Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus – usein kysyttyä

Tällä sivulla on rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta esitettyjä kysymyksiä ja Verohallinnon vastauksia niihin. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään säännöllisesti.

Arvonlisäveron verokannat nousevat 1.1.2013.  Tällä sivulla on vanhat verokannat. Uudet verokannat ovat 24 % (yleinen verokanta), 14 % ja 10 % (alennetut verokannat). Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäverokantojen muutos 1.1.2013 

Yleistä 

Mitä tarkoittaa käännetty arvonlisäverovelvollisuus?

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tavaran tai palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä.

Missä tilanteessa rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan?

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Arvioitaessa ostajan asemaa huomioon otetaan ostajan koko toiminta, ei vain Suomessa tapahtuva. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan aina, kun sen edellytykset täyttyvät. Huom. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle.

Mistä lähtien rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan?

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin rakentamispalveluihin, joiden suorittamiseen on ryhdytty ennen 1.4.2011. Tilannetta tarkastellaan sopimuskohtaisesti. Katso myös kohta Siirtymäsäännökset.

Menettelyn soveltaminen eri tilanteissa

Kiinteistö

Sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta ostajayrityksen omassa käytössä olevaan toimitilakiinteistöön kohdistuviin korjauksiin?

Sovelletaan, jos ostaja harjoittaa rakentamispalvelujen myyntiä tai vuokraa työvoimaa rakentamispalveluja varten muutoin kuin satunnaisesti.

Sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta koskevia säännöksiä Ahvenanmaalla sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvaan rakentamiseen?

Kyllä, sovelletaan jos soveltamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

Ammatinharjoittaja, joka myy rakentamispalvelua muutoin kuin satunnaisesti, tilaa omakotitaloonsa sähköasennusta. Minkälaisen laskun sähköurakoitsija laatii?

Kun ammatinharjoittaja ostaa sähköasennuspalvelun yksityistalouteen eikä siis verovelvollisen ominaisuudessa, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Sähköurakoitsija laatii verollisen laskun. Jos osa omakotitalosta olisi ammatinharjoittajan vähennyskelpoisen liiketoiminnan käytössä, käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisiin. Tällöin ammatinharjoittaja suorittaisi veron ja hänellä olisi oikeus vähentää se osa verosta, joka kohdistuu liikekäyttöön.

Yritys harjoittaa arvonlisäverotonta vuokraustoimintaa ja myös rakentamispalvelujen myyntiä muutoin kuin satunnaisesti. Yritys korjauttaa verottomassa vuokraustoiminnassa olevaa kiinteistöä. Kuka on verovelvollinen korjauspalvelun myynnistä?

Ostaja on verovelvollinen korjauspalvelun myynnistä. Kun edellytykset täyttyvät, ostaja on verovelvollinen kaikesta rakentamispalvelujen hankinnasta toimintaansa. Koska hankinta liittyy ostajan harjoittamaan verottomaan toimintaan, vähennysoikeutta ei ostajalla ole.

Rakennusliike myy kunnalle kouluparakin pystytystyön. Vanha koulurakennus on homevaurioiden takia korjattava, ja kouluparakkia käytetään opetustiloina varsinaisen koulurakennuksen korjaustyön ajan. Korjaustyön on arvioitu kestävän 2 vuotta, minkä jälkeen oppilaat siirtyvät korjattuun koulurakennukseen. Kunta myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Sovelletaanko kouluparakin pystytystyöhön käännettyä verovelvollisuutta?

Kouluparakin pystytystyöhön ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Parakin tiedetään olevan käytössä vain korjaustyön ajan. Parakkia ei ole tarkoitettu pysyväksi eikä sitä pidetä arvonlisäverolaissa tarkoitettuna kiinteistönä.

Rakennusliike myy kunnalle kouluparakin pystytystyön. Kouluparakki on tarpeen, koska koulurakennuksen tilat ovat käyneet ahtaiksi ja tarvitaan lisää opetustiloja. Heikon taloudellisen tilan vuoksi kunnalla ei ole suunnitelmaa uuden, isomman koulun rakentamisesta tai entisen laajentamisesta ainakaan lähivuosina. Parakkikoulu tulee olemaan käytössä viidestä kymmeneen vuotta. Kunta myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Sovelletaanko kouluparakin pystytystyöhön käännettyä verovelvollisuutta?

Kouluparakin pystytystyöhön sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Koska pystytyshetkellä on ilmeistä, että parakki ei jää tilapäiseksi, sitä voidaan pitää kiinteistönä.

Rakentamispalvelu

Betonin toimittaja myy betonia rakennusliikkeelle työmaalle kuljetettuna. Betoni pumpataan työmaalla rakennusliikkeen osoittamaan valupaikkaan. Betonin toimittaja huolehtii pumpun toiminnasta ja ohjaa puomiston oikeaan kohtaan. Rakennusliikkeen työntekijät levittävät ja tasoittavat betonin, tekevät valukallistukset yms. betonointityöt. Onko betonin toimitus työmaalle purettuna pumppaamalla rakentamispalvelua, jonka myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta?

Betonin myynti ja pumppaus ovat tavaran myyntiä, joka laskutetaan 23 %:n arvonlisäverolla. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Jos betonin toimittaja osallistuisi betonin levitykseen, tasoittamiseen, täryttämiseen tms., olisi myynti kokonaisuutena rakentamispalvelun myyntiä ja käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisiin.

Kuljetusliike myy tavarakuljetuspalvelun betonin toimittajalle. Kuljetusliike kuljettaa betonin pumpulla varustetulla kuljetusautolla. Betonin purku kuljetusautosta tehdään pumppaamalla urakoitsijan osoittamaan paikkaan. Kuljetusliike ei osallistu betonin levitykseen, tasoitukseen tms. Sovelletaanko kuljetuspalvelun myyntiin käännettyä verovelvollisuutta?

Kuljetuspalvelun myyntiin (tavaran kuljetus ja purkaminen) ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

Maanviljelijä myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti (esim. kaivuutöiden myyntiä kesäisin). Jos maanviljelijä ostaa metsän kunnostusojituksen tai metsätien peruskunnostuksen, sovelletaanko näihin palvelujen ostoihin käännettyä verovelvollisuutta? Entä turvesuon ojitukseen?

Kunnostusojitus, metsätien peruskunnostus sekä turvesuon ojitus ovat kaikki kiinteistöön kohdistuvia rakentamistöitä. Niiden myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, koska maanviljelijä myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja.

Yritys myy elementtejä pääurakoitsijana toimivalle rakennusliikkeelle. Yritys kuljettaa elementit työmaalle ja nostaa ne asennuspaikkaan. Elementtien kuljetusauto on varustettu nosturilla. Itse elementin asennuksen hoitaa muu aliurakoitsija, joka on sopimussuhteessa pääurakoitsijaan. Onko elementtien myynti nostettuna asennuspaikkaan rakentamispalvelun myyntiä?

Elementtien myynti nostettuna rakennuspaikkaan ei ole rakentamispalvelua. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, kun elementtien asennusta ei tehdä. Kyse on tavaran myynnistä.

Yhtiö harjoittaa kiviaineksen jalostustoimintaa omistamillaan ja hallinnoimillaan maa-alueilla. Yhtiö ostaa alihankkijalta louhitun kiviaineksen murskauspalvelun. Pidetäänkö murskauspalvelua rakentamispalveluna, johon käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan?

Kiviaineksen murskauspalveluun ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Murskauspalvelua ei pidetä kiinteistöön kohdistuvana rakentamispalveluna. Murskaus kohdistuu irtaimeen kiviainekseen.

Onko nuohous rakentamispalvelua?

Ei ole.

Miten ratkaistaan, onko kyseessä yksi vai useampi myynti? Milloin jotakin suoritusta voidaan pitää pääsuoritteena?

Jos myydään sekä tavaraa että palvelua tai myydään kahta erilaista palvelua, joudutaan myös rakennusalan käännettyä arvonlisäveroa sovellettaessa ratkaisemaan, onko kyseessä yksi vai kaksi myyntiä. Liiketoimia ja tilanteita on niin monenlaisia, että on mahdotonta antaa yhtä tyhjentävää vastausta, joka soveltuisi kaikkiin tapauksiin. Tapauskohtaisessa arvioinnissa voidaan käyttää apuna oikeuskäytännössä (EU:n tuomioistuimen antamat tuomiot ja Suomen oikeuskäytäntö) syntyneitä vastaaviin tilanteisiin liittyviä periaatteita:

  • Jos myydään sekä tavaraa että palvelua ja palvelun osuudella on palvelun laajuus, kustannus ja kesto huomioon ottaen suurin merkitys, kyseessä on kokonaisuutena palvelun myynti.
  • Jos kyseessä on objektiivisesti katsottuna taloudellinen kokonaisuus, jonka jakaminen olisi keinotekoista, katsotaan että kyseessä on yksi myynti.
  • Laskutustavalla tai hinnoittelulla ei ole merkitystä, kun arvioidaan, onko kyseessä yksi myynti vai useampia myyntejä. Vaikka on yksi hinta, voi olla kaksi erillistä myyntiä tai vaikka on kaksi erillistä hintaa, voi olla vain yksi myynti.
  • Sillä on merkitystä, mitä asiakkaan tarkoituksena on ostaa, esimerkiksi onko tarkoituksena objektiivisesti tarkasteltuna ostaa yksi palvelu vai kaksi palvelua.

Seuraavassa on kuusi esimerkkiä pää- ja sivusuoritteesta.

Yritys, jonka toimialana on viherrakentaminen, on tehnyt urakkasopimuksen piha-alueen rakentamisesta. Urakka käsittää maan kaivamista ja maamassojen siirtämistä, piha-alueen tasauksen ja pengerrykset, pohjatyöt sorastuksineen, sadevesiviemärien asennukset, laattojen ja kiveyksien asennukset, mullan levityksen, nurmikon kylvön ja puiden istutukset. Urakkaan sisältyy myös piha-alueen asfaltointi. Urakkahintaan sisältyvät työn lisäksi käytetyt materiaalit, tarvikkeet ja kuljetukset. Sovelletaanko piha-alueen rakentamista koskevaan kokonaisurakkaan käännettyä verovelvollisuutta? Soveltuuko käännetty verovelvollisuus myös, jos yritys ostaa alihankintana piha-alueen asfaltoinnin?
Jos ostaja myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, kuvatun urakan myyntiin voidaan soveltaa kokonaisuudessaan käännettyä verovelvollisuutta, vaikka se sisältää myös nurmikon ja puiden istutukset. Pääsuorite urakassa on piha-alueen rakentaminen, joka on kiinteistöön kohdistuvaa rakentamistyötä. Nurmikon kylvö ja puiden istutukset ovat sivusuoritteita pääsuoritteeseen nähden, samoin käytetyt materiaalit, tarvikkeet ja kuljetukset.
Alihankkijalta ostettuun pihan asfaltointiin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, koska kyseessä on kiinteistöön kohdistuva rakentamistyö ja ostaja myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.

Yritys myy kivitalopaketteja ilman asennusta. Toisinaan toimitus sisältää myös talopaketin pystytyksen jälkeen tehtävän puhallusvillan puhallettuna. Miten talopaketti ja puhallustyö laskutetaan?
Talopaketin myynti ilman asennusta on tavaran myyntiä eikä käännettyä verovelvollisuutta sovelleta. Puhallusvillan myynti paikalleen asennettuna on rakentamispalvelua. Jos puhallus myydään osana kivitalopakettia, johon ei sisälly muuta asennusta, puhallusta voidaan pitää niin vähäisenä osana kokonaisuutta, että koko talopakettia pidetään tavaran myyntinä. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta.

Urakoitsija vuokraa koneenvuokrausyritykseltä ajoneuvonosturin ja sen kuljettajan rakennustyömaalle päiväksi. Nosturi nostaa työmaalla työmaaparakkeja 4 tuntia ja rakennusmateriaalia sekä tarvikkeita kiinteistön katolle 7 tuntia. Sovelletaanko koneenvuokrausyrityksen koko myyntiin käännettyä verovelvollisuutta?
Kiinteistön rakentamiseen kohdistuvaa työtä voidaan tässä tilanteessa pitää pääsuoritteena ja koko myyntiin voidaan soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Kysymyksessä on kahden rakennusalan toimijan välinen pieni urakka. Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalan on tarkoitus olla laaja, eikä näin vähäisen urakan jakaminen osiin ole välttämätöntä.

Urakoitsija ostaa vastaavan mestarin työt alihankintana ammatinharjoittajana toimivalta rakennusmestarilta. Sovelletaanko hankintaan käännettyä verovelvollisuutta?
Ei sovelleta. Vastaavan mestarin palveluja pidetään rakentamiseen liittyvänä valvonta-, suunnittelu- ja muuna vastaavana palveluna, eikä käännettyä verovelvollisuutta sovelleta. Jos työ sisältää vähäisessä määrin rakentamispalvelua, pääsuorite ratkaisee menettelyn.

Työvoiman vuokrauspalvelu

Urakoitsija ottaa vuokratyövoimaa kahdeksi viikoksi rakennustyömaalle. Työvoimaa käytetään ensimmäisen viikon ajan rakennustelineiden asennukseen ja toisen viikon ajan itse rakennustyöhön, kuten esimerkiksi betonin valamiseen. Urakoitsijan päätoimiala on rakentaminen. Sovelletaanko vuokralaskuun kokonaisuudessaan käännettyä verovelvollisuutta?
Lasku tulee jakaa, jos sopimuksestakaan ei ilmene, että toinen suorituksista olisi sellainen, jota voidaan pitää pääsuoritteena. Telineasennuksen osuus myynnistä veloitetaan avoimella verolla ja muuhun osuuteen sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Kun työvoimaa vuokrataan rakentamispalveluja varten ja työntekijät käyttävät vuokralleottajalla aikaansa myös muihin töihin kuin rakentamispalveluihin, miltä ajalta työskentelyä tarkastellaan? Laskutusjaksolta? Vuoden ajalta? Koko vuokrakauden ajalta?
Työntekijöiden työskentelyä tarkastellaan laskutusjakson ajalta. Pääsuorite laskutusjakson aikana ratkaisee, sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta vai ei.

Ostajan asema

Miten pitkältä ajalta ostajan harjoittaman rakentamispalvelujen myynnin satunnaisuutta tarkastellaan?

Jos kyseessä on muu kuin rakennusalan yritys, esimerkiksi alkutuotannon harjoittaja, satunnaisuutta tarkastellaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Rakennusalan yrityksen katsotaan olevan muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja myyvä välittömästi toiminnan alkamisesta asti.

Miten menetellään, jos ostajan asema muuttuu kesken toimitilojen rakennusurakan yritysjärjestelyn seurauksena niin, ettei ostajaa enää voida pitää rakentamispalveluja myyvänä (yritys lopettaa rakentamispalvelujen myynnin ja myy jatkossa pelkästään rakennusmateriaaleja)?

Jos yritys on myynyt sekä rakentamispalveluja että rakennusmateriaaleja ja se lopettaa rakentamispalvelujen myymisen, se ei ole enää lopettamisen jälkeen sellainen ostaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. Tällaiselle ostajalle aseman muuttumisen jälkeen myytyihin rakentamispalveluihin ei enää sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Aseman muuttumishetkellä keskeneräiseen urakkaan voidaan kuitenkin soveltaa loppuun saakka samaa menettelyä kuin alussa, tässä tilanteessa siis käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Miten menetellään, jos ostajan asema muuttuu rakennusurakan aikana niin, että ostajasta tulee muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja myyvä?

Jos ostajan asema muuttuu rakennusurakan aikana niin, että ostajan edellytykset käännetyn arvonlisäveron soveltamiselle täyttyvät, täytyy käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta soveltaa aseman muuttumisen jälkeisiin rakentamispalvelujen ostoihin. Kesken oleva urakka voidaan kuitenkin laskuttaa loppuun soveltaen samaa menettelyä kuin alussa, tässä tapauksessa siis arvonlisäverollisena.

Tuleeko tieto yrityksen kuulumisesta rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin näkyviin viranomaistietoihin, esim. yritys- ja yhteisötietojärjestelmään?

Ei tule.

Toiminimi ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, koska liikevaihto on tilikauden aikana vähemmän kuin 10 000 euroa (31.12.2015 saakka arvonlisäverovelvollisuuden alaraja oli 8 500 euroa). Toiminimi myy jonkin verran rakentamispalveluja, mutta kuitenkin säännöllisesti. Jos toiminimi ostaa rakentamispalveluja ulkopuolisilta, sovelletaanko ostoon rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta?

Jos ostaja ei ole arvonlisäverovelvollinen liikevaihdon vähäisyyden takia eikä ole hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Niin sanotun vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rakentamispalvelun oston takia rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Rakentamispalvelujen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei myöskään sovelleta, jos myyjä on vähäisen toiminnan harjoittaja eli liikevaihto tilikauden aikana on enintään 10 000 euroa eikä myyjä ole hakeutunut verovelvolliseksi. Ostajan ei tarvitse suorittaa tällaiselta myyjältä tapahtuvista rakentamispalvelujen ostosta veroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella.

Siirtymäsäännökset

Urakkasopimus on laadittu maaliskuussa 2011. Urakan ensimmäinen maksuposti on erääntynyt sopimuksentekohetkellä ja se on maksettu heti. Varsinainen rakentaminen on alkanut huhtikuussa 2011. Sovelletaanko maaliskuussa 2011 saatuun suoritukseen käännettyä verovelvollisuutta koskevia säännöksiä?

Ei sovelleta. Maaliskuussa saadun ennakkomaksun osalta veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt sen kertymisvaiheessa eli ennen 1.4.2011. Tähän ennakkomaksuun sovelletaan vanhoja sääntöjä eli se laskutetaan arvonlisäverollisena.

Yritys myy keittiökalusteet rakennusliikkeelle asennettuna. Kysymys on rakentamispalvelusta. Jos keittiökaappien rakentaminen on aloitettu ennen 1.4.2011 mutta asennus on tapahtunut 1.4.2011 jälkeen, onko ratkaisevaa kaappien rakentamisen/tekemisen aloitus vai asennustyö?

Ratkaisevaa on asennustyön alkaminen asennus- tai rakennustyömaalla. Kaappien rakentamisella/tekemisellä esimerkiksi alihankkijan verstaalla tai keittiökalustetehtaalla ei ole merkitystä.

Sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta, jos työn suunnittelu on aloitettu jo ennen 1.4.2011 mutta työt rakennustyömaalla on aloitettu vasta 1.4.2011 jälkeen? Muut soveltamisen edellytykset täyttyvät.

Vaikka työn suunnittelu olisi aloitettu ennen 1.4.2011, sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos työ rakennustyömaalla on tosiasiallisesti aloitettu 1.4.2011 tai sen jälkeen ja muut edellytykset käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle täyttyvät.

Miten pitkäaikaiset hissinhuoltosopimukset käsitellään siirtymävaiheessa? Onko sillä merkitystä, että kiinteän kuukausiveloituksen lisäksi laskutetaan joistain töistä erikseen? Entä miten siirtymävaiheessa käsitellään työvoiman vuokrauspalvelu?

Arvonlisäverolain 15 §:n 2 momentin mukaan ”Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä.”

Jatkuvaluonteisena palveluna pidetään ajan kulumisen perusteella luovutettavia palveluja. Jatkuvasti luovutettaviksi palveluiksi voidaan katsoa esimerkiksi sellaiset huoltosopimukset, joissa huoltokäyntejä ei laskuteta erikseen, koska ne luovutetaan ajan kulumisen perusteella. Tällaisen palvelun luovutusajaksi katsotaan tilitysjakson päättyminen. Hissien huoltoa pidetään rakentamispalveluna, ja 1.4.2011 tai sen jälkeen päättyneisiin tilitysjaksoihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos ostajaa koskevat edellytykset täyttyvät.

Huoltosopimuksia, joissa huoltokäynnit laskutetaan erikseen, ei voida pitää ajan kulumisen perusteella luovutettavina. Kiinteä säännöllisesti veloitettava osuus katsotaan luovutetuksi kunkin kuukauden lopussa. Esimerkiksi maaliskuun 2011 kuukausimaksuun ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.  Huoltokäynnit/-työt katsotaan suoritetuiksi sinä kuukautena, jonka aikana ne on tehty.

Työvoiman vuokrauspalvelu katsotaan jatkuvasti luovutettavaksi palveluksi, jos palvelusta veloitetaan ajan kulumisen perusteella (esimerkiksi tunti- tai kuukausiperusteisesti). Tällöin palvelu katsotaan luovutetuksi tilitysjakson päättyessä. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan 1.4.2011 tai sen jälkeen päättyneisiin tilitysjaksoihin, jos kyse on kiinteistöön kohdistuvasta rakentamisesta ja ostaja täyttää edellytykset.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.5.2017