Näin lasket alarajahuojennuksen määrän

Arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan itse. 

Jos yrityksesi liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Silloin alarajahuojennusta ei tarvitse erikseen laskea. 

Jos liikevaihto on 10 000–30 000 euroa, voit laskea huojennuksen tämän excel-taulukon avulla.

Tarvitset huojennuksen laskemiseen ainakin seuraavat tiedot:

yrityksen liikevaihto tilikauden aikana (ilman arvonlisäveron osuutta)

tilikauden myynteihin sisältyvän arvonlisäveron määrä

yrityksen tekemiin ostoihin sisältyvän arvonlisäveron määrä tilikauden aikana (vain liiketoimintaa varten tehdyt ostot)

tieto tilikauden pituudesta (liikevaihto pitää huojennusta varten muuntaa niin, että se vastaa 12 kuukauden liikevaihtoa).

Alarajahuojennuksen laskukaava

Jos liikevaihto on yli 10 000, mutta alle 30 000 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain.

Jos ilmoitat arvonlisäveron ja alarahuojennuksen OmaVero-palvelussa, sinun ei tarvitse itse laskea alarajahuojennuksen määrää, vaan OmaVero laskee sen puolestasi.

Käytä alla olevaa laskukaavaa vain, jos ilmoitat paperilla:

vero – (liikevaihto – 10 000e) x vero
                      20 000 e

Alarajahuojennukseen oikeuttavan liikevaihdon raja muuttui 1.1.2016. Sitä ennen liikevaihtoraja oli 22 500 euroa. Täyden huojennuksen sai, jos liikevaihto oli enintään 8 500 euroa.

Vanhaa rajaa käytetään niihin tilikausiin, jotka alkoivat ennen vuotta 2016. Jos yrityksesi liikevaihto oli tällaisen tilikauden aikana enintään 8 500 euroa, saat huojennuksena koko tilikauden arvonlisäveron eli myynnin verot, joista on vähennetty ostojen verot. Silloin huojennuksen määrää ei lasketa alla olevalla kaavalla.

Jos liikevaihto on yli 8 500 euroa mutta alle 22 500 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta. Huojennuksen määrä lasketaan seuraavalla laskukaavalla:

vero – (liikevaihto – 8 500 e) x vero
                     14 000 e

Esimerkkejä alarajahuojennuksen laskemisesta

Esimerkki: Fysioterapeutin liikevaihto muodostuu verottoman fysioterapian (20 000 euroa) lisäksi verollisesta vyöhyketerapiasta (15 000 euroa ilman veron osuutta). Verottomia fysioterapiamyyntejä ei oteta huomioon, kun alarajahuojennuksen liikevaihtoa lasketaan. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on siis 15 000 euroa.

Esimerkki: Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman arvonlisäveron osuutta 11 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 640 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi yrityksen on maksettava 250 euroa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 400 euroa: käännetyn verovelvollisuuden perusteella vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (2 640 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 240 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 240 e – (11 000 e – 10 000 e) x 2 240 e = 2 128
                          20 000 e

Huojennuksen määrä on 2 128 euroa.

Esimerkki: Tilikaudella 1.1.–31.12.2018 huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 500 euroa ja suoritettava arvonlisävero (24 %) 2 760 euroa. Liiketoiminnan vähennettävät arvonlisäverot ovat yhteensä 3 060 euroa. Tähän summaan sisältyy metsätalouden vähennettäviä arvonlisäveroja 1 500 euroa. Metsätaloudesta ei ole suoritettavia arvonlisäveroja.

Tilikaudelta tilitettävä vero on 300 euroa negatiivinen. Laskukaavassa käytettävä huojennukseen oikeuttava vero on 1 200 euroa: suoritettavat verot 2 760 euroa miinus muut kuin metsätaloudesta vähennettävät verot 1 560 euroa. Huojennuksen määrä on 1 110 euroa.

1 200 e – (11 500 e – 10 000 e) x 1 200 e = 1 110 e
                         20 000 e

Esimerkki: Niina ryhtyy kesken kalenterivuoden rakennusalan konsultiksi ja perustaa oman toiminimen. Niina ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi. Niinan konsulttiyrityksen ensimmäinen tilikausi on 1.9.2018–31.12.2018 eli neljä kuukautta. Liikevaihtoa kertyy 25 400 euroa.

Koska tilikausi ei ole 12 kuukautta, liikevaihto täytyy alarajahuojennusta varten suhteuttaa vastaamaan 12 kuukauden mittaista tilikautta. Liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja saatu luku jaetaan tilikauden täysien kalenterikuukausien määrällä (25 400 e x 12 / 4 kk). Näin 12 kuukauden liikevaihto on 76 200 euroa.

Niinan liikevaihto 4 kuukaudelta on alle 30 000 euroa, mutta laskennallinen liikevaihto 12 kuukaudelta on yli 30 000 euroa. Niina ei siis saa alarajahuojennusta.

Vältä yleisimmät virheet

Virhe: Liikevaihto on yli 10 000 euroa, mutta alarajahuojennuksen määrää ei ole laskettu laskukaavalla vaan huojennukseksi on ilmoitettu myyntien arvonlisäveron ja ostojen arvonlisäveron erotus kokonaan.

Lisätietoa: Huojennuksena saa koko arvonlisäveron vain silloin, jos liikevaihto on alle 10 000 euroa. Jos liikevaihto on enemmän, huojennus lasketaan erillisen kaavan mukaan. Huojennuksen määrä on silloin helpointa laskea valmiilla laskurilla (excel-aputaulukko), joka ottaa kaavan huomioon.

Virhe: Tilikausi on lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, mutta alarajahuojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ei ole suhteutettu eli muutettu vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Lisätietoa: Jos tilikausi ei ole 12 kuukauden mittainen, liikevaihto pitää alarajahuojennusta varten muuntaa niin, että se vastaa 12 kuukauden liikevaihtoa.

Suhteuttaminen tehdään niin, että huojennukseen oikeuttava tilikauden liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja saatu luku jaetaan tilikauden täysien kuukausien lukumäärällä. Jos tilikausi on esimerkiksi 12.9.–31.12., liikevaihto kerrotaan siis 12:lla ja jaetaan 3:lla.

Virhe: Alarajahuojennuksen määräksi on ilmoitettu suurempi luku kuin tilikaudelta maksettava vero.

Lisätietoa: Huojennukseen oikeuttava vero ei voi olla suurempi kuin tilikaudelta maksettava vero.

Jos liikevaihto on 10 000 e–30 000 e, alarajahuojennuksen määrän voi laskea tämän excel-taulukon avulla.

Virhe: Yritys ilmoittaa alarajahuojennuksen väärän vuoden tuloverotuksessa.

Lisätietoa: Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Huojennus on sen tilikauden tuloa, jonka aikana oikeus huojennukseen on syntynyt.

Poikkeuksena on niiden liikkeenharjoittajien verotus, joiden verokausi on kuukausi tai neljännesvuosi eli jotka maksavat suoritettavaa arvonlisäveroa verovuoden aikana. Näille liikkeenharjoittajalle huojennus on tuloa sinä vuonna, jolloin Verohallinto maksaa huojennuksen palautuksena tilille.

Huojennus ilmoitetaan veroilmoituksen kohdassa "Saadut tuet ja avustukset".

Alarajahuojennus on sen tulolähteen tuloa, josta huojennus on saatu. Yritystoiminnan alarajahuojennus on siis elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa ja maataloustoiminnasta saatu alarajahuojennus taas maatalouden tulolähteen tuloa.

Lisätietoa on ohjeessa Arvonlisäverotuksen alarajahuojennus tuloverotuksessa.