Usein kysyttyjä kysymyksiä tiedon käyttäjille
Tunnistautuminen sähköiseen asiointipalveluun
Muutokset tiedon käyttäjien palveluissa
Mitä tarkoittaa tulorekisterin tiedon käyttäjä?
Tiedon käyttäjä on organisaatio tai viranomainen, jolla on lakiin perustuva oikeus saada tietoja tulorekisteristä.
Mitkä ovat tulorekisterin asiointikanavat?
Sähköinen asiointipalvelu on selaimen kautta käytettävä palvelu, johon kirjaudutaan osoitteessa tulorekisteri.fi. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Sähköisessä asiointipalvelussa voi esimerkiksi hakea tietoja.
Sähköisessä asiointipalvelussa on myös latauspalvelu, joka on yksisuuntainen palvelu. Ilmoituksia sisältävien tiedostojen lähettämisen lisäksi latauspalvelussa voi tehdä aineistotilauksia, mutta sinne ei toimiteta tilattuja aineistoja tai raportteja. Tilatut aineistot toimitetaan rajapintaa pitkin tiedon käyttäjälle ja tilatut raportit toimitetaan pdf-muodossa sähköiseen asiointipalveluun.
Tekninen rajapinta on sähköinen yhteys kahden järjestelmän välillä. Rajapinnan kautta tulorekisteristä voi noutaa tietoa esimerkiksi suoraan omaan asiakasmaksujärjestelmään. Rajapinnan rakentaminen vaatii teknistä toteutusta, ja sen rakentamisesta tietää parhaiten organisaation oma järjestelmätoimittaja. Teknisen rajapinnan käyttö vaatii varmenteen.
Lue lisää: Asioi tulorekisterissä sähköisesti
Tietolupa
Pitääkö tietolupa hakea myös rajapintaa varten, vaikkei rajapinnan käyttöönoton ajankohdasta olekaan vielä tietoa?
Jos tiedon käyttäjä on jo toimittanut ilmoituksen tietolupaa varten (lomake 6200) turvasähköpostilla ja valinnut ilmoituksessa kanavaksi rajapinnan, joka otetaan käyttöön myöhemmin (mutta vuoden 2021 aikana), tiedon käyttäjän pitää olla yhteydessä Tulorekisteriyksikköön varmennetilauksen siirtämiseksi myöhempään ajankohtaan.
Jos tiedon käyttäjä ei ole vielä toimittanut ilmoitusta tietolupaa varten (lomake 6200), varmennetilauksen siirtämistä myöhemmäksi voi pyytää samalla, kun tiedon käyttäjä lähettää ilmoituksen tietolupaa varten turvasähköpostilla.
Tunnistautuminen sähköiseen asiointipalveluun
Yhtiö ei hyväksy henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttämistä työasioissa. Miten voimme käyttää tulorekisteriä?
Sähköiseen asiointipalveluun voi tunnistautua henkilökohtaisten pankkitunnusten lisäksi mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Varmennekortteja ovat poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti sekä Digi- ja väestötietoviraston myöntämä organisaatiokortti ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti.
Tiedon käyttäjä voi hakea tulorekisteristä tietoja teknisen rajapinnan kautta suoraan omaan järjestelmään, jolloin henkilökohtaista tunnistautumista ei tarvita. Tekninen rajapinta vaatii järjestelmäkehitystä, josta voi kysyä oman järjestelmän toimittajalta.
Tiedon käyttäjän valtuudet
Voiko tiedon käyttäjän valtuuksia myöntää määräajaksi?
Kyllä, tiedon käyttäjän valtuudet myönnetään määräajaksi. Valtuus on yleensä voimassa 25 vuotta. Tiedon käyttäjän pääkäyttäjä voi ylläpitää ja poistaa valtuuksia tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa.
Voiko samalla henkilöllä olla pääkäyttäjän rooli ja muu tiedon käyttäjän rooli?
Kyllä voi. Tietoja käyttävä organisaatio nimeää itse pääkäyttäjät. Pääkäyttäjällä voi olla myös tiedon hakemiseen tarvittava tiedon käyttäjän rooli.
Tietojen käyttäminen
Voiko kunta käyttää tulorekisteritietoja varhaiskasvatusmaksujen määrittämiseen?
Kyllä voi. Perheitä tulee informoida selkeästi siitä, mitä tulotietoja tulorekisteristä saa ja toisaalta, mitä tietoja sen ohella vanhempien tulee edelleen itse toimittaa. Vanhemmilta itseltään tulee aina erikseen varmistaa, ettei heillä ole muita asiakasmaksuun vaikuttavia tuloja tulorekisterissä olevien tulojen lisäksi. Tulorekisterissä olevia tulotietoja voidaan em. seikat huomioiden käyttää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määräämiseen, kun on selvää, että asiakas ei halua suoraan ja oma-aloitteisesti maksaa enimmäismaksun suuruista asiakasmaksua. Jos vanhemmat ilmoittavat haluavansa maksaa enimmäismaksua vastaavan asiakasmaksun, ei kunnalla ole perusteltua tarvetta selvittää tai tarkastaa vanhempien tuloja koskevia tietoja tulorekisteristä. Kunnan omaan harkintaan jää se, miten se tätä vastaavan toiminnallisuuden omaan palveluunsa toteuttaa.
Voiko kunta tai kuntayhtymä käyttää tulorekisterin tietoja harkinnanvaraisen (täydentävä/ehkäisevä) toimeentulotuen päätöksissä?
Kyllä voi. Tietoja voi hakea kyseiseen tarkoitukseen määritellyllä tiedonsaantiprofiililla.
Voiko tulorekisterin tietoja käyttää määriteltäessä kunnan myöntämän palvelusetelin arvoa?
Miksi en saa samoja tietoja näkyviin, kun haen tietoja palkkojen ansaintakaudella tai vaihtoehtoisesti maksupäivällä?
Palkkojen ansaintakausi on palkkatietoilmoituksella vapaaehtoinen tieto, jota kaikki suorituksen maksajat eivät ole antaneet. Sen vuoksi ansaintakautta ei pitäisi käyttää ainoana hakuehtona tietoja haettaessa.
Maksupäivä sen sijaan on pakollinen tieto, joten hakutulos on kattava, kun hakuehtona käyttää maksupäivää.
Onko tulorekisterin tietojen hyödyntämien maksullista käyttäjille?
Tulorekisterin käyttö on maksutonta.
Mistä saan tietooni Verohallinnon tilin ja viitenumeron?
Näette Verohallinnon maksuyhteystiedot yrityksenne OmaVerosta.
Käyttölokit
Kuinka kauan tulorekisterin käyttölokitietoja säilytetään eli kuinka vanhoja käyttölokin tapahtumia on mahdollista hakea käyttölokiraporttiin (702)?
Käyttölokitietoja säilytetään 10 vuotta lokitapahtuman tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta.
Muutokset tiedon käyttäjien palveluissa
Korvaako tulorekisteri Kelan etuustietopalvelun Kelmun?
Tulorekisteri ei korvaa Kelmu-palvelua, sillä tiedon käyttäjät eivät saa tulorekisteristä tietoja etuuksia ja eläkkeitä koskevista päätöksistä tai ratkaisuista. Tulorekisteriin ei ilmoiteta myöskään perustoimeentulotuen maksutietoja.
Varmenne
Voiko samaa tiedon käyttäjän varmennetta käyttää palkkojen ja etuuksien hakemisessa?
Kyllä voi, jos teknisen rajapinnan kanavat ovat samat.
Jos aineistotilaus on tehty varmenteella A, mutta varmenne joudutaan tietoturvasyistä sulkemaan, voidaanko tehty aineistotilaus noutaa uudella varmenteella B?
Kyllä voidaan. Varmenteen kelvollisuus tarkistetaan aina käyttöhetkellä, ei enää sen jälkeen. Noutohetkellä käytetään varmennetta B, ja se on silloin voimassa, joten nouto onnistuu.
Jos aineistotilaus on tehty varmenteella A, joka on vanhenemassa ja joka uusitaan varmenteen uusimisen palvelussa ennen varmenteen vanhenemista, voidaanko aineisto noutaa uusitulla varmenteella?
Kyllä, aineisto voidaan noutaa uusitulla varmenteella.
Uusittu varmenne on liitetty uuteen avaimeen, joten se on eri varmenne.
Jos aineistotilaus on tehty varmenteella A, joka on vanhenemassa ja joka uusitaan hakemalla uusi varmenne B, voidaanko aineisto noutaa varmenteella B?
Kyllä voidaan.
Jos aineistotilaus on tehty varmenteella A, joka vanhenee, ja uusi varmenne B haetaan varmenteen A vanhenemisen jälkeen, voidaanko aineisto noutaa varmenteella B?
Kyllä voidaan.
Tiedon käyttäjä käyttää palkka- ja etuustietojen hakemiseen WS-rajapintaa. Pitääkö käyttäjän hakea uusi varmenne etuuksia varten?
Ei tarvitse. Tiedon käyttäjillä sama varmenne oikeuttaa sekä palkka- että etuustietojen noutamiseen, jos näihin tietoihin on oikeus.
Tiedon käyttäjä käyttää palkkojen hakemiseen WS-rajapintaa ja etuustietojen hakemiseen SFTP-rajapintaa. Pitääkö etuuksiin hakea oma varmenne?
Kyllä pitää. WS-varmenne ja SFTP-varmenne ovat eri varmenteet.