Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen

Oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, verokausi on lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Jos kyseessä on alkutuottajan ja kuvataiteilijan verotus ja hän ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, verokausi on lähtökohtaisesti kalenterivuosi.

Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista hakeutua.  Alkutuottajan ja kuvataiteilijan on mahdollista hakeutua valinnaiseen lyhyempään verokauteen. Valittu verokausi sitoo verovelvollista yhden vuoden ajan. Yhdenmukaisista ilmoitusjaksoista on luovuttu, eli arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät ole enää sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset. Ennakonpidätyksillä, lähdeveroilla ja työnantajan sairausvakuutusmaksulla verokausi on kuitenkin aina yhtä pitkä, neljänneskalenterivuosi tai kalenterikuukausi.

Esimerkki 1: Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet voivat olla eripituiset. Jos arvonlisäverovelvollinen yritys on velvollinen maksamaan myös työnantajasuorituksia, se voi valita arvonlisäverotuksessa neljänneskalenterivuosimenettelyn, mutta ilmoittaa ja maksaa työnantajasuoritukset kuukausittain.

Pidennettyyn verokauteen voi hakeutua, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

  1. Arvonlisäverovelvollisen kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 30 000 euroa. Tällöin verokaudeksi voi hakemuksesta valita kalenterivuoden tai neljänneskalenterivuoden, jolloin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan kalenterivuosittain tai neljänneskalenterivuosittain.
     
  2. Arvonlisäverovelvollisen, säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tai muun suorituksen maksajan liikevaihto tai sitä vastaava tuotto kalenterivuodelta on enintään 100 000 euroa. Tällöin verokaudeksi voi hakemuksesta valita neljänneskalenterivuoden, jolloin tiedot ilmoitetaan ja verot maksetaan neljänneskalenterivuosittain.

Satunnainen työnantaja ei voi hakeutua valinnaiseen pidennettyyn verokauteen, vaan työnantajasuoritusten verokausi on kalenterikuukausi. Lue lisää: Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja

Miten valinnaiseen verokauteen hakeudutaan?

Uusi yrittäjä voi hakeutua valinnaiseen verokauteen perustamisilmoituksella (Y1–Y3) tai lomakkeella (4071). Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua valinnaiseen verokauteen OmaVerossa, muutosilmoituksella (Y4–Y6) tai lomakkeella Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi (4071).

Verohallinto lähettää ilmoituksen verokaudesta ja tiedon, mistä alkaen verokausi on voimassa. Siihen asti yritys toimii voimassa olevan verokautensa mukaisesti. Jos yrityksen liikevaihto ylittää pidennettyä verokautta koskevan liikevaihtorajan, asiakkaalle lähetetään ilmoitus hakemuksen hylkäämisestä. Hylkäämispäätös lähetetään myös, jos yritys on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden tai jättänyt veroja maksamatta.

Miten verokautta muutetaan?

Verokauden on oltava sama vähintään yhden vuoden ajan. Yritys voi hakea muutosta verokauden pituuteen, kun toiminnan aloittamisesta tai edellisestä muutoksesta on vähintään 12 kuukautta.

Muutosta arvonlisäveron tai työnantajasuoritusten verokauden pituuteen voi hakea OmaVerossa, muutosilmoituksella (Y4–Y6) tai lomakkeella Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi (4071). Verohallinto lähettää yritykselle ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä päivämäärästä alkaen uutta verokautta noudatetaan. Verohallinto voi lähettää myös päätöksen hakemuksen hylkäämisestä.

Pidempää verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on uusien säännösten mukaan voinut hakeutua vasta vuoden 2017 alusta alkaen. Kun hakemuksen tekee 1.1.–31.3.2017, pidennetty verokausi tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Jos taas asiakas hakeutuu pidennettyyn verokauteen maaliskuun 2017 jälkeen, pidennetty verokausi tulee voimaan 1.1.2018.

Esimerkki 1: Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi. Yritys hakeutuu neljänneskalenterivuoden verokauteen lokakuussa 2017. Yritys siirretään uuteen, valinnaiseen verokauteen tammikuusta 2018 alkaen.

Lyhyempää verokautta sovelletaan sen lyhyemmän verokauden alusta, joka seuraa hakemuksen tekemistä.

Esimerkki 2: Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Yritys hakeutuu kalenterikuukauden mittaiseen verokauteen toukokuussa. Yritys siirretään uuteen verokauteen kesäkuusta alkaen. Veroilmoitus muutosta edeltäneeltä verokaudelta eli huhtikuun ensimmäisen ja toukokuun viimeisen päivän väliseltä ajalta on annettava viimeistään heinäkuun yleisenä eräpäivänä. Tiedot kesäkuun työnantajasuorituksista on ilmoitettava ja maksettava viimeistään 12.7. Arvonlisäveron tiedot kesäkuulta ilmoitetaan ja maksetaan viimeistään 12.8.

Jos asiakas siirtyy vuoden mittaisesta verokaudesta neljänneskalenterivuoden verokauteen, muutos tulee voimaan hakemuksen jättämistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alusta.

Esimerkki 3: Yrityksen verokausi on vuosi. Yritys hakeutuu neljänneskalenterivuoden mittaiseen verokauteen toukokuussa. Yritys siirretään uuteen verokauteen heinäkuusta alkaen. Tammi-kesäkuun veroilmoitus oma-aloitteisista veroista on annettava ja maksu suoritettava viimeistään elokuun 12. päivänä. Heinä-syyskuun tiedot työnantajasuorituksista ja arvonlisäverosta on annettava ja maksettava viimeistään marraskuun 12. päivänä.

Valinnaisessa pidennetyssä verokaudessa olevan yrityksen on ilmoitettava liikevaihdon kasvusta

Jos yrityksen kuluvan tai seuraavan kalenterivuoden liikevaihto todennäköisesti ylittää liikevaihtorajan eli 30 000 tai 100 000 euroa, muutoksesta on ilmoitettava viipymättä OmaVerossa, muutosilmoituksella (Y4–Y6) tai lomakkeella Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi (4071). Verohallinto lähettää yritykselle ilmoituksen, mistä päivämäärästä alkaen uutta verokautta noudatetaan.

Verokausi voi muuttua lyhyemmäksi myös kesken verokauden. Muutosta edeltäviltä vanhan verokauden kuukausilta pitää antaa ilmoitus ja maksaa verot jo ennen vanhan verokauden mukaista määräpäivää. Vanhan verokauden mukaisten kuukausien veroilmoituksen ja maksujen määräpäivä on oma-aloitteisten verojen yleinen eräpäivä siinä kuussa, joka on toinen kalenterikuukausi verokauden muutoskuukaudesta lukien.

Esimerkki 1: Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Verovelvollinen antaa huhtikuussa oma-aloitteisesti ilmoituksen siitä, että edellytykset pidemmän verokauden soveltamiselle eivät enää täyty. Verohallinto siirtää verovelvollisen lyhyempään kuukauden verokauteen toukokuusta alkaen. Tammi–maaliskuun veroilmoitus oma-aloitteisista veroista on annettava ja maksu suoritettava viimeistään toukokuun 12. päivänä. Huhtikuun ilmoitus ja maksu on suoritettava viimeistään kesäkuun 12. päivänä. Toukokuun ilmoitus ja maksu on suoritettava viimeistään heinäkuun 12. päivänä.

Jos asiakas ei ole ilmoittanut liikevaihdon kasvusta, Verohallinto voi määrätä yrityksen lyhyempään verokauteen. Näin voidaan toimia, jos todetaan, että liikevaihto ei enää oikeuta pidempään verokauteen. Verohallinto lähettää lyhyempään jaksoon siirrosta ilmoituksen tai päätöksen.

Alkutuottajan ja kuvataiteilijan pidennetyt verokaudet

Alkutuottajan ja kuvataiteilijan arvonlisäverotuksessa sovellettava verokausi on kalenterivuosi, liikevaihdon määrästä riippumatta. Tämä koskee vain sellaista alkutuotantoa harjoittavaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää tai yhtymää sekä kuvataiteilijaa (arvonlisäverolaki 79 c §), joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa. Alkutuottaja tai kuvataiteilija voi kuitenkin halutessaan hakeutua valinnaiseen neljänneskalenterivuoden tai kalenterikuukauden pituiseen verokauteen.

Uuden yrittäjän on mahdollista hakeutua valinnaiseen verokauteen perustamisilmoituksella (Y1–Y3) tai lomakkeella (4071). Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys puolestaan voi hakeutua valinnaiseen verokauteen OmaVerossa, vuoden 2017 muutosilmoituksella (Y4–Y6) tai lomakkeella Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi (4071).

Alkutuottajat ja kuvataiteilijat ovat oikeutettuja arvonlisäverotuksessa kalenterivuoden verokauteen. Sen sijaan ennakonpidätyksessä, työnantajan sairausvakuutusmaksussa ja lähdeveroissa he ovat oikeutettuja hakemuksesta neljänneskalenterivuosimenettelyyn, jos asiakkaan liikevaihto on enintään 100 000 euroa eikä se ole laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutta tai jättänyt veroja maksamatta.

Avainsanat: