Yleistä korjaamisesta: usein kysyttyä

Kuka korjaa tulorekisterissä olevan virheellisen tiedon?  

Suorituksen maksaja vastaa tulotietojen oikeellisuudesta.

Miten ilmoitusta voi korjata, jos sen on antanut teknisen rajapinnan kautta?                  

Korjauksen voi tehdä minkä tahansa kanavan kautta.

Mitä tietoja virheellisen tiedon korjaamiseen tarvitsee? 

Korjauksessa on aina käytettävä kyseisen ilmoituksen ilmoitusviitettä.

Pitääkö korvaava ilmoitus antaa samalla tavalla ja samaa kautta kuin alkuperäinen ilmoitus?             

Korjausta tehdessä korvaavan ilmoituksen voi antaa minkä tahansa kanavan kautta. Maksaja voi halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ilmoitusta korjatessaan. Sille ei ole estettä, että maksaja muuttaisi korvaavalla ilmoituksella aiemmin annetun ilmoitustapa 1:n palkat ilmoitustapa 2:n palkoiksi ja päinvastoin. Tällöin on huolehdittava, että sosiaalivakuutusmaksut ilmoitetaan korvaavalla ilmoituksella oikein ja tulolajien vakuuttamistietojen oletusarvot otetaan huomioon.

Miten korjaan virheellisen ilmoituksen?    

Korvaavalla ilmoituksella mahdollisimman pian, kun virhe tulee ilmoittajan tietoon. Tietyissä tilanteissa ilmoitus on mitätöitävä, esimerkiksi jos on ilmoitettu väärä henkilötunnus.

Voinko mitätöidä vain yhden ilmoituksen vai pitääkö koko aineisto mitätöidä? Miten ilmoitus mitätöidään?            

Voit mitätöidä vain yhden ilmoituksen. Tiedot poistetaan eri tavalla eri ilmoituskanavissa. Katso tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvusta 5.

Milloin ilmoitus pitää mitätöidä (eli korvaava ilmoitus ei riitä)?                 

Tiedot on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus esimerkiksi silloin, jos maksupäivä, henkilötunnus tai Y-tunnus on ilmoitettu väärin. Katso tarkemmin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvusta 6.

Huomasin tammikuussa 2019, että ilmoitin virheellisesti palkkatietoja vuoden 2018 puolella. Korjaanko tiedot tulorekisteriin?                         

Tulorekisteriin ilmoitetaan ja korjataan vain 1.1.2019 lähtien maksetut palkat. Ennen vuotta 2019 väärin ilmoitetut palkkatiedot korjataan vanhan menettelyn mukaan.

Milloin tiedot on korjattava?                            

Suorituksen maksajan on korjattava antamansa virheellinen ilmoitus ilman aiheetonta viivytystä. Tämä tarkoittaa, että virheellinen ilmoitus on korjattava heti, kun virhe huomataan. Korjausta ei saa siten jättää esimerkiksi seuraavaan palkka-ajoon. Tulorekisterin ilmoittamisen määräajat eivät koske tietojen korjaamista. Kaikkien suorituksen maksajien, niin kotitalouksien kuin paperi-ilmoittajienkin, on korjattava virheelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Perusteettomalla edulla tarkoitetaan aiheettomasti maksettua suoritusta tai etua, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus maksetaan väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.

Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Viiden päivän määräaika alkaa siitä, kun saapunut maksu on reskontrassa ja palkanlaskennassa yhdistetty tulonsaajalta perittyyn tuloon.

Kuinka ilmoitus korjataan, jos siinä on virhe?                

Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.

Kauanko annettua ilmoitusta voi korjata?  

Tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan, kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. Tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien.

Mitä korvaava menettely tarkoittaa?           

Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.

Pitääkö annettu ilmoitus poistaa, jos siinä on ollut virhe?

Ei tarvitse. Ilmoitus korjataan antamalla korvaava ilmoitus. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla. Annettu ilmoitus on mitätöitävä vain poikkeustapauksessa (silloin, kun maksupäivä, palkanmaksukausi, maksajan tai tulonsaajan asiakastunniste, eläkejärjestelynumero tai vakuuttamisen poikkeustilannetieto on ollut virheellinen tai muuttuu).

Kenen vastuulla ilmoituksen korjaaminen on, jos siinä on virhe?              

Suorituksen maksaja on vastuussa tulorekisteriin tallennettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Jos tulorekisterissä oleva virheellinen tieto perustuu suorituksen maksajan ilmoitukseen, maksajalla on velvollisuus korjata ilmoittamansa virheellinen tieto. Jos tulonsaaja huomaa tulorekisterin palkkatietoilmoituksella häntä koskevan virheellisen tiedon, tulonsaajan on tehtävä korjausvaatimus asianomaiselle suorituksen maksajalle.

Miten tietoja korjataan?        

Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus.

Mitkä tiedot pitää korjata?  

Kaikki ilmoituksen tiedoissa olevat virheet on korjattava. Tämä koskee niin tulorekisteriin tallennettavia tulotietoja ja muita pakollisia tietoja (laki tulotietojärjestelmästä, 6 §), pakollisesti annettavia yksilöinti- ja yhteystietoja (8 §) kuin myös täydentäviä lisätietoja (7 §). Näin ollen esimerkiksi täydentävinä tietoina annetut poissaolotiedot ja palvelussuhdetiedot on korjattava oikeiksi, jos niissä on virheitä.

Ilmoituksen korjaamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko esimerkiksi rahapalkat ilmoitettu tulorekisterin ilmoitustapa 1:llä vai ilmoitustapa 2:lla.

Miten korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen?           

Tulonsaajalla voi olla samalta maksajalta useita voimassaolevia palkkatietoilmoituksia, joissa on sama palkanmaksukausi ja -päivä. Jos maksaja valitsee toimenpiteen tyypiksi "Uusi ilmoitus", ilmoitus ei korvaa aiemmin annettua ilmoitusta, vaikka palkanmaksukausi ja -päivä olisivat samat. Kun aiemmin annettua ilmoitusta halutaan korjata, valitaan toimenpiteen tyypiksi "Korvaava ilmoitus". Tietojen korjaamisessa käytetään ilmoitusviitteitä, joilla korjaus tai mitätöinti kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen.

Milloin ilmoituksen versionumero on annettava?                

Tulorekisteri antaa uudelle palkkatietoilmoitukselle versionumeron 1 ja korvaavalle ilmoitukselle yhtä suuremman versionumeron kuin mikä oli korvattavalla ilmoituksella. Jos tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta, tulorekisteri palauttaa versionumeron lähettäjälle aineiston käsittelypalautteessa. Maksaja ei voi itse antaa ensimmäiselle, ns. ""uudelle ilmoitukselle"" versionumeroa.

Versionumeron käyttö korjaamisessa ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa. Korvaavalla ilmoituksella annetaan se versionumero, johon korjaus halutaan kohdistaa. Näin varmistetaan, että korjaaminen tai mitätöinti kohdistuu oikeaan ilmoitukseen. Jos versionumeroa ei käytetä, tulorekisteri kohdistaa toimenpiteen aina ilmoituksen viimeisimpään versioon. Kun korvaamisen kohdistamisessa käytetään versionumeroa, voidaan varmistaa, että toisessa prosessissa mahdollisesti tehtyjä muutoksia ei tahattomasti ylikirjoiteta.

Vaikuttaako rahapalkkojen ilmoitustapa tai ilmoituskanava korjaamiseen?                     

Suorituksen maksaja valitsee, ilmoittaako hän maksamansa rahapalkat yhteissummana (rahapalkkojen ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 1) vai täydentävillä tulolajeilla (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 2). Rahapalkat pitää ilmoittaa vähintään ilmoitustavalla 1. Ilmoittaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: rahapalkat ja palkasta vähennettävät erät.

Korjaamisen kannalta ei ole merkitystä, kumpaa ilmoitustapaa on käytetty. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko täydentäviä lisätietoja annettu. Virheelliset tiedot on aina korjattava. Tämän ohjeen esimerkeissä käsitellään molemmilla ilmoitustavoilla annettujen tietojen korjaamista.

Myöskään ilmoituskanava ei vaikuta ilmoituksen korjaamiseen. Esimerkiksi teknisen rajapinnan kautta annettuja ilmoituksia voi korjata sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella, tai tiedostona ladattuja ilmoituksia voi korjata teknisen rajapinnan kautta.

Mitä ilmoituksia korjaamismenettely koskee?                     

Korjaamismenettely koskee kaikkia tulorekisteriin annettavia ilmoituksia (palkkatietoilmoituksia ja työnantajan erillisilmoituksia sekä vuoden 2021 alusta myös etuustietoilmoituksia).

Miten ennen vuotta 2019 annettuja tietoja korjataan?     

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetut suoritukset sekä näihin tuloihin tehtävät korjaukset. Jos vuonna 2019 tai sen jälkeen korjataan ennen vuotta 2019 maksettujen suoritusten tietoja, näitä korjauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin. Aikaisemmin kuin 1.1.2019 maksettuja suorituksia koskevien tietojen korjaukset tehdään suoraan kullekin tietoa käyttävälle taholle.

Sitä vastoin 1.1.2019 tai sen jälkeen takaisin perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin, vaikka alkuperäinen tulo olisikin maksettu ennen vuotta 2019.

Jos liikasuoritus käsitellään ennakkopalkkana seuraavalla palkanmaksukaudella, onko korjattava työnantajan erillisilmoitusta?

Sairausvakuutusmaksun perusteena oleva palkka määräytyy tulonsaajalle maksetun bruttopalkan perusteella. Jos maksaja käyttää ns. ennakkopalkkamenettelyä ja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta ennakkopalkasta, maksajan ei tarvitse korjata aiemmin annettua työnantajan erillisilmoitusta. Maksaja ilmoittaa kohdekauden työnantajan erillisilmoituksessa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun määrän, joka perustuu tulonsaajalle maksettavan alhaisemman tulon määrään.

Esimerkin tilanteessa ei siten tarvitse korjata erikseen aiemmin annettua työnantajan erillisilmoitusta.

Ennakkopalkkamenettelyä ei kuitenkaan suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.

Millä viitetiedoilla korjauksia ja mitätöintejä voi kohdistaa alkuperäisiin ilmoituksiin?

Tulorekisterissä ilmoituksilla voi olla kaksi erillistä yksilöivää viitettä: tulorekisterin ilmoitusviite ja maksajan ilmoitusviite. Tulorekisteri antaa ilmoitukselle automaattisesti tulorekisterin ilmoitusviitteen, kun ilmoitus tallennetaan tulorekisteriin. Lisäksi suorituksen maksajan pitää antaa vapaavalintainen maksajan ilmoitusviite silloin, kun tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Korjauksia ja mitätöintejä voi kohdistaa alkuperäiseen ilmoitukseen sekä tulorekisterin ilmoitusviitteellä että maksajan ilmoitusviitteellä.

Voiko aineiston ja ilmoituksen mitätöinnin antaa samalla palkkatietoilmoituksella, jolla uudet ja korvaavat ilmoitukset annetaan?

Aineiston ja ilmoituksen mitätöintiä ei anneta samalla palkkatietoilmoituksella, jolla uudet ja korvaavat ilmoitukset annetaan. Ilmoitusten mitätöinti on eriytetty omaksi aineistotyypiksi. Tällä aineistotyypillä voidaan mitätöidä yksittäinen ilmoitus, koko palkkatietoaineisto, työnantajan erillisilmoitus tai aineistotilaus. Koska mitätöinti on eriytetty omaksi skeemarakenteekseen, vältetään se, että esimerkiksi yksittäistä palkkatietoilmoitusta mitätöitäessä tarvitsisi antaa palkkatietoilmoituksen pakolliset tiedot.

Milloin korjausaineisto täytyy lähettää tulorekisteriin, jos aineisto on sisältänyt virheitä, eikä ilmoitusta ole tallennettu tulorekisteriin, esim. on käytetty tuntematonta tulolajia?

Lain mukaan tiedot on annettava viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, että ilmoitus on yritetty lähettää, mutta sitä ei ole saatu tallennettua tulorekisteriin.

Jos ilmoituksessa on virhe, täytyykö korjaus tulla muutaman päivän sisällä vai voiko virheen korjata seuraavan palkka-ajon yhteydessä?

Suoritusten maksajat ovat vastuussa talletettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Tulorekisterin tietoja käyttää suuri joukko tiedon käyttäjiä. Lain mukaan, jos tulorekisterissä olevassa ilmoituksessa on virhe, tiedot on korjattava ilman aiheetonta viivytystä.

Kuinka pitkän ajan tapahtuman jälkeen tulorekisteriin voi antaa korvaavia ilmoituksia?

Tulorekisteriin annetut tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tietojen tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien, mikä vastaa sitä aikaa, jonka työnantajat ovat velvollisia säilyttämään palkka- ja muun kirjanpitonsa. Tulorekisteriin toimitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. 

Voivatko rahapalkan yhden tulolajin tiedot olla negatiiviset, jos ilmoitetaan rahapalkoista yhteensä positiiviset tiedot?

Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja (poikkeuksena ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijämaksut). Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jolla kerrotaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi. Tällöin alkuperäinen ilmoitus korjataan korvaavalla menettelyllä. Jos perusteeton etu on aiemmin ilmoitettu virheellisesti muuna tulona tulorekisteriin, tieto on korjattava oikeaksi antamalla

  • aiemmin ilmoitettu tulolaji (esimerkiksi Aikapalkka) sekä
  • sen yhteydessä annettava erillinen Perusteeton etu -tieto.

Toisena vaihtoehtona on katsoa liikasuoritus aiemmin maksetuksi ennakkopalkaksi ja vähentää liikasuoritus myöhemmin maksettavasta suorituksesta.

Jos on maksettu liikaa palkkaa helmikuussa ja korjataan alkuperäistä ilmoitusta seuraavassa kuussa, pitääkö korjata myös vastaava työnantajan erillisilmoitus?                        

Erillisilmoituksen tietojen (sairausvakuutusmaksun yhteismäärän) on vastattava palkkatietoilmoituksella ilmoitettujen palkkojen tietoja. Jos palkkatietoilmoituksen tulotiedot muuttuvat siten, että maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä samalla muuttuu, suorituksen maksajan on korjattava myös antamaansa työnantajan erillisilmoitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi silloin, kun maksettu palkka muuttuu perusteettomaksi eduksi. Suoritus ei tällöin ole enää sairausvakuutusmaksun alainen. Kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen, myös oikein olleet tiedot.

Tammikuussa on maksettu liikaa tuntipalkkaa, ja liikaa maksettu määrä vähennetään helmikuussa maksettavasta palkasta. Vanhalle ansaintakaudelle kohdistuvat tapahtumat ovat miinusmerkkiset, ja uudelle ansaintakaudelle kohdistuvat ovat maksettavia suorituksia. Tällaisia korjauksia voi isossa yrityksessä olla satoja. Miten ne voi hoitaa yksinkertaisimmin?               

Tulorekisterissä ei voi korjata tulolajeja käyttämällä negatiivisia eli miinusmerkkisiä lukuja (poikkeuksena ennakonpidätys, lähdevero ja työntekijämaksut). Väärin ilmoitettu tai maksettu tulo korjataan antamalla korvaava ilmoitus, jolla kerrotaan tulon oikea määrä tai muuttunut luonne, esimerkiksi maksetun tulon muuttuminen perusteettomaksi eduksi.

Esimerkkitilanteessa suorituksen maksaja voi myös korjata maksamansa liikasuorituksen ilman, että suoritusta käsiteltäisiin perusteettomana etuna. Tällöin maksaja käsittelee suoritusta aiemmin maksettuna ennakkopalkkana tai muuna vastaavana eränä. Maksaja vähentää liikasuorituksen myöhemmin maksettavasta suorituksesta.

Tällaisessa tapauksessa tulorekisteriin ilmoitetaan vain tulonsaajalle tosiasiallisesti maksettu määrä, josta on vähennetty liikasuoritus. Tätä menettelyä ei kuitenkaan suositella, koska se voi vääristää tulonsaajalle maksettavan etuuden määrää tai pahimmillaan vaikuttaa koko etuuden saamiseen. Jos liikasuoritus kuitataan bruttopalkasta, osa tiedon käyttäjistä voi joutua pyytämään tietoja maksetuista summista maksajalta erikseen. Lisäksi etuuden perusteena käytetään väärää tuloa.

Voiko korvaavia ilmoituksia lähettää, vaikka mikään aiemman palkkatietoilmoituksen tieto ei ole muuttunut?

Tulorekisterissä ei ole tarkistusta, joka tutkisi, onko korvaavalla ilmoituksella muuttunut tietoja. Turhia korvaavia ilmoituksia pitäisi kuitenkin välttää.

Voiko ilmoituksen mitätöintiä käyttää myös korjaustilanteissa, jos on korjattava esimerkiksi maksettavaa palkkaa?

Ilmoituksen mitätöintiä voi käyttää myös muissa tilanteissa kuin niissä, joissa erikseen on ohjattu korjaamaan mitätöimällä ilmoitus ja antamalla sen jälkeen uusi ilmoitus.

Mitätöintiä ei kuitenkaan pidä käyttää muissa kuin ohjeistetuissa tilanteissa. Jos ilmoitus mitätöidään, sen jälkeen annettua ilmoitusta pidetään uutena ilmoituksena. Sen johdosta voidaan määrätä myöhästymismaksua, vaikka suorituksen määrä muuttuu aiemmin ilmoitettua pienemmäksi tai vaikka ilmoitus korjataan 45 päivän kuluessa sanktioinnin määräajasta.

Esimerkkitapauksessa liikasuoritus pitää korjata perusteettomaksi eduksi. Tapauksessa ei voi mitätöidä annettua ilmoitusta ja antaa oikeilla tiedoilla uutta ilmoitusta. Jos ilmoitus mitätöitäisiin ja annettaisiin uusi ilmoitus, tulorekisterin tiedot eivät vastaisi tulonsaajalle maksettua tulon määrää.

Mitkä tulolajit korjataan alkuperäiselle kaudelle ilman Perusteeton etu -tietoa?

Sellaiset 300-sarjan tulolajit, jotka eivät ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettua tuloa, korjataan alkuperäiselle palkanmaksukaudelle ilmoittamalla oikea tulon määrä. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. Varsinaisen työnantajan ilmoittamat sijaismaksajan tulolajit (koodiarvot 321–325): Jos sijaismaksaja on maksanut tulonsaajalle liikasuorituksen, sijaismaksaja korjaa antamansa ilmoituksen ja merkitsee liikasuorituksen perusteettomaksi eduksi. Tällöin varsinaisen työnantajan on korjattava antamansa ilmoitus ja ilmoitettava oikea tulon määrä ilman Perusteeton etu -tietoa.
  2. Luontoisedut ja muut kuin rahana annetut edut: (koodiarvot 301, 302, 304, 315, 317, 330, 334, 342): Luontoisedut eivät voi olla perusteetonta etua, koska tulonsaajalla on ollut etu käytössään eikä kyse ole maksamisen virheestä (liikasuoritus). Suoritus on voitu ilmoittaa virheellisenä tulorekisteriin, mutta etu on joka tapauksessa ollut tulonsaajalla oikean suuruisena käytössään. Ilmoitus korjataan korvaavalla ilmoituksella ilman Perusteeton etu -tietoa.
  3. Kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio (koodiarvo 312): Kyseessä ei ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettu tulo, joten suoritus ei voi olla liikasuoritusta. Suoritus ei voi myöskään olla perusteetonta etua. Jos tieto on ilmoitettu virheellisenä tulorekisteriin, tieto korjataan korvaavalla ilmoituksella ilmoittamalla tulon oikea määrä.
  4. Vakuutuspalkka (352): Kyseessä ei ole tulonsaajalle tosiasiassa maksettu tulo, joten suoritus ei voi olla liikasuoritusta. Suoritus ei voi myöskään olla perusteetonta etua. Jos tieto on ilmoitettu virheellisenä tulorekisteriin, tieto korjataan korvaavalla ilmoituksella ilmoittamalla tulon oikea määrä.
  5. Työsuhdeoptio (koodiarvo 343) on luonteeltaan suoritus, joka ei voi olla perusteetonta etua.
  6. Verovapaat kustannusten korvaukset (koodiarvot 303, 311, 331, 357, 358): Jos tulonsaajalle maksetaan liikaa (määrä, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä vahvistetun rajan) kustannusten korvauksia, ilmoitus on korjattava korvaavalla menettelyllä merkitsemällä liikasuoritus veronalaiseksi tuloksi (esim. palkaksi, joka voi olla perusteetonta etua).

Onnistuuko tietojen korjaaminen ilman ilmoitusviitettä?

Ei onnistu. Korjaamista varten tarvitaan aina ilmoitusviite (joko maksajan oma tai tulorekisterin muodostama ilmoitusviite). Ilmoitusviitteen voi tarkistaa annetun ilmoituksen käsittelypalautteesta, jos ilmoitus on toimitettu teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Maksaja voi myös ladata uudelleen aineiston käsittelypalautteen sähköisestä asiointipalvelusta, jolloin maksaja saa kaikkien aineistossa toimitettujen ilmoitusten viitteet XML-muodossa. Lisäksi maksaja voi tarkistaa ilmoitusviitteet palkkatietoilmoituksista sähköisessä asiointipalvelussa.

Mistä ilmoitusviitteen saa, jollei se ole tiedossa?

Ilmoitusviitteen voi tarkistaa annetun ilmoituksen käsittelypalautteesta, jos ilmoitus on toimitettu teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Maksaja voi myös ladata uudelleen aineiston käsittelypalautteen sähköisestä asiointipalvelusta, jolloin maksaja saa kaikkien aineistossa toimitettujen ilmoitusten viitteet XML-muodossa. Lisäksi maksaja voi tarkistaa ilmoitusviitteet palkkatietoilmoituksista sähköisessä asiointipalvelussa.

Voiko maksupäivän korjata sähköisessä asiointipalvelussa massana koko aineistossa vai täytyykö korjata yhden tulonsaajan tiedot kerrallaan?

Maksupäivän korjaamista ei voi korjata ns. massatoiminnolla sähköisessä asiointipalvelussa. Maksaja voi poistaa koko antamansa aineiston. Sen jälkeen maksajan pitää antaa aineisto uudelleen oikeilla tiedoilla. Latauspalvelussa tai teknisen rajapinnan kautta voi antaa koko aineiston kerralla, mutta sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella uudet ilmoitukset annetaan yksi kerrallaan.

Pystyykö suoraan tulorekisterissä mitätöimään koko palkkatietoilmoituksen, ei ainoastaan henkilöittäin?

Tulorekisterissä on mahdollista mitätöidä koko aineisto tai ilmoitus.

Miten ilmoitetaan tilanne, kun henkilölle maksettu esim. tammikuussa lomarahaa, mutta hän ei olekaan ollut lomalla ilmoitettuna päivänä? Helmikuussa vähennetään maksettu lomaraha. Tällöin lomarahan tulolaji on miinuksella. Jos vähennys tehdään tulolajilla Aikapalkka, henkilön lomarahatieto jää liian suureksi.

Maksajalla on kaksi tapaa toimia. Maksaja voi kuitata suorituksen myöhemmin maksettavasta suorituksesta, esim. aikapalkasta ja ilmoittaa tulorekisteriin määrän, joka henkilölle todellisuudessa maksetaan. Vaihtoehtoisesti maksaja voi korjata antamansa ilmoituksen ja merkitä liikaa maksetun lomarahan perusteettomaksi eduksi. Kun suoritus peritään tulonsaajalta takaisin, ilmoitetaan takaisinperinnän tiedot.

Saimme selvityspyynnön, että tulorekisteriin ilmoitetussa tiedoissa on korjattavaa. Rajoitetusti verovelvollisen tiedoissa on ilmoitettu ennakonpidätystä, vaikka tulonsaajalle ei ole merkitty tietoja "Ennakonpidätyksen alainen tulo". Tehdäänkö tietojen korjaaminen mitätöimällä vai korvaavalla ilmoituksella?

Selvityspyyntö on tullut Verohallinnolta, ei Tulorekisteriyksiköltä. Maksaja voi korjata ilmoituksen korvaavalla ilmoituksella.

Voinko ilmoittaa YEL-vakuutettujen yrittäjien luontoisedut latauspalvelussa samalla kun ilmoitan kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkat? Yrittäjiä on kaksi, heille ei makseta palkkaa ja heidän luontoisetuihinsa pitäisi siis korjata vakuutustietoja.

Kyllä, jos aineiston kaikilla ilmoituksilla on sama palkanmaksukausi ja -maksupäivä.

On syytä huomata, että vakuuttamisen poikkeustilannetietojen korjaaminen on tehtävä siten, että aiemmin annettu ilmoitus mitätöidään ja tämän jälkeen annetaan uusi ilmoitus oikeilla tiedoilla.