Verovuoden 2019 veroilmoituksen täyttäminen - ohje Konserniverokeskuksen asiakkaille

Tähän ohjeeseen on koottu asioita, joihin Konserniverokeskuksen asiakkaiden toivotaan erityisesti kiinnittävän huomiota veroilmoituksen täyttämisessä.  

Näin annat veroilmoituksen

OmaVeron valtuutukset, roolit ja käyttöoikeudet

Korkorajoitussäännöksiin on tullut muutoksia 2019

Uudet korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevat säännökset (EVL 18 a § ja 18 b §) tulivat voimaan 1.1.2019. Niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 verotuksessa.

Mitä muuttui?

  • Korkovähennysoikeuden rajoitus koskee jatkossa myös ulkopuolisille suoritettuja korkoja (3 000 000 euron raja)
  • Uusi termi konserniyhteysosapuoli, jolla viitataan vanhan sääntelyn termiin etuyhteydessä oleva osapuoli (VML 31 § 2 mom.)
  • Korkovähennysoikeuden rajoitus koskee jatkossa myös TVL- ja MVL-tulolähteitä
  • Koron käsite on laajentunut: Korkomenolla ja korkotulolla tarkoitetaan korkoa ja sitä vastaavia muita suorituksia, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia
  • Rahoitusalan yhtiöt, itsenäiset yritykset ja julkiset infrastruktuurihankkeet on rajattu säännösten ulkopuolelle
  • Tasevertailussa vertailtavat taseet on laadittava samaa menetelmää käyttäen (IFRS/FAS)
  • Siirtymäsäännöksen mukaiset ulkopuolisille suoritetut korkomenot voidaan vähentää verotuksessa siltä osin, kuin ne perustuvat ennen 17.6.2016 otettuihin velkoihin tai ne on aktivoitu hyödykkeen hankintamenoon ennen 1.1.2019

Aiheesta on lisää verohallinnon ohjeessa: Korkovähennysoikeuden rajoittaminen yritysverotuksessa

Muutokset lomakkeissa 81 ja 6B

  • Lomake 81 on täysin uudistunut. Yhtiötä pyydetään tutustumaan huolella lomakkeeseen 81, sen täyttöohjeeseen ja Verohallinnon ohjeeseen.
  • Myös lomakkeen 6B logiikka on muuttunut aiemmasta: korkokulut ilmoitetaan täysimääräisinä ja vähennyskelvoton osuus korkomenoista merkitään omaan kohtaansa miinusmerkkisenä.

Väliyhteisölaissa tapahtuneet muutokset 2019

Väliyhteisölainsäädäntö on muuttunut 1.1.2019 ja uutta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 verotuksessa.

Uuden väliyhteisölain (2 §:n 1 mom.) mukaan ulkomaista yksikköä pidetään väliyhteisönä, jos molemmat seuraavista toteutuvat:

  • Verovelvollinen hallitsee yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yksiköiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan tai välillisesti vähintään 25 (aikaisemman 50 %:n sijaan) prosenttia äänioikeuksista, pääomasta tai oikeuksista voittoon tai varallisuuden tuottoon,
  • Yksikön verotuksen tosiasiallinen taso sen asuinvaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 verotuksen tasosta Suomessa.

Yksikköä ei kuitenkaan pidetä väliyhteisönä, jos se on sijoittautunut EU- tai ETA-valtioon ja harjoittaa siellä tosiasiallisesti taloudellista toimintaa. Tosiasiallisen taloudellisen toiminnan käsite on pääosin sama kuin aikaisemmin. Kuitenkin se, harjoittaako yksikkö tosiasiallisesti taloudellista toimintaa, tulee lakimuutoksen jälkeen aikaisempaa useammin arvioitavaksi EU- tai ETA-valtiossa sijaitsevan yksikön osalta.

Jos yksikkö on sijoittautunut EU- tai ETA-alueen ulkopuoliseen valtioon, laissa on myös muita edellytyksiä, joiden on täytyttävä, ettei yksikköä pidetä väliyhteisönä.

Yhtiön tulee selvittää, muodostaako konserniyhtiö tai etuyhteysyritys uuden lain mukaan väliyhteisön vuonna 2019. Väliyhteisön tulot on ilmoitettava lomakkeella 74 (Laskelma ulkomaisen väliyhteisön tulo-osuudesta). Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä, yhtiö voi tuoda asian Verohallinnon ratkaistavaksi veroilmoituskeskustelussa tai antamalla asiasta vapaamuotoisen selvityksen veroilmoituksen liitteenä.

Lue lisää

Milloin verotus päättyy

Verotuksen päättymispäivä on merkitty verotuspäätökseen. Verotus päättyy kuitenkin viimeistään 10 kuukauden kuluttua tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisestä. Jos kalenterivuoden aikana on päättynyt useita tilikausia, verotus päättyy viimeistään 10 kuukauden kuluttua viimeisimmän tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.

Verotuksen päättymispäivä voi muuttua verotuspäätöksessä ilmoitetusta ajankohdasta seuraavissa tilanteissa:

  • Osakeyhtiö tai osuuskunta täydentää tai korjaa verotustietoja ennen kuin verotus päättyy.
  • Verohallinto jatkaa verotusta esimerkiksi valvontatoimen keskeneräisyyden takia. Tässä tapauksessa Verohallinto lähettää osakeyhtiölle tai osuuskunnalle ilmoituksen verotuksen jatkamisesta ennen kuin verotus päättyy.

Huomaathan, että tahdonvaltaiset vaatimukset (esimerkiksi poistot) on tehtävä verotuksen päättymiseen mennessä.

Muutoksenhakuaika alkaa vastaavasti aikaisemmin, heti verotuksen päättymisen jälkeen.

Jäännösveron eräpäivä tai veronpalautuspäivä

Veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä ovat yhtiökohtaisia. Maksupäivä tai eräpäivä näkyy verotuspäätökseltä.

Yhteisön jäännösveron eräpäivä on verotuksen päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 3. päivä. Jos päivä ei ole arkipäivä, eräpäivä on seuraava mahdollinen arkipäivä.

Veronpalautus maksetaan verotuksen päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivänä. Jos päivä ei ole arkipäivä, palautus maksetaan seuraavana mahdollisena arkipäivänä.

Käytännössä, jos yhtiön tilikausi päättyy joulukuussa 2019, yhtiön verotus voi päättyä jo toukokuussa 2020, jolloin veron maksu- ja palautuspäivät ovat jo heinäkuun alussa.

Täydentävä verotuspäätös

Verohallinto voi antaa oikaisuvaatimukseen annettavan päätöksen sijaan täydentävän verotuspäätöksen.

Täydentävä verotuspäätös annetaan tilanteissa, joissa yhtiö ilmoittaa verotuksen päättymisen jälkeen sellaisen verotukseen vaikuttavan tiedon, jota se ei ole veroilmoituksessaan tai siihen liitetyissä tilinpäätösasiakirjoissa aiemmin ilmoittanut tai johon verotuspäätös ei muutoin ole perustunut. Yhteisöillä tämä on kuitenkin käytännössä melko harvinaista.

Myöhästymismaksu

Jos veroilmoitus annetaan määräpäivän jälkeen, mutta ennen kuin verotus on päättynyt, seurauksena on myöhästymismaksu.

Verohallinto määrää myöhästymismaksun myös silloin, kun yhtiö on antanut veroilmoituksen ajallaan, mutta täydentää tai korjaa sitä oma-aloitteisesti määräpäivän jälkeen, ennen verotuksensa päättymistä. Myöhästymismaksua menee kuitenkin yleensä vain, jos veroilmoituksen muutokset lisäävät verotettavan tulon määrää.  

Myöhästymismaksu on 100 euroa.

Veronkorotus

Jos yhtiö ei ole antanut veroilmoitusta ennen kuin verotus päättyy, seurauksena on veronkorotus.

Veronkorotus määrätään myös silloin, kun yhtiön veroilmoituksessa tai muissa vaadituissa tiedoissa on puutteita tai virheitä, eikä yhtiö ole oma-aloitteisesti korjannut niitä (ennen verotuksen päättymistä). Veronkorotus määrätään siten myös silloin, kun yhtiö korjaa veroilmoitusta Verohallinnon selvityspyynnön seurauksena.

Veronkorotus on 0,5–10 % lisätystä tulosta (vähintään 150 euroa). Lisätty tulo voi olla seurausta esimerkiksi siitä, että yhteisö on jättänyt tulon ilmoittamatta tai vaatinut veroilmoituksessa vähennystä aiheettomasti.

Jos veronkorotusta ei voida määrätä lisätyn tulon perusteella, veronkorotus määrätään lisääntyneen veron määrästä.

Yhtiö voi edelleen tuoda tulkinnanvaraisen asian Verohallinnon ratkaistavaksi antamalla siitä vapaamuotoisen selvityksen veroilmoituksen liitteenä. Asiasta voidaan myös keskustella veroilmoituskeskustelussa.

Veroilmoituskeskustelut

Konserniverokeskus tarjoaa asiakasyrityksilleen ohjausta veroilmoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Veroilmoituskeskustelussa yrityksellä on mahdollisuus nostaa esille sellaisia eriä, joiden ilmoittamiseen se katsoo liittyvän tulkinnanvaraisuutta, tai se kaipaa ohjausta.

Keskustelu on asiakasyrityksille vapaaehtoinen, ja yritysten tulee lähtökohtaisesti itse hakeutua keskusteluun. Yhteyttä voi ottaa tuttuun Konserniverokeskuksen asiantuntijaan tai sähköpostilla osoitteeseen konserniverokeskus@vero.fi.

Keskustelua suositellaan erityisesti, jos yhtiö vähentää verovuonna verotuksessa kuluja, joita ei ole vähennetty tuloslaskelmalla tai jos yhtiöllä on merkittäviä verovapaita tuloja, ja näiden erien luonteen vuoksi pelkkä liite veroilmoitukseen ei välttämättä riitä selventämään asiaa.

Esimerkkejä aiheista, joita veroilmoituskeskusteluissa voidaan ottaa esille:

  • yrityskaupat tai kansainväliset yritysjärjestelyt
  • IFRS-standardien noudattamisesta johtuvat erot tilinpäätöksessä ja verolaskelmassa
  • osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät erät
  • merkittävät omaisuuden luovutukset
  • suoraan omaan pääomaan kirjatut verotuksessa vähennyskelpoiset kulut
  • lähdeveron hyvittäminen, jos tulon luonteeseen liittyy tulkinnanvaraisuutta (esim. rojalti-liiketulo -rajanveto).

Menettelyllä pyritään tehostamaan verotuksen toimittamista sekä asiakasyrityksen että Verohallinnon näkökulmasta. Tavoiteltuja hyötyjä ovat muun muassa tulkinnanvaraisten asioiden nopeampi selvittäminen. Myös tarve mahdollisille lisäselvityksille vähenee.

Tilinpäätöstiedot samalla kertaa Verohallinnolle ja kaupparekisteriin

Verohallinto välittää kaikki veroilmoituksen liitteenä annettavat ja rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sellaisenaan kaupparekisterissä julkaistavaksi.

Huomioitavaa liitelomakkeista

  • Lomake 66 Selvitys konsernisuhteista verontilitystä varten
    • Lomakkeen täyttää vain koko konsernin ylin kotimainen emoyhtiö, joka sisällyttää kaikki 9/10 omistusosuusedellytyksen täyttävät välittömästi ja välillisesti omistetut tytäryhteisöt lomakkeelle 66.
    • Jos konsernin ylin emoyhtiö ei omista yhtiöstä vähintään 9/10, tulee alakonsernin ylimmän emoyhteisön täyttää lomake 66 omistusosuusedellytyksen täyttävistä tytäryhteisöistään.
    • Konserniyhtiöiden tulee lisäksi antaa lomake 65 koskien yhteisöjä ja yhtymiä, joissa sen omistusosuus on vähintään 10 % sekä annetuista ja saaduista konserniavustuksista.
  • Lomake 70 Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi
    • Lomakkeella 70 vaaditaan ulkomaille maksettujen verojen hyvittämistä. Tulotyyppikohdassa ilmoitetaan, mikä tulo on kyseessä; kun kyse on verosopimusvaltiosta saadusta tulosta, kohdassa ilmoitetaan kyseisen verosopimuksen määritelmän mukainen tulotyyppi. Lomakkeen täyttöohjeesta poiketen vaatimukseen ei tarvitse liittää tositteita veron suorittamisesta. Tositteet pyydetään tarvittaessa.
    • Lomakkeen 70 kohtaan "Hyvitettäväksi vaadittava vero yhteensä" merkitään kaikkien niiden verojen yhteissumma, joita yhtiö vaatii hyvitettäväksi verovuonna (myös se osuus, jota ei esimerkiksi yhtiön tappiollisuuden vuoksi voida verovuonna hyvittää). Kohtaan ei kuitenkaan merkitä aiemmilta verovuosilta hyvitettäväksi vaadittavia käyttämättömiä ulkomaisen veron hyvityksiä, vaan yhtiö voi vaatia näiden huomioimista merkitsemällä rastin ruutuun "Vaadin huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty". Jos aikaisempien vuosien hyvityskelpoiset lähdeverot eivät ole Verohallinnon tiedossa, lähdeverot voi ilmoittaa erillisessä liitteessä. 
    • Jos kyse on ulkomaisesta väliyhteisöstä tai kiinteästä toimipaikasta saadusta tulosta, täytä lisäksi lomake 74 (väliyhteisö) tai 75 (kiinteä toimipaikka). Nämä lomakkeet on täytettävä myös silloin kun hyvitettävää veroa ei muodostu.
  • Lomake 78 Selvitys siirtohinnoittelusta
    • Verohallinto kerää tietoja kansainvälisen siirtohinnoittelun asiakasanalyysiä varten lomakkeella 78
    • Lomakkeella annetaan selvitys liiketoimista, jotka verovelvollinen on tehnyt verovuoden aikana ulkomaisen VML 31 §:ssä tarkoitetun etuyhteysosapuolen kanssa.
    • Lomakkeen täyttävät konsernissa kaikki ne yhtiöt, joilla on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Myös konserniin kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten on täytettävä lomake 78, jos niille muodostuu dokumentointivelvollisuus (VML 14 a §). Lomaketta ei siten tarvitse täyttää, jos yhtiöllä ei ole ollut liiketoimia ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa verovuoden aikana.
    • Siirtohinnoittelun dokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen. Verohallinto voi pyytää dokumentoinnin esimerkiksi riskienhallintaa varten tai muun verotukseen liittyvän toimenpiteen yhteydessä.
    • Lomakkeen 78 täyttöohjetta on täsmennetty verovuodelle 2019. Kysymyksiä lomakkeesta tai muista siirtohinnoitteluasioista voi lähettää sähköpostiosoitteeseen siirtohinnoittelu@vero.fi. Samaan osoitteeseen voi lähettää myös yhteydenottopyynnön Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluasiantuntijoille.
    • Verohallinnon ohje: Siirtohinnoittelun dokumentointi

Lisäennakko 

Lisäennakko on ennakko, jolla voi täydentää ennakkoperintää verovuoden päättymisen jälkeen verotuksen päättymiseen asti.

Lisäennakkoa haetaan OmaVerossa. Lisäennakosta saa heti päätöksen, ja veron voi myös maksaa saman tien. Tiedot lisäennakon maksamista varten näkyvät OmaVerossa ja päätöksessä.

Yhtiö voi hakea muutosta ennakoihin myös verovuoden aikana. Sekä ennakoiden alentamista että poistamista voi hakea verotuksen päättymiseen asti. Ennakoihin haetaan muutosta OmaVerossa.

Lisäennakkoa voi maksaa ilman korkoa yhden kuukauden ajan

Yhtiöt voivat täydentää ennakkoperintäänsä ilman korkoa yhden kuukauden ajan verovuoden päättymisestä.

Yhden kuukauden jälkeen lisäennakolle (ja jäännösverolle) alkaa kertyä huojennettua viivästyskorkoa eräpäivään asti. Vuonna 2020 huojennettu viivästyskorko on 2 %. Huojennetun viivästyskoron määrän näet OmaVerosta.

Myöhässä olevalle ennakkoverolle kertyy viivästyskorkoa. Vuonna 2020 viivästyskorko on 7 %.

Lakimuutoksia 2020

Tulolähdejaon poistuminen

Tulolähdejako poistuu osakeyhtiöiltä (pl. keskinäisiltä kiinteistöosakeyhtiöiltä) 1.1.2020. Muutoksella voi olla vaikutusta esimerkiksi yhtiön verotettavan tulon laskentaan, tappioiden käyttämiseen, omaisuuden omaisuuslajiin sekä konserniavustukseen.

DAC6 - verosuunnittelujärjestelyjen ilmoittaminen

Lait rajat ylittävien verosuunnittelujärjestelyjen raportoinnista tulivat voimaan 1.1.2020. Lakeja sovelletaan siirtymäsäännöksen nojalla jo 25.6.2018 jälkeen tehtyihin järjestelyihin.

Uuden sääntelyn perusteella Verohallinnolle on raportoitava tietyt rajat ylittävät järjestelyt, joissa voi olla veron välttämisen tai veron kiertämisen piirteitä.

Verohallinto antaa ohjeen lain soveltamisesta sekä ilmoittamisesta keväällä 2020.

Hybridijärjestelyt

Rajat ylittäviä hybridijärjestelyitä koskeva laki tuli voimaan 1.1.2020. Säännöksiä sovelletaan etuyhteysosapuolten välillä tai strukturoidun järjestelyn seurauksena syntyvään verokohtelun eroavuuteen. Verohallinto antaa ohjeen lain soveltamisesta keväällä 2020.

Maastapoistumisverotus (exit-tax)

Yhteisöjen maastapoistumisverotusta koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2020. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa varoja siirtyy Suomen verotusvallan ulkopuolelle. Verohallinto antaa ohjeen lain soveltamisesta keväällä 2020.

Kone- ja laiteinvestoinneista korotetut poistot

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annettu laki on tullut voimaan 1.1.2020. Verohallinto antaa ohjeen lain soveltamisesta keväällä 2020.

Konserniverokeskuksen uutiskirje

Muista myös Konserniverokeskuksen uutiskirje ajankohtaisista asioista.