Kuntien omistamien kehitysyhtiöiden myyntien arvonlisäverotus

Kunta ja kunnan omistama kehitysyhtiö ovat toisistaan erillisiä verovelvollisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan ja kunnan omistaman kehitysyhtiön välisiä liiketoimia käsitellään arvonlisäverotuksessa aivan vastaavaan tapaan kuin kenen tahansa muiden itsenäisten ja toisistaan erillisten osapuolten välisiä liiketoimia.

Yleistä arvonlisäverotuksesta

Arvonlisäveroa on suoritettava kaikesta Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta vastikkeellisesta tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jota ei ole arvonlisäverolaissa erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi. Arvonlisäverolaissa on säädetty arvonlisäverottomaksi esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnit, sosiaalihuoltopalvelujen myynnit sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynnit.

Tavaran myynnillä tarkoitetaan tavaran omistusoikeuden vastikkeellista luovuttamista. Palvelun myynnillä tarkoitetaan puolestaan palvelun suorittamista tai muuta luovuttamista vastiketta vastaan. Vastike on se hinta, jota vastaan tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan. Lue lisää arvonlisäverotuksesta.

Kehitysyhtiön harjoittama toiminta

Kunnan omistaman kehitysyhtiön toiminta voi koostua esimerkiksi:

  • kehitysyhtiön osakassopimuksen perusteella kunnalle tuottamista palveluista
  • kehitysyhtiön tavara- ja palvelumyynnistä yrityksille, yksityishenkilöille tai muille tahoille
  • projekti-/hanketoiminnasta, jossa osa rahoituksesta tulee tukina ja avustuksina.

Kehitysyhtiön tavara- ja palvelumyynnit osakaskunnille ja muille tahoille

Kun kehitysyhtiö tuottaa osakassopimuksen perusteella vastiketta vastaan kunnalle palveluita, kyse on arvonlisäverollisesta palvelumyynnistä. Myös silloin, kun kehitysyhtiö myy tavaroita tai palveluja yrityksille, yksityishenkilöille tai muille tahoille, kyse on arvonlisäverollisesta myynnistä.

Toisinaan kehitysyhtiön vastaanottamia maksuja voidaan kutsua esimerkiksi tuiksi tai avustuksiksi. Maksusuoritusten luonnetta arvioitaessa sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, kutsutaanko maksua tueksi, avustukseksi vai joksikin muuksi suoritukseksi tai rahoitukseksi (esim. kuntarahaksi). Jos maksusuoritus on vastiketta luovutetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta, kyse on arvonlisäverotuksen näkökulmasta tavaran tai palvelun myynnistä.

Kehitysyhtiön projekti- ja hanketoiminnan arvonlisäverollisuus

Kehitysyhtiöllä voi olla harjoittamansa projekti- tai hanketoiminnan yhteydessä arvonlisäverollista tavara- tai palvelumyyntiä. Myös kehitysyhtiöiden harjoittama projektien hallinnointi voi olla arvonlisäverollista palvelun myyntiä. Projekteja ja hankkeita varten saadaan monesti myös erilaisia tukia ja avustuksia.

Tuet ja avustukset

Tuet ja avustukset voivat olla arvonlisäverollisia tai arvonlisäverottomia. Tuet ja avustukset jäävät arvonlisäverotuksen ulkopuolelle silloin, kun ne eivät ole vastiketta minkään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta. Tällöin kyse on arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä erästä.

Jos tukea tai avustusta kuitenkin myönnetään sen vuoksi, että tuen saaja luovuttaa tavaroita tai suorittaa palveluita joko tuen antajalle tai jollekin kolmannelle osapuolelle, tulevat tuet ja avustukset arvonlisäverotuksen piiriin. Tällöin tuki tai avustus muodostaa joko kokonaan tai osittain sen vastikkeen, eli hinnan, jota vastaan tavaroita luovutetaan tai palveluita suoritetaan. Kyse on tällöin arvonlisäverolaissa tarkoitetusta myynnistä.

Arvonlisäverollista myyntiä vai vastikkeetonta rahoitusta?

Kehitysyhtiön saaman rahoituksen arvonlisäverollisuutta arvioitaessa tulee siis pohdittavaksi se, luovuttaako kehitysyhtiö jotain tavaroita tai suorittaako se jotain palveluita saamaansa rahoitusta vastaan. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että kun rahoituksen antaja on omistajakunta tai yritys, rahoituksen antaja maksaa siitä, että se saa vastikkeeksi jotain tavaraa tai palvelua. Tällöin kyse on arvonlisäverollisesta myynnistä. Jos kunta esimerkiksi maksaa kehitysyhtiölle palvelusta, josta kunta konkreettisesti hyötyy, kyse on kehitysyhtiön kunnalle suorittamasta arvonlisäverollisesta palvelumyynnistä.

Valtiolta ja EU:lta erilaisia projekteja ja hankkeita varten saadut tuet ja avustukset ovat yleensä arvonlisäverottomia. Arvonlisäverottomuus perustuu siihen, että valtiolta ja EU:lta saadut tuet ovat yleensä julkisia yleistukia, jotka annetaan toiminnan yleisten edellytysten parantamiseksi. Tällaiset julkiset yleistuet eivät ole vastiketta minkään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta ja ne jäävät siten arvonlisäverotuksen ulkopuolelle.

Jokaisen projektin ja hankkeen arvonlisäverollisuutta on syytä arvioida tapauskohtaisesti. Myös jokaisen projektissa tai hankkeessa saadun rahoituserän arvonlisäverollisuutta on arvioitava tapauskohtaisesti. Samaa projektia varten voidaan saada rahoitusta monesta eri lähteestä (esimerkiksi EU:lta, valtiolta, yrityksiltä, yksityishenkilöiltä, yhdistyksiltä, säätiöiltä). Tällöin voi olla monesti niin, että osa rahoituksesta on arvonlisäverotonta (esim. EU-tuet ja valtionavustukset) ja osa arvonlisäverollista (esim. omistajakunnalta ja yrityksiltä saadut vastikkeet).

Päätoteuttajan kautta jaettu tuki

Projekteissa voi toimia päätoteuttajan lisäksi osatoteuttajia. Tällöin voidaan toimia esimerkiksi siten, että projektin päätoteuttaja hakee rahoituksen projektille ja kanavoi sitä edelleen projektin osatoteuttajille. Jos tuki annetaan projektin päätoteuttajalle siten, että projektin osatoteuttajat eivät ole tuen antajan tiedossa, kyse on projektin päätoteuttajan saamasta tuesta. Kun projektin päätoteuttaja jakaa saamaansa tukea eteenpäin, kyse on uudesta tilanteesta, jossa päätoteuttaja on tuen myöntäjän asemassa ja tuen arvonlisäverollisuus on arvioitava erikseen. Tyypillisesti tällaisesta päätoteuttajan eteenpäin jakamasta tuesta on suoritettava arvonlisäveroa eli kyse on tavaran tai palvelun alihankintatilanteesta. Jos tuki tai avustus myönnetään kuitenkin projektin päätoteuttajan kautta siten, että osatoteuttajat ovat alkuperäisen tuen antajan tiedossa ja alkuperäinen tuen antaja tietää myöntävänsä tukea nimenomaan kyseisille osatoteuttajille, kyseessä katsotaan olevan osatoteuttajien saama tuki. Tällöin tuen alkuperäinen luonne esimerkiksi arvonlisäverottomana valtionavustuksena säilyy osatoteuttajille saakka eli kyse ei ole alihankinnasta projektia varten.

Ostajan vaikutus arvonlisäverollisuuteen

Kehitysyhtiön harjoittamaa toimintaa arvioitaessa on syytä huomioida lisäksi se, että ostajan statuksella ei yleensä ole mitään merkitystä, kun pohditaan kehitysyhtiön suorittamien myyntien arvonlisäverollisuutta. Kehitysyhtiö ei siten voi myydä tavaroita tai palveluja arvonlisäverottomana sillä perusteella, että tavaran tai palvelun ostaa esimerkiksi koulu, yhdistys tai säätiö.

Ohjaus ja lisätiedot

Verohallinnossa valmistellaan parhaillaan syventävää vero-ohjetta tukien ja avustusten arvonlisäverotuksesta. Ohje on tarkoitus julkaista vuoden 2021 aikana.

Jos kehitysyhtiölle nousee arvonlisäverotusta koskevia kysymyksiä, yhtiö voi pyytää Verohallinnolta esimerkiksi maksutonta kirjallista ohjausta tai hakea maksullista ennakkoratkaisua. Vaihtoehtona kirjalliselle ohjaukselle tai ennakkoratkaisulle voi tietyissä tapauksissa toimia ennakollinen keskustelu.