Viiddes bálkádiehtoalmmuhus (TULOR 6104) – Deavdinráva 2021

Dábálaš áššit bálkádiehtoalmmuhusa addimis

Almmut bálkkáid boahtoregistarii 1.1.2019 rájes

Bargoaddit ja eará mávssuid máksit galget almmuhit iežaset máksin bálkkáid ja eará mávssuid boahtoregistarii jagi 2019 rájes. Ovttain bálkádiehtoalmmuhusain sáhttá almmuhit dieđuid ovtta boađuoažžui seamma máksinbeaivve máksojuvvon mávssuin. Boahtoregistara almmuhusaid galgá addit elektrovnnalaččat. Jos elektrovnnalaš almmuheapmi ii leat vejolaš, sáhtát erenoamáš sivas addit almmuhusa báberskoviin.

Skovi buot siidduid galgá máhcahit, vaikko buot siidduide eai livččege addin láhkai dieđut. Deavdde juohke boađuoažžus iežas almmuhusa, ja deavdde juohke almmuhussii visot dárbbašlaš dieđuid maid máksi birra, vaikko máksi livččiige juohke almmuhusas seamma.

Jos almmuhus lea devdojuvvon boastut dahje dieđut váilot, almmuhus hilgojuvvo. Hilgojuvvon almmuhus ii vurkejuvvo boahtoregistarii.

Geavat rivttes jagi skovi

Vállje rivttes jagi skovi máksinbeaivvi mielde. Jos mávssu máksinbeaivi lea jagi 2021 áigge, geavat jagi 2021 skovi. Jos máksinbeaivi lea goit jagi 2020 dahje 2019 bealde dahje divut dákkár almmuhusa, geavat gážaldatvuloš jagi skovi.

Guokte sierralágan bálkádiehtoalmmuhanskovi

Dán deavdinrávvagis leat rávvagat bálkádiehtoalmmuhusa (TULOR 6104) deavdimii ja dieđuid divvumii.

Viiddis bálkádiehtoalmmuhusa sáhttá geavahit buotlágan bálkámáksindiliin, maid dalle go bargoaddi dahje boađuoažžu lea olgoriikkalaš geas ii leat suopmelaš persovdnadovddaldat dahje F-nummir, dahje jos lea gažaldat dihto bálkámáksima erenoamášdiliin (ovdamearkka dihte máksi doaibmá sadjásašmáksin). Jos mávssu máksis ja boađuoažžus lea suopmelaš persovdnadovddaldat dahje F-nummir, almmuhusa sáhttá addit maid oanehut bálkádiehtoalmmuhusain (TULOR 6101), masa lea iežas deavdinráva.

Jos leat almmolaš sektora bargoaddi dahje háliidat almmuhit mearrabargoboađu dahje Ålándda eatnangeaidnofearggas bargi olbmui máksojuvvon bálkká, váldde oktavuođa boahtoregistara áššehasbálvalussii vai rivttes skovvi fitnašuvvá.

Viiddes bálkádiehtoalmmuhusas (TULOR 6104) ja deavdinrávvagis dieđut juohkásit čuovvovaš ollisvuođaide:

Almmuhusa identifiserendieđut

1. Máksi dieđut

2. Ovddasteaddji dieđut

3. Boađuoažžu dieđut (vuođđodieđut ja oadjudandieđut)

4. Boađuoažžui máksojuvvon mávssut

4A Máksojuvvon mávssut boahtošlájaid mielde

4B Lassedieđut lunddolaš ovdduin ja goluid buhtadusain

4C Lassedieđut mávssuin, maid oadjudeami diehtu lea spiehkkaseaddji

4D Ruovttoluottabearrama dieđut

5. Beaivemearri ja vuolláičálus

Almmuheami mearreáigi

Jos bálkádiehtoalmmuhus addojuvvo báberskoviin, dan galgá addit 8 kaleandarbeaivvi siste bálkká máksinbeaivvis. Lunddolaš persovnnat ja jápminbeasit, mat eai leat merkejuvvon Vearrohálddahusa fásta bargoaddiid registarii, sáhttet goittotge addit almmuhusa maŋimustá bálkká máksinbeaivve čuovvovaš kaleandarmánotbaji 8. beaivve.

Jos maŋimuš almmuhusa addinbeaivi lea lávvardat, sotnabeaivi dahje bassebeaivi, sirdása mearreáigi čuovvovaš árgabeaivái. Jos bálkádiehtoalmmuhusa addá maŋŋit, Vearrohálddahus sáhttá mearridit maŋŋonanmávssu.

Máhcahusčujuhus

Sádde skovi čuovvovaš čujuhussii:

Tulorekisteri
PL 1
00055 TULOREKISTERI

Dárkilut rávvagat

Jos dárbbašat dárkilut dieđuid sierra almmuhandiliid birra, oahpásmuva dáidda rávvagiidda:

Almmuhusa identifiserendieđut

Deavdde skovi juohke siiddu badjeoassái almmuhusa identifiserendieđuid. Identifiserendieđut galget leat ovttaláganat buot skovi siidduin. Identifiserendieđut leat:

  • doaibmabiju tiipa
  • bálkámáksinbadji
  • máksinbeaivi
  • mávssu máksi almmuhančujuhus.

Doaibmabiju tiipa

Merke ruossain leago gažaldagas ođđa almmuhus, buhttedeaddji almmuhus vai almmuhusa fámuhuhttin. Sáhtát válljet dušše ovtta doaibmabiju tiippa. Diehtu lea bákkolaš.

  • Ođđa almmuhus lea gažaldagas dalle, go attát bálkámáksimis almmuhusa vuosttas geardde dahje almmuhusa áššin lea vuođuhis ovdu dahje ruovttoluottabearran. Jos almmuhus hilgojuvvo ja gárttat addit dieđuid ođđasis, jearaldagas lea maid ođđa almmuhus.
  • Buhttejeaddji almmuhus addojuvvo, go ovddit almmuhusa galgá divvut. Buhttedeaddji almmuhusas galgá addit buot dieđuid ođđasis, dahje nuppiin sániiguin ođđa ja rievdan dieđuid lassin galgá addit maid ovddit almmuhusas leamašan rivttes dieđuid. Buhttedeaddji almmuhusas galgá addit ovddit almmuhusa almmuhančujuhus.
  • Almmuhusa fámuhuhttin válljejuvvo, go fámuhuhttojuvvo ovddit addojuvvon almmuhus ollásit. Fámuhuhttima oktavuođas reahkká, ahte almmuha doaibmabiju tiippa lassin mávssu máksi dovddaldaga ja ovddit almmuhusa almmuhančujuhus, man vuođul fámuhuhttin čuohcá rivttes almmuhussii. Almmuhusa gánneha fámuhuhttit easka dalle, go ođđa almmuhus lea addojuvvon.
    • Vaikko dieđuid divvun boahtoregistaris dahkkojuvvo dábálaččat buhttejeaddji almmuhusain, leat dihto dáhpáhusat, main dieđuid ii sáhte divvut buhttedeaddji almmuhusain. Dan sadjái ovdal addojuvvon almmuhusa galgá fámuhuhttit ja dan maŋŋá galgá addit ođđa almmuhusa rivttes dieđuiguin. Dákkáraš dáhpáhusat leat ovdamearkka dihte:
      • máksinbeaivvi divvun
      • bálkámáksinbaji divvun
      • mávssu máksi ja boađuoažžu áššehasdovddaldagaid divvun
      • boađuoažžu tiippa Valáštalli dahje Servoša divvun
      • mávssu máksi tiippa Gaskaboddasaš bargoaddi divvun
      • sadjásašmáksidiliin almmuhuvvon aitosaš bargoaddi áššehasdovddaldagaid divvun
      • Doibmen sadjásašmáksin -dieđu divvun
      • boađuoažžu riegádanáiggi divvun
      • ealáhatortnetnummira divvun
      • bárteoadjofitnodatsearvi dovddaldaga dahje oadjonummira divvun
      • oadjudandieđuid divvun:
        • Ii leat oadjudangeatnegasvuođa -dieđuid máhccevaš rievdadusat.
        • Ii gula Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii -dieđuid máhccevaš rievdadusat
    • Maŋimus máinnašuvvon oadjudandieđuid divvumat gusket dili, mas boađuoažžu sisaboahtu lea álgoálggus almmuhuvvon sosiálaoadjomávssuid vulošin ja maŋŋá fuomášuvvo, ahte boađuoažžui máksojuvvon sisaboađu oasil ii livččiige lean oadjudangeatnegasvuohta, dahje mas boađuoažžu ii ovddit dieđuid vuostásaččat gulage Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii (dahje nuppe gežiid). Dán dáhpáhusas álgoalmmuhusa galgá fámuhuhttit ja dán maŋŋá galgá addit ođđa almmuhusa, mas leat rivttes oadjudandieđut. Ovddabealde muitaluvvon vuogi mielde galgá doibmet, vai dieđu fidne sirdit maid boastto almmuhusdieđu ožžon sosiálaoadjudeaddjiide riekta.

Bálkámáksinbadji

Almmut bálkámáksinbaji álgo- ja loahppabeaivvi. Almmut álgo- ja loahppabeaivve hámis bbmmjjjj, ovdamearkka dihte 01052021–31052021. Bálkámáksinbadji lea áigodat, mas bálká máksojuvvo. Bargogaskavuođa nogadettiin, nohká maid bálkámáksinbadji. Diehtu lea bákkolaš.

  • Fuomáš, ahte bálkámáksinbajiin ii oaivvilduvvo bálkká dinenbadji. Bálkká dinenbadji sáhttá leat eará go bálkámáksinbadji.

Jos lea gažaldat eará mávssus go bálkkás (omd. bargobuhtadus dahje čoahkkinbálká, mii ii máksojuvvo bargogaskavuođas), bálkámáksinbadjin almmuhuvvo áigegaska, mas máksu máksojuvvo.

Máksinbeaivi

Almmut bálkámáksinbeaivvi hámis bbmmjjjj. Ovdamearkan jos bálká máksojuvvo 15.5.2021, almmut máksinbeaivvi hámis 15052021. Diehtu lea bákkolaš.

Mávssu máksi almmuhančujuhus

  • Mávssu máksi almmuhančujuhus spesifisere máksi addin bálkádiehtoalmmuhusa Almmuhančujuhus galgá leat oktagaslaš buot máksi addin ođđa almmuhusain. Jos hábmet čujuhusa ieš, dat galgá leat earálágan juohkehaš ođđa almmuhusas. Čuoggá sáhttá guođđit maid guorusin, dalle boahtoregisttar hábme máksi almmuhančujuhusa du beales. Dalle almmuhančujuhus sáddejuvvo reiven dan čujuhussii, mii máksái lea merkejuvvon álbmot- dahje fitnodatdiehtovuogádahkii.
  • Jos attát ođđa almmuhusa iige máksis leat dovddaldat, ale atte almmuhančujuhusa muhto guođe čuoggá álo guorusin.
  • Almmuhančujuhus lea dehalaš, daningo seamma čujuhusa ferte geavahit dalle, jos almmuhusas leat leamaš feaillat ja dan galgá divvut. Almmá almmuhančujuhusa haga almmuhusa buhtten dahje fámuhuhttin ii boahtoregistaris nagoduvvo čuozihit dan almmuhussii, mii háliiduvvo divvut. Dan dihte mávssu máksi almmuhančujuhus lea bákkolaš diehtu, jos divut ovddit almmuhusa dahje fámuhuhtát dan.
  • Almmuhančujuhus sáhttá leat eanemustá 40 mearkka guhkkosaš. Dat sáhttá sisttisdoallat sihke bustávaid ja nummiriid muhto ii gaskamearkkaid. Dohkálaš mearkkat leat nummirat 0–9, bustávat a–z ja A–Z sihke sierramearkkat”_” ja ”-”. Fuomáš, ahte bustávat å, ä ja ö eai leat dohkálaš mearkkat.
  • Ovdamearkkat mávssu máksi almmuhančujuhusa hábmemis:
    • Bargoaddi lea máksán bálkká golmma sierra bargái seamma máksinbeaivve 30.4.2020. Son sáhttá hábmet almmuhančujuhusaid ovdamearkka dihte lasihemiin beaivemeari maŋŋái johtti nummira:
      • 300420211
      • 300420212
      • 300420213
    • Bargoaddi lea máksán bálkká guovtti sierra bargái (Virtanen ja Nieminen) seamma máksinbeaivve 15.7.2020. Son sáhttá hábmet almmuhančujuhusaid ovdamearkka dihte lasihemiin beaivemeari maŋŋái boađuoažžu nama:
      • 15072021Virtanen
      • 15072021Nieminen

Ášši, maid almmuhus guoská

Almmut vuosttas siiddu badjeoasis maid ášši, masa almmuhus guoská (bálkádieđut, vuođuhis ovdu dahje ruovttoluottabearran). Sáhtát válljet dušše ovtta molssaeavttu. Jos almmuhanláhkai lea seamma boađuoažžui ovdamearkka dihte sihke bálkádieđuid ja vuođuhis ovddu guoski dieđuid, atte dáin guokte sierra bálkádiehtoalmmuhusa. Diehtu lea bákkolaš.

1. Máksi

Máksi vuođđodieđut

Almmut bálkká dahje eará mávssu máksi suopmelaš F-nummira dahje persovdnadovddaldaga. Jos suopmelaš dovddaldagat eai leat, almmut fitnodaga nama dahje olbmo nama ja riegádanáiggi sihke dovddaldaga ja dovddaldaga tiippa. Ale čále diehtogieddái dovddaldaga lassin eará dieđuid. Almmut maid olgoriikka dovddaldaga guovtti bustáva riikakoda. Dieđut leat bákkolaččat.

Ovdamearkkat riikakodain: Suopma= FI, Ruoŧŧa= SE, Norga = NO, Estteeana= EE, Ruošša= RU

Dábálamosit geavahuvvon riikakodat gávdnojit tabeallas dán rávvaga loahpas. Jos riikakoda ii gávdno tabeallas, almmut riikka nama.

Jos mávssu máksi lea dállodoallu, dállodoaluid bargoaddijoavku, gaskaboddasaš bargoaddi olgoriikkalaš bargoaddi, sierraorganisašuvdna dahje olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvvi, almmut dieđu merkemiin ruossa gažaldatvuloš čuoggái.

  • Dállodoallu lea ovttaskas olmmoš dahje jápminbeassi, mii lea bálkáhan ovdamearkan čorgejeaddji iežas persovnnalaš dállodollui.
  • Dállodoaluid bargoaddijoavku lea máŋgga dállodoalu ceggen ovttadat, mas joavkku dállodoalut leat ovttain bargosoahpamušain bálkáhan bargi, ovdamearkka dihte čorgejeaddji dahje mánáiddikšu. Dállodoallojovkui gullevaš dállodoalut doibmejit oktasašvásttolaččat bálkáhuvvon bargi bargoaddin. Dállodoallojoavkkus okta olmmoš dikšu iežas persovdnadovddaldagain bálkká máksima boađuoažžui ja dieđuid almmuheami boahtoregistarii.
  • Gaskaboddasaš bargoaddi lea ordnen bargiidis ealáhatdorvvu dagakeahttá ealáhatoadjosoahpamuša. Gaskaboddasaš bargoaddin sáhttá doaibmat, jos bargoaddi bálvalusas eai leat bistevaččat bargit ja bargiide geat lea mearreáigásaš bargogaskavuođas leat guđa mánotbaji áiggis máksojuvvon bálkkát oktiibuot vuollái sierra ásahuvvon euromeari rájá. Jagis 2021 bálkkáid euromeari rádjá lea 8 790 euro.
    • Jos mávssu máksi lea dállodoallu ja maid gaskaboddasaš bargoaddi meroštallan ollašuvvá, merke ruossa goappatge čuoggáide. Gaskaboddasaš bargoaddi galgá addit maid máksi čujuhusdieđuid ja čujuhusa riikakoda.
  • Olgoriikkalaš bargoaddin dollojuvvo fitnodat, mii ii leat vuođđuduvvon Suoma láhkaaddima mielde dahje man registrerejuvvon ruovttubáiki lea eará sajis go Suomas, dahje bargoaddin doaibmi olmmoš, gii ii ása Suomas.
    • Jos olgoriikkalaš bargoaddái lea šaddan Supmii fásta doaibmabáiki, diehtu ii almmuhuvvo. Vaikko mávssu máksi livččii merkejuvvon jeavddalaš bálkkáid máksi bargoaddin Vearrohálddahusa bargoaddiregistarii, galgá almmuhit dieđu Olgoriikkalaš bargoaddi, jos fásta doaibmabáiki ii leat.
  • Riikkaidgaskasaš sierraorganisašuvdna lea mávssu máksi, man máksin bálkáboahtu ii vearuhuvvo Suomas muhtun riikkaidgaskasaš sierraorganisašuvnna guoski soahpamuša vuođul. Bálká sáhttá goittotge leat muhtun oadjomávssuid vuollásaš. Dákkár sierraorganisašuvnnat leat ovdamearkan Kemikálavirgebáiki ECHA, Nuortameara suodjalankomišuvdna HELCOM, Wider-instituhtta ja Riikkaidgaskasaš sirdolašorganisašuvdna IOM.
  • Olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvvi lea konsernii gullevaš fitnodatsearvi, mii lea vuođđuduvvon eará sajis go Suomas. Merke ruossa čuoggái, jos suopmelaš fitnodat lea sádden bargi olgoriikkaide bargui olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvvi bálvalusas ja olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvi máksá bargi bálkká. Dalle suopmelaš sáddejeaddji fitnodat galgá addit almmuhusa bargi bálkkás. Sáddejeaddji suopmelaš fitnodat merke ruossa čuoggái Olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvi (Ulkomainen konserniyhtiö) ja addá boađuoažžu dieđu Olgoriikkas bargi olmmoš (Ulkomailla työskentelevä henkilö).
    • Olgoriikkain bargojuvvon barggus máksojuvvon bálká sáhttá leat Suomas vearuheapme, jos dasa heive guđa mánotbaji njuolggadus dahje jos boađuoažžu lea rájálaččat vearrogeatnegas.
    • Suopmelaš fitnodat, mii sádde, galgá addit almmuhusa bálkkás ja galgá máksit sosiálaoadjomávssuid, jos bargi lea oadjuduvvon Suomas. Suopmelaš fitnodagas lea geatnegasvuohta addit almmuhusa nu guhká go bargi lea oadjuduvvon Suomas.

Merke almmuhussii maid lassedieđuid addi oktavuohtaolbmo nama ja telefonnummira.

Máksi čujuhus

Almmut čujuhusa, jos mávssu máksis eai leat suopmelaš persovdnadovddaldat dahje F-nummir, jos čujuhus sajáiduvvá olgoriikii dahje jos máksi lea gaskaboddasaš bargoaddi. Almmut jogo lagaščujuhusa dahje boastabovssa. Almmut maid riikakoda, jos čujuhus lea olgoriikkain dahje máksi lea gaskaboddasaš bargoaddi.

Sadjásašmáksi

Jos doaimmat sadjásašmáksin, merke ruossa čuoggái Doaimman sadjásašmáksin (Toimin sijaismaksajana). Almmut aitosaš bargoaddi dovddaldaga, nama, dovddaldaga tiippa ja, jos gažaldat lea olgoriikkalaš dovddaldagas, maid dovddaldaga riikakoda.

  • Sadjásašmáksin oaivvilduvvo máksi, guhte máksá bálkká dahje eará mávssu aitosaš bargoaddi beales. Sadjásašmáksin sáhttet doaibmat bággobearrandoaimmahagat, gielddat, Kela, ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážat, konkursabeasit ja dáhkideaddjit. Maid konsearnafitnodatsearvvit ja olgoriikkalaš bargoaddit sáhttet geavahit sadjásašmáksiid.

Sadjásašmáksi galgá addit boahtoregistarii almmuhusa iežas máksin bálkkáin ja čađahan ovdavearrogeassimiin. Aitosaš bargoaddi almmuha dán lassin sierra sadjásašmáksi boađuoažžu máksin bálkkáid erenoamážit sadjásašmáksidiliid várás oaivvilduvvon ng. infoboahtošlájain. Geahča lassedieđuid boahtošlájaid birra siiddus Bálkkáid boahtošlájat (Palkkojen tulolajit).

Sadjásašmáksidiliin lea dehalaš fuomášit, ahte aitosaš bargoaddi ealáhatortnetnummir almmuhuvvo boahtoregistarii dušše oktii. Dábálaččat ealáhatortnetnummira almmuha aitosaš bargoaddi. Sadjásašmáksidiliid birra lea sierra áššehasráva, mas gevvojuvvo ovdamearkkaid mielde čađa, mat dieđut almmuhuvvojit, go sadjásašmáksin lea Kela, gielda, bálkádorvu dahje eará sadjásašmáksi: Dieđuid almmuheapmi boahtoregistarii: sadjásašmáksi máksin mávssut. (Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset).

2. Ovddasteaddji

Ovddasteaddjin dárkkuhuvvo bargiid vuolggaheamis addojuvvon lágas (447/2016) oaivvilduvvon ovddasteaddji. Jos attát dieđuid olgoriikkalaš bargoaddi ovddasteaddjin, merke ruossa skovi lohppii čuoggái Dieđuid addá ovddasteaddji (Tiedot antaa edustaja).

Almmut ovddasteaddji nama, čujuhusa, suopmelaš persovdnadovddaldaga dahje F-nummira dahje, jos suopmelaš dovddaldat ii leat, olgoriikalaš dovddaldaga dieđuid.

3. Boađuoažžu

Boađuoažžu vuođđodieđut

Almmut bálkká dahje eará mávssu oažžu nama ja persovdnadovddaldaga dahje F-nummira. Jos boađuoažžu lea oasusfitnodatsearvi, kommandihtafitnodatsearvi, rabas fitnodatsearvi dahje eará juridihkalaš olmmoš, almmut ovtto F-nummira. Jos suopmelaš dovddaldat ii leat, almmut boađuoažžu nama, riegádanáiggi, sohkabeali ja olgoriikkalaš dovddaldaga dieđuid sihke riikakoda.

Merke ruossa, jos boađuoažžu lea rájálaččat vearrogeatnegas, ja almmut maid orrunriikka riikakoda. Merke ruossa maid dieđu das, leago boađuoažžu oažžun boahtu ovdageassinvuollásaš dahjege nuppiin sániiguin leago sus rájálaččat vearrogeatnegasa vearrokoarta, man mielde bálkkás gessojuvvo ovdavearru.

Boađuoažžu lassedieđut

Merke ruossa, jos boađuoažžu lea muhtun čuovvovaš áššiin (dárbbu mielde sáhtát válljet ovtta dahje eanet molssaeavttu):

  • Stáhta barggolašvuođamearreruđain bargguiddáhtton
    • Bargoaddi lea ožžon boađuoažžu bargguiduhttimii stáhta bargguiduhttindoarjaga dahjege nuppiin sániiguin bálkádoarjaga dahje stáhta virgebáikái ja lágádussii čujuhuvvon mearreruđa bargguhis bargoohcci bargguiduhttimii.
  • Rádjegielddas bargi olmmoš
    • Boađuoažžu orru fásta Ruoŧas dahje Norggas gielddas, mii rádjašuvvá Suoma riikkarádjái, ja bargá Suoma bealde rádjegielddas.
    • Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rádjegielddat leat Suomas Eanodat, Kolari, Muonio, Pello, Duortnus sihke Ylitornio ja Ruoŧas Háhpárándi, Giron, Pajala sihke Övertorneå.
    • Suoma ja Norgga gaskasaš rádjegielddat leat Suomas Eanodat, Anár sihke Ohcejohka ja Norggas Kárášjohka, Guovdageaidnu, Kåfjord, Unjárga, Ráisa, Omasvuotna, Mátta-Várjjat ja Deanogielda.
    • Diehtu almmuhuvvo dalle, go rádjegielddas bargi olbmui, máksojuvvon bálkkás eai berrojuvvo boahtovearut Suomas, muhto suopmelaš bargoaddi galgá máksit bálkkás sosiálaoadjomávssuid ja galgá bearrat bargi buohcooadjomávssu.
    • Jos bargi bargá oasi barggus Suomas eará sajis go rádjegielddas, bálkká oassi, mii máksojuvvo dán barggus, vearuhuvvo Suomas. Dát boađut almmuhuvvojit sierra almmuhusain, mas ii addojuvvo Rádjegielddas bargi olmmoš (Rajakunnassa työskentelevä henkilö) -diehtu.
  • Olgoriikkain bargi olmmoš
    • Boađuoažžu bargá olgoriikkain. Dieđu galgá addit, jos Suomas oadjuduvvon bargi bargá olgoriikkain suopmelaš bargoaddi vuolggahan bargin. Diehtu ii addojuvvo ovdamearkka dihte dalle, go boađuoažžu dahká olgoriikkaide oanehisáigásaš bargomátkki.
    • Go fas dieđu galgá almmuhit dalle, go olgoriikkalaš konsearnafitnodatsearvi máksá bargi bálkká ja vuolggaheaddji suopmelaš fitnodat lea ovddasvástádusas sosiálaoadjomávssuid máksimis. Suopmelaš fitnodat galgá dalle addit almmuhusa bálkkás ja galgá máksit sosiálaoadjomávssuid, jos vuolggahuvvon bargi lea oadjuduvvon Suomas. Suopmelaš fitnodagas lea geatnegasvuohta almmuhit dieđu nu guhká go bargu lea oadjuduvvon Suomas.
  • Bargoaddi máksá bargi beales vearuid (nettobálkásoahpamuš)
    • Olgoriikkalaš bargoaddi máksá boađuoažžu bálkká netto bálkásoahpamuša vuođul. Netto bálkásoahpamuš lea soahpamuš, man vuođul bargoaddi lohpida máksit bálkkás máksojuvvon vearuid ja bargi sosiálaoadjomávssuid bargi beales. Diehtu almmuhuvvo dušše dalle, go olgoriikkalaš bargoaddis ii leat fásta doaibmabáiki Suomas. Dieđu sáhttá addit dušše olgoriikkalaš bargoaddi.
  • Organisašuvdna
    • Boađuoažžu lea rabas fitnodatsearvi, kommandihtafitnodatsearvi, oasusfitnodatsearvi, ossodatgoddi, ovttastus, vuođđudus dahje eará siviilavuoigatvuođalaš vuoigatvuođapersovdna.
  • Fitnodatolmmoš, ii YEL- dahje MYEL-oadjudangeatnegasvuohta
    • Diehtu addojuvvo boađuoažžus, guhte deavdá fitnodatolbmo ealáhatlága (1272/2006) 3 §:s mearriduvvon gáibádusaid muhto geas ii leat geatnegasvuohta váldit ealáhatoaju fitnodatolbmo ealáhatlága 4 §:a vuođul. Go fas diehtu addojuvvo boađuoažžus, guhte deavdá eanadoallofitnodatolbmo ealáhatlága (1280/2006) 3 §:s mearriduvvon gáibádusaid muhto geas ii leat geatnegasvuohta váldit ealáhatoaju máinnašuvvon lága vuođul.
  • Čoavddaolmmoš
    • Boađuoažžui máksojuvvon sisaboahtu lea čoavddaolbmolágas (1551/1995) oaivvilduvvon sisaboahtu dahje Davviriikkalaš investerenbáŋkkus (PIP) addojuvvon lága mielde (562/1976) máksojuvvon bálká.
    • Čoavddaolmmoš lea olgoriikkalaš áššedovdi, geasa máksojuvvo čoavddaolbmo gáldovearu vuloš bálká.
    • Olgoriikkalaš sierraáššedovdi bálká gieđahallojuvvo ng. čoavddaolmmošlága mieldásaš sisaboahtun dalle, go bargi boahtá Supmii badjel guđa mánotbadjái ja sus boahtá ná dábálaččat vearrogeatnegas jo barggu álggedettiin. Suoma riikkavuloža bálkká ii sáhte gieđahallat čoavddaolmmošlága mieldásaš sisaboahtun. Čoavddaolmmoš-diehtu almmuhuvvo dušše dalle, go bargi vearrogortii lea dahkkon merkejupmi čoavddaolmmošlága heivemis.
  • Valástalli
    • Boađuoažžui lea máksojuvvon valástallamis ožžojuvvon mávssut ovdamearkan valástallansoahpamuša vuođul. Máksu sáhttá leat ovdamearkan bálká dahje bargobuhtadus. Diehtu geavahuvvo go almmuhuvvojit dušše valástallamis ožžojuvvon mávssut, ii ovdamearkan bálkáboahtu maid valástalli lea ožžon eará go valástallamis.
  • Loaiddasteaddji dáiddár
    • Boađuoažžui lea máksojuvvon dáiddára persovnnalaš loaiddasteamis ožžojuvvon máksu. Máksu sáhttá leat bálká dahje bargobuhtadus. Loaiddasteaddji dáiddárat leat ovdamearkan teáhter- ja ealligovvaneavttárat, rádio- ja televišuvdnadáiddárat sihke musihkkárat.
  • Osolašsajis máksi ektui
    • Boađuoažžu lea fitnodahkii dahje doibmii osolaš investerejuvvon kapitála bokte dahjege nuppiin sániiguin osolašsajis máksi ektui. Diehtu ii addojuvvo, jos boađuoažžu lea osolažžan börsafitnodatsearvvis.
  • Oasseoamasteaddji
    • Boađuoažžu lea bargguhisvuođadorvolágas (1290/2002) oaivvilduvvon oasseoamasteaddji fitnodagas, mii máksá bálkká dahje eará mávssu. Dárkilut dieđuid oaččut dárbbu mielde Barggolašvuođafoanddas (Työllisyysrahastosta).
  • Diplomáhtalaš ovddasteaddjiid máksin bálkká oažžu olmmoš
    • Boađuoažžu lea diplomáhtalaš ovddasteaddjiid bálvalusas leahki olmmoš, guhte ii leat Suoma riikkavuloš.

Merke ruossa, jos boađuoažžu lea orron Suomas eanemustá 183 beaivvi vearrosoahpamušas oaivvilduvvon áigodagas, ja almmut dalle maid vearrosoahpamušriikka riikakoda.

  • Diehtu almmuhuvvo, jos olgoriikkalaš bargoaddi máksá bálkká Suomas dábálaččat vearrogeatnegas bargái, guhte lea orron Suomas eanemustá 183 beaivvi vearrosoahpamušas oaivvilduvvon áigodagas. Diehtu almmuhuvvo dušše dalle, go olgoriikkalaš bargoaddis ii leat fásta doaibmabáiki Suomas.
  • Dieđu oktavuođas galgá almmuhit dan stáhta riikakoda, mas lea vuoigatvuohta vearuhit sisaboađu.

Merke ruossa, jos boađuoažžu lea olgoriikkas orru láigobargi. Almmut maid bargi barganáiggi Suomas ja bargobeivviid lohkomeari.

  • Dieđut almmuhuvvojit, jos olgoriikkalaš bargoaddi máksá mávssu olgoriikkain orru láigobargái. Olgoriikkain orru láigobargi galgá almmuhit boađuoažžu lassediehtun fuolakeahttá barggu bistimis dahje das, leago bargi Suomas dábálaččat vai rájálaččat vearrogeatnegas.
  • Dieđut almmuhuvvojit, jos bargoaddis ii leat fásta doaibmabáiki Suomas.
  • Dieđuid galgá almmuhit láigobargiin, geat bohtet čuovvovaš riikkain dahje čuovvovaš guovlluin:
    • Islánda, Norga, Ruoŧŧa, Dánmárku, Latvia, Lietuva, Estteeana, Georgia, Moldova, Vilges-Ruošša, Mansuolu, Polska, Turkiija, Kazakstan, Bermuda, Jersey, Guernsey, Caymansullot, Kypros, Tažikistan, Duiska ja Turkmenistan.
    • Dieđuid galgá almmuhit maid Bulgarias orru láigobargis, guhte bargá Suomas eará go bulgárialaš bargoaddi bálvalusas.
    • Dieđuid galgá almmuhit maid láigobargiin, geat bohtet riikkain, maiguin Suomas ii leat vearrosoahpamuš.

Bálvalangaskavuođadieđut

Almmut bálvalangaskavuođa fápmoáiggi. Jos bálvalangaskavuohta lea nohkan ealáhahkii báhcima geažil, merke ruossa gažaldatvuloš čuoggái ja almmut maid bálvalangaskavuođa loahppabeaivvi. Sáhtát almmuhit bálvalangaskavuođa fápmoáiggi maid eará dáhpáhusas, muhto guođe loahppabeaivvi merkekeahttá.

Ámmátluohká koda

Almmut boađuoažžu ámmátluohká, jos boađuoažžu lea bargobárteoadjuduvvon.. Ámmáha galgá almmuhit dan mielde, man barggu boađuoažžu bargá. Jos son bargá guovtti dahje eanet sierra ámmátluohkkái gullevaš bargguid, almmuhuvvo ámmátluohkkán váldobarggu ámmátluohkká. Váldobargguin oaivvilduvvo dat bargu, maid olmmoš bargá áiggálaččat eanemusat.

Ámmátluohkká almmuhuvvo Statistihkkaguovddáža bajásdoallan ámmátluohkkájuogu mielde. Boahtoregistaris lea anus iežas Statistihkkaguovddáža ámmátluohkkájuohku -kodat, mii spiehkasta Statistihkkaguovddáža bajásdoallan virggálaš Ámmátluohkkájuohku 2010 -kodain. Boahtoregistara ámmátluohkkájuogu -kodain almmuhuvvojit ámmátluohkát 5-nummir kodain.

Máŋggaid surggiid dego huksen- ja divvunsuorggi ámmátluohká kodat mearrašuvvet doaibmasuorggi mielde. Ámmátluohkkákodaid sáhttá dárkkistit čujuhusas stat.fi

Boađuoažžu čujuhusat

Almmut boađuoažžu čujuhusa ruovtturiikkas, jos boađuoažžus ii leat suopmelaš persovdnadovddaldat dahje jos boađuoažžu lea rájálaččat vearrogeatnegas. Fuomáš, ahte čujuhusa ruovtturiikkas galgá addit, jos boađuoažžu lea rájálaččat vearrogeatnegas, vaikko sus livččiige suopmelaš persovdnadovddaldat. Almmut maid bargováldi čujuhusa barganriikkas, jos boađuoažžus ii leat suopmelaš persovdnadovddaldat.

Almmut čujuhusa riikakoda, jos boađuoažžu čujuhus lea eará sajis go Suomas. 

Oadjudeapmi

Diehtu bargoealáhatoajus

Merke ruossa dan bargoealáhatoaju buohta, man mielde boađuoažžu lea oadjuduvvon: bargi bargoealáhatoadju, eanadoallofitnodatolbmo ealáhatoadju dahje fitnodatolbmo ealáhatoadju.

Sáhtát válljet dušše ovtta golmma molssaeavttus:

  1. Vállje Bargi bargoealáhatoaju, jos boađuoažžu lea oadjuduvvon
    • bargi ealáhatlága (395/2016) mielde
    • almmolaš surggiid ealáhatlága (81/2016) mielde
    • mearraalmmáilága (1290/2006) mielde
    • ortodoksalaš girkus addojuvvon lága (985/2006) mielde
    • Suoma Báŋkkus addojuvvon lágas (214/1998) oaivvilduvvon ealáhatnjuolggadusa vuođul
    • Ålándda eanagoddelágas (ÅFS 54/2007) oaivvilduvvon ealáhatnjuolggadusa vuođul.
  2. Vállje Eanadoallofitnodatolbmo ealáhatoaju (MYEL), jos boađuoažžu lea oadjuduvvon eanadoallofitnodatolbmo ealáhatlága (1280/2006) mielde. Eanadoallofitnodatolbmo ealáhatlágas oaivvilduvvon oadju lea eanabargiid, vuovdeeaiggádiid, guollebivdiid ja badjeolbmuid sihke sin bearašlahtuid bargoealáhatoadju. Maid veahkkeruđaoažžut gullet MYEL mieldásaš bargoealáhatdorvvu biirii.
  3. Vállje Fitnodatolbmo oaju (YEL), jos boađuoažžu lea oadjuduvvon fitnodatolbmo ealáhatlága (1272/2006) mielde. Fitnodatolmmoš lea olmmoš, guhte bargá dienasbarggu nu ahte ii leat bálvalangaskavuođas ja deavdá gažaldatvuloš dienasbarggu oasil dovdomearkkaid, mat leat láhkaásahusas. Fitnodatolmmoš vástida iežas ealáhatoaju ordnemis. Fitnodatolmmoš oadjuda doaimmas fitnodatolbmo ealáhatlága (1272/2006) mielde. Oadju lea bákkolaš, go fitnodatolmmoš deavdá ealáhatlága biirii gullama gáibádusaid, ja oaju galgá váldit guđa mánotbaji sisti fitnodatdoaimma álgimis.

Bargoealáhatlágádusa fitnodatsearvedovddaldat ja bargoealáhatoadjuduvvon boađuoažžu ealáhatortnetnummir

Almmut dan bargoealáhatlágádusa fitnodatsearvedovddaldaga, gos leat váldán bargoealáhatoaju. Merke čuoggái dušše nummira, ale čále bargoealáhatlágádusa nama. Bargoealáhatlágádusain dárkkuhuvvo ealáhatoadjofitnodatsearvi, ealáhatkássa dahje ealáhatvuođđudus. Juohke bargoealáhatlágádusas lea oktagaslaš guovtte dahje viđa mearkka fitnodatsearvedovddaldat, mainna dieđut čuozihuvvojit rivttes bargoealáhatlágádussii. Almmut maid boađuoažžu ealáhatortnetnummira.

Bargoaddis ii leat ealáhatoadjudangeatnegasvuohta, jos bargái máksojuvvon bálká mánotbajis lea vuollái bargoealáhatoadjudeami vuollerájá (61,37 euro/mb jagis 2021). Guođe dan dáhpáhusas dáid čuoggáid deavddekeahttá. Maid sadjásašmáksi ii almmut boađuoažžu bargooadjudeami dieđuid.

Jos boađuoažžu lea MYEL-oadjuduvvon dahje YEL-oadjuduvvon, bargoealáhatlágádusa finodatsearvedovddaldat ja ealáhatortnetnummir ii almmuhuvvo.

Jos leat gaskaboddasaš bargoaddi, vállje vuolábeale tabeallas dan bargoealáhatlágádusa, man bokte áiggut dikšut ealáhatoadjudeami. Almmut dan bargoealáhatlágádusa fitnodatsearvedovddaldaga. Gaskaboddasaš bargoaddi ii dárbbaš almmuhit ealáhatortnetnummira.

Bargoealáhatlágádus
Bargoealáhatlágádusa fitnodatsearvedovddaldat Bargoealáhatlágádus
46 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
54 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
55 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
56 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

Bargobárteoadjofitnodatsearvvi dovddaldat ja oadjonummir

Almmut bargobárteoadjofitnodatsearvvi F-nummira ja bargobárteoaju oadjonummira. Jos bargobárteoadjofitnodatsearvvis ii leat F-nummir, almmut olgoriikkalaš dovddaldaga sihke dovddaldaga riikakoda. Merke ruossain dovddaldaga tiipa.

Bargoaddi galgá oadjudit iežas bargi barggus šaddan bárttiid várás bargobárteoajuin, jos kaleandarjagi áigge bargiide máksojuvvon bálkkáid oktasaš submi lea unnimustá 1 300 euro. Dieđut leat bákkolaččat, jos bargoaddi lea oadjudan bargiidis eanet go ovttain bargobárte- ja ámmátdávdaoajuin.

Ii oadjudangeatnegasvuohta čuovvovaš oajuid oasil

Dihto diliin bargoaddis ii leat oadjudangeatnegasvuohta ovdamearkka dihte oadjudeami euromeari vuollerájá geažil, olbmo agi vuođul dahje danne, ahte boađuoažžu doaibmá fitnodatolmmožin.

Sierra oajuin oadjudangeatnegasvuođat leat dát:

  • Bargoealáhatoadju: Bargoaddi geatnegasvuohtan lea oadjudit buot 17–67-jahkásaš bargiid, geaid dietnasat mannet badjel oadjudangeatnegasvuođa vuollerájá (61,37 euro/mb jagis 2021).
  • Buohcooadju: Bargoaddi buohcooadjomáksu máksojuvvo 16–67- jahkásaččaide máksojuvvon bálkkáin.
  • Bargguhisvuođaoadju: Bargguhisvuođaoadjomáksu máksojuvvo 17–64-jahkásaččaide máksojuvvon bálkkáin. Jos bargoaddi máksá jagi áigge bálkkáid vuollái 1 300 euro, dat ii dárbbaš čilget bargguhisvuođaoadjomávssuid. Bargoaddi ferte goittotge álo geassit bálkkás bargi bargguhisvuođaoadjomávssu, jos bargi lea geatnegas máksit oadjomávssu.
  • Bárte- ja ámmátdávdaoadju: Bárte- ja ámmátdávdaoajus eai leat ahkeráját, muhto oadjudangeatnegasvuohta lea, jos bargoaddi máksá bargiidasas bálkkáid unnimustá 1 300 euro kaleandarjagi áigge.

Merke ruossa dan oaju dahje daid oajuid bokte, maid oasil máksis ii leat leamaš geatnegasvuohta oadjudit boađuoažžu. Jos oadjudangeatnegasvuohta ii guoskka ovttage oaju, reahkká okta ruossa bajimuš čuoggás ”Bargoealáhat-, buohco-, bargguhisvuođa-, bárte- ja ámmátdávdaoadju”(”Työeläke-, sairaus-, työttömyys-, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus”).

Fuomáš, ahte jos almmuhusain addojuvvo diehtu čuoggás ”Ii leat oadjudangeatnegasvuohta čuovvovaš oajuid oasil ” (”Ei ole vakuuttamisvelvollisuutta seuraavien vakuutuksien osalta”), dat guoská buot almmuhuvvon boađuid. Jos oadjudandiehtu rievdá gaskan bálkámáksinbaji, boađuoažžus galgá addit guokte sierra almmuhusa. Máksi galgá dalle addit sierra almmuhusain dieđuid dain boađuin, main lea oadjudangeatnegasvuohta.

Ovdamearka: Bargoaddi máksá boađuoažžui bálkká 250 euro. Bargoaddi kaleandarjagi áigge bargiidasas máksin bálkkát báhcet vuollái bárte- ja ámmátdávdaoadjudeami sihke bargoaddi bargguhisvuođaoadjudeami jahkásaš vuollerájá (1 300 euro). Bargoaddis lea geatnegasvuohta máksit bargoealáhat- ja buohcooadjomávssuid boađuoažžu bálkkás. Máksi lea ordnen boađuoažžu ealáhatdorvvu dagakeahttá oadjosoahpamuša dahjege nuppiin sániiguin son lea gaskaboddasaš bargoaddi.

Bargoaddi almmuha čuovvovaš oadjudeami guoski dieđuid:

  • Diehtu bargoealáhatoajus: Bargi bargoealáhatoadju
  • Ii oadjudangeatnegasvuohta: Bargguhisvuođaoadju
  • Ii oadjudangeatnegasvuohta: Bárte- ja ámmátdávdaoadju
  • Bargoealáhatlágádusa fitnodatsearvedovddaldat: NN
  • Bargoealáhatoadjuduvvon boađuoažžu ealáhatortnetnummir: (ii almmuhuvvo, daningo máksi lea gaskaboddasaš bargoaddi)

Eanemus mihtilmas oadjudeapmái váikkuheaddji euromeari rájáid ja ahkerájáid lassin leat earáge dilit, main oadjudandiehtu sáhttá leat spiehkkaseaddji. Geahča dárkilabbot rávvagis Dieđuid almmuheapmi boahtoregistarii: oadjudeapmái laktáseaddji dieđut (Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot).

Ii gula Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii

Olgoriikkain Supmii sáddejuvvon ja Suomas barggu bargi ii dárbbaš oadjudit Suomas, jos bargái heivehuvvojit EU sosiáladorvoásahusaid vuođul muhtun eará riikka láhkaásahusat ja sus lea A1-duođaštus. Oadjudangeatnegasvuohta ii leat maid dalle, jos bargái heivehuvvojit nuppi riikka láhkaásahusat sosiáladorvosoahpamuša vuođul ja sus lea duođaštus láhkaásahusas maid galgá heivehit. Olgoriikkalaš máksiid gusket lassin iežaset njuolggadusat, maid vuođul oadjudangeatnegasvuohta Suomas ii dihto diliin leat.

Jos boađuoažžu ii gula Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii, merke ieš ruossa ruvttui dan oaju dahje oajuid buohta, maid oasil máksis ii leat leamašan geatnegasvuohta oadjudit boađuoažžu. Jos oadjudangeatnegasvuohta ii guoskka ovttage oaju, reahkká okta ruossa bajimuš čuoggás ”Bargoealáhat-, buohco-, bargguhisvuođa-, bargobárte- ja ámmátdávdaoadju”( ”Työeläke-, sairaus-, työttömyys-, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus”).

Fuomáš, ahte jos almmuhusain addojuvvo diehtu čuoggás ”Ii gula Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii” (”Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin”), dat guoská buot almmuhuvvon sisaboađuid. Jos oadjudandiehtu rievdá gaskan bálkámáksinbaji, boađuoažžus galgá addit guokte sierra almmuhusa. Máksi galgá dalle addit sierra almmuhusain dieđuid dain sisaboađuin, main lea oadjudangeatnegasvuohta.

Boađuoažžui máksojuvvon mávssut

4A Máksojuvvon mávssut boahtošlájaid mielde

Almmut buot mávssuid, mat leat máksojuvvon boađuoažžui seamma máksinbeaivve. Sáhtát válljet, almmuhatgo ruhtabálkkáid oktasaš submin (ng. almmuhanvuohki 1) vai sirrejuvvon vuogi mielde (ng. almmuhanvuohki 2). Fuomáš, ahte guktuid vugiid ii sáhte geavahit oktanaga seamma bálkádiehtoalmmuhusain. Lassedieđuid sierra almmuhanvugiin oaččut rávvagis Dieđuid almmuheapmi boahtoregistarii: bálkádiehtoalmmuhusa bákkolaš ja dievasmahtti dieđut (Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: palkkatietoilmoituksen pakolliset ja täydentävät tiedot).

Jos almmuhat ruhtabálkkáid oktasaš submin (almmuhanvuohki 1), geavat boahtošlájaid 101–106. Dát lea ruhtabálkkáid almmuheami vuollerádjedássi.

Jo háliidat sáhtát sirret máksojuvvon ruhtabálkkáid dárkilabbot geavahemiin boahtošlájaid 201–239 (almmuhanvuohki 2). Ávžžuhus lea, ahte ruhtabálkkát almmuhuvvošedje dánu dárkilabbot sirrejuvvon vuogi mielde, dalle boahtoregistaris dieđuid oažžu dieđu geavaheaddjit sáhttet ávkkástallat dieđuid iežaset dárbbašan dárkilvuođain ovdamearkan dagadettiin ovdomearrádusaid. Ná dieđu geavaheaddji ii dárbbaš bivdit lassedieđuid mávssuid máksis dahje boađuoažžus maŋálgihtii.

Čuovvovaš boahtošlájaid sáhttá almmuhit čuoggás 4A dušše oktii:

  • 304 Biilaovdu
  • 311 Kilomehterbuhtadus (vearuheapmi)
  • 317 Eará lunddolaš ovdu
  • 331 Beaiveruhta

Ollislaš logahallama ja govvádusaid buot boahtošlájain, mat leat anus, gávnnat boahtoregistara siidduin Bálkkáid boahtošlájat (Palkkojen tulolajit).

Jos leat almmuhan skovi vuosttas siiddus, ahte almmuhus guoská

  • vuođuhis ovddu, almmut dáid mávssuid boahtošlájaid mielde
  • ruovttoluottabearrama, almmut mávssuid, mat berrojuvvojit ruovttoluotta, boahtošlájaid mielde ja atte lassedieđuid čuoggás 4D. Jos netto mearrin ruovttoluotta berrojuvvon mearrái čuohcá ovdavearrogeassin dahje gáldovearru, sáhtát almmuhit dušše ovtta boahtošlája. Jos ruovttoluotta berrojuvvon mávssut leat máŋggat, de galgá almmuhit sierra almmuhusain. Ruovttoluotta berrojuvvon mearrái čuohcci ovdavearrogeassin dahje gáldovearru almmuhuvvo dalle boahtošlájaid mielde.

Riikkaidgaskasaš diliin merke, heivego 6 mb njuolggadus. Jos guđa mánotbaji njuolggadus heive, almmut maid barganriikka riikakoda. Lassedieđu riikkaidgaskasaš diliin oaččut rávvagis Dieđuid almmuheapmi boahtoregistarii: riikkaidgaskasaš dilit (Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet).

Muhtun boahtošlájain galgá addit lassedieđuid čuoggás 4B. Jos muhtun mávssu oadjudeami diehtu spiehkkasa boahtošlája navdonárvvus, atte lassedieđuid čuoggás 4C.

Geahpedanvuloš earit

Almmut dán čuoggás čuovvovaš geahpedanvuloš eriid oktiirehkenastojuvvon buot almmuhuvvon boahtošlájain:

  • ovdavearrogeassin
  • bargi bargguhisvuođaoadjomáksu
  • gáldovearru ja vejolaš gáldovearrogeahpádus
  • bargi bargoealáhatoadjomáksu.

Bargis dahje eará mávssu oažžus berrojuvvon ovdavearrogeassin almmuhuvvo oktasaš submin, vaikko livčče almmuhuvvon máŋggat boahtošlájat. Fuomáš, ahte bargi buohcooadjomáksu gullá ovdavearrogeassimii iige dan oaččo almmuhit sierra dego gáldovearu dáhpáhusas.

Bargi bargguhisvuođaoadjomávssus oaččut lassedieđuid Bargguhisvuođaoadjoruhtarájus (Työllisyysrahastosta).

Gáldovearrun almmuhuvvo dušše rájálaččat vearrogeatnegassii máksojuvvon mávssuin berrojuvvon ja Supmii čilgejuvvon gáldovearru. Gáldovearru almmuhuvvo oktasaš submin, vaikko livčče almmuhuvvon máŋggat boahtošlájat.

Gáldovearru ii sisttisdoala bargi buohcooadjomávssu, muhto dat berrojuvvo dárbbu mielde sierra. Dalle bargi buohcooadjomáksu almmuhuvvo sierra boahtošlájain 412 Bargi buohcooadjomáksu skovi čuoggás Eará earit mat geahpeduvvojit (Muut vähennettävät erät). 

Gáldovearrogeahpádus almmuhuvvo, jos ruhtabálkká ja lunddolaš ovdduid oktasaš mearis lea vuoigatvuohta dahkat geahpádusa ovdal gáldovearu bearrama.

  • Go gáldovearru berrojuvvo geahpeduvvo 510 euro mánotbajis dakkár sisaboađu oktasaš logus, mas berrojuvvon gálgovearru lea 35 %. Vuollái mánotbaji áiggis čoggon sisaboađu oktasaš logus geahpeduvvo 17 euro beaivvis. Geahpádus ii goittotge sáhte leat stuorát go sisaboađu mearri. Geahpádusa oažžun gáibida, ahte boađuoažžu ovdanbuktá mávssu máksái gáldovearrogoarta, mas lea máinnašupmi geahpádusas.

Bargi bargguhisvuođaoadjomávssu mearrašuvvamis oaččut dárkilut dieđuid dan bargoealáhatlágádusas maid geavahat. 

Eará geahpedanvuloš earit

Almmut dán čuoggás buot eará go ovddit čuoggás máinnašuvvon eriid, mat geahpeduvvojit boađuoažžui máksojuvvon mávssuin. Čuoggás sáhttá almmuhit čuovvovaš boahtošlájaid:

  • 401 Biilaovddus máksojuvvon buhtadus (Autoedusta peritty korvaus)
  • 407 Eará lunddolaš ovdduin berrojuvvon buhtadus (Muista luontoiseduista peritty korvaus)
  • 408 Eará earri, mii geahpeduvvo nettobálkkás (Nettopalkasta vähennettävä muu erä)
  • 410 Bargoaddi máksin kollektiivvalaš lasseealáhatoaju máksu (Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen maksu)
  • 411 Bargoaddi máksin kollektiivvalaš lasseealáhatoaju ossodat, mii berrojuvvo bargis (Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen työntekijältä peritty osuus)
  • 412 Bargi buohceoadjomáksu (Työntekijän sairausvakuutusmaksu)
  • 415 Bargoaddimátkebileahtas berrojuvvon buhtadus (Työsuhdematkalipusta peritty korvaus)
  • 416 Olgoriikkaide máksojuvvon vearru (Ulkomaille maksettu vero)
  • 417 Bággobearran (Ulosmittaus)
  • 418 Eaktodáhtolaš oktagaslaš ealáhatoaju máksu (Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu)
  • 419 Geahpádus ovdal ovdavearrogeassima (Vähennys ennen ennakonpidätystä)
  • 420 Sihkkelovddus berrojuvvon buhtadus (Polkupyöräedusta peritty korvaus)

Oaččut lassedieđu sierra boahtošlájaid birra siidduin Bálkkáid boahtošlájat (Palkkojen tulolajit).

4B Lassedieđut lunddolaš ovdduin ja goluid buhtadusain

Almmut dán čuoggás lassedieđuid čuoggás 4A almmuhuvvon boađuoažžu oažžun lunddolaš ovdduin (biilaovdu ja eará vearuhuvvon lunddolaš ovddut [autoetu ja muut verotettavat luontoisedut]) sihke goluid buhtadusain (vearuhis kilomehterbuhtadus ja beaiveruđat [verovapaa kilometrikorvaus, päivärahat]). Jos mátkegoluid buhtadusat leat máksojuvvon vuostá Vearrohálddahusa mearrádusaid mieldásaš áige- ja kilomehterrájáid, dat eai leat maŋge oasil vearuheamit. Buhtadusat buohtastahttojuvvojit dalle bálkái ja dat almmuhuvvojit bálkán. Buhtadusat eai dalle almmuhuvvo sierra goluid buhtadusaid boahtošlájaiguin.

Almmut biilaovddu tiippa sihke biilla ahkejoavkku ja kilomehtermeari. Biillat gullet golmma vuosttas geavahanjagi áigge ahkejovkui A, golmma čuovvovaš jagi áigge ahkejovkui B ja dán maŋŋá ahkejovkui C. Árvu U dárkkuha olgoriikkain geavahusas leahki ja doppe ožžojuvvon biilaovddu.

Almmut vearuhis kilomehterbuhtadusa vuođđun leahki kilomehtermeari čavdelohkun. Ovdamearkan jos kilomehtermearri lea 125,6, almmut 126.

Merke čuoggái Sirrejuvvon beaiveruđat (Päivärahat eriteltynä) máksojuvvon beaiveruhta tiippa (borranbuhtadus, oassebeaiveruhta, ollesbeaiveruhta, olgoriikkabeaiveruhta dahje olgoriikkas bargamii laktáseaddji vearuhis buhtadusat olgoriikkabeaiveruhta). Sáhtát válljet ovtta dahje eanet molssaeavttu.

Jos leat almmuhan čuoggás 4A bargoaddi eará go ruhtan addin ovdduid boahtošlájain 317 Eará lunddolaš ovdu (Muu luontoisetu), sirre dáid ovdduid čuoggás Eará vearuvuloš sirrejuvvon lunddolaš ovddut (Muut verotettavat luontoisedut eriteltynä). Merke ruossa, jos boađuoažžu lea ožžon visteovddu, telefonovddu, biebmoovddu dahje eará ovdduid. Biebmoovddu sáhttá almmuhit boahtošlájain 317 Eará lunddolaš ovdu (Muu luontoisetu) dušše, jos das berrojuvvon buhtadus ii vástit vearuhanárvvu. Eará ovddut leat ovdamearkan biilastállaovdu ja fanasovdu.

Jos bargoaddi bearrá bargis biebmoovddu dan vearuhanárvvu vástideaddji buhtadusa, merke ruossa čuoggái Biebmoovddus berrojuvvon buhtadus vástida vearuhanárvvu (Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa). Biebmoovdu almmuhuvvo dalle čuoggás 4A boahtošlájain 334 Biebmoovdu (Ravintoetu).

  • Jos bargoaddi bearrá bargis dušše oasi biebmoovddu vearuhanárvvus, almmut bálkkás berrojuvvon ossodaga čuoggás 4A boahtošlájain 407 Eará lunddolaš ovdduin berrojuvvon buhtadus (Muista luontoiseduista peritty korvaus). Almmut biebmoovddu vearuhanárvvu čuoggás 4A juogo boahtošlájain 334 Biebmoovdu (Ravintoetu) dahje 317 Eará lunddolaš ovdu (Muu luontoisetu).

4C Lassedieđut mávssuin, maid oadjudeami diehtu lea spiehkkaseaddji

Jos čuoggás 4A lea almmuhuvvon boahtošlájat, maid oadjudandiehtu spiehkkasa boahtošlája navdinárvvus, merke tabellii koda ja dan spiehkkaseaddji oadjudandieđuid.

Juohke boahtošlájas lea návddus, man mielde sosiálaoadjomávssut máksojuvvojit. Jos boahtu máksojuvvo navdosa mielde, čuoggás 4C ii dárbbaš beali váldit sosiálaoadjomávssuide.

Siiddus Bálkkáid boahtošlájat (Palkkojen tulolajit) muitaluvvo, mat sosiálaoadjomávssut leat guđege boahtošlája buohta navddusin, ja govviduvvo guđege boahtošlája čilgehusas dat dilit, main sosiálaoadjomávssut sáhttet molsašuddat.

Jos boahtošlája spiehkkaseaddji oadjudeami diehtu guoská buot sosiálaoadjomávssuid, merke Juo dahje Ii dušše čuoggái Sosiálaoadjomávssuid vuollásaš (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen).

Tabealla ii dárbbaš deavdit,

  • jos boađuoažžui máksojuvvon boahtošlája oadjudeami diehtu ii spiehkkas navddusárvvus
  • jos leat almmuhan skovi siiddus 4, ahte máksis ii leat oadjudangeatnegasvuohta ovdamearkan oadjudeami euromeari vuollerájá geažil, olbmo agi vuođul dahje danin, ahte boađuoažžu doibme fitnodatolmmožin
  • jos leat almmuhan skovi siiddus 4, ahte boađuoažžui ii gula Suoma sosiáladorvvu heivehanbiirii.

4D Ruovttoluottabearrama lassedieđut

Jos bálkádiehtoalmmuhus, maid addá, guoská sisaboađu ruovttoluottabearrama, almmut ruovttaluottabearranbeaivvi ja álgoálgosaš bálkábaji. Jos sisaboahtu berrojuvvo boađuoažžus ruovttoluotta netto mearrin (nettobearran), almmut ruovttoluotta berrojuvvon mearrái čuohcci ovdavearrogeassima dahje gáldovearu.

5. Beaivemearri ja vuolláičálus

Merke ruossa čuoggái Dieđuid addá ovddasteaddji (Tiedot antaa edustaja) dušše dalle, jos attát bálkádiehtoalmmuhusa olgoriikalaš bargoaddi ovddasteaddjin. Ovddasteaddjin dárkkuhuvvo bargiid vuolggaheamis addojuvvon lágas (447/2016) oaivvilduvvon ovddasteaddji. Jos merket ruossa dán čuoggái, deavdde maid ovddasteaddji dieđuid čuoggás 2. Ovddasteaddji (Edustaja).

Vuolláičále skovi ovdal go sáddet dan. Merke maid beaivemeari ja telefonnummirat.

Riikakodat

Dábálamosit geavahuvvon riikakodat
AE Arábaemiráhtat AM Armenia AR Argentina
AT Nuortariika AU Austrália AZ Azerbaidzan
BA Bosnia ja Hercegovina BB Barbados BE Belgia
BG Bulgaria BM Bermuda BR Brasilia
BY Vilges-Ruošša CA Kanada CH Sveica
CN Kiinná CY Kypros CZ Tseahkka
DE Duiska DK Dánmárku EE Estteeana
EG Egypta ES Spania FI Suopma
FR Frankriika GB Stuorra-Británnia GE Georgia
GG Guernsey GR Greika HK Hongkong
HR Kroatia HU Ungár ID Indonesia
IE Irlánda IL Israel IM Mansuolu
IN India IS Islánda IT Itália
JE Jersey JP Jáhpan KG Kirkisa
KR Korean dásseváldi KY Caymansullot KZ Kazakstan
LK Sri Lanka LT Lietuva LU Luxemburg
LV Latvia MA Marokko MD Moldova
ME Montenegro MK Makedonia MT Malta
MX Meksiko MY Malesia NL Vuolleeatnamat
NO Norga NZ Ođđa-Selánda PH Filippiinnat
PK Pakistan PL Polska RO Romania
RS Serbia RU Ruošša SE Ruoŧŧa
SG Singapore SI Slovenia SK Slovakia
TH Thaieana TJ Tažikistan TM Turkmenistan
TR Durka TZ Tansania UA Ukraina
US Amerihká ovttastuvvan UY Uruguay UZ Uzbekistan
VG Brihttalaš Nieiddašsullot VN Vietnam ZA Lulli-Afrihká
ZM Sambia