Tulorekisterin tietomassojen käsittely vaatii järjestelmältä paljon

16.6.2020

Tulorekisteri on monen eri viranomaisen yhteinen rekisteri. Rekisteriin ilmoitetaan kaikkien suomalaisten palkkatiedot ja jatkossa myös tiedot maksetuista etuuksista. Järjestelmän toimivuus ja tehokkuus ovat usein tarkastelun alla.

Tulorekisterin tietoja tarvitaan moneen yhteiskunnan toimintoon, ja tietojen pitää olla käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan. Toisaalta velvollisuus ilmoittaa tiedot viiden kalenteripäivän kuluessa tarkoittaa sitä, että yleisimpien palkkapäivien yhteydessä tulorekisteriin saapuu suuria määriä ilmoituksia samaan aikaan. Tietojen täytyy liikkua nopeasti, jotta ne ovat mahdollisimman pian jaettavissa tiedon käyttäjille.

Tulorekisteri käsitteli yli 436 000 000 ilmoitusta vuonna 2019

Palkkatietoilmoituksia annetaan tulorekisteriin keskimääriin 140 000 ilmoitusta joka arkipäivä. Kuun puolivälissä saatetaan antaa jopa yli 500 000 palkkatietoilmoitusta vuorokaudessa. Suurin osa ilmoittajista lähettää ilmoitukset automaattisesti suoraan palkkahallinnon järjestelmistä.

Samanaikaisesti eri viranomaiset hakevat tietoja tulorekisteristä. Yhden vuorokauden aikana tiedon käyttäjät voivat tehdä jopa 1,4 miljoonaa tiedonhakupyyntöä, joiden perusteella jaetaan yli 13 miljoonaa ilmoitusta.

Vuonna 2019 tulorekisteri vastaanotti yhteensä yli 53 000 000 ilmoitusta ja jakoi edelleen tiedon käyttäjille 383 000 000 ilmoitusta. Yhteensä tulorekisteri vastaanotti ja välitti yli 436 000 000 ilmoitusta koko vuoden aikana.

– Tänä keväänä erityisesti työttömyyskassat ovat tarvinneet tulorekisterin tietoja suunniteltua enemmän koronatilanteen vuoksi. Jotta päivärahahakemukset on saatu käsiteltyä mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, on palkkatietoja haettu aikaisempaa enemmän eri palvelukanavien kautta. Kasvaneista hakumääristä huolimatta tulorekisterin palveluiden vasteajat ovat pysyneet hyvällä tasolla, Tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström kertoo.

Palvelua kehitetään jatkuvasti

Tulorekisterin suorituskykyä seurataan ja kehitetään koko ajan. Vuonna 2021 ilmoitettavat etuus- ja eläketiedot lisäävät ilmoitettavien ja jaeltavien ilmoitusten määrää. Suorituskykyä valmistellaankin parhaillaan.

Tulorekisterin testitapauksissa jäljitellään rekisteristä mitattuja ja lisäksi ennustettuja huippuvolyymeja. Testeihin sisältyvät tulorekisterin eniten käytetyt sähköisen asioinnin, rajapintavastaanoton, rajapintajakelun ja raportoinnin palvelut. Testeistä kerätään suorituskykyyn liittyviä palvelukohtaisia tietoja, joita verrataan tavoitteisiin ja joiden perusteella päätetään toimenpiteistä.

– Tulorekisteri on toiminut suorituskyvyn näkökulmasta hyvin. Kehitämme parhaillaan tunnuslukuraportointia palveluiden läpimeno- ja vasteajoista sekä mittareita palvelinten ja verkon kuormittumisesta. Näin pystymme tarjoamaan entistä parempaa palvelua myös volyymin kasvaessa entisestään, Holmström kertoo.

Tulorekisterin uusia toimintoja testataan sekä toiminnallisuuden että suorituskyvyn kannalta. Suorituskyvyn testaamiseen tulorekisterissä on oma testausympäristönsä. Samaan aikaan tulorekisterin sidosryhmät testaavat uusia toimintoja ja palveluiden toimivuutta sidosryhmille tarkoitetuissa testausympäristöissä.

– Toiminnalliseen testaukseen tarkoitetut sidosryhmien käytössä olevat testausympäristöt eivät vastaa suorituskyvyltään varsinaista tulorekisterijärjestelmää, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan, Holmström sanoo.

Volyymitarpeita kartoitetaan sidosryhmien kanssa

Tulorekisterin asiakkailta ja sidosryhmiltä kartoitetaan jatkuvasti tulevia tarpeita, joiden mukaan suorituskykyä kehitetään. Tulorekisterin pitää ennakoida nämä tarpeet hyvissä ajoin.  

– Olemme tehneet määrätietoista työtä suorituskyvyn eteen sisäisesti ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Meillä on hyvä käsitys siitä, millaiset etuustietojen ilmoittamisen volyymit tulevat olemaan. Yksittäiset ilmoittajat tulevat lähettämään satoja tuhansia etuustietoilmoituksia kerralla. Testauksen tulokset näyttävät hyviltä. Yhden tunnin aikana tulorekisteri on pystynyt vastaanottamaan jopa miljoona palkkatietoilmoitusta, mikä vastaa käsityksemme mukaista tarvetta hyvin. Seuraavaksi testaamme palkka- ja etuustietojen yhtäaikaista vastaanottoa ja jakelua, Holmström toteaa.

– Työ ei kuitenkaan ole ohi, vaan toivon aktiivista otetta myös sidosryhmiltä. Kyseessä on yhteinen rekisteri, jota rakennetaan yhdessä. Toivonkin rohkeita keskustelun avauksia – nyt on aika toimia, kun käyttöönottoon on vielä puoli vuotta aikaa.