Kansainväliset tilanteet

Usein kysyttyä

Missä tilanteessa ilmoitetaan Avainhenkilö-tieto? 

Tieto ilmoitetaan silloin, kun tulonsaajalle maksettu tulo on avainhenkilölain (1551/1995) mukaista tuloa. Samalla tulolajilla voidaan ilmoittaa myös palkka, joka maksetaan Pohjoismaiden Investointipankista (PIP) annetun lain mukaan (562/1976).

Avainhenkilö on ulkomaalainen asiantuntija, jolle maksetaan avainhenkilön lähdeveron alainen palkka. Avainhenkilölle maksettu palkka voidaan ilmoittaa millä tahansa tulorekisterissä käytössä olevalla palkkojen tulolajeilla. Tulonsaaja merkitään avainhenkilöksi.

Missä tilanteessa ilmoitetaan tieto "Tulonsaaja on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona"?

Tietoa käytetään, kun ulkomainen työnantaja maksaa palkkaa Suomessa yleisesti verovelvolliselle työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona. Tieto ilmoitetaan vain silloin, kun ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa.
Tiedon yhteydessä on ilmoitettava sen valtion maatunnus, jolla on tuloon verotusoikeus.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus) -tieto?

Tieto on annettava, kun ulkomainen työnantaja maksaa tulonsaajalle palkkaa nettopalkkasopimuksen perusteella. Nettopalkkasopimus on sopimus, jonka perusteella työnantaja lupautuu maksamaan palkasta maksettavat verot ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut työntekijän puolesta. Tulo ilmoitetaan kyseisellä tiedolla vain silloin, kun ulkomaisella työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Tiedon voi antaa vain ulkomainen työnantaja.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä -tieto?

Tieto ilmoitetaan silloin, kun suorituksen maksaa ulkomainen työnantaja ulkomailla asuvalle vuokratyöntekijälle. Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä on ilmoitettava tulonsaajan lisätietona riippumatta työskentelyn kestosta tai siitä, onko työntekijä Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.

Tietoa käyttää työnantaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Jos työnantajalla on kiinteä toimipaikka Suomessa, tulo ilmoitetaan normaalina palkkatulona eikä Ulkomailla asuva vuokratyöntekijä -tietoa anneta.
Tieto on annettava vain vuokratyöntekijöistä, jotka tulevat seuraavista maista tai seuraavilta alueilta: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua, Viro, Georgia, Moldova, Valko-Venäjä, Mansaari, Puola, Turkki, Kazakstan, Bermuda, Jersey, Guernsey, Caymansaaret, Kypros, Tadzikistan, Saksa ja Turkmenistan.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomailla työskentelevä henkilö -tieto?

Tieto ilmoitetaan silloin, jos tulonsaaja työskentelee ulkomailla. Tieto on annettava silloin, kun Suomessa vakuutettu työntekijä työskentelee ulkomailla suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Tietoa ei käytetä esimerkiksi silloin, kun tulonsaaja tekee ulkomaille lyhytaikaisen työmatkan.

Vastaavasti tieto on ilmoitettava silloin, kun ulkomainen konserniyhtiö maksaa työntekijän palkan ja lähettävä suomalainen yritys on vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta. Suomalaisen yrityksen on tällöin annettava ilmoitus palkasta ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut, jos työntekijä on Suomessa vakuutettu suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Suomalaisella yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tieto niin kauan kuin työntekijä on vakuutettu Suomessa.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomainen konserniyhtiö -tieto?

Tieto on annettava, jos suorituksen maksajana on ulkomainen konserniyhtiö. Ulkomainen konserniyhtiö on konserniin kuuluva yhtiö, joka on perustettu muualla kuin Suomessa.
Tieto on annettava silloin, kun ulkomainen konserniyhtiö maksaa ulkomailla työskentelevälle työntekijälle palkkaa.

Suomalaisen yrityksen on annettava ilmoitus palkasta, jos työntekijä on Suomessa ja työskentelee ulkomaisen konserniyhtiön palveluksessa ulkomailla. Tällöin lähettävä suomalainen yritys käyttää tietoa ”Ulkomaisen konserniyhtiön maksama suoritus” ja antaa Tulonsaajan lisätiedon tyyppi -tietona ”Ulkomailla työskentelevä henkilö”.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Ulkomainen työnantaja -tieto?

Ulkomaisena työnantajana pidetään yritystä, jota ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jonka rekisteröity kotipaikka on muualla kuin Suomessa, tai työnantajana toimivaa henkilöä, joka ei asu Suomessa.

Jos ulkomaiselle työnantajalle on muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka, tietoa ei ilmoiteta. Vaikka ilmoittaja olisi merkitty säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin, Ulkomainen työnantaja -tieto on ilmoitettava, jos kiinteää toimipaikkaa ei ole.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Rajoitetusti verovelvollinen -tieto?

Tulonsaajasta on ilmoitettava, jos hän on rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollisena pidetään henkilöä, jonka asunto ja koti ovat ulkomailla ja joka ei oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta yhtäjaksoisesti. Yhteisöä pidetään rajoitetusti verovelvollisena, jos sitä ei ole perustettu Suomen lainsäädännön mukaan tai jos sen rekisteröity kotipaikka ei ole Suomessa.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle maksetuista suorituksista on annettava ilmoitus riippumatta siitä, onko suorituksesta pitänyt periä lähdeveroa tai ennakonpidätystä taikka onko tulonsaaja vakuutettu Suomessa. Ilmoitus on annettava myös korvauksesta, joka on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle ulkomailla tehdystä työstä. Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksettu suoritus ilmoitetaan vain, jos tulosta on peritty lähdevero.

Lisäksi rajoitetusti verovelvollisesta on ilmoitettava sen valtion maatunnus, jossa tulonsaajan katsotaan asuvan tai jossa yrityksellä on kotipaikka. Rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltio ei voi olla Suomi.

Missä tilanteessa ilmoitetaan Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto?

Rajoitetusti verovelvollinen on voinut vaatia ansiotulojensa verottamista progressiivisesti lähdeverotuksen sijasta. Tällöin rajoitetusti verovelvollista verotetaan samaan tapaan kuin Suomessa pysyvästi asuvia. Progressiivista verotusta varten rajoitetusti verovelvollisella on oltava rajoitetusti verovelvollisen verokortti, jonka perusteella maksaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Jos rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta on toimitettu ennakonpidätys lähdeveron perimisen sijasta, ilmoitetaan Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto. Ennakonpidätyksen alainen tulo -tieto on annettava, jos tulonsaajalla on ollut rajoitetusti verovelvollisen verokortti lähdeverokortin sijasta.

Missä tilanteessa annetaan NT1-ilmoitus?

NT1-ilmoitus annetaan, kun Suomessa asuva tulonsaaja tekee työtä toisessa Pohjoismaassa. Tulosta ei tarvitse maksaa veron ennakkoa työskentelyvaltioon, jos työntekovaltion veroviranomaiselle osoitetaan, että ennakonpidätys toimitetaan Suomeen.

Edellytyksenä on, että työntekijän työskentely ei saa ylittää 183:a päivää 12 kuukauden aikana, palkan maksaa suomalainen työnantaja, palkalla ei rasiteta työskentelyvaltiossa olevaa kiinteän toimipaikan tulosta eikä kyseessä ole työvoiman vuokraus. Jos ehdot täyttyvät ja maksaja antaa Verohallinnon tarvitsemat tiedot, Verohallinto toimittaa maksajan ilmoittamaan osoitteeseen todistuksen ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa sekä lähettää ilmoituksen tiedot työntekovaltion veroviranomaiselle.

Tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen ulkomaan työskentelystä maksetun palkan maksupäivän jälkeen, kun työntekijä on aloittanut työskentelyn toisessa Pohjoismaassa.

Missä tilanteessa annetaan NT2-ilmoitus?

NT2-ilmoitus annetaan silloin, kun työnantaja ilmoittaa soveltavansa kuuden kuukauden säännön verovapautta työntekijälle maksettavaan palkkaan, toisin sanoen ennakonpidätys jätetään toimittamatta. Ennakonpidätyksellä ei tarkoiteta mahdollisesti toimitettua minipidätystä työntekijän sairausvakuutusmaksua varten. Tiedot on annettava myös Pohjoismaisissa tilanteissa silloin, kun kuuden kuukauden sääntö ei sovellu mutta tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen sovelletaan vapautusmenetelmää.

Ennakonpidätyksen toimittamatta jättämistä harkitsevan työnantajan tulee varmistua säännön soveltamisedellytysten täyttymisestä. Jos työnantaja jättää ennakonpidätyksen toimittamatta, hänen on ilmoitettava tiedot viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen palkanmaksupäivän jälkeen, kun ennakonpidätys jätettiin ensimmäisen kerran toimittamatta tai työskentely Pohjoismaassa alkoi.

Missä tilanteessa annetaan vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus?

Ulkomainen työnantaja antaa vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen ulkomailta vuokratusta työntekijästä, joka työskentelee Suomessa suomalaiselle työn teettäjälle, kun kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä työntekijän palkasta. Ilmoitus annetaan jokaisesta vuokratyöntekijästä työskentelyn kestosta riippumatta.

Tiedoissa on ilmoitettava työskentelyn arvioitu kesto, palkan määrä, suomalainen työn teettäjän sekä ulkomaisen työnantajan edustajan tiedot. Lisäksi on ilmoitettava arvio palkan määrästä työskentelyn ajalta. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen, kun työntekijä aloittaa työskentelyn Suomessa.

Missä tilanteessa annetaan työnantajan ilmoitus oleskelujaksoista Suomessa?

Työnantajan ilmoitus oleskelujaksoista Suomessa (entinen ns. tarkkailuilmoitus) annetaan silloin, kun tulonsaaja työskentelee ulkomailla ja ennakonpidätys on jätetty toimittamatta kuuden kuukauden säännön nojalla. Tietojen perusteella Verohallinto valvoo, että kuuden kuukauden säännön soveltamisedellytykset ovat olemassa. Tiedoissa on ilmoitettava oleskelujaksot Suomessa. Tiedot annetaan siltä osin, kuin NT2-ilmoituksen tiedot ovat muuttuneet, ja lisäksi annetaan aina tieto toteutuneista oleskelupäivistä Suomessa.

Tiedot oleskeluajoista Suomessa voidaan antaa viimeistään maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tiedot voidaan antaa kuitenkin myös heti, kun ulkomaan työskentely on päättynyt, tai palkanmaksukausittain työn kestäessä pidempään. Viimeksi mainitussa tilanteessa on kuitenkin huolehdittava, että tiedot annetaan koko verovuodelta.

Jos ulkomaalainen työntekijä tekee töitä Suomessa siten, että hän on ensin rajoitetusti verovelvollinen mutta vuoden aikana muuttuukin yleisesti verovelvolliseksi, miten tilanteen muuttuminen korjataan? Työntekijällä on A1-todistus koko ajan.

Jos tulonsaajan on aluksi ollut tarkoitus oleskella Suomessa enintään kuusi kuukautta, mutta oleskelu kestääkin pitempään, tulonsaajasta tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen Suomeen saapumisesta alkaen.

Jos suorituksen maksaja on ilmoittanut tulorekisteriin antamillaan palkkatietoilmoituksilla tulonsaajan olevan rajoitetusti verovelvollinen, tieto on korjattava tulorekisteriin antamalla korvaavat ilmoitukset aiemmilta kuukausilta. Korvaavista ilmoituksista on poistettava aiemmin annettu tieto ""Rajoitetusti verovelvollinen: Kyllä"". Jos palkkatulosta on peritty lähdeveroa, lähdevero on korjattava ennakonpidätykseksi.

Jatkuuko ulkomaisen työnantajan velvoite antaa vuosi-ilmoitus?       

Tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin kansainvälisissä työskentelytilanteissa aina, jos maksajalla on tiedonantovelvollisuus jollekin tulorekisterin tiedon käyttäjälle. Tietoja ei anneta enää vuodesta 2019 alkaen vuosi-ilmoituksella.

Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa Suomessa, sen on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin alla mainituissa tilanteissa. Tiedot on annettava riippumatta siitä, onko yritys työnantajarekisterissä vai ei.

Tiedot on annettava Suomessa työskentelevälle tulonsaajalle maksetusta tulosta, jos

• tulonsaaja on vakuutettu Suomessa

• tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka hän ei olisikaan vakuutettu Suomessa tai

• työntekijä on rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä, ja työntekijän asuinvaltion ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan Suomella on oikeus verottaa palkkaa.

Onko tulorekisteriin ilmoitettava ulkomaisen työntekijän Suomessa tehdyt työpäivät kuukausittain (jos palkka maksetaan kerran kuussa)? Eli ilmoitetaanko tiedot siitä, kuinka monelta työpäivältä Suomessa ilmoitettavan palkkatulon määrä on kertynyt?

Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän saamasta palkasta on ilmoitettava työskentelypäivät Suomessa. Muiden työntekijöiden osalta työskentelyjaksot voidaan ilmoittaa täydentävinä tietoina.

Pitääkö tulorekisteriin ilmoittaa ulkomaan kansalaisen (jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta) tiedot, jos hänelle maksetaan vain verottomia kilometrikorvauksia ja päivärahoja? Jos pitää, mikä annetaan tunnistetietona?              

Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan tiedot on annettava.

Tulorekisteriin on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella kaikki ne tiedot, jotka on tälläkin hetkellä ilmoitettava jollekin tulorekisterin tiedon käyttäjälle palkkatiedoista esimerkiksi vuosi-ilmoituksella. Nykyisin nämä tiedot ilmoitetaan Verohallinnolle rajoitetusti verovelvollisten vuosi-ilmoituksella, joten tiedot ilmoitetaan jatkossa tulorekisteriin.

Tulonsaajan tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensisijaisesti suomalaisella henkilötunnuksella. Ulkomailla asuvasta henkilöstä on lisäksi annettava tieto ulkomaisesta vero- tai henkilötunnisteesta. Jos tulonsaajalla on sekä suomalainen että ulkomainen tunniste, ilmoitetaan molemmat tunnisteet.

Jos tulonsaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, hänestä on ilmoitettava nimi, syntymäaika, sukupuoli ja osoite. Rajoitetusti verovelvollisesta tulonsaajasta on aina ilmoitettava myös asuinvaltio ja asuinvaltion verotunniste (TIN), jos tunniste on käytössä asuinvaltiossa, sekä yhteystiedot asuinvaltiossa.

Miten toimitaan, jos ulkomainen henkilö saa suomalaisen tunnisteen? Onko aiemmin annettua ilmoitusta korjattava, ja mistä alkaen käytetään uutta suomalaista asiakastunnistetta?                   

Jos ulkomainen henkilö saa myöhemmin suomalaisen henkilötunnisteen, ilmoitetaan henkilötunnus seuraavalla annettavalla ilmoituksella. Myös ulkomainen asiakastunniste pitäisi edelleen ilmoittaa.

Rajoitetusti verovelvollisille maksetut suoritukset. Mitä nykyisistä suorituslajeista ilmoitetaan vuonna 2019 ja mitä vuonna 2021?

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut palkat (A-alkuiset suorituslajit) ja ennakonpidätyksen alaiset palkat (R-alkuiset suorituslajit) ilmoitetaan tulorekisteriin vuoden 2019 alusta lukien.

Tiedoissa ilmoitetaan, että tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen, sekä se, onko kyseessä ennakonpidätyksen alainen tulo.

Rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetut työkorvaukset on ilmoitettava, jos maksaja on perinyt suorituksesta lähdeveron. Rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava aina riippumatta siitä, onko lähdeveroa peritty.

Etuuksien tietosisällön mukaisesti tulorekisteriin ilmoitetaan B-alkuiset suorituslajit vuoden 2021 alusta lähtien. 

Miten kuuden kuukauden sääntö ilmoitetaan?                    

Tieto on kytketty tulolajiin, jotta samalla ilmoituksella voi ilmoittaa tuloa, johon sovelletaan kuuden kuukauden sääntöä, ja tuloa, johon sääntöä ei sovelleta.

Missä tilanteessa suomalaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin tiedot maksamistaan palkoista ja muista tuloista kansainvälisissä tilanteissa?

Suomalaisen työnantajan on ilmoitettava palkkatietoilmoituksella tietoja tulorekisteriin seuraavissa kansainvälisissä tilanteissa:

  • ulkomailla työskentelystä maksettu tulo (ulkomailla ja Suomessa asuvalle henkilölle)
  • ulkomailta Suomeen töihin tulevalle tulonsaajalle maksettu tulo Suomessa työskentelystä
  • ulkomaisen konserniyhtiön maksama palkka ulkomailla työskentelystä, kun suomalainen työnantaja on lähettänyt työntekijän ulkomaille ja tämä on vakuutettu Suomessa
  • ulkomaan työskentelystä sovittu vakuutuspalkka
  • lisätiedot ulkomaantyöskentelystä Verohallintoa varten (niin sanottu kuuden kuukauden sääntö)
  • lisätiedot pohjoismaisesta työskentelystä Verohallintoa varten.

Missä tilanteessa ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin tiedot maksamistaan palkoista ja muista tuloista kansainvälisissä tilanteissa?

Ulkomaisen työnantajan, jolla ei ole tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa Suomessa, on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

  •  Suomessa työskentelevälle tulonsaajalle maksetaan tuloa, ja
    • tulonsaaja on vakuutettu Suomessa
    • tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka hän ei olisikaan vakuutettu Suomessa
    • työntekijä on rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä, ja työntekijän asuinvaltion ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan Suomella on verotusoikeus palkkaan.
  • Ulkomailla työskentelevälle tulonsaajalle maksetaan tuloa, ja tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.

Näissä tilanteissa tiedot on annettava aina, oli yritys työnantajarekisterissä tai ei. Lisäksi ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus.

Missä tilanteessa ulkomaisen työnantajan edustajan on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin?

Edustajalla on velvollisuus ilmoittaa tulorekisteriin työnantajan puolesta seuraavat tiedot:

  • ulkomaisen työnantajan maksama palkka Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokratyönantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle ja kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus ei estä Suomea verottamasta palkkaa
  • ulkomaisen työnantajan maksama palkkatulo silloin, kun tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan.

Lisäksi edustajan on annettava vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus, kun työntekijä aloittaa työskentelyn Suomessa. Aloittamisilmoituksella on ilmoitettava tiedot ulkomaisen vuokratyöntekijän työskentelyn arvioidusta kestosta ja palkan määrästä sekä työn teettäjästä silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus ei estä Suomea verottamasta työntekijän palkkaa.

Voiko maksetun suorituksen ilmoittaa ulkomaan valuuttana, jos palkka on maksettu esimerkiksi kruunuina tai ruplina?

Ei voi. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin euroina. Jos suoritus on maksettu muuna valuuttana, se on muunnettava euroiksi käyttäen maksupäivänä voimassaolevaa EKP:n viitekurssia (Suomen pankki > Valuuttakurssit). Jos suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin jo ennen maksupäivää, esimerkiksi palkka-ajon yhteydessä, ilmoitetaan kyseisen ilmoituspäivän mukaisella viitekurssilla muunnettu tulon määrä.

Missä tilanteessa maksaja ilmoittaa tiedon "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Kyllä"?

Ulkomailla työskentelevän työntekijän palkkaan voi soveltua tuloverolain mukainen kuuden kuukauden verovapaussääntö. Tällöin maksettu palkka on verovapaata Suomessa ja tulosta maksetaan ainoastaan sosiaalivakuutusmaksut, jos tulonsaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata tuloa, jos kaikki seuraavat asiat pätevät:

  • henkilön oleskelu ulkomailla johtuu tuosta työstä
  • oleskelu kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta
  • työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää työskentelykuukautta kohden
  • työskentelyvaltiolla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa, jos Suomen ja työskentelyvaltion välillä on tuloverotusta koskeva sopimus.

Kun työnantaja soveltaa palkkatuloon tuloverolain mukaista kuuden kuukauden sääntöä, tulolajin lisäksi tulorekisteriin on ilmoitettava tieto "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Kyllä" sekä työskentelyvaltion maakoodi.

Missä tilanteissa maksaja ilmoittaa tiedon "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Ei"?

Silloin kun työntekijälle on määritelty vakuutuspalkka, mutta tuloon ei sovellu kuuden kuukauden sääntö, maksajan on ilmoitettava tulolajin lisäksi tieto "Kuuden kuukauden sääntö soveltuu: Ei".
Jos ulkomaan työskentelyn ajaksi ei ole määritelty vakuutuspalkkaa eikä palkkatuloon sovellu kuuden kuukauden sääntö, Kuuden kuukauden sääntö soveltuu -tietoa ei tarvitse antaa.

Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, jos lähdeverotuksessa olleen työntekijän verotus muuttuu progressiiviseksi verotukseksi?

Jos palkkatulosta on ensin peritty lähdeveroa ja annettu siitä palkkatietoilmoitus tulorekisteriin ja tulonsaaja esittää sen jälkeen rajoitetusti verovelvollisen verokortin, suorituksen maksajan on korjattava tulorekisteriin antamiaan palkkatietoilmoituksia.

Peritty lähdevero on muutettava ennakonpidätykseksi. Ennakonpidätys ilmoitetaan samansuuruisena kuin työntekijältä peritty lähdevero sekä työntekijän sairausvakuutusmaksu yhteensä. Korvaavalla ilmoituksella ei ilmoiteta lähdeverovähennystä, koska työntekijä ei ole oikeutettu siihen silloin, kun tulo verotetaan progressiivisesti.

Ilmoitetaanko myös ulkomaantulot tulorekisteriin?

Tulonsaajalle ulkomailla tehdystä työstä maksetut tulot ja muut tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella silloin, kun tiedot tarvitaan verotusta varten tai kun tulonsaaja on vakuutettu Suomessa. Vastaavasti ulkomailta Suomeen tulleelle työntekijälle Suomessa työskentelystä maksetut tulot ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella.

Miten rajoitetusti verovelvollisten suorituslajien kohdalla toimitaan vuonna 2019?
A - ilmoitetaanko tulorekisteriin?
R - ilmoitetaanko tulorekisteriin?
P - ilmoitetaanko tulorekisteriin 2021 alkaen?
B - ilmoitetaanko tulorekisteriin 2021 alkaen?
C? D? E?

Vuoden 2019 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella lomakkeen 7809 nykyiset suorituslajit:

  • A-alkuiset lähdeverolliset suorituslajit (paitsi AE)
  • R-alkuiset ennakonpidätyksen alaiset suorituslajit (paitsi RE)
  • D1-suorituslajilla nykyisin ilmoitettavat palkkaturvasuoritukset.

Vuoden 2021 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan etuustietoilmoituksella seuraavat nykyiset 7809-lomakeen suorituslajit:

  • B-alkuiset eläkkeiden suorituslajit
  • suorituslajit AE ja RE
  • D1-suorituslajilla nykyisin ilmoitettava henkivakuutuskorvaus.

Tulorekisterin ilmoittamisen ulkopuolelle jäävät

  • C-alkuiset korkojen suorituslajit
  • D1-suorituslajilla ilmoitettavat stipendit ja vakuutusmaksujen palautukset
  • D2-suoreituslajilla ilmoitettavat tulot
  • P- alkuiset pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suorituslajit
  • E-alkuisten osinkojen ja osuuskunnan ylijäämien ilmoittamiseen tarkoitetut suorituslajit.

Edellä mainitut suoritukset ilmoitetaan edelleen jatkossa erikseen Verohallinnolle voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Ilmoituksella, jolla ilmoitetaan vakuutuspalkka, annetaan tiedot ulkomaan työskentelystä ja sosiaalivakuutustodistuksesta. Voiko nämä tiedot antaa myös sillä palkkatietoilmoituksella, jolla ilmoitetaan tosiasiassa maksettu palkka?

Suosituksena on, ettei tietoa ilmoitettaisi, koska Suomesta A1-todistus tai sopimus -tieto voi aiheuttaa lisäkysymyksiä sillä ilmoituksella, jolla annetaan tieto palkasta, koska palkasta ei ole tarkoitus maksaa vakuutusmaksuja (vaan ne maksetaan vakuutuspalkasta). Suosituksena on, että palkan osalta annettaisiin vain tieto "Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta". Ristiriita saattaa aiheuttaa turhia kyselyitä tiedon käyttäjiltä maksajille.

Pitääkö työskentelyjaksot Suomessa ilmoittaa, jos tulonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen tai tulonsaajalle ei makseta ennakonpidätyksen alaista tuloa?

Työskentelyajat Suomessa on pakollinen tieto, jos tulorekisteriin annetaan ulkomaisen vuokratyöntekijän aloittamisilmoitus. Kun aloittamisilmoitus annetaan, pitää antaa ainakin yksi työskentelyaika Suomessa. Kuitenkin jos tulonsaaja on ulkomainen vuokratyöntekijä, joka on rajoitetusti verovelvollinen ja jolle ei makseta ennakonpidätyksen alaista tuloa, pitää ilmoittaa myös työskentelypäivien lukumäärä.
Työskentelyajat Suomessa ei ole pakollinen tieto, jos kyseessä on ns. tavallinen rajoitetusti verovelvollinen tulonsaaja, joka kuuluu lähdeverotuksen piiriin. Kyseisen tiedon voi kuitenkin ilmoittaa täydentävänä tietona.

Mitä tulonsaajan lisätiedon tyyppejä annetaan ulkomailta Suomeen tulleelle 0-lähdeverokortilla työskentelevälle henkilölle, jolle suoritus maksetaan työkorvauksena?

Merkitäänkö tiedot: rajoitetusti verovelvollinen, ulkomailla työskentelevä henkilö, tulonsaaja on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona?

Tällaisessa tilanteessa ilmoitetaan tieto "Rajoitetusti verovelvollinen: Kyllä". Tämä tieto ei ole Tulonsaajan lisätiedon tyyppi. Tulonsaajan lisätiedon tyyppi "Ulkomailla työskentelevä henkilö" liittyy ulkomaantyöskentelyn tilanteisiin. Jos rajoitetusti verovelvollinen henkilö tekee työn Suomessa, ei tietoa käytetä. Lisätiedon tyyppi "Tulonsaaja on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona" käytetään, kun ulkomainen työnantaja maksaa palkkaa Suomessa yleisesti verovelvolliselle työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona. Suomalainen maksaja ei voi käyttää tietoa. Suoritus ilmoitetaan tulolajilla 336 (Työkorvaus).

Työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen ulkomailla työskentelevän suomalaisen työntekijän palkasta. Verovuoden päättymisen jälkeen käykin ilmi, että työntekijän verotukseen olisikin soveltunut kuuden kuukauden sääntö. Onko työnantajan tehtävä jotain? Entä jos sääntöä on sovellettu, vaikka se ei olisikaan ollut tälle työntekijälle sovellettavissa?

Voidaanko palkkatulon veronalaisuutta koskeva korjaus tehdä vain työntekijän verotuksessa sen perusteella, mitä työntekijä ilmoittaa veroilmoituksessaan vai tuleeko työnantajan aina korjata myös tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja?

Jos tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja on korjattava, tarvitseeko työnantajan tällaisessa tilanteessa antaa takautuvasti myös ulkomaantyöskentelyyn liittyviä ilmoituksia (NT1- tai NT2-tiedot tai ns. tarkkailuilmoituksen tiedot)?

Molemmissa tapauksissa työnantajan on korjattava palkkatietoilmoitusta, koska tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen korjausvelvollisuus on 10 vuotta. Palkkatietoilmoituksesta on jälkikäteen korjattava kohta kuuden kuukauden säännön soveltumisesta (kyllä/ei). Jos kuuden kuukauden sääntö on soveltunut, eli tässä tapauksessa sitä sovelletaan takautuvasti, on työnantajan ilmoitettava tiedot oleskelujaksoista Suomessa.

NT1- ja NT2-tietoja ei tarvitse antaa takautuvasti antaa tai poistaa korvaavalla ilmoituksella. NT1- ja NT2-tiedoilla ilmoitetaan, onko työnantaja toimittanut ennakonpidätystä maksamastaan palkasta vai ei. Vaikka myöhemmin selviäisi, että kuuden kuukauden sääntö soveltuu tai ei sovellu palkkatuloon työskentelyn alusta alkaen, se ei vaikuta enää siihen toimitettiinko ennakonpidätys alun perin vai ei.

Kuinka lyhyestä työskentelystä NT1-tiedot tulee antaa?

NT1-tietojen tarkoitus on kertoa työskentelyvaltioon, että ennakonpidätys toimitetaan edelleen asuinvaltiossa. Yksittäisistä ja satunnaisista toisessa pohjoismaassa työskentelyn päivistä NT1-tietoja ei tarvitse antaa, jos toisessa pohjoismaassa työskennellään vain yksittäisiä ja satunnaisia päiviä. NT1-tiedot voidaan kuitenkin ilmoittaa aina, kun tarvitaan työskentelyvaltiota varten osoitus siitä, että ennakonpidätys toimitetaan asuinvaltiossa.

Milloin NT1-tiedot on annettava? Mitä siirtymäaikana on erityisesti huomioitava?

NT1-tiedot on ilmoitettava vain ensimmäisen ulkomailla työskentelystä maksettavan palkan yhteydessä. Jos NT1-tiedot on ilmoitettu jo vuonna 2018, NT1-tietoja ei tarvitse antaa enää uudelleen vuoden vaihtuessa, jos samasta ulkomailla työskentelystä on jo ilmoitettu NT1-tiedot.

NT2-tiedot sen sijaan on annettava jokaiselta kalenterivuodelta. Jos palkka on maksettu ensimmäisen kerran vuonna 2018, eikä siitä ole toimitettu ennakonpidätystä, työnantajan on pitänyt antaa NT2-lomake Verohallinnolle. Jos työskentely jatkuu vuoden 2019 puolella, on työnantajan annettava uudet NT2-tiedot tulorekisteriin viimeistään 31.1.2019.