Kysymyksiä ja vastauksia ohjelmistokehittäjille

Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Palkkatietoja voi ilmoittaa aikaisintaan 1.1.2019. 

Latauspalvelu

Sähköisen asiointipalvelun testausohjeessa (Liite 9 sidosryhmätestaussuunnitelmaan) mainitaan kappaleessa 4: Tulorekisterin latauspalvelu on yhdensuuntainen palvelu, jossa sidosryhmä lähettää tiedostoja tulorekisteriin. Mitä yhdensuuntaisella palvelulla tarkoitetaan?

Yhdensuuntaisella palvelulla tarkoitetaan tässä kohtaa sitä, että latauspalvelun kautta voi ainoastaan toimittaa aineistoja tulorekisterille. Aineistojen nouto ei ole mahdollista latauspalvelun kautta.

Tulorekisteristä palautuu kyllä toimitettavien aineistojen käsittelypalaute, eli StatusResponse sanoma. Käsittelypalaute palautetaan aina tulorekisterille toimitettavista aineistoista. Käsittelypalautteesta selviää, tallennettiinko aineisto onnistuneesti tulorekisteriin asti vai onko aineistossa sisällöllisiä virheitä.

Miten latauspalvelun kautta toimitetusta aineistosta saa käsittelypalautteen? Antaako latauspalvelu virheilmoituksia jo aineiston lähetyksen yhteydessä kuten Ilmoitin-palvelu nykyisin?

Aineiston lataamisen yhteydessä palvelu antaa käyttäjälle skeemaan liittyvät virheilmoitukset. Täydellinen käsittelypalaute on saatavissa latauspalvelusta sen jälkeen, kun tulorekisteri on tehnyt kaikki aineiston käsittelysääntöjen mukaiset tarkistukset.

Onko latauspalvelun antama käsittelypalaute samansisältöinen kuin teknisen rajapinnan kautta saatava käsittelypalaute?

Kyllä, käsittelypalautteen muoto on sama. Latauspalvelussa tehtävät tarkistukset aineiston rakenteeseen ja tietosisältöön tehdään samalla tavalla kuin teknistä rajapintaa käytettäessä. Käsittelysäännöt sekä käsittelypalautteen rakenne ja sisältö on kuvattu teknisen rajapinnan dokumentaatiossa.

Onko tulorekisterin aineistojen latauspalvelu toiminnallisuudeltaan samanlainen kuin Ilmoitin-palvelu?

Aineistojen latauspalvelu on osa tulorekisterin sähköistä asiointipalvelua, johon kirjaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksilla. Palvelulla voi toimittaa tulorekisteriin aineistoja ja noutaa tulorekisterin tuottamia aineistoja.

Missä latauspalvelun ominaisuudet on kuvattu?

Aineistojen latauspalveluun toimitettavan aineiston muoto on sama kuin tekniseen rajapintaan toimitettavan aineiston muoto ja se on kuvattu teknisen rajapinnan palvelukuvauksissa.

Latauspalvelusta saatavan käsittelypalautteen muoto on sama kuin teknisestä rajapinnasta saatavan palautteen muoto ja se on myös kuvattu teknisen rajapinnan palvelukuvauksissa.
Sähköisen asiointipalvelun latauspalvelun käyttöohje julkaistaan myöhemmin.

Olen käynyt läpi dokumentaatiota ja mieleen jäi, että latauspalvelun kautta toimitettavaan aineistoon ei tarvitse varmennetta. Käsittääkseni samaa kuvausta käytetään siirrettäessä aineistoa web servicen, sftp-palvelun kuin myös latauspalvelun kautta. Jätetäänkö latauspalvelun kautta siirrettävässä aineistossa tällöin Signature-osio kokonaan pois vai mitenkä tässä tarkoitus toimia? Jos ko. osio jätetään pois, niin tiedosto ei mene käyttämästämme validaattorista läpi, kun testataan aineistoa xsd:tä vasten.

Latauspalvelun kautta aineistoja toimitettaessa Signature-elementin voi jättää XML-dokumentista pois. Tulorekisterin julkaisemissa viimeisissä skeema-versioissa tämä on huomioitu ja Signature-elementit ovat skeemoissa vapaaehtoisia.

Skeemat löytyvät tulorekisterin web-sivuilta: 
https://www.vero.fi/tulorekisteri/ohjelmistokehitt%C3%A4j%C3%A4t/dokumentaatio/

Voiko asiakas testata materiaalin validointia sähköisessä asiointipalvelussa ilman testaussopimusta? (15.6.2018)

Testaus ei onnistu ilman testaussopimusta. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan testitunnuksilla, jotka toimitetaan testaussopimuksen tekemisen jälkeen.

Tekniset kysymykset

Miksi Web Service -palveluita käytettäessä tulee SSLHandshakeException-poikkeus (tulorekisterin ja varmennepalvelun rajapinta)?

Ongelma liittyy todennäköisesti asiakasohjelmiston käyttämään TLS/SSL-versioon ja niihin liittyviin kryptokirjastoihin. Tulorekisterin ja varmennepalvelun Web Service -rajapinnat käyttävät TLSv1.2:n mukaista protokollaa ja asiakasohjelmiston tulee käyttää samaa versiota. Tiedossa olevat ongelmat:

  1. Java 7 ja sitä vanhemmat versiot → Päivitä käyttöön Java 8 tai uudempi.
  2. SoapUI OpenSource, versio 5.3.0 ja sitä vanhemmat käyttävät vanhentunutta Java-versiota. → Päivitä SoapUI versioon 5.4.0 tai päivitä/korvaa SoapUI:n paketoima Java versioon 8.

Miten tulorekisterin poimimat XML-tiedostot on nimetty OUT-hakemistossa? (25.5.2018)

OUT-hakemiston tiedostot nimetään muotoon

<DeliveryDataType>_<FileId>_<IRDeliveryId>.xml. Asia on kuvattu seuraavassa dokumentissa sivulla 10: https://www.vero.fi/globalassets/tulorekisteri/tekninen-rajapinta-soveltamisohje.pdf

Onko testattaville palveluille olemassa dynaamisia WSDL-tiedostoja, jotka olisi mahdollista noutaa tulorekisterin palvelimilta WS-clienttiä alustettaessa? Varmennepalvelun WSDL-tiedosto löytyy osoitteesta https://pkiws-testi.vero.fi/2017/10/CertificateServices.wsdl, mutta muille palveluille emme ole onnistuneet löytämään vastaavaa osoitetta mistään dokumentista. (25.5.2018)

Tulorekisterin Web Service -palvelut ovat käytettävissä vain asiakasvarmenteella tunnistetuille käyttäjille. Näillä näkymin ei ole suunnitteilla WSDL-tiedoston noutomahdollisuutta dynaamisesti palvelun kautta, vaan suosittelemme käyttämään tulorekisteri.fi-sivustolla julkaisuja WSDL-kuvauksia.

Miksi aineistotilauksen ja vastaussanoman aikaleimat ovat muodoltaan erilaisia? Tilauksessa annamme alla olevat tiedot siitä, mistä haku alkaa ja mihin se päättyy. Ilmoittamamme kellonaika on ymmärtääkseni Suomen aikavyöhykkeessä, kun sen muoto on "+02:00".

<ModifiedTimespanStart>2018-01-01T00:00:00+02:00</ModifiedTimespanStart>

<ValidFrom>2018-05-17</ValidFrom>

<OnetimeDeliverySchedule>

<Time>13:00:00+02:00</Time>

Vastauksessa tuli haettu aikaväli. Siinä muoto on kuitenkin erilainen, sillä siitä puuttuu "+02:00".  

<QueryTimespanStart>2017-12-31T22:00:00Z</QueryTimespanStart>

    <QueryTimespanEnd>2018-05-17T11:00:00Z</QueryTimespanEnd>

Miksi vastauksen aikavyöhyke on eri kuin lähetetyn tilauksen aikavyöhyke? (15.6.2018)

Poiminta-aikaväli tallennetaan tulorekisterin kantaan UTC-ajassa riippumatta siitä, mikä aikavyöhyke tilauksessa on.

Tilauksessa ilmoitettu kellonaika on Suomen talviaikaa, eli UTC-aikaan verrattuna kaksi tuntia enemmän:

<ModifiedTimespanStart>2018-01-01T00:00:00+02:00</ModifiedTimespanStart>

Tulorekisterin kannassa aika on UTC-ajassa eli:

<QueryTimespanStart>2017-12-31T22:00:00Z</QueryTimespanStart>

 Poiminnat käynnistyvät aina Suomen ajassa.

Jos käsittelypalautteella palautuu mikä tahansa Error-elementti, MessageErrors, DeliveryErrors tai ItemErrors, tarkoittaako tämä aina sitä, että varsinaista vastaustiedostoa ei voida muodostaa? Vai onko osa näistä virheistä sellaisia, että yksittäisiä virheellisiä tapauksia voidaan listata Error-elementissä, mutta DeliveryDataStatus = 3 ja vastaustiedosto kuitenkin muodostetaan?

Esimerkiksi jos "useita maksajia" -kutsulla antaa listan Y-tunnuksia, joista yksi on virheellinen, niin epäonnistuuko koko pyyntö vai palautuuko vastaus muille paitsi yhdelle virheelliselle? (15.6.2018)

Jos aineistotilauksessa jokin tieto on virheellinen, koko aineistotilaus hylätään eikä jaeltavaa tiedostoa muodosteta noudettavaksi.

Aineiston lähettäminen

Jos aineisto on niin suurikokoinen, että se on lähetettävä useassa osassa, ovatko osa-aineistot itsenäisiä lähetyksiä vai onko niissä oltava jokin tunniste, joka kertoo niiden kuuluvan isompaan kokonaisuuteen?

Jokainen aineisto on oma aineistonsa. Aineistolla ei siis ole erillisiä osia. Ilmoitukselle on mahdollista merkitä versionumero, jonka avulla ilmoittaja saa korjauksensa kohdennettua voimassaolevaan ilmoitukseen. Samassa aineistossa ei kuitenkaan voi olla samaan ilmoitukseen kohdistuvia yhdistelmiä ”uusi-korvaava” tai ”uusi-mitätöinti”.

Jos ilmoituksessa on virhe, miten tulorekisteri käsittelee ilmoituksen?

Teknisen rajapinnan kautta toimitetut virheelliset ilmoitukset hylätään ja palautetaan aina suorituksen maksajalle. Suorituksen maksaja saa käsittelypalautteen mukana tiedon ilmoituksessa havaituista virheistä. Säännöt, joiden mukaan palkkatietoilmoituksen virheettömyys tarkistetaan, on kuvattu dokumentissa ”Tietojen toimittaminen – Skeemat – Palkkatietoilmoitukset”.

Jos virheellinen ilmoitus jää selviteltäväksi tulorekisterissä, saako tiedon käyttäjä mitään tietoa annetusta ilmoituksesta (esimerkiksi tiedonantovelvollisuuden valvontaa varten)?

Jos tulorekisteriin toimitetussa ilmoituksessa on virhe, jonka takia ilmoitus hylätään, ilmoitusta ei tallenneta tulorekisteriin eikä tulorekisteri selvitä sitä. Suorituksen maksaja saa käsittelypalautteen mukana tiedon ilmoituksessa havaituista virheistä. Maksajan on annettava korjattu ilmoitus viiden kalenteripäivän sisällä maksupäivästä.

Tiedon käyttäjille jaetaan vain tulorekisteriin onnistuneesti tallennettuja ilmoituksia. Tiedon käyttäjillä on omat perusrekisteritietonsa, joiden avulla he itse valvovat suorituksen maksajien tiedonantovelvollisuuden täyttämistä. Suorituksen maksaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, mikäli se ei toimita korjattua ilmoitusta määräajassa.

Ottaako tulorekisteri vastaan pakattuja aineistoja osapuolilta?

Toistaiseksi ei ole suunniteltu, että tulorekisteri ottaisi aineistoja vastaan pakattuna.

Miksi lähetyksestä tulee virheilmoitus "Tuntematon suomalainen henkilötunnus tai Y-tunnus"? (15.6.2018)

Tunnuksen on löydyttävä tulorekisterin sidosryhmätestausympäristöstä, eli on käytettävä toimitettuja Y-tunnuksia.

Saisinko vielä varmistuksen, mille maksupäivälle voimme lähettää testimateriaalia tulorekisteriin? Voiko palkanmaksupäivä olla kuluva päivä vai onko sen oltava 1.1.2019 jälkeen? (15.6.2018)

Alla olevassa dokumentissa ilmoitetaan testiympäristön maksupäivien ja muiden päivämäärien rajat:

Liite 5: Sidosryhmätestausympäristön konfiguraatiot

Dokumentti löytyy osoitteesta: https://www.vero.fi/tulorekisteri/ohjelmistokehittäjät/sidosryhmätestaus/testauksen-dokumentit/

Varmenteen käyttäminen rajapintakutsuissa

Mikä osa lähetettävästä aineistosta allekirjoitetaan eri kanavissa?

Allekirjoituksen kohteena on palvelukanavasta riippumatta aina tulorekisteriin toimitettava aineisto, ei palvelukanavaan liittyvä siirtokehys. Web Service -kanavaa käytettäessä allekirjoitus muodostetaan Envelope/Body-elementin sisällä olevasta tulorekisterin skeeman mukaisesta elementistä. Tämä dokumentaation mukaisesti allekirjoitettu elementti sijoitetaan sitten SOAP Body -elementin sisälle ennen sen lähettämistä tulorekisteriin. Allekirjoitettu aineisto ei saa muuttua tämän vaiheen aikana.

Web Service -kanavassa allekirjoituksen vaiheet tiivistetysti:

  1. muodosta tulorekisterin XML-aineisto ja SOAP Envelope
  2. hae SOAP Envelopen Bodyn sisällä oleva root-elementti ja muodosta siitä uusi XML-dokumentti
  3. allekirjoita tämä uusi XML-dokumentti dokumentaation mukaisesti
  4. poista Bodyn sisällä ollut root-elementti ja lisää sen tilalle äsken muodostettu allekirjoitettu uusi root-elementti
  5. lähetä SOAP Envelope. 

Ilmoitus ja ilmoittaminen

Mitä ilmoituksella tarkoitetaan? Jos yhdelle palkansaajalle maksetaan samana maksupäivänä erilaisia palkaneriä (esimerkiksi ylityökorvauksia ja sairausajan palkkaa), kuinka monta ilmoitusta näistä annetaan?

Ilmoitus tarkoittaa yhden tulonsaajan yhden maksukerran tietoja. Jos samalla maksukerralla on maksettu useita suorituksia yhdelle palkansaajalle, niistä annetaan vain yksi ilmoitus. Tulolajeja yhdellä ilmoituksella voi olla useita.

Mitä hyötyä ilmoittajalle on vapaaehtoisten tietojen antamisesta, esimerkiksi siitä, onko saajan työsuhde vakinainen vai määräaikainen?

Tietoa tarvitsevat etuuden maksajat, esimerkiksi työttömyyskassat, Koulutusrahasto, palkkatuki, kunnat ja Kela. Tietoa tarvitsevat myös työsuojelu ja Tilastokeskus. Osalle tiedon käyttäjistä rahapalkkojen ilmoittamisen pakollisen vähimmäistason tiedot eivät ole riittävällä tarkkuustasolla. Antamalla tulorekisterin täydentäviä tietoja maksaja varmistaa, ettei annettuja tietoja kysytä häneltä uudelleen. Jollei tietoja ilmoiteta, niitä kysytään tarvittaessa maksajalta eli työnantajalta tai tilitoimistolta.

Voiko samasta henkilöstä antaa useita ilmoituksia, jos työnantajalla on palkkatietoja monessa eri järjestelmässä?

Kyllä. Samasta henkilöstä voi antaa monta ilmoitusta samalle palkkakaudelle, ja tiedot voidaan ilmoittaa monesta eri järjestelmästä. Kun ilmoituksen toimenpidetyypiksi valitaan ”Uusi”, se ei korvaa edellistä ilmoitusta, vaan kaikki samalla palkkakaudella annetut ilmoitukset jäävät voimaan.

Miten ilmoitetaan takautuvat suoritukset tai muut takautuvat tiedot? 

Esimerkki 1: Kokemuslisä maksetaan takautuvasti kahdelta vuodelta 
Esimerkki 2: Koko palkka maksetaan takautuvasti 
Esimerkki 3: Palkaton poissaolo ilmoitetaan 2 kuukautta jälkikäteen

1:

  • Maksupäivä: päivä, jolloin suoritus maksetaan, esim. 30.5.
  • Palkkakausi: se palkkakausi, jonka aikana tulo maksetaan, esim. 1.5.–31.5.
  • Tulolaji: ”palkka yhteissumma” tai ”muu maksettu lisä”
  • Ansaintajakso: 1.1.2019–30.12.2021 (ansaintajakso on vapaaehtoinen tieto, jota käyttämällä voidaan kertoa, miltä ajalta tulo on kertynyt)

2: 
Jos palvelussuhde alkaa 20.1 ja tammikuun osuus maksetaan 15.2.:

  • Maksupäivä: 15.2.
  • Palkkakausi: 1.2.–28.2.
  • Tulolaji: palkka yhteissumma  
  • Ansaintajakso: 20.1.–30.1.

3:

  • Maksupäivä tai muu ilmoituspäivä: 15.4.
  • Palkattoman poissaolon ajanjakso: 1.1.–28.2.
  • Poissaolon syy: Sairaus

Ilmoitetaanko erilaiset palkkaerät erikseen vai lasketaanko niistä yhteissumma?

Rahapalkat voi ilmoittaa yhteissummana (rahapalkkojen ilmoitustapa 1). Yleisimmät palkkaerät voi ilmoituksessa ilmoittaa myös erikseen (rahapalkkojen ilmoitustapa 2). Silloin niitä ei tarvitse laskea yhteen. Tietyt suoritukset on silti aina eriteltävä, esimerkiksi luontoisedut ja kustannusten korvaukset. Tiedot tulonsaajan palkkatietoilmoitukselle muodostuvat jommallakummalla tavalla:

  • Ilmoitustapa 1:n mukaiset palkat tai
  • ilmoitustapa 2:n mukaiset palkat ja
  • erikseen ilmoitettavat tuloerät

Ilmoitustapaa 1 ja ilmoitustapaa 2 ei voi käyttää yhtä aikaa samassa ilmoituksessa, mutta suorituksen maksaja voi käyttää eri ilmoituksissa eri ilmoitustapoja. Suosituksena kuitenkin on, että rahapalkat ilmoitettaisiin eritellysti ilmoitustavan 2 mukaisina, jolloin kaikki tulorekisterin tiedon käyttäjät voivat hyödyntää rekisterin sisältämiä tietoja.

Jos palkan maksaja maksaa myös etuuksia tai eläkkeitä, miten ne ilmoitetaan vuonna 2019? Voiko ne ilmoittaa samalla kertaa palkkojen kanssa, vai pitääkö niistä antaa vuosi-ilmoitus?

Eläkkeille ja muille sosiaalietuuksille on oma tietovirtansa, eikä niitä voi yhdistää palkkojen ja muiden työnantajasuoritusten ilmoituksiin tai aineistoon. Vuoden 2019 aikana maksetuista eläkkeistä ja muista sosiaalietuuksista annetaan vielä vuosi-ilmoitus ja niistä toimitetut ennakonpidätykset ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Vuoden 2020 alusta lähtien eläkkeet ja muut etuudet siirtyvät tulorekisteriin.  

Jos kuitenkin palkan maksaja maksaa esimerkiksi työnantajan sairaskassan täydennyspäivärahaa tai entiselle työntekijälleen eläkettä, vuonna 2019 myös nämä tiedot ilmoitetaan tulonsaajan palkkailmoituksella, vastaavalla tavalla kuin ne nykyisinkin ilmoitetaan Verohallinnolle annettavalla työnantajasuoritusten vuosi-ilmoituksella.

Kuukausipalkalle ei ole ilmoituksessa omaa tulolajia. Miten kuukausipalkka ilmoitetaan?

Kuukausipalkka ilmoitetaan tulolajilla ”palkka yhteissumma” (jos käytetään ns. suppeampaa ilmoitustapaa) tai ”aikapalkka” (jos tiedot eritellään laajemmin). Tietoa voi tarkentaa ilmoittamalla, että palkkauksen muoto on kuukausipalkka. Palkkauksen muoto on vapaaehtoisesti annettava täydentävä tieto.

Jos samalle henkilölle maksetaan samana päivänä sekä kuukausipalkkaa että tuntipalkkaa (koska palkkauksen muoto on vaihtunut kesken palkkakauden), miten tämä ilmoitetaan?

Samalla ilmoituksella voidaan ilmoittaa useita eri palkkausmuotoja. Ilmoitukseen on mahdollista valita palkkauksen muodoksi sekä kuukausipalkka että tuntipalkka. Eri tulolajeilla voi olla eri palkkausmuodot tai jos saman tulolajin osalta palkkauksen muoto muuttuu kesken palkkakauden, voidaan antaa kaksi erillistä tietoa samasta tulolajista, koska tulolajeja voi toistaa ilmoituksella tarpeen mukaan.  

Onko sillä merkitystä, onko tulo saatu pää- vai sivutoimesta?

Pää- ja sivutulojen erittelemisestä luovutaan tulorekisterin myötä.

Millä erittelylajeilla ilmoitetaan maksetut osingot, korot ja rojaltit sekä niiden ennakonpidätykset?

Rojalteille on kaksi erillistä tulolajia: käyttökorvaus (ansiotuloa) ja käyttökorvaus (pääomatuloa). Osingot ja korot eivät ole mukana tulorekisterin ilmoituksissa. Ne ilmoitetaan edelleenkin suoraan Verohallinnolle ja niistä toimitetut ennakonpidätykset ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Kannattaa kuitenkin huomata, että työpanososingot ilmoitetaan tulorekisteriin. Jos rojalti maksetaan ulkomaalaiselle henkilölle, on muistettava ilmoittaa myös ”rajoitetusti verovelvollinen” -tieto. Samoin, jos tulonsaajalle maksetaan esim. palkkasaatavan viivästyskorkoa, tämä ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla pääomatuloa oleva suoritus.  

Millä viitetiedoilla korjauksia ja mitätöintejä voi kohdistaa alkuperäisiin ilmoituksiin?

Tulorekisterissä ilmoituksilla voi olla kaksi erillistä yksilöivää viitettä: tulorekisterin ilmoitusviite ja maksajan ilmoitusviite. Tulorekisteri antaa ilmoitukselle automaattisesti tulorekisterin ilmoitusviitteen, kun ilmoitus tallennetaan tulorekisteriin. Lisäksi suorituksen maksajan pitää antaa vapaavalintainen maksajan ilmoitusviite silloin, kun tiedot toimitetaan teknisen rajapinnan tai latauspalvelun kautta. Korjauksia ja mitätöintejä voi kohdistaa alkuperäiseen ilmoitukseen sekä tulorekisterin ilmoitusviitteellä että maksajan ilmoitusviitteellä.

Kuinka palkkiot ilmoitetaan tulorekisteriin?

Palkkiot voi ilmoittaa tulolajilla ”palkka yhteissumma” (suppeampi ilmoitustapa 1) tai eritellymmin tulolajien mukaan (ilmoitustapa 2). On suositeltavaa ilmoittaa palkkiot sen mukaisena, kuin tulo on maksettu. Jos maksettu suoritus on esimerkiksi kokouspalkkio tai hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio, nämä palkkiot voidaan ilmoittaa omina tulolajeinaan tulorekisteriin.

Onko tulorekisterin SFTP-rajapinnan tai Web Service -rajapinnan käyttöajoissa rajoituksia? Voiko tietoja hakea esimerkiksi vain arkisin vai myös juhlapyhinä ja viikonloppuisin?

Teknisen rajapinnan palvelujen käytössä ei ole käyttöaikoihin liittyviä rajoituksia. Palveluja voi käyttää milloin tahansa.

Mitä tietoja ei voi korjata korvaavalla ilmoituksella? Milloin täytyy mitätöidä aiempi ilmoitus ja antaa uusi ilmoitus?

Toistaiseksi tunnistettuja tilanteita, jotka on korjattava mitätöimällä aiempi ilmoitus ja antamalla uusi ilmoitus ovat:

  • Maksupäivän korjaus
  • Palkanmaksukauden korjaus
  • Suorituksen maksajan ja tulonsaajan asiakastunnusten korjaus
  • Tulonsaajan syntymäajan korjaus
  • Eläkejärjestelynumeron korjaus
  • ”Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi” -tietojen korjaus
    • ”Ei vakuuttamisvelvollisuutta” -tietojen muutokset taannehtivasti ja
    • ”Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan soveltamispiiriin” -tietojen muutokset taannehtivasti

Mitä tarkoittavat ilmoitustapa 1 ja 2?

Ilmoitustapa 1 on pakollinen vähimmäistaso rahapalkkojen ilmoittamiseen. Tieto vastaa Verohallinnon nykyisen palkkojen vuosi-ilmoituksen suorituslajeja päätoimen palkat ja sivutoimen palkat.

Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa rahapalkat pakollista ilmoitustapaa eritellymmin (rahapalkkojen ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, ns. ilmoitustapa 2). Ilmoitustavan 2 täydentävät tulolajit (36 kappaletta) on tulorekisterissä eritelty sillä tarkkuudella, jolla osa tiedon käyttäjistä tarvitsee tietoa.

Ilmoitustapaa 1 ja ilmoitustapaa 2 ei voi käyttää yhtä aikaa samassa ilmoituksessa, mutta suorituksen maksaja voi käyttää eri ilmoituksissa eri ilmoitustapoja. Suosituksena kuitenkin on, että rahapalkat ilmoitettaisiin eritellysti ilmoitustavan 2 mukaisina, jolloin kaikki tulorekisterin tiedon käyttäjät voivat hyödyntää rekisterin sisältämiä tietoja. Jos tiedot ilmoitetaan suppeammin, osa tiedon käyttäjistä saattaa joutua kysymään suorituksen maksajalta tarkempia tietoja.

Ilmoitetaanko palkkatiedot maksukohtaisesti?

Kyllä. Tulorekisteri on ajantasainen ja keskitetty tietokanta, johon tiedot ilmoitetaan vain yhden kerran palkanmaksun yhteydessä.

Voiko tulorekisteriin ilmoittaa tietoja ilman asiakastunnusta?

Tulorekisteriin voi ilmoittaa tietoja myös ilman asiakastunnusta, jos maksajalla tai tulonsaajalla ei ole kyseistä tunnistetta, esimerkiksi Y-tunnusta, henkilötunnusta, verorekisterinumeroa tai ulkomaista henkilötunnusta. Tällöin maksajasta tai tulonsaajasta on ilmoitettava lisätietoja, esimerkiksi syntymäaika ja perustiedot (nimi ja osoite).

Jos tiedot ilmoitetaan ilman asiakastunnusta, vaikka maksajalla tai tulonsaajalla olisi sellainen, suorituksen maksaja toimii vastoin tulotietojärjestelmästä annetun lain velvoitteita.

Voiko aineiston ja ilmoituksen mitätöinnin antaa samalla palkkatietoilmoituksella, jolla uudet ja korvaavat ilmoitukset annetaan?

Aineiston ja ilmoituksen mitätöintiä ei anneta samalla palkkatietoilmoituksella, jolla uudet ja korvaavat ilmoitukset annetaan. Ilmoitusten mitätöinti on eriytetty omaksi aineistotyypiksi. Tällä aineistotyypillä voidaan mitätöidä yksittäinen ilmoitus, koko palkkatietoaineisto, työnantajan erillisilmoitus tai aineistotilaus. Koska mitätöinti on eriytetty omaksi skeemarakenteekseen, vältetään se, että esimerkiksi yksittäistä palkkatietoilmoitusta mitätöitäessä tarvitsisi antaa palkkatietoilmoituksen pakolliset tiedot.

Ilmoitetaanko työntekijältä perityt työmarkkinajäsenmaksut tulorekisteriin?

Tulorekisteriin ei ilmoiteta työntekijältä perittyjä työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja, vaan jäsenmaksut ilmoitetaan jatkossakin Verohallinnolle Veron erikseen määrittelemällä vuosi-ilmoituksella.

Miten tulorekisteriin ilmoitetaan muussa valuutassa kuin euroina maksetut suoritukset?

Maksettu määrä on ilmoitettava tulorekisteriin euroissa, vaikka suoritus olisi maksettu muuna valuuttana. Jos suoritus on maksettu muuna valuuttana, se on muunnettava euroiksi käyttäen maksupäivänä voimassaolevaa Euroopan keskuspankin viitekurssia. Jos suoritus ilmoitetaan tulorekisteriin jo ennen maksupäivää, esimerkiksi palkka-ajon yhteydessä, ilmoitetaan kyseisen ilmoituspäivän mukaisella viitekurssilla muunnettu tulon määrä.

Pystyykö työnantaja antamaan erillisilmoituksen, jossa ilmoittaa ”Ei palkanmaksua” -tiedon, jos on kuitenkin antanut kyseiseltä kaudelta palkkatietoilmoituksia?

”Ei palkanmaksua" -tietoa ei saa antaa, jos maksaja on maksanut palkkaa kyseisen kuukauden aikana. Työnantajan erillisilmoituksen koodin 101 "Ei palkanmaksua” antamista ei kuitenkaan ole järjestelmän näkökulmasta estetty.

On ajateltu, että tiedon käyttäjät valvoisivat itse mahdolliset ristiriitaisuudet ilmoittamisessa omien käsittelysääntöjensä perusteella.

Miten paperi-ilmoittajat saavat ilmoituksen yksilöivän viitteen? Miten tulorekisteri tunnistaa paperi-ilmoituksen korvaavaksi ilmoitukseksi, jos ei ole käytetty ilmoitusviitettä?

Paperi-ilmoittajalle lähetetään maksajan ilmoitusviite, jollei maksaja ole itse merkinnyt viitettä lomakkeella. Maksajan ilmoitusviite lähetetään joko kirjeitse, tai jos asiakas on valinnut asiointitavakseen sähköisen viestinvaihdon, ilmoitusviite lähetetään sähköisesti tai mahdollisesti tekstiviestillä.

Paperilomakkeella on erilliset kohdat: uusi ilmoitus, korvaava ilmoitus ja ilmoituksen mitätöinti. Jos maksaja on merkinnyt lomakkeelle antavansa korvaavan ilmoituksen tai ilmoituksen mitätöinnin, mutta ei ole merkinnyt ilmoitusviitettä, lomake siirretään virkailijalle käsittelyyn.

Palkkatietoilmoituksen ja työnantajan erillisilmoituksen raportointipäivämäärästä: Jos viides kalenteripäivä maksupäivästä laskien ei ole arkipäivä, siirtyykö ilmoittamisen määräaika seuraavalle arkipäivälle? Esimerkki: Viides kalenteripäivä maksupäivästä on lauantai, ilmoitetaanko tiedot tulorekisteriin seuraavana arkipäivänä eli maanantaina vai onko tietojen ilmoittamisen eräpäivä lauantai?

Tiedot pitää ilmoittaa tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Kaikkiin tulorekisterin määräaikoihin sovelletaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930). Jos määräpäivä on säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu arkilauantai tai pyhäpäivä, siirtyy määräaika mainitun säännöksen nojalla aina seuraavaan arkipäivään. Näin ollen jos 5. kalenteripäivä on lauantai, eräpäivä on maanantai.

Onko tiedon käyttäjän mahdollista nähdä, onko palkkatiedot ilmoitettu rekisteriin ilmoitustavalla 1 vai ilmoitustavalla 2? Tällä vältettäisiin sekaannukset siitä, johtuuko eritellyn tiedon puuttuminen ilmoitustavasta vai vain siitä, ettei erilaisia palkaneriä ole maksettu.

Tiedon käyttäjä näkee ilmoitustavan tulolajista.

  • Jos on ilmoitettu 100-sarjan tulolajeilla, kyse on ilmoitustapa 1:n mukaisesta ilmoittamisesta.
  • Jos rahapalkkojen ilmoittamisessa on käytetty 200-sarjan tulolajeja, kyse on ilmoitustapa 2:n mukaisesta ilmoittamisesta. Suorituksen maksaja voi vaihdella ilmoitustapaa ilmoituksittain.

Suorituksen maksaja voi tallentaa tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa alla mainitut perustiedot, jotka ovat tiedon käyttäjien nähtävinä:

  • Täydentävien tietojen ilmoittaminen (vahvistaa antavansa täydentävät tiedot)
  • Yrityksen käytössä olevat palkanmaksukaudet.

Kuinka pitkän ajan tapahtuman jälkeen tulorekisteriin voi antaa korvaavia ilmoituksia?

Tulorekisteriin annetut tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tietojen tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien, mikä vastaa sitä aikaa, jonka työnantajat ovat velvollisia säilyttämään palkka- ja muun kirjanpitonsa. Tulorekisteriin toimitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. 

Tekeekö tulorekisteri samat tietosisältötarkistukset sähköisesti toimitetuille ja paperilla toimitetuille ilmoituksille? Tarkistaako tulorekisteri molemmissa toimituskanavissa esimerkiksi sen, että suorituksen maksaja ja tulonsaaja eivät ole samat?

Tulorekisteri tekee ilmoitukselle samat tietosisältötarkistukset riippumatta ilmoituskanavasta (tekninen rajapinta, sähköinen asiointipalvelu, paperinen asiointi).

Käsittelysääntöjen mukaan ilmoituksen maksaja ja tulonsaaja eivät voi olla samat.

Milloin korjausaineisto täytyy lähettää tulorekisteriin, jos aineisto on sisältänyt virheitä, eikä ilmoitusta ole tallennettu tulorekisteriin, esim. on käytetty tuntematonta tulolajia?

Lain mukaan tiedot on annettava viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, että ilmoitus on yritetty lähettää, mutta sitä ei ole saatu tallennettua tulorekisteriin.

Jos ilmoituksessa on virhe, täytyykö korjaus tulla muutaman päivän sisällä vai voiko virheen korjata seuraavan palkka-ajon yhteydessä?

Suoritusten maksajat ovat vastuussa talletettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Tulorekisterin tietoja käyttää suuri joukko tiedon käyttäjiä. Lain mukaan, jos tulorekisterissä olevassa ilmoituksessa on virhe, tiedot on korjattava ilman aiheetonta viivytystä.

Miten ilmoitetaan jatkossa kotitalouksien maksamat palkat? Poistuuko palkka.fi?

Palkka.fi-palvelu ei poistu. Kotitaloudet ja muut pientyönantajat voivat laskea edelleenkin palkkansa Palkka.fi-palvelun kautta. Palkka.fi on palkanlaskentaohjelma, joka lähettää järjestelmän kautta lasketuista palkoista ilmoitukset tulorekisteriin.

Kotitalous voi hoitaa ilmoittamisen myös suoraan tulorekisterin asiointipalvelun kautta, jollei käytä palkka.fi-palvelua tai muuta palkanlaskentajärjestelmää, joka muodostaisi ilmoitukset.

Tiedot maksetuista palkoista, toimitetuista ennakonpidätyksistä ja maksetuista työnantajamaksuista on jatkossa annettava ilman euromääräistä alarajaa, myös kotitalouksien.

Ilmoittamisen antamisaikaan pätee pääsääntöisesti samat määräajat. Kotitalouksien asemaa on kuitenkin helpotettu siten, että luonnollinen henkilö ja kuolinpesä, jota ei ole merkitty ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin, voivat antaa tiedot Tulorekisteriyksikölle kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä, kun pääsääntönä on ilmoittaminen viidentenä päivänä maksupäivän jälkeen.

Tiedot on annettava lähtökohtaisesti aina sähköiseksi, myös kotitalouksien. Erityisistä syitä voidaan tiedot antaa paperilomakkeella.

Ilmoitusten korjaaminen

Jos ilmoitus on lähetetty tiedostona, voiko korjaamiseen käyttää eri ilmoitustapaa, esimerkiksi sähköistä asiointipalvelua?

Kyllä. Tietoja voi lähettää ja korjata eri kanavien kautta. Tietojen korjaamisessa ei tarvitse käyttää samaa ilmoituskanavaa kuin alkuperäisessä ilmoituksessa.

Nykyisin ilmoituksia voi korjata täyttämällä vain muuttuneet tiedot. Tulorekisterin ohjeiden mukaan kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen, myös ne, joissa ei ollut virheitä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Ilmoitus tarkoittaa yhden tulonsaajan yhden maksukerran tietoja. Samalla maksukerralla on voitu maksaa useita suorituksia (esim. aikapalkkaa, kokouspalkkiota ja ylityökorvauksia). Vaikka vain yhdessä näistä tuloista olisi ollut virhe, kaikki tiedot on annettava uudelleen.
Samassa aineistossa voi olla useita ilmoituksia, esim. 50 työntekijän ilmoitukset. Jos vain yhden työntekijän ilmoituksessa on virhe, koko aineistoa ei tarvitse lähettää uudelleen. Ilmoittaja korjaa vain virheellisen ilmoituksen antamalla kaikki sen tiedot uudelleen. Samassa aineistossa olleita muiden työntekijöiden ilmoituksia ei siis tarvitse korjata, jos niiden tiedoissa ei ole virheitä.

Jos henkilön työsuhde päättyy, mutta hän tulee lyhyen ajan sisällä uudelleen saman työnantajan palvelukseen, miten edellisen työsuhdepätkän virheet korjataan? Työsuhteen alku- ja loppupäivä ovat muuttuneet, miten tämä merkitään ilmoitukseen?

Aiemman ilmoituksen virheet korjataan antamalla korvaava ilmoitus. Samalla ilmoituksella ei voi ilmoittaa uuden työsuhdepätkän tietoja. Palkkakauden sisällä tapahtuvasta, aiempaan palkkakauteen kohdistuvasta korjaamistavasta on luovuttu.

Aina muutokset eivät johdu varsinaisesti virheestä, vaan esimerkiksi takautuvasta palkankorotuksesta. Miten tällaisissa tilanteissa korjataan esimerkiksi liian pienellä palkalla maksetut ylityöt tai lomarahat?

Aiempien palkkakausien aikana ansaitut suoritukset ilmoitetaan sen palkkakauden ilmoituksella, jonka aikana ne maksetaan. Ansaintajaksoksi voidaan merkitä se aikaisempi palkkakausi, jolta tulo on kertynyt.

Jos jonain palkkakautena on virheellisesti ilmoitettu vähemmän palkkaa kuin mitä todellisuudessa maksettiin, alkuperäinen ilmoitus on korjattava korvaavalla ilmoituksella eli kaikki ilmoituksen tiedot on annettava uudelleen.

Miten ilmoitusta korjataan, jos virhe ei ole euromääräisissä tiedoissa vaan esimerkiksi työsuhteen päivämäärissä, ammattinimikkeessä tai palvelusuhteen tyypissä?

Tässäkin tapauksessa korjaukset tehdään antamalla korvaava ilmoitus.  Korvaavalla ilmoituksella on annettava uudelleen nekin tiedot, joissa ei ollut virheitä.

Voiko korvaavan ilmoituksen antaa eri ilmoitustavalla kuin alkuperäisen ilmoituksen? Ilmoitustavoilla tarkoitetaan rahapalkkojen ilmoitustapaa 1 (palkat yhteissummana) ja ilmoitustapaa 2 (eriteltyinä tulolajeittain, esimerkiksi lisiin ja korvauksiin)

Ilmoittaessa on suositeltavaa käyttää samaa ilmoitustapaa sekä alkuperäisessä ilmoituksessa että siihen kohdistuvissa korjauksissa. Rahapalkat ilmoitetaan käyttäen joko pakollista vähimmäistasoa rahapalkkojen ilmoittamiseen tai ilmoittamalla rahapalkat pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä tulolajeja. Kaikki samalla ilmoituksella annettavat palkat pitää ilmoittaa samalla ilmoitustavalla.

Mitkä tunnistetiedot esimerkiksi palvelussuhteen tiedoista ovat sellaisia, että niiden muuttuminen vaatii korvaavan ilmoituksen, vaikka euromäärät olisivat oikein?

Lähtökohtana on, että tulorekisterissä olevien tietojen tulisi olla aina oikein ja ajan tasalla. Työnantaja tai hänen valtuuttamanaan toimiva tilitoimisto vastaa tietojen oikeellisuudesta. Jos vääriä tietoja ei korjata, erityisesti sosiaalivakuuttamisessa ja etuuksissa tiedon käyttäjän tekemä päätös voi perustua virheelliseen tietoon ja siten suoritus tulla maksetuksi väärällä perusteella. Antamalla tulorekisteriin täydentäviä tietoja maksaja varmistaa, ettei annettuja tietoja kysytä häneltä uudelleen.

Palkanmaksukausi, maksupäivä

Mitä tarkoitetaan maksupäivän palkkakaudella tai palkanmaksukaudella? Mihin tällaista tietoa tarvitaan? Ilmoituksessa kysytään myös ansaintajaksoa. Eikö se ole sama asia kuin palkkakausi?

Palkkakausi tai palkanmaksukausi on ajanjakso, jolta palkka maksetaan. Ansaintajakso taas on se ajanjakso, jolta tulo on kertynyt.  

Työsopimuslaki edellyttää, että palkka maksetaan viimeistään palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Tieto palkanmaksukaudesta on tarpeellinen tiedon käyttäjille esimerkiksi sen vuoksi, että takaisinperintä pystytään kohdentamaan oikealle palkkakaudelle.

Esimerkki: Työnantajalla on palkanmaksukausi kuukausi. Toukokuun 15. päivä maksetaan toukokuussa ansaittu palkka 4000 € sekä huhtikuulta kertyneet ylityökorvaukset 500 €.

  • Palkanmaksupäivä 15.5.
  • Palkanmaksukausi 1.5.–31.5.
  • Aikapalkka 4000,00
    • ​Ansaintajakso 1.5.–31.5. 
  • Ylityökorvaus 500,00
    • Ansaintajakso 1.4.–30.4.

Tai vaihtoehtoisesti:

  • Palkka yhteissumma 4000,00
    • Ansaintajakso 1.5.–31.5.
  • Palkka yhteissumma 500,00
    • Ansaintajakso 1.4.–30.4. 

Kaikilla suorituksilla ei käytännössä ole ansaintajaksoa. Esimerkiksi yksittäisillä korjauspalkka-ajoilla on vain maksupäivä, jos esimerkiksi maksetaan yksittäisiä korvauksia normaalin palkkakauden ulkopuolella. Voiko näissä tilanteissa ilmoittaa vain maksupäivän?

Palkanmaksupäivä ja palkkakausi on aina ilmoitettava. Ansaintajakso on vapaaehtoinen tieto.

Jos normaalin palkanmaksun yhteydessä maksetaan myös edellisen kuukauden maksamattomia ylitöitä, miten palkkakausi merkitään? Palkan ja ylitöiden palkkakausi ei silloin ole sama.

Palkkakaudeksi merkitään varsinaisen palkan palkkakausi, vaikka ylityöt olisivat kertyneet aiemmalta palkkakaudelta. Ylitöiden ansaintajaksoksi voidaan merkitä se ajanjakso, jolta tulo on kertynyt (esimerkkitapauksessa edellinen kuukausi).

Esimerkki: Helmikuun maksupäivänä (15.2.) työntekijälle maksetaan helmikuun palkka 2 500 euroa ja lisäksi tammikuun ylityökorvauksia 350 euroa. Tiedot ilmoitetaan näin:

  • Maksupäivä: 15.2.
  • Palkkakausi: 1.2.–28.2.
     
  • Tulolaji: Aikapalkka 2500 €​
  • Ansaintajakso: 1.2.–28.2.
     
  • Tulolaji: Ylityökorvaus 350 €
  • Ansaintajakso: 1.1.–31.1.

Tuleeko tulorekisteriin tarkistuksia siitä, onko maksupäivä palkkakauden sisällä?

Ei, koska maksupäivä on mahdollista sopia myös toisin kuin laissa on säädetty.

Esimerkki:

  • Palkanmaksupäivä 10.8.
  • Palkanmaksukausi 1.7.–31.7.
  • Urakkapalkka 4000,00
    • Ansaintajakso 1.6.–30.6.
  • Ylityökorvaus 625,00
    • Ansaintajakso 1.6.–7.6.

Voiko palkan maksupäivä olla tulevaisuudessa tulorekisterin ilmoituksella?

Kyllä, mutta korkeintaan 45 päivää.

Aineistossa on pakollisena tietona maksupäivä. mlaskujen osalta emme tiedä tarkkaa päivää, jona työntekijä saa suorituksen haltuunsa. Mikä maksupäiväksi tällöin merkitään?

Lakiehdotuksen mukaan maksupäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä. Säännöllisessä palkanmaksussa tämä päivä on yleisesti maksajan tiedossa. Matkalaskujärjestelmistä suorituksia maksettaessa tilanne voi olla toinen.

Näissä tilanteissa suorituksen maksaja ilmoittaa sen päivän, jonka se tietää. Jos ilmoittajalla ei ole tiedossa päivää, jolloin tulo on tulonsaajan tilillä, voidaan ilmoittaa se päivä, jolloin maksaja on itse suorituksen maksanut eli raha on lähtenyt maksajan tililtä.

Mikä on palkkakausi, jos työntekijä aloittaa tai lopettaa kesken tavanomaisen palkkakauden? Esimerkiksi jos työsuhde alkaa 7.8., onko palkkakausi 1.–31.8. vai 7.8.–31.8.? Sama kesken kautta lopettavilla, loppuuko palkkakausi kun työsuhde loppuu (mihin asti veropäivätkin on käytetty)?

Palkanmaksukausi on ajanjakso, jolta palkka maksetaan. Palkanmaksukausi voi poiketa yrityksen normaalista palkkakaudesta. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Vastaavasti kesken palkkakautta työsuhteen aloittavan palkkakausi alkaa työsuhteen alkaessa. Näin ollen palkkakausi kesken normaalia palkkakautta aloittavilla ja lopettavilla on työsuhteen voimassaolon mukainen, esimerkkitapauksessa 7.8.–31.8.

Tiedossa on, etteivät kaikki palkkaohjelmistot toimi edellä kuvatulla tavalla, vaan tällöinkin palkkakautena on yrityksen normaali palkkakausi (esimerkiksi 1.–31.8.) ja palkkakauden sisällä huomioidaan työsuhteen poikkeava alkaminen tai päättyminen, jolloin henkilön palkka ja veropäivät ovat todellisen työsuhteen mukaiset.

Ennakonpidätys

Tulorekisterin ilmoituksissa ei kysytä ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Mistä esimerkiksi Verohallinto saa tämän tiedon, jos sitä ei ilmoiteta tulorekisteriin?

Ennakonpidätyksen alaisten palkkojen yhteissummaa ei enää tarvitse ilmoittaa Verohallinnolle. Verohallinto laskee ennakonpidätyksen alaiset suoritukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset palkkatietoilmoituksilta.

Tulorekisteriin ilmoitetuissa ansiotuloissa on oletuksena, että ne ovat ennakonpidätyksen alaisia tuloja. Osa suorituksista on vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta, esimerkiksi palkkasaatavan viivästyskorko tai työkorvauksen yhteydessä luonnolliselle henkilölle maksetut kustannusten korvaukset. Vaikka ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, tulo on ilmoitettava tulorekisteriin.

Vastaavasti jos tulonsaajalle maksetaan välittömästi työstä aiheutuneita veronalaisia kuluja, joista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, ne ilmoitetaan kulujen vähennystavasta riippuen joko kohdassa ”Vähennys ennen ennakonpidätystä” tai ”Veronalainen kustannusten korvaus”.

Verohallinto laskee ennakonpidätystiedot maksajan ilmoittamilta tulonsaajakohtaisilta palkkatietoilmoituksilta. Vaikka ennakonpidätysten yhteismäärää ei tarvitse enää erikseen ilmoittaa tulorekisteriin, tiedon maksajan on ilmoitettava kuukausittain maksamisensa palkkojen yhteismäärän perusteella maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä. Maksettavan sairausvakuutusmaksun määrä ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella viimeistään palkan maksukuukautta seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. 

Ansaintajakso ei kerro, milloin tulosta on toimitettu ennakonpidätys?

Ennakonpidätys on toimitettava silloin, kun tulo maksetaan. Ilmoituksella annetaan yhden tulonsaajan tulot yhdellä maksuhetkellä. Samalla ilmoituksella voi olla useita tulolajeja, joilla voi kaikilla olla eri ansaintajaksot. Ennakonpidätys toimitetaan maksettavien tulojen yhteissummasta.

Erittelylajeissa ei ole ennakonpidätystä työkorvauksesta?

Totta, ei ole omana tietonaan. Näissäkin tilanteissa työkorvaus ilmoitetaan omalla tulolajilla ja ennakonpidätys ilmoitetaan käyttämällä ennakonpidätys-erittelylajia.

Jos henkilölle maksetaan sekä palkkaa että työkorvausta, voiko ennakonpidätyksen ilmoittaa yhtenä summana?

Kyllä voi. Lienee kuitenkin harvinaista, että sama maksaja maksaa samalle tulonsaajalle osan suorituksesta palkkana ja osan työkorvauksena. Ennakonpidätys voidaan ilmoittaa maksettavien tulojen yhteissummasta.

Täsmäytys, raportit ja koodistot

Tehdäänkö täsmäytys palautesanoman perusteella vai onko tiedon tuottajilla pääsy tulorekisteriin tarkastamaan lähetetty aineistoja, joista täsmäytyksen voi tehdä?

Suorituksen maksaja voi halutessaan saada tulorekisteriin ilmoitetuista tiedoistaan täsmäytysraportin. Jos tulorekisterissä tiedot eroavat palkanlaskentajärjestelmän tiedoista, tulorekisterissä mahdollisesti olevat virheelliset tiedot on korjattava korvaavalla menettelyllä. 

Miten täsmäytys vuoden lopussa tehdään? Ovatko esimerkiksi verotettava ansio palkanlaskennassa ja tulorekisterissä samat jokaisella henkilöllä? Jos eivät, mikä on korjausprosessi?

Suorituksen maksaja voi halutessaan saada tulorekisteriin ilmoitetuista tiedoistaan täsmäytysraportin. Jos tulorekisterissä tiedot eroavat palkanlaskentajärjestelmän tiedoista, tulorekisterissä mahdollisesti olevat virheelliset tiedot on korjattava korvaavalla menettelyllä. 

Säilyykö esim. Kelalla myös oma asiointiportaali, jonka kautta voi myös ilmoittaa mm. sairauslomatiedot? Vai tuleeko 1.1.2019 alkaen kaikki palkansaajia koskevat tiedot välittää vain ja ainoastaan tulorekisterin kautta?

Poissaolotiedot voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti täydentävinä tietoina tulorekisterin kautta. Jos työnantaja antaa tarvittavat täydentävät tiedot samassa yhteydessä maksamisensa palkkojen kanssa, työnantajalta poistuu Kelan sairauspäivärahahakemus Y17. Viranomaisilla säilynee omat asiointipalvelunsa myös tulorekisteriaikana.

Miten osapuolet saavat tiedon siitä, että tulorekisterin koodistoihin on tullut muutoksia?

Tulorekisterin teknisen rajapinnan sanomilla esiintyvät tulorekisterin sisäiset koodistot ja niiden arvot on kuvattu dokumenteissa ”Koodistot” ja ”Koodistot – Tulolajit”. Koodistojen ja dokumenttien muutoksista tiedotetaan osapuolia.

Tulorekisterin ulkopuolella ylläpidettäviä koodistoja ovat esimerkiksi Kevan koodistot, työeläkealan vakuutusnumerot ja Tilastokeskuksen ammattiluokitus. Näihin tulleet muutokset koodiston omistaja ilmoittaa tulorekisteriin sekä osapuolille kuten nykyisin. Myös tulorekisteriviranomainen tiedottaa osapuolia muutoksista. 

Miten osapuolet saavat tiedon siitä, että tulorekisterin koodistoihin on tullut muutoksia?

Tulorekisterin teknisen rajapinnan sanomilla esiintyvät tulorekisterin sisäiset koodistot ja niiden arvot on kuvattu dokumenteissa "Koodistot" ja "Koodistot – Tulolajit". Koodistojen ja dokumenttien muutoksista tiedotetaan osapuolia.

Tulorekisterin ulkopuolella ylläpidettäviä koodistoja ovat esimerkiksi Kevan koodistot, työeläkealan vakuutusnumerot ja Tilastokeskuksen ammattiluokitus. Näihin tulleet muutokset koodiston omistaja ilmoittaa tulorekisteriin sekä osapuolille kuten nykyisin. Myös Tulorekisteri tiedottaa osapuolia muutoksista.

Tuotetaanko tulorekisteristä lokitiedot myös SFTP-pyynnöistä ja -vastauksista? Meillä ne tulevat olemaan järjestelmän tekemiä "taustatoimia", joten niihin ei liity käytönseurantatarvetta. (25.5.2018)

Tulorekisterissä on joitakin raportteja, jotka liittyvät aineistotilauksiin ja tulorekisterin muodostamiin aineistoihin. Ne eivät siis ole lokitietoja sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta sisältävät kysymyksessä mainittuja asioita. Raporttien määrittely on työn alla, ja jossain vaiheessa on tulossa tarkempi kuvaus, joka julkaistaan sidosryhmille.

Matkakustannukset

Myös verottomat matkakustannukset tulee ilmoittaa. Tarkoittaako tämä sitä, että jokainen matkahallinnan järjestelmästä maksettu matkalaskukin on ilmoitettava tulorekisteriin periaatteella maksupäivä + viisi päivää?

Kaikki tulorekisterin ilmoittaminen toimii saman periaatteen mukaan: tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Mitä tietoja tulee ilmoittaa matkalaskujärjestelmästä?

Tulorekisteriin tulee ilmoittaa mm. päivärahat ja kilometrikorvaukset. Ne pitää ilmoittaa viiden päivän kuluessa siitä, kun ne on maksettu. Verovapaista päivärahoista on eriteltävä päivärahan tyyppi (osapäiväraha, kokopäiväraha, ateriakorvaus, ulkomaan päiväraha). Jos on maksettu verovapaata kilometrikorvausta, tulee ilmoittaa sen perusteena oleva kilometrimäärä. Tiedon kilometrimääristä voi antaa esimerkiksi palkkakausittain, kuitenkin siten, että kunkin vuoden tiedot annetaan viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.

Osa tulorekisteriin ilmoitettavista tiedoista on pakollisia tietoja, joiden tulee esiintyä jokaisessa aineistossa. Pakollisia tietoja ovat esimerkiksi palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä. Kun tiedot ilmoitetaan teknisen rajapinnan kautta tai lataamalla ne tiedostona, on lisäksi annettava tietyt aineiston tekniset tiedot. Aineistossa on lisäksi yksilöitävä suorituksen maksaja ja tulonsaaja joko asiakastunnuksilla tai niiden puuttuessa muiden yhteystietojen avulla. Nämä pakolliset tiedot on ilmoitettava myös silloin, kun tietoja ilmoitetaan matkalaskujärjestelmästä.

Lähdevero

Miten erotellaan lähdeverotettava tulo ja normaali tulo? Päätelläänkö se verolajista?

Jos tulo maksetaan rajoitetusti verovelvolliselle, ilmoituksella annetaan tieto, että suorituksen saaja on rajoitetutusti verovelvollinen ja lisäksi ilmoitetaan peritty lähdevero omalla erittelylajillaan ”Lähdevero”. Tulorekisterin käyttöönoton myötä nykyinen oma-aloitteinen veroilmoitus työnantajasuoritusten osalta poistuu käytöstä. Tulorekisteri-ilmoittaminen korvaa tämän ilmoituksen.

Jos henkilö on ulkomaalainen, syntyykö erittelylajeista automaattisesti myös lähdeveron alainen ansio, jos ennakonpidätys ilmoitetaan lähdeverona?

Tiedoissa eritellään rajoitetusti verovelvollinen ja peritty lähdevero. Jos rajoitetusti verovelvollisen tulo on ennakonpidätyksen alaista, eritellään myös tieto tästä. Lähdevero ja ennakonpidätys ilmoitetaan myös omina erittelylajeinaan.

Nykyisin oma-aloitteisella veroilmoituksella ilmoitettavia tietoja ”lähdeveronalaiset palkat ja muut suoritukset” tai ”ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” ei tulorekisteriin enää anneta työnantajasuorituksista.

Millä erittelylajeilla ilmoitetaan pysyvästi ulkomailla asuvan ja Suomessa enintään kuuden kuukauden ajan oleskelevan ulkomaan kansalaisen lähdeveron alaiset tulot?

Ulkomaalaiselle tulonsaajalle maksetut rahapalkat voi ilmoittaa tulorekisteriin kummalla tahansa ilmoitustavalla (pakollinen vähimmäistaso tai eritellymmin myös vapaaehtoiset tiedot ilmoittaen). Tulo ilmoitetaan sellaisena kuin se maksetaan. Ilmoittamisessa on käytössä kaikki tulorekisterin tulolajit. Tulolajin lisäksi ilmoitetaan ”rajoitetusti verovelvollinen” -tieto ja perityn lähdeveron määrä kohdassa ”Lähdevero”. Jos tulonsaajalla on verokortissaan mainita lähdeverovähennyksestä, ilmoitetaan erikseen palkasta tehty vähennys kohdassa ”Lähdeverovähennys”.

Kansainväliset tilanteet

Miten ulkomaiset maksajat voidaan velvoittaa ilmoittamaan maksut Suomen tulorekisteriin?

Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, jos maksajalla on tiedonantovelvollisuus Suomeen jollekin tulorekisterissä olevalle tiedon käyttäjälle. Tiedonantovelvollisuus muodostuu eläke-, työttömyys- ja tapaturma-alalle, jos henkilö on vakuutettu Suomessa. Näissä tilanteissa tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin, vaikka maksaja olisi ulkomaalainen. Verotuksessa tiedonantovelvollisuus ulkomaiselle työnantajalle muodostuu vain, jos tulonsaaja työskentelee Suomessa yli kuusi kuukautta tai työnantaja on hakeutunut säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi tai kiinteä toimipaikka muodostuu. Näissäkin tilanteissa tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin vakuuttamisen tarpeisiin, jos henkilö on vakuutettu Suomessa.

Tulolajit

Koodistossa on tulolajeina ”Sairausajan osapalkka” (219) ja ”Etuusajalta maksettu täydennyspalkka” (204). Löytyykö koodistosta omaa tulolajia sairausajan palkalle?

Sairausajan palkka ilmoitetaan normaalina palkkana. Suoritus voidaan ilmoittaa millä tahansa tulorekisterissä käytössä olevalla tulolajilla, esim. urakkapalkkana, aikapalkkana tai palkka yhteissummana.

Palkallisen (tai palkattoman) poissaolon syykoodin avulla kerrotaan poissaolon syyksi "Sairaus" sekä poissaolojakso. Lisäksi voidaan erikseen ilmoittaa palkan määrä palkalliselta poissaoloajalta. Tämän tiedon perusteella tietoa tarvitseva tiedon käyttäjä saa tiedon oikeasta tulolajista, palkan määrästä palkallisen poissaolon ajalta ja sairauden aiheuttamasta poissaolojaksosta.

Askarruttaa tulolajien ilmoittamisen pakollisuus vs. vapaaehtoisuus. Voisitteko vielä selventää, mitkä tulolajit ovat minimissään pakollisia ilmoittaa?

  • Ovatko ilmoitustapa 2:n kaikki tiedot vapaaehtoisia eli ei tarvitse ilmoittaa? Entä erikseen ilmoitettavat tulolajit (ilmoitustapa 1 ja 2)? Ovatko näistä pakollisia mitkään? 

  • Aika monen tiedon perässä on dokumentaatiossa P eli pakollinen (jos ko. tuloa maksetaan). Eli onko tulkintani oikea, että ilmoitustapa 1 ja 2:n osalta tiedot, joissa perässä on P ovat pakollisia (siis jos tätä tuloa maksetaan)?

Täydentävät tulolajit (ilmoitustapa 2) ovat kaikki täydentäviä, eli vapaaehtoisia. Erikseen ilmoitettavat tulolajit (ilmoitustapa 1 ja 2) voivat olla joko pakollisesti annettavia tietoja, jos kyseisiä tuloja maksetaan, tai vapaaehtoisesti annettavia täydentäviä tulolajeja. Suurin osa erikseen ilmoitettavista tulolajeista on pakollisesti annettavia.

Dokumentissa "Tulolajien ja tuloista vähennettävien erien selitteet" jokaisen tulolajin perässä on merkitty, onko tulolaji pakollinen (P) vai vapaaehtoisesti annettava täydentävä tulolaji (V).

Esimerkki asuntoedusta:

  • Tieto asuntoedun määrästä on ilmoitettava tulolajilla "Muu luontoisetu" (P) ja Edun tyyppi-lisätiedon avulla kerrottava lisäksi erikseen, että summa sisältää asuntoedun.
  • Vaihtoehtoisesti maksaja voi ilmoittaa asuntoedun vapaaehtoisesti annettavalla täydentävällä tulolajilla "Asuntoetu" (V).

Miten tulorekisteriin ilmoitetaan käyttökorvaus, kun saajana on yhteisö, yhteenliittymä tai muu yhtymä? Tulolajilistauksessa on ”Käyttökorvaus ansiotuloa” ja ”Käyttökorvaus pääomatuloa”.

Tulolajeissa ei ole erillistä tulolajia yritysten saamille käyttökorvauksille. Tulorekisterin asiakasohjeissa tarkennetaan, että näissä tilanteissa tulo ilmoitetaan tulolajilla ”Käyttökorvaus ansiotuloa” ja kyseistä tietoa tarvitsevat tiedon käyttäjät tekevät omat käsittelysääntönsä tulolle.

Aineistojen jakelu

Tulorekisteriin on toimitettu poiminta-aikavälillä 1 versio 1, joka on poimittu ensimmäisessä poiminnassa. Toisella poiminta-aikavälillä toimitetaan versiot 2 ja 3. Jos hakukriteeriksi on annettu IncludeAllVersions = ”False”, niin poimitaanko poiminta-aikaväliltä 2 tällöin vain versio 3? (25.5.2018)

Poimitaan vain versio kolme.

Ovatko korvaaminen ja mitätöinti rinnasteisia tulorekisterin näkökulmasta? Eli jos edellisessä tapauksessa versio 3 olisikin korvauksen sijasta mitätöinti, niin poiminta toimisi samaan tapaan ja vain mitätöinti (versio 3) poimittaisiin?

Kyllä, juuri näin.

Entä tilanteessa, jossa samalla poiminta-aikavälillä on toimitettu versio 1 ja mitätöinti (versio 2). Poimitaanko tällöin IncludeAllVersions = ”False” -kriteerin perusteella sanomalle vain mitätöinti (versio 2)?

Kyllä.

Testaamme palkkatietoilmoitusten hakua reaaliaikaisen Web Service -rajapinnan kautta. Yritämme hakea yhden tulonsaajan palkkatietoilmoituksia ajanjaksolta 1.1.2018–31.12.2020. Aikaväli on tarkoituksella laaja, koska emme vielä tiedä mitä aikoja testiaineisto sisältää. Useista yrityksistä huolimatta (testattu noin 30 eri testiasiakkaan henkilötunnuksella) emme ole saaneet vastauksessa yhtään palkkatietoilmoitusta. (15.6.2018)

Ilmeisesti olette yrittäneet tehdä hakua niillä henkilötunnuksilla, jotka teille on sähköpostilla toimitettu. Näillä henkilötunnuksilla ei ole valmiina palkkatietoilmoituksia, vaan ne pitää erikseen muodostaa tulorekisteriin. Tähän voi käyttää esimerkiksi tulorekisterin tarjoamaa Excel-tiedostoa palkkatietoilmoitusten muodostamiseen tai vaihtoehtoisesti voi sopia jonkin tiedon tuottajatahon kanssa palkkatietoilmoitusten muodostamisesta.

Miten ajastuselementti toimii SFTP-liikenteessä sanomilla? Jos määritän ValidFrom-tietoon kuluvan päivän ja jos kellonaika on kyseisenä päivänä jo mennyt ohi, niin käynnistyykö poiminta heti?

<Schedule>

<OnetimeDeliverySchedule>

<Time>11:00:00+02:00</Time>

</OnetimeDeliverySchedule>

</Schedule>

Oletin, että poiminta olisi käynnistynyt vasta seuraavana kyseisenä kellonaikana, mutta se ei toiminut näin. Jos haluan tehdä ajastuksen seuraavan päivän puolelle aamuyöhön, onko ValidFrom-päivämääräksi määritettävä seuraava päivä? (15.6.2018)

Jos kertatilauksen ValidFrom-päivämäärä on kuluva päivä ja kellonaika on menneisyydessä, poiminta käynnistyy heti. Eli kertatilaukseen on pantava tulevaisuuden päivämäärä, jos haluaa poiminnan käynnistyvän seuraavana päivänä.

Ajastetussa tilauksessa poiminta käynnistyy ajastuksen mukaisesti seuraavana ajankohtana.

Yleistä

Mitkä kaikki nykyisistä viranomaisraporteista tulorekisteri korvaa?

Tulorekisterin pakollisella tietosisällöllä korvataan ne vuosi-ilmoitusten tiedot, jotka työnantaja nykyisin ilmoittaa Verohallinnolle, työeläkealalle, työttömyysvakuutusrahastolle ja tapaturmavakuuttajille. Tulorekisteriin voi ilmoittaa myös vapaaehtoisia lisätietoja, kuten poissaolotietoja ja palvelussuhteeseen liittyviä tietoja. Tietoja voivat hyödyntää kaikki tulorekisterin käyttäjät, esimerkiksi Kela, työttömyyskassat, tapaturmavakuuttajat ja eläkevakuuttajat, kunnat ja Tilastokeskus. Lisäksi tulorekisteri korvaa Verohallinnolle verokausittain annetavan työnantajasuoritusten veroilmoituksen tulorekisteriin ilmoitettavien työnantajasuoritusten osalta. Tulorekisteri korvaa myös oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen ennakonpidätykset osakeyhtiölle ja muille yhteisöille (nykyisin verolajilla 25 annettava tieto).

Miten tulorekisterille toimitetaan virheellisesti suoraan tiedon käyttäjälle toimitetut virheelliset lomakkeet? Kehottaako tulorekisteri näissä tilanteissa oikeaan ilmoittamistapaan? Esimerkiksi: Asiakas antaa vuonna 2019 vanhan vuoden vuosi-ilmoituslomakkeella palkkatietoja suoraan tiedon käyttäjälle.

Ilmoitusvelvollisuuden muuttuvat menettelyt pyritään hoitamaan asiakasohjeistuksella ja koulutuksilla siten, että kaikki tietävät uudet velvoitteet ja ilmoitustavat. Esimerkin kaltaisessa tilanteessa suorituksen maksajan olisi pitänyt antaa vuoden 2019 aikana tulonsaajakohtaiset ilmoitukset palkanmaksuittain tulorekisteriin.

Käytännössä esimerkin tilanne lienee mahdollinen vain paperi-ilmoittamisessa. Jos näin kuitenkin kävisi, kyseisen viranomaisen tulisi siirtää asia hallintolain nojalla tulorekisteriin, josta otetaan yhteyttä lähettäjään hallintolain 22 §:n asiakirjan täydentämispyynnön perusteella ja pyydetään antamaan tiedot oikealla tavalla ja oikeassa muodossa oikealle viranomaiselle.

Mitkä Verohallinnon ilmoitukset tulorekisteri korvaa?

Vuodesta 2019 alkaen tulorekisteri korvaa seuraavat Verohallinnon vuosi-ilmoitukset:

  • Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus (lomake 7801 ja VSPSERIE)
    • Työnantajan vuosi-ilmoituksen maksajakohtaiset tiedot (lomake 7801, VSPSVYHT)
    • Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus, saajakohtainen erittely ilman kustannusten korvauksia (tietovirta VSPSERIK)
    • Palkansaajan kustannusten korvaukset (tietovirta VSPSKUST)
  • Rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoitukselta (lomake 7809 ja VSRAERIE) palkkojen A- ja R-alkuiset suorituslajit
  • Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus, työnantajasuoritusten tiedot (lomake 4001, VSRTASKV)
    • Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, muiden oma-aloitteisten verojen tiedot, veron tunnus 25 ”Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä” (lomake 4001, VSRMUUKV).
    • Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, muiden oma-aloitteisten verojen tiedot, veron tunnus 69 ”Lähdevero rojalteista” (lomake 4001, VSRMUUKV).
  • Kansainvälisiin työskentelytilanteisiin liittyvät lomakkeet
    • Tarkkailuilmoitus (5053a, Ilmoitus ulkomaanpalkasta, jonka ennakonpidätykseen on sovellettu kuuden kuukauden sääntöä)
    • NT2-lomake (5052a, Ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamatta jättämisestä Suomessa – Ulkomaantyö)

    • NT1-lomake (6134a, Ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa, kun työ tehdään muussa Pohjoismaassa)

    • Ilmoitus vuokratyöntekijästä (6147a, Ilmoitus vuokratyöntekijästä, jonka työnantaja ja palkanmaksaja on ulkomailla)

Vuodesta 2020 alkaen tulorekisteri korvaa seuraavat Verohallinnon vuosi-ilmoitukset:

  • Erittely eläkkeistä ja etuuksista (lomake 7803, tietovirta VSELERIE)
  • Takautuvien eläkkeiden erittely (lomake 7817, tietovirta VSTAKELE)
  • Työttömien korvauspäivät (tietovirta VSKORVPV)
  • Rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoitukselta (7809 ja VSRAERIE) B- ja P-suorituslajit.

Saako tulonsaaja tulorekisteristä tiedot siitä, että mitkä tahot ovat tarkastelleet tai käyttäneet hänen tulorekisteriin talletettuja tietojaan?

Tulorekisterin tulee pitää internetissä saatavilla yleistä tietoa siitä, mitä tietoja kullakin viranomaisella on oikeus rekisteristä saada (17 §). Tällä tavoin tulonsaaja voi tarkistaa tulorekisteriin talletettavan yksityiskohtaisen tietosisällön sekä lainkohdat, joihin suorituksen maksajan velvollisuus antaa tieto ja tiedon käyttäjän oikeus saada tieto, perustuvat.

Ei ole suunniteltu, että yksittäinen tulonsaaja näkisi omassa asiointipalvelussaan, kenelle kaikille hänen tietojaan on tulorekisteristä luovutettu. 

Ketkä ovat tulorekisterin käyttäjiä 2020 eteenpäin?

Tulorekisterin tietojen käyttäjistä säädetään tulorekisterilaissa (13 § sekä voimaantulosäännöksessä 26§).Tiedon käyttäjät 1.1.2019 alkaen:

  • Kansaneläkelaitos, Verohallinto, eläkelaitokset, Eläketurvakeskus ja Työttömyysvakuutusrahasto.

Tiedon käyttäjät 2020 alkaen:

  • Vahinkovakuutusyhtiöt, kunnat, työttömyyskassat, tilastokeskus, TEMin hallinnon ala (palkkatuki, starttiraha, palkkaturva), työsuojeluviranomaiset sekä koulutusrahasto.

Miten tiedonsaanti- ja käyttöoikeus määritellään, miten sitä rajoitetaan ja valvotaan?

Tietoja luovutetaan vain voimassaolevien lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien perusteella ja vain tulotietojärjestelmästä annetussa laissa mainituille tahoille.

Tiedonsaantiprofiileilla määritellään luovuttavat tiedot ryhmiksi eri käyttötarkoitusten ja -tilanteiden perusteella siten, että luovutettavaksi tulevat kulloinkin vain ne tiedot, joihin kyseisessä ratkaistavana olevassa asiassa/hoidettavana olevassa tehtävässä ovat lain edellyttämällä tavalla välttämättömiä.

Sähköisen asiointipalvelun käyttöliittymällä rooleihin kytketään profiileja, joilla voi kullakin katsella eri tietoja. Roolilla tarkoitetaan käyttäjään liitettyä tietoa, jonka perusteella on oikeus määriteltyihin toimintoihin Tulorekisterissä. Käyttäjällä voi olla useita eri rooleja.

  • Hakuehdot ja käsittelysäännöt ovat sidottuja tiedon käyttäjän tiedonsaantioikeuksiin

Käytön valvontaan liittyen tuotetaan käyttölokitietoja. Esimerkiksi tulorekisteriin kirjautumisesta ja kirjautumisyrityksestä, sähköisessä asiointipalvelussa ja käyttöliittymässä tehdystä toimenpiteestä sekä teknisen palvelurajapinnan palvelukutsusta tuotetaan käyttöloki. Lokitus tehdään aina, kun tulorekisterin käyttöliittymää käytetään.

 

Tietoa KATRE-hankkeesta ja sen etenemisestä