Verotuksen maakohtainen raportointi

Verotuksen maakohtainen raportointi koskee monikansallisia konserneja, joiden konsernituloslaskelman liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa.

  • Kun konsernitilinpäätös laaditaan muussa valuutassa kuin euroissa, liikevaihtorajana käytetään ylimmän emoyrityksen kotivaltion lainsäädännössä määritettyä liikevaihtorajaa, joka vastaa noin 750 miljoonaa euroa tammikuun 2015 muuntokurssia käyttämällä.
  • Jos ylimmän emoyrityksen kotivaltiossa ei ole lainsäädäntöä verotuksen maakohtaiselle raportoinnille, 750 miljoonan liikevaihtoraja määritetään muuntamalla konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetty valuutta  euroiksi tammikuun 2015 muuntokurssilla.

Esimerkki: Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan raportointivelvollisia ovat monikansalliset konsernit, joiden liikevaihto on vähintään 850 miljoonaa yhdysvaltain dollaria. 

Verotuksen maakohtainen raportointi jakautuu kahteen eri ilmoitukseen. 

  • Ilmoitus verotuksen maakohtaisen raportin antajasta eli ilmoitus selvitysvelvollisesta (notification) – koskee kaikkia Suomessa sijaitsevia konserniyrityksiä ja kiinteitä toimipaikkoja.
  • Verotuksen maakohtainen raportti – koskee pääsääntöisesti konsernin ylintä emoyritystä.

Ohje: Verotuksen maakohtainen raportti

Anna ilmoitukset sähköisesti

Jotta voit antaa ilmoituksen selvitysvelvollisesta tai maakohtaisen raportin, tarvitset Katso-tunnisteen tai Suomi.fi-tunnistautumisen. Jos käytät Katsoa, tarvitset jonkin seuraavista Katso-rooleista:

  • pääkäyttäjä
  • rinnakkaispääkäyttäjä
  • tuloveroilmoittaja
  • vuosi-ilmoittaminen.

Jos ilmoituksen antaa asianhoitaja, hän tarvitsee tuloveroilmoittaja- tai vuosi-ilmoittaminen-valtuutuksen. Ilmoitus avautuu kirjautumissivulle. Kirjauduttuasi omilla tunnuksillasi, pääset linkistä suoraan kyseiselle lomakkeelle.

Voit antaa ilmoituksen selvitysvelvollisesta kahdella tavalla:

Voit antaa maakohtaisen raportin kahdella tavalla:

Aiemmin annetut ilmoitukset löydät tallennetut lomakkeet-palvelusta

Verotuksen maakohtainen raportti

Yleensä vain konsernin ylimmällä emoyrityksellä on velvollisuus antaa verotuksen maakohtainen raportti kotivaltionsa veroviranomaiselle. Tämä veroviranomainen toimittaa raportin Suomen verohallinnolle. Suomalaisen konserniyrityksen tai kiinteän toimipaikan ei tarvitse erikseen toimittaa Suomeen maakohtaista raporttia, kun konsernin ylin emoyritys raportoi valtiossa, jonka kanssa Suomella on tietojenvaihtosopimus.

Esimerkki: Konsernin ylimmän emoyrityksen kotipaikka on Ruotsissa. Konsernilla on Suomessa tytäryritys.

Ruotsalainen emoyritys toimittaa maakohtaisen raportin Ruotsin veroviranomaiselle, joka puolestaan välittää raportin Suomen verohallinnolle. Suomalaisen tytäryrityksen ei tarvitse erikseen laatia maakohtaista raporttia, koska ruotsalainen emoyritys laatii raportin suomalaisen tytäryrityksen puolesta.

Suomalaisen yrityksen ja kiinteän toimipaikan täytyy varmistaa, onko ylimmällä emoyrityksellä velvollisuus raportoida kotivaltiossaan. Jos emoyritys ei raportoi kotivaltiossaan, Suomessa sijaitsevan yrityksen on selvitettävä, onko ylin emoyritys nimennyt konserniyrityksen eli niin sanotun sijaisemoyrityksen antamaan raportin puolestaan.

Verohallinnon ohjeissa ja ilmoituksissa sijaisemoyrityksestä käytetään termiä ”nimetty selvitysvelvollinen”. Kansainvälisesti nimetystä selvitysvelvollisesta käytetään puolestaan termiä ”Surrogate Parent Entity”.

Maakohtainen raportti pitää antaa tilikausista, jotka ovat alkaneet 1.1.2016 tai sen jälkeen. Tilikausi määritellään ylimmän emoyrityksen konsernitilinpäätöksen mukaan. Konsernin ylin emoyritys tai nimetty selvitysvelvollinen toimittaa maakohtaisen raportin 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä oman kotivaltionsa veroviranomaiselle. Tämä veroviranomainen toimittaa raportin automaattisesti Suomen verohallinnolle. 

Poikkeustilanteita

Suomalaisella konserniyhtiöllä ja Suomessa sijaitsevalla kiinteällä toimipaikalla on vain poikkeuksellisissa tilanteissa velvollisuus toimittaa verotuksen maakohtainen raportti Verohallinnolle.

Suomalaisen yhtiön on annettava raportti esimerkiksi silloin, jos konsernin ylin emoyritys on ulkomainen ja jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

  • Verohallinto ei saa maakohtaista raporttia ulkomaisen emoyrityksen kotivaltion veroviranomaiselta, koska tietojenvaihtosopimus puuttuu.
  • Ulkomaisella emoyrityksellä ei ole velvollisuutta toimittaa maakohtaista raporttia kotivaltionsa veroviranomaiselle, koska kotivaltiossa ei ole lainsäädäntöä maakohtaisesta raportoinnista.
  • Ulkomainen emoyritys on nimennyt konserniyrityksen eli nimetyn selvitysvelvollisen vain sellaiseen valtioon, jonka kanssa Suomella ei ole tietojenvaihtosopimusta. Nimetyn selvitysvelvollisen kotivaltiossa ei myöskään ole lainsäädäntöä maakohtaisesta raportoinnista. Toisin sanoen Verohallinto ei saa nimetyn konserniyrityksen kotivaltion veroviranomaiselta maakohtaista raporttia, koska lainsäädäntö ja tietojenvaihtosopimus puuttuvat.

Edellä mainituissa esimerkeissä suomalaiselle konserniyritykselle muodostuu toissijainen velvollisuus toimittaa verotuksen maakohtainen raportti Verohallinnolle. Tarkempaa tietoa toissijaisen raportointivelvollisuuden muodostumisesta löydät syventävästä ohjeesta. Termiä toissijainen selvitysvelvollinen käytetään Verohallinnon ilmoituksissa tällaisesta poikkeuksellisesta raportointivelvollisuudesta.

Jos tilanne on epäselvä, selvitä ensisijaisesti ulkomaiselta ylimmältä emoyritykseltä, millä konserniyrityksellä on velvollisuus raportoida. Voit myös ottaa yhteyttä Verohallintoon sähköpostitse: siirtohinnoittelu@vero.fi.

Lisätietoa:

Avainsanat: