Siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuus

Dokumentointivelvollisuuden edellytykset vaihtelevat valtioittain. Sen vuoksi yritys saattaa olla velvollinen dokumentoimaan siirtohinnoitteluaan jonkun muun valtion lainsäädännön nojalla, vaikka yrityksen ei tarvitsisi tehdä sitä Suomen lainsäädännön perusteella. Yrityksen on selvitettävä siirtohinnoittelun dokumentointiin liittyvät vaatimukset valtioittain. Tässä käsitellään siirtohinnoittelun dokumentointia vain Suomen näkökulmasta.

Mitkä yritykset ovat dokumentointivelvollisia?  

Dokumentointivelvollisuudesta on säädetty verotusmenettelystä annetun lain (VML) 14 a §:ssä. Suomessa verovelvollisen yrityksen, on laadittava siirtohinnoitteludokumentointi liiketoimista, jotka on tehty verovuoden aikana ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa. Dokumentointivelvollisuus koskee myös ulkomaisen yrityksen ja Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä toimia. Dokumentointivelvollisia ovat suuret yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

  • Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.
  • Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa.
  • Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.

Komission suosituksen perusteella henkilöstön määrää, liikevaihdon suuruutta ja taseen loppusummaa arvioitaessa on otettava huomioon koko konsernin tunnusluvut. Käytännössä siis tarkastellaan konsernin ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa ja taseen loppusummaa sekä koko konsernin henkilöstömäärää. Suomessa toimiva pienehkökin yritys on sen vuoksi usein dokumentointivelvollinen, jos se kuuluu suureen kansainväliseen konserniin.

Henkilöstömäärän, liikevaihdon ja taseen loppusumman laskennassa käytetään viimeisen päättyneen tilikauden tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

Milloin dokumentointivelvollisuus alkaa ja päättyy?

Yrityksestä tulee dokumentointivelvollinen, jos joko henkilöstömäärän tai liikevaihdon ja taseen kynnysarvo ylittyy tilinpäätöshetkellä kahtena peräkkäisenä tilivuotena. Dokumentointi pitää laatia vasta jälkimmäiseltä vuodelta.

Dokumentointivelvollisuus päättyy, jos henkilöstömäärä tai liikevaihto ja taseen loppusumma jäävät alle kynnysarvojen kahtena peräkkäisenä tilivuotena. Dokumentointi on kuitenkin laadittava vielä ensimmäiseltä vuodelta, jolloin määrät jäävät alle kynnysarvojen.

Dokumentointi on esitettävä veroviranomaisen pyynnöstä

Dokumentoinnin esittämisestä ja dokumentointia täydentävistä lisäselvityksistä on säädetty VML 14 c §:ssä. Dokumentointivelvollisen on esitettävä siirtohinnoitteludokumentointi 60 päivän kuluessa veroviranomaisen kehotuksesta. Verovuoden siirtohinnoitteludokumentointi on kuitenkin esitettävä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua siitä, kun tilikauden päättymiskuukausi on loppunut. Siirtohinnoitteludokumentointia täydentävät lisäselvitykset on annettava 90 päivän kuluessa veroviranomaisen kehotuksesta. Veroviranomainen voi pyynnöstä pidentää määräaikoja.

Dokumentointia ei liitetä yrityksen veroilmoitukseen. Siirtohinnoitteludokumentointi tehdään verovuosittain. Dokumentointi voidaan toimittaa suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä.

Dokumentointiin liittyvien laiminlyöntien seuraukset

Dokumentointivelvolliselle voidaan määrätä enintään 25 000 euron veronkorotus, jos dokumentointivelvollinen ei ole esittänyt siirtohinnoitteludokumentointia tai sitä täydentävää lisäselvitystä määräajassa. Veronkorotus voidaan määrätä myös, jos dokumentointivelvollisen esittämässä siirtohinnoitteludokumentoinnissa tai lisäselvityksessä on olennaisia puutteita tai virheitä.

Markkinaehtoperiaate koskee myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Kaikkiin etuyhteysliiketoimiin sovelletaan markkinaehtoperiaatetta samalla tavalla, riippumatta yrityksen koosta. Markkinaehtoperiaatetta sovelletaan siis, vaikka yrityksellä ei olisi velvollisuutta dokumentoida siirtohinnoitteluaan. Sen vuoksi yrityksen on annettava tarvittava selvitys etuyhteysliiketoimesta, jos veroviranomainen pyytää sitä selvittäessään etuyhteysliiketoimien markkinaehtoisuutta. Myös pienen yrityksen kannattaa siis seurata ajantasaisesti markkinaehtoperiaatteen toteutumista etuyhteysliiketoimissaan.