Verovuoden 2020 veroilmoituksen täyttäminen - ohje Konserniverokeskuksen asiakkaille

Tähän ohjeeseen on koottu asioita, joihin Konserniverokeskuksen asiakkaiden toivotaan erityisesti kiinnittävän huomiota veroilmoituksen täyttämisessä.  

Näin annat veroilmoituksen

  • Ilmoita veroilmoituksen tiedot OmaVerossa.
  • Lähetä veroilmoitus taloushallinto-ohjelman muodostamana tiedostona Ilmoitin.fi-palvelussa.
  • Lähetä veroilmoitus taloushallinnon ohjelmiston kautta, jos siitä on yhteys eli rajapinta Verohallintoon

OmaVeron valtuutukset, roolit ja käyttöoikeudet

Vuoden 2020 lakimuutokset

Tulolähdejaon poistuminen

Tulolähdejako poistui osakeyhtiöiltä (pl. keskinäisiltä kiinteistöosakeyhtiöiltä) 1.1.2020. Muutoksella voi olla vaikutusta esimerkiksi yhtiön verotettavan tulon laskentaan, tappioiden käyttämiseen, omaisuuden omaisuuslajiin sekä konserniavustukseen.

Myös 6B, 8A ja 71B -lomakkeilla on uusia kohtia muun omaisuuden -omaisuuslajia koskevien tietojen ilmoittamiseen.

Kone- ja laiteinvestoinneista korotetut poistot

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettu laki tuli voimaan 1.1.2020.

Elinkeinotoimintaa (tai maataloutta) harjoittava verovelvollinen voi tehdä poistoja koneen tai laitteen hankintamenosta 25 %:n sijaan enintään 50 %.

Poiston tekemisen edellytykset:

  • kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan käytössä
  • kone tai laite kuuluu elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen (EVL 30 § ja 31 §)
  • kone tai laite on uusi eli sitä ei ole hankittu käytettynä ja
  • kone tai laite on otettu käyttöön aikaisintaan 1.1.2020.

62-lomakkeella (Erittely varauksista, arvonmuutoksista ja kuluvan käyttöomaisuuden poistoista) säännönmukaisen poiston ylittävä osa ilmoitetaan lisäpoistona ja korotetulle poistolle on lisäksi oma kohta lomakkeen lopussa.

DAC6 - verosuunnittelujärjestelyjen ilmoittaminen

Rajat ylittävien verosuunnittelujärjestelyjen raportointia koskevat lait tulivat voimaan 1.1.2020. Lakeja sovelletaan siirtymäsäännöksen nojalla jo 25.6.2018 jälkeen tehtyihin järjestelyihin.

Uuden sääntelyn perusteella Verohallinnolle on raportoitava tietyt rajat ylittävät järjestelyt, joissa voi olla veron välttämisen tai veron kiertämisen piirteitä. Raportoitavista järjestelyistä on tarkempaa tietoa Verohallinnon ohjeessa.

Hybridijärjestelyt

Rajat ylittäviä hybridijärjestelyitä koskeva laki tuli voimaan 1.1.2020. Säännöksiä sovelletaan etuyhteysosapuolten välillä tai strukturoidun järjestelyn seurauksena syntyvään verokohtelun eroavuuteen.

Hybridijärjestelyjen ilmoittamista varten on uusi lomake 82: Selvitys rajat ylittävistä hybridijärjestelyistä. Täytä lomake OmaVerossa, kun annat veroilmoitusta, jos yhteisöllä on ollut tällaisia järjestelyjä.

Myös 70-lomakkeella (Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi) on uusi kohta "Hybridijärjestelyyn liittyvä ulkomaille maksettu vero" hyvitysvaatimuksen tekemistä varten.

Maastapoistumisverotus (exit-tax)

Yhteisöjen maastapoistumisverotusta koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2020. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa varoja siirtyy Suomen verotusvallan ulkopuolelle.

Yhteisön maastapoistumistilanteita varten on uusi lomake 83: Selvitys maastapoistumisverosta. Täytä lomake OmaVerossa, kun annat veroilmoitusta, jos yhteisöllä on ollut tällaisia järjestelyjä.

Korkorajoitussäännösten muutokset 2019

Korkojen vähennysoikeuden rajoitukset laajenivat vuonna 2019. Voimassa oleva rajoitus koskee konserniyhteysosapuolille maksettujen korkojen lisäksi myös ulkopuolisille suoritettuja korkoja (3 000 000 euron raja). Myös koron käsite laajeni merkittävästi: Korkomenolla ja korkotulolla tarkoitetaan korkoa ja sitä vastaavia muita suorituksia, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta, sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia. Kaikista muutoksista löytyy tarkempaa tietoa Verohallinnon ohjeesta.

Myös lomakkeen 6B logiikka on muuttunut: korkokulut ilmoitetaan lomakkeella ensin täysimääräisinä ja vähennyskelvoton osuus korkomenoista merkitään omaan kohtaansa miinusmerkkisenä.

Väliyhteisölain muutokset 2019

Väliyhteisölainsäädäntö muuttui vuonna 2019. Erityisesti se, harjoittaako yksikkö tosiasiallisesti taloudellista toimintaa, tulee lakimuutoksen jälkeen aikaisempaa useammin arvioitavaksi myös EU- tai ETA-valtiossa sijaitsevan yksikön osalta. Muutoksista löytyy tarkempaa tietoa Verohallinnon ohjeesta.

Vuoden 2021 osalta on hyvä huomata, että Britannia ei ole enää EU- tai ETA-alueen valtio.

Milloin verotus päättyy

Verotuksen päättymispäivä on merkitty verotuspäätökseen. Verotus päättyy viimeistään 10 kuukauden kuluttua tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisestä. Jos kalenterivuoden aikana on päättynyt useita tilikausia, verotus päättyy viimeistään 10 kuukauden kuluttua viimeisimmän tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.

Verotuksen päättymispäivä voi muuttua verotuspäätöksessä ilmoitetusta ajankohdasta seuraavissa tilanteissa:

  • Osakeyhtiö tai osuuskunta täydentää tai korjaa verotustietoja ennen kuin verotus päättyy.
  • Verohallinto jatkaa verotusta esimerkiksi valvontatoimen keskeneräisyyden takia. Tässä tapauksessa Verohallinto lähettää osakeyhtiölle tai osuuskunnalle ilmoituksen verotuksen jatkamisesta ennen kuin verotus päättyy.

Huomaathan, että tahdonvaltaiset vaatimukset (esimerkiksi poistot) on tehtävä verotuksen päättymiseen mennessä.

Muutoksenhakuaika alkaa vastaavasti aikaisemmin, heti verotuksen päättymisen jälkeen.

Jäännösveron eräpäivä tai veronpalautuspäivä

Veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä ovat yhtiökohtaisia. Maksupäivä tai eräpäivä näkyy verotuspäätökseltä.

Yhteisön jäännösveron eräpäivä on verotuksen päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 3. päivä. Jos päivä ei ole arkipäivä, eräpäivä on seuraava mahdollinen arkipäivä.

Veronpalautus maksetaan verotuksen päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivänä. Jos päivä ei ole arkipäivä, palautus maksetaan seuraavana mahdollisena arkipäivänä.

Käytännössä, jos yhtiön tilikausi päättyy joulukuussa 2020, yhtiön verotus voi päättyä jo toukokuussa 2021, jolloin veron maksu- ja palautuspäivät ovat jo heinäkuun alussa.

Lisäennakko

Lisäennakko on ennakko, jolla voi täydentää ennakkoperintää verovuoden päättymisen jälkeen verotuksen päättymiseen asti.

Lisäennakkoa voi maksaa korotta yhden kuukauden ajan verovuoden päättymisestä. Sen jälkeen lisäennakolle (ja jäännösverolle) alkaa kertyä huojennettua viivästyskorkoa eräpäivään asti. Vuonna 2021 huojennettu viivästyskorko on 2 %. Huojennetun viivästyskoron määrän näet OmaVerosta.

Myöhässä olevalle ennakkoverolle kertyy viivästyskorkoa. Vuonna 2021 viivästyskorko on 7 %.

Myöhästymismaksu

Jos veroilmoitus annetaan määräpäivän jälkeen, mutta ennen kuin verotus on päättynyt, seurauksena on myöhästymismaksu.

Verohallinto määrää myöhästymismaksun myös silloin, kun yhtiö on antanut veroilmoituksen ajallaan, mutta täydentää tai korjaa sitä oma-aloitteisesti määräpäivän jälkeen, ennen verotuksensa päättymistä. Myöhästymismaksua menee kuitenkin yleensä vain, jos veroilmoituksen muutokset lisäävät verotettavan tulon määrää.  

Myöhästymismaksu on 100 euroa.

Veronkorotus

Veronkorotus määrätään, jos yhtiö ei anna veroilmoitusta tai silloin, kun yhtiön veroilmoituksessa tai muissa vaadituissa tiedoissa on puutteita tai virheitä, eikä yhtiö ole oma-aloitteisesti korjannut niitä (ennen verotuksen päättymistä). Veronkorotus määrätään siten myös silloin, kun yhtiö korjaa veroilmoitusta Verohallinnon selvityspyynnön seurauksena.

Veronkorotus on 0,5–10 % lisätystä tulosta (vähintään 150 euroa). Lisätty tulo voi olla seurausta esimerkiksi siitä, että yhtiö on jättänyt tulon ilmoittamatta tai vaatinut veroilmoituksessa vähennystä aiheettomasti.

Jos veronkorotusta ei voida määrätä lisätyn tulon perusteella, veronkorotus määrätään lisääntyneen veron määrästä.

Yhtiö voi edelleen tuoda tulkinnanvaraisen asian Verohallinnon ratkaistavaksi antamalla siitä vapaamuotoisen selvityksen veroilmoituksen liitteenä. Asiasta voidaan myös keskustella veroilmoituskeskustelussa.

Veroilmoituskeskustelut

Konserniverokeskus tarjoaa asiakasyrityksilleen ohjausta veroilmoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Veroilmoituskeskustelussa yrityksellä on mahdollisuus nostaa esille sellaisia eriä, joiden ilmoittamiseen se katsoo liittyvän tulkinnanvaraisuutta, tai se kaipaa ohjausta.

Keskustelu on asiakasyrityksille vapaaehtoinen, ja yritysten tulee lähtökohtaisesti itse hakeutua keskusteluun. Yhteyttä voi ottaa tuttuun Konserniverokeskuksen asiantuntijaan tai sähköpostilla osoitteeseen konserniverokeskus(a)vero.fi.

Keskustelua suositellaan erityisesti, jos yhtiö vähentää verovuonna verotuksessa kuluja, joita ei ole vähennetty tuloslaskelmalla tai jos yhtiöllä on merkittäviä verovapaita tuloja, ja näiden erien luonteen vuoksi pelkkä liite veroilmoitukseen ei välttämättä riitä selventämään asiaa.

Esimerkkejä aiheista, joita veroilmoituskeskusteluissa voidaan ottaa esille:

  • korkovähennysoikeuden rajoituksen soveltamistilanteet (esim. koron käsite verotuksessa)
  • yrityskaupat tai kansainväliset yritysjärjestelyt
  • uuden väliyhteisölain soveltuminen
  • IFRS-standardien noudattamisesta johtuvat erot tilinpäätöksessä ja verolaskelmassa
  • osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät erät
  • merkittävät omaisuuden luovutukset
  • suoraan omaan pääomaan kirjatut verotuksessa vähennyskelpoiset kulut
  • lähdeveron hyvittäminen, jos tulon luonteeseen liittyy tulkinnanvaraisuutta (esim. rojalti-liiketulo -rajanveto).

Menettelyllä pyritään tehostamaan verotuksen toimittamista sekä asiakasyrityksen että Verohallinnon näkökulmasta. Tavoiteltuja hyötyjä ovat muun muassa tulkinnanvaraisten asioiden nopeampi selvittäminen. Myös tarve mahdollisille lisäselvityksille vähenee.

Tilinpäätöstiedot samalla kertaa Verohallinnolle ja kaupparekisteriin

Verohallinto välittää kaikki veroilmoituksen liitteenä annettavat ja rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sellaisenaan kaupparekisterissä julkaistavaksi.

Huomioitavaa liitelomakkeista

  • Lomake 8A (Luettelo yhteisön omistamista arvopapereista ja arvo-osuuksista) ja 18 (Luettelo yhteisön käyttöomaisuuskiinteistöistä)
    • Ulkomaisen yhtiön osalta y-tunnus-kenttään merkitään 8A-lomakkeella 0000000-0, ja ulkomaalaisen kiinteistön osalta kiinteistötunnus-kenttään 18-lomakkeella 001-001-0001-0001
  • Lomake 66 (Selvitys konsernisuhteista verontilitystä varten)
    • Lomakkeen täyttää vain koko konsernin ylin kotimainen emoyhtiö, joka sisällyttää kaikki 9/10 omistusosuusedellytyksen täyttävät välittömästi ja välillisesti omistetut tytäryhteisöt lomakkeelle 66.
    • Jos konsernin ylin emoyhtiö ei omista yhtiöstä vähintään 9/10, tulee alakonsernin ylimmän emoyhteisön täyttää lomake 66 omistusosuusedellytyksen täyttävistä tytäryhteisöistään.
    • Konserniyhtiöiden tulee lisäksi antaa lomake 65 koskien yhteisöjä ja yhtymiä, joissa sen omistusosuus on vähintään 10 % sekä annetuista ja saaduista konserniavustuksista.
  • Lomake 70 (Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi)
    • Lomakkeella 70 vaaditaan ulkomaille maksettujen verojen hyvittämistä. Tulotyyppikohdassa ilmoitetaan, mikä tulo on kyseessä; kun kyse on verosopimusvaltiosta saadusta tulosta, kohdassa ilmoitetaan kyseisen verosopimuksen määritelmän mukainen tulotyyppi. Lomakkeen täyttöohjeesta poiketen vaatimukseen ei tarvitse liittää tositteita veron suorittamisesta. Tositteet pyydetään tarvittaessa.
    • Lomakkeen 70 kohtaan "Hyvitettäväksi vaadittava vero yhteensä" merkitään kaikkien niiden verojen yhteissumma, joita yhtiö vaatii hyvitettäväksi verovuonna (myös se osuus, jota ei esimerkiksi yhtiön tappiollisuuden vuoksi voida verovuonna hyvittää). Kohtaan ei kuitenkaan merkitä aiemmilta verovuosilta hyvitettäväksi vaadittavia käyttämättömiä ulkomaisen veron hyvityksiä, vaan yhtiö voi vaatia näiden huomioimista merkitsemällä rastin ruutuun "Vaadin huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty". Jos aikaisempien vuosien hyvityskelpoiset lähdeverot eivät ole Verohallinnon tiedossa, lähdeverot voi ilmoittaa erillisessä liitteessä.
    • Jos kyse on ulkomaisesta väliyhteisöstä tai kiinteästä toimipaikasta saadusta tulosta, täytä lisäksi lomake 74 (väliyhteisö) tai lomake 75 (kiinteä toimipaikka). Nämä lomakkeet on täytettävä myös silloin kun hyvitettävää veroa ei muodostu.
    • Jos yhteisö on maksanut ulkomaille veroa rajat ylittävän hybridijärjestelyyn liittyen, täytä myös lomake 82.
  • Lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta)
    • Verohallinto kerää tietoja kansainvälisen siirtohinnoittelun asiakasanalyysiä varten lomakkeella 78.
    • Lomakkeella annetaan selvitys liiketoimista, jotka verovelvollinen on tehnyt verovuoden aikana ulkomaisen VML 31 §:ssä tarkoitetun etuyhteysosapuolen kanssa.
    • Lomakkeen täyttävät konsernissa kaikki ne yhtiöt, joilla on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Myös konserniin kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten on täytettävä lomake 78, jos niille muodostuu dokumentointivelvollisuus (VML 14 a §). Lomaketta ei siten tarvitse täyttää, jos yhtiöllä ei ole ollut liiketoimia ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa verovuoden aikana. Lue lisää dokumentointivelvollisuudesta Verohallinnon syventävästä ohjeesta Siirtohinnoittelun dokumentointi.
    • Lomakkeen kohta "Etuyhteysosapuolten maksamat kompensaatiot toiminnan kustannuksista" on muuttunut. Kohdassa ei enää anneta tietoa tilikauden myynti- ja markkinointikustannuksista tai etuyhteysosapuolilta saaduista myynti- ja markkinointikustannusten korvauksista. Kohdassa annetaan ainoastaan tieto tilikauden tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja siitä, onko ulkomaisilta etuyhteysosapuolilta saatu tutkimus- ja tuotekehityskustannusten korvauksia. Lue lisää täyttöohjeesta.
  • Siirtohinnoitteludokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen. Verohallinto voi pyytää dokumentoinnin esimerkiksi riskienhallintaa varten tai muun verotukseen liittyvän toimenpiteen yhteydessä.
  • Kysymyksiä lomakkeesta tai muista siirtohinnoitteluasioista voi lähettää sähköpostiosoitteeseen siirtohinnoittelu(a)vero.fi. Samaan osoitteeseen voi lähettää myös yhteydenottopyynnön Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluasiantuntijoille.

Vuoden 2021 lakimuutokset

Seuraavat muutokset eivät koske vielä verovuodelta 2020 annettavia veroilmoituksia.

Brexit

Britannian ero EU:sta tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2021 alussa.

Britannia ei ole enää EU- eikä ETA valtio ja sen vuoksi verolainsäädäntö, jossa verokohtelu perustuu muun kuin kotimaisen yhtiön asuinvaltion EU- tai ETA-jäsenyyteen, ei sovellu Britanniasta saataviin tai Britanniaan maksettaviin suorituksiin. Suomen ja Britannian välinen tuloverotusta koskeva verosopimus kuitenkin lieventää Britannian EU-eron vaikutuksia.

Siten myöskään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain yritysjärjestelydirektiiviin perustuvat säännökset (EVL 52 a–52 f §) eivät lähtökohtaisesti sovellu järjestelyihin, joissa on osapuolina yhtiöitä, joiden kotipaikka on Britanniassa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Elinkeinotoiminnan (tai maatalouden) harjoittajat voivat verovuosina 2021-2025 tehdä 50 prosentin lisävähennyksen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation alihankintalaskuista. Lisävähennyksen perusteena olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää liittyä verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan (tai maatalouteen).

Lisävähennyksen vähimmäismäärä verovuonna on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.

Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla tarkoitetaan sellaista ETA-alueella toimivaa yhteisöä, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia.

Konsernivähennys

Toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan tytäryhtiön lopulliset tappiot voidaan vuodesta 2021 alkaen ottaa edellytysten täyttyessä huomioon suomalaisen emoyhtiön verotuksessa tehtävällä konsernivähennyksellä. Vähennyksen voi tehdä osakeyhtiö tai osuuskunta, joka voi olla konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetun konserniavustuksen antajana tai saajana. Emoyhtiöltä edellytetään vähintään 9/10 välitöntä omistusta tytäryhtiön osakepääomasta tai osuuksista. Omistus voi olla välillinen, jos emoyhtiön ja tytäryhtiön välisessä omistusketjussa olevien yhtiöiden verotuksellinen kotipaikka on tytäryhtiön kanssa samassa ETA-valtiossa.

Emoyhtiön tulee osoittaa tytäryhtiöiden tappioiden määrä ja niiden lopullisuus EU-oikeuden tarkoittamalla tavalla. Konsernivähennys tehdään sinä vuonna, kun tytäryhtiö on purettu, ja sen määrä on enintään emoyhtiön verovuoden veronalaisen elinkeinotoiminnan tuloksen verran. Vähennys ei voi johtaa emoyhtiön tappioon.

  • Verohallinnon ohje julkaistaan keväällä 2021.

Tosiasiallinen johtopaikka

Ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan perusteella 1.1.2021 alkaen.

Tosiasiallinen johtopaikka tarkoittaa paikkaa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään.

Ahvenanmaan mediamaksu

Ahvenanmaan mediamaksua verovuodesta 2021 maksavat sellaiset yhteisöt, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa tai maataloutta ja joilla on kotikunta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan mediamaksu vastaa luonteeltaan YLE-veroa, jota Ahvenanmaalla asuvat yhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan.

Konserniverokeskuksen uutiskirje

Muista myös Konserniverokeskuksen uutiskirje ajankohtaisista asioista.