Elinkeinotoiminnan tulos ja sen jakaminen ansiotuloksi ja pääomatuloksi – liikkeen- ja ammatinharjoittaja

Verohallinto laskee yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tuloksen niin, että elinkeinotoiminnan tuotoista vähennetään ensin elinkeinotoiminnan kulut. Jos tulos on positiivinen ja edellisiltä vuosilta on jäänyt vahvistettuja tappioita, ne vähennetään tuloksesta. Tämän jälkeen Verohallinto tekee tuloksesta vielä 5 %:n yrittäjävähennyksen.

Jäljelle jäävä summa on jaettavaa yritystuloa. Osa siitä verotetaan ansiotulona ja osa pääomatulona. Pääomatulojen verokanta eli veroprosentti on 30 %. Jos pääomatuloja on yli 30 000 euroa, yli menevän osuuden vero on kuitenkin 34 %. Yritystulon ansiotulo-osuus lisätään yrittäjän muihin ansiotuloihin, esimerkiksi palkkatuloihin. Ansiotulojen verotus on progressiivinen eli veroprosentti on sitä suurempi, mitä enemmän tuloja on.

Ansiotulon ja pääomatulon osuuksiin vaikuttavat yrityksen nettovarallisuus ja yrityksen maksamat palkat.

Voit vaatia ansiotulon ja pääomatulon osuuteen muutosta

Yrityksen nettovarallisuuteen lisätään 30 % yrityksen maksamista palkoista. Näin saadulle summalle lasketaan 20 %:n kaavamainen tuotto. Yritystulosta on pääomatuloa sama määrä kuin tämä laskennallinen tuotto on.

Voit kuitenkin vaatia, että pääomatuloa on vain 10 %:n tuottoa vastaava määrä tai että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Vaatimuksen voit tehdä veroilmoituksen osassa 17 (Vaatimus jaettavasta yritystulosta).

Tee vaatimus ennen kuin verotuksesi päättyy. Verotuksen päättymispäivä vaihtelee eri asiakkailla. Oman verotuksesi päättymispäivän näet OmaVerosta sekä verotuspäätöksestäsi. Verotus voi päättyä toukokuun ja lokakuun välisenä aikana.

Jos tilikauden pituus on yli tai alle 12 kk, se vaikuttaa pääomatulo-osuuden määrään.

Miten nettovarallisuus lasketaan? 

Maksetut palkat huomioidaan nettovarallisuudessa

  • Nettovarallisuuteen mukaan lasketaan palkat, jotka yrityksesi on maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Palkat lasketaan samalla tavalla eli viimeisimmältä 12 kuukaudelta myös silloin, jos yrityksen tilikausi ja verovuosi on pitempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta.
  • Vain jo maksetut palkat otetaan huomioon. Palkkojen kirjaaminen siirtovelaksi eli tulevaksi menoksi ei riitä.
  • Palkkojen pitää olla ennakonpidätyksen alaisia (tai lähdeveron alaisia).
  • On hyvä muistaa, että liikkeenharjoittaja tai ammatinharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen. Palkkasummassa ei oteta huomioon myöskään sellaisia palkkoja, jotka on maksettu puolisolle tai sellaiselle lapselle tai muulle perheenjäsenelle, joka on ollut verovuoden alussa alle 14-vuotias.

Esimerkki: Liisi Liikkeenharjoittajan tilikauden pituus on ollut poikkeuksellisesti 15 kuukautta (1.10.2018–31.12.2019). Tämä ajanjakso on myös Liisin verovuosi 2019. Liisillä on yksi työntekijä, jolle hän on maksanut joka kuukausi 2 000 euroa palkkaa. Tilikauden aikana Liisi on siis maksanut palkkaa yhteensä 30 000 euroa (= 15 kuukautta x 2 000 euroa).
Liisi ilmoittaa veroilmoituksen kohdassa "Maksetut palkat" ne palkat, jotka hän on maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana, yhteensä 24 000 euroa (= 12 kuukautta x 2 000 euroa).

Täytä muut palkat elinkeinotoiminnan veroilmoitukseen kohtaan "Maksetut palkat". Verohallinto käyttää palkkasummana tätä tietoa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot ovat aina pääomatuloa

Jos elinkeinotoiminnan tuloon sisältyy käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen tai arvopapereiden luovutusvoittoja, elinkeinotoiminnan tulosta vähintään saman verran on aina pääomatuloa, vaikka nettovarallisuuden ja palkkojen mukaan laskettu pääomatulo olisi pienempi. (Käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitot ilmoitetaan osassa 16.)