Täytyykö vuosi-ilmoitusta korjata, jos suoritus on peritty takaisin?

Tämä ohje on tarkoitettu tulon maksajille, jotka perivät vuosi-ilmoituksella ilmoittamaansa palkkaa, etuutta tai muuta tuloa myöhemmin takaisin tulon saajalta. Ohjeessa kerrotaan ilmoitusten korjaamisesta silloin, jos suoritus peritään takaisin maksuvuoden jälkeen.

Ohje koskee

  • palkkoja ja suorituksia, joista on annettu vuosi-ilmoitus ja jotka peritään takaisin 1.1.2019 tai sen jälkeen
  • eläkkeitä ja etuuksia, joista on annettu vuosi-ilmoitus ja jotka peritään takaisin 1.1.2021 tai sen jälkeen.

Alkuperäinen maksuvuosi vaikuttaa tietojen korjaamiseen

Ilmoituksen korjaamiseen vaikuttaa se, milloin suoritus oli alun perin maksettu ja millaisesta suorituksesta on kyse.

Palkat, työkorvaukset ja muut suoritukset

Jos alkuperäinen maksupäivä oli vuonna 2018 tai aikaisemmin:

  • Korjaa alkuperäisen maksuvuoden vuosi-ilmoitusta, vaikka takaisinperintä ilmoitetaan myös tulorekisteriin.
  • Verohallinto ottaa korjauksen huomioon tulon saajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa.

Jos alkuperäinen maksupäivä oli vuonna 2019 tai sen jälkeen:

  • Ilmoita korjaukset ja takaisinperinnät ainoastaan tulorekisteriin.

Eläkkeet ja etuudet

Jos suorituksen saaja maksaa suorituksen takaisin viimeistään 30.4. alkuperäistä maksuvuotta seuraavana vuonna:

  • Ilmoita takaisinperintä tulorekisteriin.
  • Jos alkuperäinen maksupäivä oli vuonna 2020, korjaa myös Verohallinnolle alkuperäisestä suorituksesta annettuja ilmoituksia eli vuosi-ilmoitusta ja ilmoitusta työnantajasuorituksista.
  • Verohallinto ottaa korjauksen huomioon eläkkeen tai etuuden saajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa.

Jos suorituksen saaja maksaa suorituksen takaisin myöhemmin kuin 30.4. alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavana vuonna:

  • Lakisääteinen etuus
    • Ilmoita takaisinperintä vain tulorekisteriin.
    • Tulonsaajalle muodostuu takaisinmaksuvuodelle takaisinperintävähennys.
  • Muu kuin lakisääteinen etuus
    • Jos alkuperäinen maksu on ilmoitettu vuosi-ilmoituksella, korjaa vuosi-ilmoitusta, vaikka takaisinperintä ilmoitetaan myös tulorekisteriin.
    • Verohallinto ottaa korjauksen huomioon tulonsaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa.

Kaikissa tapauksissa maksajan pitää antaa suorituksen saajalle tosite siitä, että suoritus on peritty takaisin.

Lue lisää:

Peritäänkö suoritus takaisin nettona vai bruttona?

Suoritus pitää periä saajalta takaisin joko nettona tai bruttona sen mukaan, mikä on suorituksen takaisinmaksupäivä.

Suorituksen voi periä takaisin nettona, jos suorituksen saaja maksaa suorituksen takaisin viimeistään 30.4. alkuperäistä maksupäivää seuraavana vuonna (ks. Verohallinnon päätös takaisin perittyjen tulojen takaisinmaksun määräpäivästä suorituksen maksajan verotuksessa, 1596/2019).

Nettoperintä tarkoittaa, että suorituksen maksaja perii saajalta takaisin vain tämän saaman nettopalkan tai muun nettosuorituksen. Jos maksaja on alun perin tehnyt suorituksesta ennakonpidätyksen tai perinyt lähdeveron, maksaja ei peri veron osuutta takaisin.

Verohallinto oikaisee maksajan verokauden velvoitteita takaisin maksetusta suorituksesta toimitetun ennakonpidätyksen tai perityn lähdeveron määrällä. Oikaisu tehdään tulorekisteriin annetun takaisinperintäilmoituksen perusteella.

Jos suorituksen saaja maksaa suorituksen takaisin myöhemmin kuin 30.4. maksuvuotta seuraavana vuonna, maksaja ei voi enää periä tuloa takaisin nettona, vaan se pitää periä bruttona. Tämä johtuu siitä, että Verohallinto ei enää seuraavan vuoden huhtikuun jälkeen voi oikaista maksajan veroa takaisinperinnän perusteella (Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, 51 §:n 1 momentti). Bruttoperintä tarkoittaa sitä, että maksaja perii tulonsaajalta koko tulon määrän veroineen, siis myös ennakonpidätyksen tai lähdeveron osuuden.

Lisätietoa palkkojen takaisinperinnästä (ohje Ennakonpidätyksen toimittaminen, luku 7).