Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop)

Vuoden 2015 alusta lähtien kuluttajille myydyt tele-, radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä sähköiset palvelut verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut.

Jos yritys myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille, yrityksen pitää joko rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ostajan jäsenvaltioon tai käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää velvoitteiden hoitamiseen. Erityisjärjestelmän käyttäminen on vapaaehtoista. Arvonlisäveron erityisjärjestelmä tulee käyttöön 1.1.2015.

Suomessa erityisjärjestelmään rekisteröidyt yritykset hoitavat velvoitteensa sähköisesti Arvonlisäveron erityisjärjestelmä -asiointipalvelun kautta.

Tässä ohjeessa

  • kuluttajilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia ostajia, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia
  • yrityksellä tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa
  • radio- ja televisiolähetyspalveluita kutsutaan lähetyspalveluiksi.

Sähköistä palvelua on esimerkiksi musiikin kuuntelu ja lataus tai pelin lataus tietokoneeseen ja mobiililaitteeseen. Sähköistä palvelua ei ole tavaran myynti, vaikka tilaaminen tapahtuisikin sähköisesti esimerkiksi verkkokaupassa.

Milloin voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää

Arvonlisäveron erityisjärjestelmää voivat käyttää yritykset, jotka myyvät tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU-maissa. Erityisjärjestelmää voi kuitenkin käyttää vain myynteihin, joissa ostaja on sellaisessa EU-maassa, jossa yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa.

Milloin ei voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää

Kaikissa tapauksissa erityisjärjestelmää ei voi käyttää, vaikka yritys myisi järjestelmän piiriin kuuluvia palveluita kuluttajille EU-maissa.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmää ei voi käyttää, jos yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa missään EU-maassa ja yritys on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä yhdessä tai useammassa EU-maassa.

Jos yritys ei voi käyttää erityisjärjestelmää, sen on rekisteröidyttävä normaalisti arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa niissä EU-maissa, joissa se myy erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia palveluita kuluttajille.

Suomalainen vähäisen toiminnan harjoittaja

Yrityksellä voi olla velvollisuus suorittaa veroa toiseen EU-maahan, vaikka se ei olisikaan arvonlisäverovelvollinen Suomessa vähäisen liiketoiminnan vuoksi. Jos yritys haluaa tällaisessa tapauksessa käyttää erityisjärjestelmää, sen täytyy hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Tästä seuraa, että yritys on arvonlisäverovelvollinen myös Suomessa tapahtuneista myynneistä.

Lue lisää: Vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverotonta

Vähäinen toiminta muissa EU-maissa

Yrityksellä voi olla velvollisuus suorittaa veroa toiseen EU-maahan, vaikka toiminta olisi vähäistä. Yrityksen täytyy selvittää verovelvollisuuden edellytykset kulutusjäsenvaltiosta, eli siitä valtiosta, johon ostaja on sijoittautunut.

Tarkista säännökset muiden EU-maiden verohallintojen internetsivuilta

Mitä ovat tunnistamisjäsenvaltio, kulutusjäsenvaltio ja sijoittautumisjäsenvaltio

Tunnistamisjäsenvaltio on se EU-maa, jossa yritys rekisteröityy erityisjärjestelmään.

  • Yrityksen on rekisteröidyttävä erityisjärjestelmään siinä EU-maassa, jossa yrityksellä on kotipaikka.
  • Jos yrityksellä ei ole EU:n alueella kotipaikkaa mutta sillä on EU:ssa yksi tai useampi kiinteä toimipaikka, yrityksen on rekisteröidyttävä erityisjärjestelmään sellaisessa EU-maassa, jossa sillä on kiinteä toimipaikka.
  • Jos yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä yhtään kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella, yritys saa valita tunnistamisjäsenvaltioksi minkä tahansa EU-maan.

Kulutusjäsenvaltio on EU-maa, jossa tele-, lähetys- tai sähköinen palvelu on myyntimaasäännösten mukaan myyty. Kukin kulutusjäsenvaltio saa itselleen kuuluvat arvonlisäveroilmoitukset ja maksut tunnistamisjäsenvaltiolta.

Tilanneteksti_ALV erityisjärjestelmä

Sijoittautumisjäsenvaltio on EU-maa, jossa erityisjärjestelmää käyttävällä elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka, mutta joka ei ole tunnistamisjäsenvaltio.

Mitä verokantaa myynteihin sovelletaan?

Erityisjärjestelmään kuuluviin myynteihin sovelletaan kulutusjäsenvaltion verokantaa. Yrityksen täytyy tarkistaa esimerkiksi kulutusjäsenvaltion veroviranomaisen internetsivuilta, mitä verokantaa myytyyn palveluun sovelletaan.

Muiden EU-maiden verohallintojen internetsivuja

Yrityksen pitää rekisteröityä erityisjärjestelmään

Yrityksen on tehtävä rekisteröitymisilmoitus tunnistamisjäsenvaltiolle, ennen kuin yritys voi aloittaa erityisjärjestelmän käyttämisen. Rekisteröitymisilmoitus tehdään sähköisesti asiointipalvelussa. Tunnistamisjäsenvaltio ilmoittaa yritykselle sähköisesti, onko yrityksen rekisteröinti-ilmoitus hyväksytty vai hylätty.

Suomeen tunnistautuvien yritysten käytössä on Arvonlisäveron erityisjärjestelmä -asiointipalvelu Rekisteröitymistä ja palvelun käyttöä varten yritys tarvitsee Suomessa Katso-tunnisteen.

Arvonlisäveroilmoitus on annettava erityisjärjestelmässä neljännesvuosittain

Ilmoituskausi on erityisjärjestelmässä neljännesvuosi. Arvonlisäveroilmoitus annetaan sähköisesti tunnistamisjäsenvaltion asiointipalvelussa ilmoituskauden päätyttyä, viimeistään vuosineljännestä seuraavan kuukauden 20. päivänä.  Arvonlisäveroilmoituksen eräpäivä ei siirry viikonlopun tai pyhäpäivän vuoksi. Ilmoitus on annettava, vaikka myyntejä ei jollakin neljänneksellä olisi ollut lainkaan mihinkään kulutusjäsenvaltioon.

Poikkeus: Kaikkia myyntejä ei voi ilmoittaa arvonlisäveron erityisjärjestelmässä

  • Myynnit sijoittautumisjäsenvaltiosta tunnistamisjäsenvaltioon ilmoitetaan tunnistamisjäsenvaltion kansallisella arvonlisäveroilmoituksella.
  • Myynnit sijoittautumisjäsenvaltion sisällä ilmoitetaan sijoittautumisjäsenvaltion kansallisella arvonlisäveroilmoituksella.
  • Myynnit tunnistamisjäsenvaltion sisällä ilmoitetaan tunnistamisjäsenvaltion kansallisella arvonlisäveroilmoituksella.
  • Jos myynti on veroton kulutusjäsenvaltiossa, myyntiä ei ilmoiteta arvonlisäveron erityisjärjestelmässä. Yrityksen täytyy selvittää kulutusjäsenvaltiosta, miten tällainen myynti ilmoitetaan.

Tunnistamisjäsenvaltio välittää yrityksen arvonlisäveroilmoitukset kulutus- ja sijoittautumisjäsenvaltioille.

Vähennettäviä arvonlisäveroja ei ilmoiteta erityisjärjestelmässä eikä niitä vähennetä myynnin veroista. Jos yritys on hankkinut kulutusjäsenvaltiossa tavaroita tai palveluita liiketoimintaansa varten, niiden ostohintaan sisältyneet arvonlisäverot voi hakea palautettavaksi kulutusjäsenvaltiosta ns. arvonlisäveron ulkomaalaispalautusmenettelyn kautta.

Jos yritys on kuitenkin arvonlisäverovelvollinen kulutusjäsenvaltiossa mutta ei ole sijoittautunut sinne (yritys on esim. kaukomyynnistä arvonlisäverovelvollinen), vähennykset ilmoitetaan kulutusjäsenvaltion kansallisella arvonlisäveroilmoituksella.

Jos yritys on hankkinut tunnistamisjäsenvaltiosta tavaroita tai palveluita liiketoimintaansa varten, niiden ostohintaan sisältyvä arvonlisävero ilmoitetaan vähennettävänä verona tunnistamisjäsenvaltion kansallisella arvonlisäveroilmoituksella.

Arvonlisävero on maksettava erityisjärjestelmässä neljännesvuosittain

Arvonlisävero maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään arvonlisäveroilmoituksen eräpäivänä. Arvonlisäveron maksamisen eräpäivä ei siirry viikonlopun tai pyhäpäivän vuoksi.

Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, arvonlisävero maksetaan euroissa.

Yritys maksaa arvonlisäveron kuitenkin suoraan kulutusjäsenvaltiolle, jos kulutusjäsenvaltio on vaatinut maksua yritykseltä, esimerkiksi jos maksettava arvonlisävero on myöhässä.

Tunnistamisjäsenvaltio välittää maksetut arvonlisäverot kulutusjäsenvaltioille.

Ilmoittamisen ja maksamisen laiminlyönnin seuraukset

Jos asiakas ei ole ilmoittanut tai maksanut arvonlisäveroa, tunnistamisjäsenvaltio lähettää asiakkaalle muistutuksen sähköisesti. Näitä muistutuksia lähetetään yksi kultakin vuosineljännekseltä.

Kulutusjäsenvaltio valvoo ilmoittamista ja maksamista. Kulutusjäsenvaltio määrää mahdollisten laiminlyöntien seuraamusmaksut.

Tunnistamisjäsenvaltio poistaa yrityksen erityisjärjestelmästä ainakin seuraavissa tilanteissa:

  • Tunnistamisjäsenvaltio on lähettänyt kolme muistutusta puuttuvasta arvonlisäveroilmoituksesta peräkkäisiltä vuosineljänneksiltä, eikä yritys ole muistutusten jälkeenkään antanut kaikkia puuttuvia ilmoituksia 10 päivän kuluessa muistutuksen lähettämisestä.
  • Tunnistamisjäsenvaltio on lähettänyt yritykselle muistutuksen maksamattomasta arvonlisäverosta kolmelta peräkkäiseltä vuosineljännekseltä eikä yritys ole maksanut puuttuvaa suoritusta täysimääräisesti viimeistään 10 päivän kuluessa muistutuksen lähettämisestä. (Yritystä ei kuitenkaan poisteta erityisjärjestelmästä, jos kultakin kolmelta vuosineljännekseltä on maksamatta arvonlisäveroa alle 100 euroa.)
  • Yritys on antanut kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen aikana ns. nollailmoituksen eli ei ole ilmoittanut arvonlisäverotietoja yhteenkään EU-maahan.

Avainsanat: