Siirtohinnoittelun verovalvonta

Verovelvollisen tuloverotus toimitetaan verovelvollisen oman ilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiasta saadun muun selvityksen perusteella. Kun verovelvollinen on täyttänyt ilmoittamisvelvollisuutensa, veroviranomaisen ja verovelvollisen tulee osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti asiasta antaa selvityksen se osapuoli, jolla on siihen paremmat edellytykset.

Siirtohinnoittelusta on annettava vuosittain selvitys veroilmoituksessa

Jos yritys on velvollinen dokumentoimaan siirtohinnoitteluaan, sen pitää antaa veroilmoituksen liitteenä selvitys verovuoden aikana tehtyjen etuyhteysliiketoimien siirtohinnoittelusta (lomake 78 Selvitys siirtohinnoittelusta), kun liiketoimen toisena osapuolena on ollut ulkomainen etuyhteysyritys. Sen sijaan yrityksen ei tarvitse toimittaa laatimaansa siirtohinnoittelun dokumentointia veroilmoituksen liitteenä.

Katso lomakkeen 78 täyttöohjeet

Lue lisää siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuudesta.

Lue lisää siirtohinnoittelun dokumentoinnista.

Tutustu myös yksityiskohtaiseen ohjeeseen siirtohinnoittelun dokumentoinnista (Siirtohinnoittelun dokumentointi –muistio, pdf).

Yleensä Verohallinto ei tutki uusia siirtohinnoitteluasioita veroilmoituksen käsittelyn yhteydessä, koska ne vaativat tavallisesti erittäin laajaa selvittelyä. 

Siirtohinnoittelua voidaan selvittää verotarkastuksessa

Siirtohinnoittelun verotarkastuksen tarkoituksena on selvittää kaikki olennaiset tosiseikat ja kuvata ne verotarkastuskertomuksessa sellaisina kuin ne ovat. Verohallinto voi käyttää verotarkastusta valvontakeinona siirtohinnoitteluun liittyvissä asioissa. Näin tehdään yleensä silloin, kun Verohallinto on tunnistanut riskin useina vuosina toistuvista, selvistä ja vaikutuksiltaan suurista hinnoitteluvirheistä tai markkinaehtoperiaatteen soveltamiskäytännön suhteen aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Verotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian siirtohinnoitteluriskin havaitsemisen jälkeen. Esimerkiksi Verohallinnon riskianalyysin perusteella saatetaan päätyä siihen, että toteutettavan tai juuri toteutetun liiketoimen markkinaehtoisuuden selvittäminen edellyttää verotarkastusta.

Verotarkastuksen vaiheet

Siirtohinnoittelun verotarkastus alkaa yleensä sillä, että Verohallinto pyytää yritystä esittämään siirtohinnoittelun dokumentoinnin. Samalla sovitaan verotarkastuksen aloituksesta. Kaikki pyynnöt esittää dokumentointi eivät johda verotarkastukseen.

Verotarkastusta tehdessään Verohallinto perehtyy siirtohinnoitteludokumentointiin ja muuhun aineistoon, pyytää tarvittaessa selvityksiä sekä kohdistaa ja rajaa verotarkastuksen alustavasti tiettyyn asiaan. Verohallinto tutkii myös verotarkastuksen kohteena olevan yrityksen verotarkastusaineistoa (esim. pöytäkirjoja) ja tarvittaessa kirjanpitoaineistoa sekä haastattelee yrityksen henkilökuntaa. Verotarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus, johon yhtiöllä on mahdollisuus esittää vastineensa.

Koska siirtohinnoittelua koskevissa verotarkastuksissa tutkittavat asiakokonaisuudet ja aineistot ovat tyypillisesti erittäin laajoja, verotarkastukset kestävät usein pitkään. Verohallinnon Konserniverokeskukseen sijoitettu siirtohinnoitteluyksikkö suorittaa siirtohinnoitteluun liittyvät verotarkastukset.

Tutustu verotarkastusta koskevaan yleiseen ohjeeseen

(Hyvä verotarkastustapa).

Verotarkastuskertomukseen sisältyy toimintoarviointi

Verotarkastuskertomuksen keskeisen sisällön muodostaa pääsääntöisesti käsiteltävään asiaan liittyvä toimintoarviointi. Verotarkastuskertomuksen toimintoarvioinnin lähtökohtana on yrityksen siirtohinnoitteludokumentointi ja siihen kuuluva yrityksen laatima toimintoarviointi. Verotarkastuskertomuksen toimintoarviointi perustuu laaja-alaiseen selvitykseen. Dokumentoinnin lisäksi Verohallinto voi pyytää yritykseltä muutakin kirjallista selvitystä. Verohallinto voi selvittää asiaa myös haastatteluiden avulla.

Verotarkastuskertomuksen toimintoarviointi sisältää kuvauksen arvioidun liiketoimen osatekijöistä ja liiketoimen hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä (kuten päätöksenteko- ja kontrollisuhteista), arvoketjujen analysoinnista, aineettoman omaisuuden erien kohdistamisesta sekä keskeisten riskien kohdistumisesta. Huolellisesti tehtyä toimintoarviointia käytetään tukena, kun vertailuarvioinnissa arvioidaan hinnoittelun markkinaehtoisuutta.

Vertailuarvioinnissa arvioidaan vertailukohteita ja siirtohinnoittelumenetelmien soveltumista

Vertailuarvioinnissa arvioidaan siirtohinnoittelumenetelmien soveltumista ja vertailukohteiden vertailukelpoisuutta. Niiden perusteella voidaan todentaa sovelletun hinnoittelun markkinaehtoisuus. Verotarkastajat laativat tarvittaessa vertailutietohaun ja taloudellisen analyysin.

 (sivulta Siirtohinnoittelun dokumentoinnin sisältö)

Verotusta voidaan muuttaa verotarkastuksen perusteella

Verovelvollista kuullaan aina, jos verotarkastuskertomuksessa esitetään siirtohinnoitteluoikaisua. Verotarkastuskertomusta koskevan kuulemisen jälkeen Verohallinnon Konserniverokeskukseen sijoitettu siirtohinnoitteluyksikkö tekee päätöksen määrättävästä verosta. Päätös tehdään verotarkastuskertomuksen, vastineen sekä muuten tietoon tulleiden seikkojen perusteella.

Verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskeva sääntely uudistui vuoden 2017 alusta. Uuden sääntelyn perusteella Verohallinto voi oikaista verovelvollisen verotusta 6 vuoden määräajassa, jos oikaisun perusteena on verotusmenettelystä annetun lain 31 §:ssä tarkoitettu siirtohinnoitteluoikaisu.

Lue lisää verotuksen muuttamisesta ja muutoksenhausta.