Työn teettäminen ulkomaisella yrityksellä

Suomalaisen yrityksen sekä ulkomaisen yrityksen, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on perittävä lähdevero ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, jos työ on tehty Suomessa. Ulkomaisia yrityksiä ovat yritykset, joiden kotipaikka on ulkomailla. Ulkomaisella yrityksellä voi olla suomalainen Y-tunnus.

Seuraavissa tapauksissa lähdeveroa ei kuitenkaan tarvitse periä:

  • Ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin.
  • Ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jonka veroprosentti on 0 %.

Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, jos ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Yrityksen kotipaikan on silloin oltava sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Jos työkorvausta kuitenkin maksetaan mistä tahansa rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain tietyin ehdoin. Korvauksen saajan on oltava Suomen ennakkoperintärekisterissä tai hänen on esitettävä maksajalle lähdeverokortti, jonka veroprosentti on 0 %. Sama sääntö koskee näille aloille vuokrattua työvoimaa sekä tilanteita, joissa yrityksen kotivaltiolla ei ole verosopimusta Suomen kanssa.

Lähdevero työkorvauksesta on

  • 13 %, jos työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys.
  • 35 %, jos työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.

Suomalainen työn teettäjä maksaa perimänsä lähdeveron Verohallinnolle.

Työkorvausten ilmoittaminen on muuttunut vuoden 2019 alusta:

  • 1.1.2019 alkaen maksetut työkorvaukset: Ilmoita työkorvaukset palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin viimeistään 5. päivänä maksupäivästä. Lisätietoa palkkatietojen ilmoittamisesta tulorekisteriin.
  • Vuonna 2018 tai aiemmin maksetut työkorvaukset: Ilmoita veron määrä työnantajasuoritusten veroilmoituksella ja anna vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoitus annetaan viimeisen kerran maksuvuodelta 2018.

Lisäksi lähdeverosta täytyy antaa tosite ulkomaiselle yritykselle, jolta vero on peritty.

Jos ulkomainen työkorvauksen saaja haluaa välttää lähdeveron perimisen, yrityksen kannattaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jonka veroprosentti on 0 %.

Suomalainen yritys voi palauttaa väärin perityn veron

Ulkomainen yritys voi antaa korvauksen maksajalle takautuvasti lähdeverokortin, jonka veroprosentti on 0 %. Takautuvalla verokortilla yritys osoittaa, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä. Jos suomalaiselle yritykselle esitetään takautuva lähdeverokortti, yritys voi palauttaa aiemmin perimänsä lähdeveron ulkomaiselle yritykselle työkorvauksen maksuvuoden aikana.

Lisäksi suomalaisen yrityksen pitää antaa korjattu veroilmoitus työnantajasuorituksista, jos kyseessä on vuonna 2018 maksettu suoritus. 1.1.2019 tai sen jälkeen maksetuista suoritukset täytyy korjata tulorekisteriin.

Lähdeveroa ei voi palauttaa sillä perusteella, että yritys on myöhemmin merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos suomalainen yritys ei voi palauttaa veroa maksuvuoden aikana, ulkomainen yritys voi hakea virheellisesti perityn veron palauttamista Verohallinnolta.