Vuosi-ilmoituksen korjaaminen palkan tai muun suorituksen takaisinperintätilanteessa

Ohje on tarkoitettu palkan- tai muun ansiotulon maksajille tilanteeseen, jossa palkkaa tai suoritusta on maksettu liikaa. Ohjeessa kerrotaan, miten liikasuoritusta korjataan, jos suorituksen maksu ja palautus ajoittuvat eri kalenterivuosille.

  • Tiedot 1.1.2019 maksetuista palkoista ja muista ansiotuloista sekä näihin tuloihin tehtävät korjaukset ilmoitetaan tulorekisteriin.
  • Tiedot vuonna 2018 ja sitä aikaisemmin maksetuista palkoista ja muista suorituksista pitää ilmoittaa Verohallintoon vuosi-ilmoituksella ja työnantajasuoritusten veroilmoituksella.

Liikasuoritus voi olla perusteeton etu tai ennakkopalkka

Liikasuoritusta käsitellään lähtökohtaisesti perusteettomana etuna. Tällöin maksaja perii suorituksen takaisin tulonsaajalta joko bruttona tai nettona. Tulorekisteriaikana tapahtunut takaisinperintä ilmoitetaan palkkatietoilmoituksen takaisinperintätiedoissa tulorekisteriin. Jos ennen vuotta 2019 maksettu perusteeton etu peritään takaisin, myös vuosi-ilmoitus ja työnantajasuoritusten veroilmoitus pitää korjata.

Jos takaisinmaksu tapahtuu heti seuraavassa palkanmaksussa, liikaa maksettua palkkaa voidaan käsitellä ennakkopalkkana, jolloin liikasuoritus vähennetään myöhemmin maksettavasta bruttopalkasta eli kuitataan.

Työnantaja antaa aina palkansaajalle tositteen takaisin peritystä tai kuitatusta palkasta.

Lue lisää

Perusteettoman edun nettoperintä

Nettoperintä tarkoittaa sitä, että maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden.  Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden alussa (ennen kuin ennakonpidätystä on ehditty ottaa huomioon verotuksessa), työnantaja voi vielä periä suorituksen takaisin nettona.

Esimerkki: Työntekijän bruttopalkka koko vuodelta 2018 on ollut 2 000 euroa ja ennakonpidätys on toimitettu 20 prosentin mukaan (400 euroa). Työntekijä ei ole enää työnantajan palveluksessa. Työnantaja perii entiseltä työntekijältään takaisin 500 euroa liikaa maksettua palkkaa. Tästä palkasta on toimitettu ennakonpidätystä 100 euroa (20 %). Työntekijä voi maksaa takaisin ennakonpidätyksellä vähennetyn nettomäärän eli 400 euroa.

Työnantaja ilmoittaa takaisinperityn palkan tulorekisteriin. Takaisinperintätietona ilmoitetaan 500 euroa ja takaisinperittyyn määrään kohdistuvana ennakonpidätyksenä 100 euroa palkkatietoilmoituksen takaisinperintätiedoissa.

Silloin, kun maksaja perii tulon takaisin nettona, maksajan pitää ilmoittaa takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys palkkatietoilmoituksen takaisinperintätietojen kohdassa "Takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys".

Työnantajan pitää korjata palkanmaksuvuoden vuosi-ilmoitus (myös ennakonpidätyksen määrä) ja kohdekauden työnantajasuoritusten veroilmoitus todellista tilannetta vastaavaksi. Tällöin työnantaja saa liikaa maksetun ennakonpidätyksen ja sairasvakuutusmaksun takaisin.

Perusteettoman edun bruttoperintä

Bruttoperintä tarkoittaa sitä, että maksaja perii tulonsaajalta takaisin määrän, josta ei ole vähennetty ennakonpidätyksen osuutta

Esimerkki: Työntekijän bruttopalkka koko vuodelta 2018 on ollut 2 000 euroa ja ennakonpidätys on toimitettu 20 prosentin mukaan (400 euroa). Työntekijä ei ole enää työnantajan palveluksessa. Työantaja perii entiseltä työntekijältään takaisin 500 euroa liikaa maksettua palkkaa. Tästä palkasta on toimitettu ennakonpidätystä 100 euroa (20 %), mutta työntekijä maksaa takaisin 500 euroa.

Työnantaja ilmoittaa takaisinperityn palkan tulorekisteriin. Takaisinperintätietona ilmoitetaan 500 euroa palkkatietoilmoituksen takaisinperintätiedoissa.

Työnantajan pitää korjata palkanmaksuvuoden vuosi-ilmoitus ja työnantajasuoritusten veroilmoitus todellista tilannetta vastaavaksi eli työnantaja ilmoittaa palkan 500 euroa alhaisempana.

Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden puolella vuosi-ilmoituksen korjausaikana, maksaja korjaa vuosi-ilmoituksen sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun työnantajasuoritusten veroilmoituksella todellisia tietoja vastaavaksi.

Perusteettoman edun bruttoperintä vuosi-ilmoituksen korjausajan jälkeen

Jos vuosi-ilmoituksen korjausaika on päättynyt, työnantaja voi periä palkan takaisin vain bruttona.

Työnantajan pitää antaa palkansaajalle selvitys tulon takaisinperinnästä. Jotta palkasta toimitetut ennakonpidätykset voidaan lukea palkansaajan hyväksi hänen verotuksessaan, palkansaajan on itse vaadittava Verohallinnolta takaisinperinnän huomioon ottamista sen jälkeen, kun hän on maksanut palkan takaisin.

Käytännössä työntekijän on tehtävä oikaisuvaatimus, jolla hän pyytää alentamaan aikaisempana verovuonna verotettua palkkatuloa häneltä myöhemmin kyseiseltä verovuodelta takaisinperityn bruttopalkan määrällä.

Verohallinto oikaisee palkansaajan alkuperäisen palkan maksuvuoden verotusta. Oikaisua ei siten voida tehdä sen vuoden verotuksessa, jona verovelvollinen maksaa aikaisemmin saamaansa palkkatuloa takaisin.

Työnantaja ilmoittaa takaisinperityn palkan määrän Tulorekisterin palkkatietoilmoituksen takaisinperintätiedoissa ja korjaa kohdevuoden vuosi-ilmoitusta ja työnantajasuoritusten veroilmoitusta todellista tilannetta vastaavaksi.

Lisätietoa palkkojen takaisinperinnästä

Ennakkopalkka eli kuittaus

Jos liikamaksu huomataan ennen seuraavaa palkanmaksua, se voidaan käsitellä ennakkopalkkana. Tällöin liikaa maksetun bruttopalkan määrä vähennetään seuraavasta bruttopalkasta.  Ennakonpidätys toimitetaan liikamaksun määrällä vähennetystä bruttopalkasta. Suositeltavampi menettelytapa on kuitenkin periä liikamaksu takaisin netto- tai bruttoperintänä, jotta kyseisen palkkakauden ansio on tulorekisterissä oikein.

Kuittaamisen kannalta ei ole merkitystä, minä vuonna liikasuoritus on alun perin maksettu. Ennakkopalkkana käsiteltävää kuittausta ei ilmoiteta tulorekisteriin takaisinperintänä, vaan tiedot tosiasiassa maksetusta palkasta annetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Maksaja ei korjaa Verohallinnolle vuoden 2018 vuosi-ilmoitusta eikä työnantajasuoritusten veroilmoitusta.