seuraa toiminta-aikana tehtyjen varausten lukeminen lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi.

Esimerkki:

Lasse Liikkeenharjoittaja lopettaa elinkeinotoiminnan 31.12.2018. Lassen toimintavarauksen määrä on ollut 3 000 euroa verovuoden 2018 päättyessä.

Kun Lasse lopettaa elinkeinotoiminnan 31.12.2018, luetaan 3 000 euron toimintavaraus Lassen verovuoden 2018 tuotoksi. Toimintavarauksen purkaminen lisää siis Lassen verovuoden tuottojen määrää.

Tulontasaus

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan lopettamiseen liittyvästä varallisuuden luovutuksesta voi syntyä suuri kertaluonteinen veronalainen tulo. Elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuuteen kohdistuvaa suurta kertaluonteista tuloa voi lieventää tulontasauksella. Tulontasauksella lievennetään vain valtion verotusta.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan on vaadittava tulontasauksen toimittamista ennen kuin kertatulon saamisvuoden verotus päättyy. Ilmoita vaatimus tulontasauksesta OmaVerossa. Voit ilmoittaa vaatimuksen myös verokortin tai ennakkoveron muutoksen yhteydessä paperilomakkeella Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus (5010) tai veroilmoitukselle lomakkeella 50A Ansiotulot ja niistä tehtävät vähennykset.

Tulontasauksen toimittaminen edellyttää, että liikkeen- tai ammatinharjoittaja on saanut elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuutena verotettavan vähintään 2 500 euron suuruisen kertatulon. Kyseisen kertatulon on lisäksi oltava vähintään neljäsosa hänen verovuonna saamansa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä. Kertatulon on tullut myös kertyä etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasaus tehdään enintään 5 vuodelle.