Suomen tulorekisteri – laajuudessaan ainutlaatuinen

21.9.2020

Tulorekisteri otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2019. Tulorekisteri on sähköinen tietokanta tulotiedoille. Rekisteriin ilmoitetaan tiedot maksetuista tuloista viiden päivän kuluessa maksusta. Rekisteri kattaa tällä hetkellä tiedot maksetuista palkoista ja vuodesta 2021 alkaen myös eläke- ja etuustiedot.

– Suomen tulorekisterin kaltaisia keskitettyjä ja reaaliaikaisia tulotietorekistereitä on käytössä muissakin maissa, mutta Suomen tulorekisteri on laajuudessaan ja ajantasaisuudessaan erityinen. Eri organisaatiot voivat hyödyntää rekisteriin tallennettuja tietoja samanaikaisesti ilman, että kansalaisen tai työnantajan tarvitsee erikseen ilmoittaa niitä kullekin organisaatiolle. Koska tietojen toimittaminen tulorekisteriin on hyvin automatisoitua, säästyy paljon aikaa manuaaliselta ilmoittamistyöltä, kertoo rekisterin hyödyistä Tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström.

Tulorekisteri nopeuttaa ja selkiyttää palkka- ja etuustietojen tietovirtaa yrityksiltä viranomaisille ja muille tietojen käyttäjille. Esimerkiksi viranomaiset ovat pystyneet automatisoimaan omia prosessejaan reaaliaikaisen tietovirran ansiosta ja luopumaan erilaisista tietojen tallentamisen manuaalisista työvaiheista. Tulorekisteri onkin mukana rakentamassa ja tukemassa hyvää suomalaista viranomaishallinnon kulttuuria.

Tieto liikkuu automaattisesti ja reaaliaikaisesti

Tiedot toimitetaan tulorekisteriin sähköisesti (99 prosenttia ilmoituksista). Suurin osa tiedoista siirtyy palkanlaskentajärjestelmistä rajapintaa pitkin tulorekisteriin jo ennen varsinaista palkkapäivää. Tiedot ovat eri viranomaisten ja organisaatioiden käytettävissä heti, kun niitä tarvitaan.

– Tulorekisteri on yksi merkittävä edistysaskel rajapintojen hyödyntämisessä yritysten ja viranomaisten tietojärjestelmien välillä. Rajapintoja pitkin tiedot liikkuvat automaattisesti, nopeasti ja hallitusti järjestelmästä toiseen, Holmström sanoo.

Suomessa tulorekisterin tietoja käytetään yhteiskunnassa laajasti. Hyödyt näkyvät meille jokaiselle monessa asiointitilanteessa, koska tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja käytetään muun muassa verotuksessa, etuuksien ja eläkkeiden myöntämisessä, vakuutuskorvauskäsittelyssä, työsuojelussa, tilastoissa sekä asiakasmaksujen määrittämisessä.

Työnantajat ilmoittavat maksamansa palkat tulorekisteriin; ensi vuodesta alkaen ilmoitetaan myös maksetut eläkkeet ja etuudet. Palkkailmoituksista jopa 69 prosenttia tehdään jo ennen varsinaista maksupäivää. Julkisten sähköisten palveluiden käyttäminen on monelle Suomessa tuttua.

– Suomalaiset työnantajat ovat ottaneet hienon digiaskeleen tulorekisterin käyttöönoton myötä ja automatisoineet ilmoittamiseen liittyviä toimintatapojaan. Reaaliaikaisen, digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen on ollut yhteinen tavoite. Tulorekisteri rajapintoineen on avannut kehitykseen uusia näkymiä ja jatkokehitysteitä on nyt useita, iloitsee Holmström.

Tulorekisteri tukee harmaan talouden torjuntaa

Harmaata taloutta ja pimeää työtä voidaan ehkäistä tulorekisterin avulla entistä tehokkaammin. Esimerkiksi työsuojeluviranomaiset voivat hyödyntää tulorekisterin tietoja valvoessaan työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymistä ja ulkomaisen työvoiman käyttöä. Reaaliaikaisten tulotietojen avulla mahdollisiin rikkomuksiin voidaan puuttua nopeammin valvonnan tai ohjauksen keinoin. Rikkomuksia on mahdollista estää myös sillä, että tiedot ovat saman sisältöisinä tarjolla kaikille tietoja käyttäville tahoille.

– On mielenkiintoista nähdä, miten tulorekisterin rooli harmaan talouden torjunnassa vielä kehittyy tulevina vuosina, Holmström sanoo.

Myös tulonsaaja voi tarkistaa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta, onko työnantaja hoitanut ilmoittamiseen liittyvät velvoitteensa. Tällaista reaaliaikaista tarkistusmahdollisuutta ei ennen tulorekisteriä ollut, vaan puutteet tulivat ilmi usein vasta pitkän ajan jälkeen.

Tulorekisteriin ilmoitettavat palkkatulot, eläketulot ja veronalaiset etuustulot kattavat kaikkiaan noin 90 prosenttia tulonsaajien kaikista veronalaisista tuloista Suomessa. Tämä johtuu siitä, että ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu tiettyjä tuloja. Näitä ovat esimerkiksi suurin osa pääomatuloista, tositteen perusteella maksetut matka- ja majoittumiskorvaukset sekä yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetun yrittäjän työtulo.

Rajauksesta huolimatta tulorekisteristä saadaan kokonaiskuva useimpien ihmisten tuloista, sillä noin kahdessa kolmesta tapauksesta tulorekisteriin ilmoitetut tulot vastaavat täsmälleen tulonsaajan kokonaistuloja. Tulotietojen lisäksi tulorekisteriin kerätään myös palvelussuhdetta ja työntekijän poissaoloja koskevia tietoja.

Lue lisää:

Tulorekisteri on mukana #EU4FairWork-kampanjassa. Kampanja lisää työnantajien ja työntekijöiden ymmärrystä ilmoitetun työn hyödyistä ja kertoo päättäjille pimeän työn torjunnan tärkeydestä. Kampanjassa on mukana sekä viranomaisia että järjestöjä, ja se järjestetään kaikissa EU-maissa. Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa #EU4FairWork.