Työnantajasuoritusten tietojen ilmoittaminen – yksityiskohtaiset ohjeet 2018

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten ilmoitat ja korjaat työnantajasuoritusten tietoja vuodelta 2018 tai aiemmilta vuosilta.

Työnantajasuoritukset pitää ilmoittaa sähköisesti esimerkiksi OmaVerossa. Paperilomaketta voi käyttää vain silloin, jos sähköinen ilmoittaminen ei jostain syystä ole mahdollista.

  • Kun ilmoitat vain työnantajasuorituksia joko sähköisesti tai paperilla, anna ilmoitus vuoden 2018 ohjeiden mukaan.
  • Kun ilmoitat sekä työnantajasuorituksia että arvonlisäveroa paperilla, voit ilmoittaa arvonlisäveron tiedot samalla lomakkeella. Arvonlisäveron ilmoittaminen: lue vuoden 2019 ohjeet.
  • Verohallinnolle ilmoitettaviin työnantajasuorituksiin liittyvät ohjeet ovat tässä oppaassa ja arvonlisäveron ohjeet vuoden 2019 täyttöoppaassa.
  • Kun ilmoitat paperilomakkeella vain arvonlisäveroa, käytä vuoden 2019 lomaketta ja ohjeita.
  • Jos ilmoitat muita oma-aloitteisia veroja, (esim. osinkojen ennakonpidätystä), käytä oikean vuoden lomaketta ja ohjeita.

ilmoitatko vuoden 2019 palkkoja?

Ilmoittaminen on muuttunut – anna ilmoitus tulorekisteriin. Lisätietoa muutoksesta ja tulorekisteristä

Seuraavat tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin eikä näitä enää anneta oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella:

  • palkat ja työnantajan sairausvakuutusmaksu
  • ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
  • rojaltien lähdevero.

Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ilmoitetaan vuonna 2019 maksetut eläkkeet ja etuudet sekä niistä maksettavat verot.

Sisällys

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset
Kenen on ilmoitettava työnantajasuoritusten tietoja
Oma-aloitteisten verojen maksaminen
Yksityiskohtaiset täyttöohjeet 
  Oma-aloitteisten verojen yhteiset tiedot
  Työnantajasuoritusten tiedot
  Palkanmaksu on kausiluonteista tai se keskeytyy
  Erityisryhmät (esim. tilityspisteet, tilinhoitajayhteisöt, veronsaajat)
  Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot
Miten tietoja korjataan
Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset

Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen muuttui, kun laki oma-aloitteisista veroista tuli voimaan 1.1.2017. Muutokset koskevat pääasiassa verokausia, jotka alkoivat 1.1.2017 tai sen jälkeen. Kun ilmoitat työnantajasuorituksia, ota huomioon:

  • Verokausiin ja niiden valintaan tuli uudistuksia.
    Lue lisää: Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen
  • Termi "työnantajan sairausvakuutusmaksu" korvasi termin "työnantajan sosiaaliturvamaksu".
  • Sähköinen ilmoittaminen on pakollista verokausilta, jotka ovat alkaneet 1.1.2017 tai sen jälkeen. Veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella ainoastaan erityisestä syystä. Paperi-ilmoittamiseen ei kuitenkaan tarvitse hakea erillistä lupaa.
  • Tiedot ilmoitetaan ja maksetaan esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Lue lisää: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen

  • Jos veroilmoituksessa on virhe, se on korjattava antamalla samalle verokaudelle uusi korvaava veroilmoitus.
  • Virheen voi korjata kevyemmällä tavalla, jos virheen taloudellinen merkitys on vähäinen. Silloin virhe on otettava huomioon viimeistään veroilmoituksessa, joka annetaan virheen havaitsemiskuukautta seuraavana veroilmoituksen määräpäivänä.
  • Ilmoitukseen tuli uusi kohta Korjauksen syy. Täytä kohta silloin, kun korjaat aiemmin ilmoitettuja arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten tietoja 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Lue lisää: 
Miten tietoja korjataan?
Miten oma-aloitteisten verojen ilmoituksessa oleva virhe korjataan?

  • Jos oma-aloitteisten verojen tiedot annetaan myöhässä, seurauksena on edelleen myöhästymismaksu. Myöhästymismaksun määrä ja laskentatapa kuitenkin muuttuivat. Ilmoitusta pidetään myöhässä annettuna myös silloin, kun ilmoitus annetaan arvioverotuksen jälkeen, ja arvio poistetaan.

Lue lisää:
Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu
Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen myöhästymismaksu

Kenen on ilmoitettava työnantajasuoritusten tietoja

Työnantajasuorituksia ovat ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja lähdevero. Näiden tietoja vuodelle 2018 ja aiemmille vuosille ilmoittaa yritys tai muu toimija, joka on

  • säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja
  • satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja
  • eläkkeen maksaja
  • merityötuloa maksava laivanisäntä
  • tilityspiste (jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä ns. tilityspisteitä).

Muut oma-aloitteiset verot ja niiden ilmoittajat:

  • arpajaisvero: arpajaisten toimeenpanija
  • vakuutusmaksuvero: vakuutusmaksuverovelvollinen
  • ennakonpidätys puun myyntitulosta: puun ostaja
  • ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä (työ- ja käyttökorvaukset): työ- ja käyttökorvausten maksaja
  • ennakonpidätys koroista ja osuuksista: tuloverolain (TVL) mukaisten korkojen yms. maksaja
  • ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä: osingon tai ylijäämän maksaja
  • lähdevero rajoitetusti verovelvollisen osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä: osinkojen tai ylijäämien maksaja
  • lähdevero rajoitetusti verovelvollisen korkotulosta ja rojalteista: korkojen maksaja
  • lähdevero yleisesti verovelvollisen korkotulosta: korkojen maksaja
  • apteekkivero: apteekkiverovelvollinen (tiedot annetaan sähköisesti).

Lue lisää Apteekkiverosta

Oma-aloitteisten verojen maksaminen

Lue lisää Oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta ja maksamisesta 


Yksityiskohtaiset täyttöohjeet

Oma-aloitteisten verojen yhteiset tiedot

Verovelvollisen nimi

Yritykset ja yhteisöt: kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin ilmoitettu toiminimi.
Muut verovelvolliset: täydellinen nimi.

Y-tunnus tai henkilötunnus

Tunnus on aina ilmoitettava. Merkitse henkilötunnus vain, jos Y-tunnusta ei ole. Tunnuksen avulla Verohallinto yhdistää tiedot oikeaan verovelvolliseen.

Päiväys ja allekirjoitus

Päivää ja allekirjoita veroilmoitus. Sähköisissä ilmoituksissa sähköinen tunnistus korvaa allekirjoituksen.

Puhelin

Sen henkilön puhelinnumero, joka voi tarvittaessa antaa veroilmoituksesta lisätietoja.

Verokausi

Verokauden numero.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero (1–12). Esimerkki: Jos ilmoitat tietoja maaliskuulta, merkitse verokaudeksi 3.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi numerona (1, 2, 3 tai 4). Esimerkki: Jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.
  • Jos verokausi on kalenterivuosi, jätä kohta tyhjäksi.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Työnantajasuoritusten tiedot

Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset

Muun muassa seuraavat verokauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset:

  • palkat, palkkiot, etuudet ja korvaukset, jotka on maksettu työ- tai virkasuhteessa olevalle henkilölle (ennakkoperintälaki, EPL 13 §)
  • kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot, hallintoelimen jäsenyydestä maksetut palkkiot, toimitusjohtajan palkkiot, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä luottamustoimesta maksetut palkkiot (EPL 13 §)
  • merityötulot
  • eläkkeet, sosiaalietuudet, vakuutussuoritukset yms. (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetut eläkkeet)
  • työ- ja käyttökorvaukset (EPL 25 §)
  • urheilijan palkat ja palkkiot sekä urheilijarahastosta maksettu suoritus
  • työvoimaviranomaisen maksama palkkaturva
  • konkurssipesän maksama nopeutettu palkkaturva
  • sijaismaksajan maksamat palkat
  • palkat, joista sosiaaliturvasopimuksen tai EU-/ETA-sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei makseta sosiaaliturva- tai sairausvakuutusmaksua.

Merkitse kaikki nämä suoritukset riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksua vai ei.

  • Jos kohdassa "Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset" on vain sellaisia suorituksia, joiden perusteella ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua, merkitse nollat kohtiin "Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat" ja "Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu".

Merkitse tähän kohtaan myös rajoitetusti verovelvollisille maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset, jotka ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista suorituksista (7809) suorituslajeilla AR, R2, R5, R6, RM ja RE.

Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista (7809)

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi seuraavista syistä: 

  • palkka on pieni
  • palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna
  • ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti).

Jos kotitalous on maksanut työntekijälle palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa eikä ennakonpidätystä tämän vuoksi ole tehty, oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ei tarvitse antaa. Tiedot on kuitenkin annettava, jos ennakonpidätys on tehty. Vuosi-ilmoitus on annettava aina, jos palkka on yli 200 euroa.

Lue lisää:
Kotitalous palkan maksajana
Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen – kotitaloudet

Palkaksi laskettavat erät
Laske palkkaan mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

  • palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista: jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin niitä koskevassa Verohallinnon päätöksessä on määrätty, merkitse veronalainen osa korvauksista työntekijän palkaksi.
    Katso korvausten ehdot ja enimmäismäärät (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista).
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka niihin olisi saatu korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut
  • sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
  • ns. 6 kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkat, tai jos niistä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alaiset palkat
  • edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työntekijän eläkemaksua vai ei
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksetut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset
  • henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetut käteisenä maksetut voittopalkkiot.

Palkaksi ei lasketa

  • verovapaita matkakustannusten korvauksia, jos ne on maksettu palkansaajalle Verohallinnon niin sanotun kustannuskorvauspäätöksen mukaisesti
  • veronalaisia kustannusten korvauksia, jos ne on korvattu ilman velvollisuutta ennakonpidätykseen (esim. korvaus puhelinkuluista tai työkaluista)
  • verovapaita henkilökuntaetuja, jotka on annettu koko henkilökunnalle (TVL 67 §, 69 §)
  • kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet palkansaajalle työn suorittamisesta (esim. moottorisahavähennys) ja jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätystä
  • perhehoitajalle maksettuja verovapaita kustannusten korvauksia.

Lue lisää: Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Työ- ja käyttökorvaukset

Luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä työ- ja käyttökorvaukset tässä kohdassa. Merkitse korvaukset bruttomääräisinä vähentämättä arvonlisäveroa tai työmatkakustannusten korvauksia.

Myös osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita nämä ennakonpidätykset kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Merkitse veron tunnukseksi 25.

Osinkoina maksettuja suorituksia ei ilmoiteta kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset. Ilmoita osingoista toimitetut ennakonpidätykset vain kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Merkitse veron tunnukseksi 92.

Katso myös kohta Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Palkkojen ja muiden suoritusten toimitettu ennakonpidätys

Ennakonpidätykset, jotka on toimitettu

  • palkoista
  • työ- ja käyttökorvauksista, joiden saajana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu yhtymä
  • eläkkeistä (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista eläkkeistä), elinkoroista, sosiaalietuuksista, syytingeistä, lakkoavustuksista ja vastaavista
  • urheilijan palkasta, urheilijan palkkiosta tai urheilijarahastosta maksetusta suorituksesta, joka on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle ja joka on ilmoitettu kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset.

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita osingoista toimitettu ennakonpidätys kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Merkitse veron tunnukseksi 92.

Lue lisää: Ennakonpidätyksen toimittaminen

Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset

Lähdeveron alaiset palkat ja suoritukset, jotka verokauden aikana on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle. Merkitse palkat ja suoritukset tekemättä niistä lähdeverovähennystä (ks. laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 6 §).

Esimerkkejä suorituksista, jotka merkitään tähän kohtaan:

  • lähdeveron alainen palkka (ks. kustannusten korvaukset)
  • julkisyhteisön maksama palkka
  • korvaus, joka on maksettu esiintyvän taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaisesta toiminnasta (vero on 15 % tai lähdeverokortissa määrätty alhaisempi lähdevero)
  • ulkomaisen konserniyhtiön tai vastaavan maksama palkka rajoitetusti verovelvolliselle, joka työskentelee ulkomailla mutta on vakuutettu Suomessa
  • Suomessa tehtyyn työhön perustuva työsuhdeoptio ja osakepalkkio
  • työkorvaus (ilmoita yhteisölle maksettu korvaus vain, jos siitä on peritty lähdevero)
  • sellaiset rajoitetusti verovelvolliselle maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset, joita ei ilmoiteta kohdassa "Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset".

Ilmoita tässä kohdassa myös yleisesti verovelvolliselle maksettu niin sanottu avainhenkilön palkka (vähintään 5 800 e/kk). (Ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta. (www.finlex.fi))

  • Jos suomalainen yritys maksaa palkan ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka ei ole Suomessa vakuutettu, tuloa ei ilmoiteta oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava.

Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?

Rajoitetusti verovelvollisia ovat seuraavat henkilöt:

  • pysyvästi ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen, joka oleskelee Suomessa enintään 6 kuukauden ajan
  • ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen yleensä sen jälkeen, kun hän on asunut ulkomailla 3 kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen eikä hänellä enää ole olennaisia siteitä Suomeen.

Kustannusten korvaukset rajoitetusti verovelvollisille

Jos Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevan henkilön varsinainen työntekemispaikka on ulkomailla (esim. luennoitsijat ja asiantuntijat), palkkaan ei lasketa tuloverolain mukaisia verovapaita matkakustannusten korvauksia eikä merityötuloa saavan verovapaita korvauksia. Katso tarkemmin kohdasta "Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset" esimerkki "Palkaksi ei lasketa".

Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan tuloverolain mukaisesti.

Jos rajoitetusti verovelvollinen sitä vastoin työskentelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi täällä sijaitsevassa liikkeessä, virastossa tai tuotantolaitoksessa, tällaista paikkaa voidaan pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan. Silloin kustannuksia ei voi korvata verottomasti.

Jos työnantaja on maksanut verokaudella vain lähdeveron alaisia suorituksia eikä lainkaan ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alaisia suorituksia, merkitse nolla

  • ennakonpidätystä koskeviin kohtiin "Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset" ja "Toimitettu ennakonpidätys"
  • sairausvakuutusmaksua koskeviin kohtiin "Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat" sekä "Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu".

Palkkojen ja muiden suoritusten lähdevero palkoista

Merkitse tähän kohtaan

  • palkoista ja työkorvauksista perityt lähdeverot, myös ulkomaiselta yhteisöltä työkorvauksesta peritty lähdevero
  • vakuutetun sairausvakuutusmaksut (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu)
  • taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta peritty lähdevero
  • ns. avainhenkilöiden palkkatulon lähdevero.

Merkitse tähän kohtaan lisäksi vero, joka on peritty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista ennakonpidätyksen alaisista suorituksista (kohta "Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset").

Laske lähdevero palkasta tai suorituksesta, josta on tehty vähennys lähdeverolain 6 §:n mukaan (510 e/kk tai 17 e/pv).

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita rajoitetusti verovelvollisten lähdevero koroista ja rojalteista kohdassa "Muut oma-aloitteiset verot". Merkitse veron tunnukseksi 69. Osinkojen lähdeveron verolajin tunnus on 39 ja korkotulon lähdeveron tunnus 84.

Lue lisää: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat

Sairausvakuutusmaksun alaiset palkat ja muut suoritukset, jotka on maksettu verokauden aikana. Niitä ovat muun muassa

  • ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan ennakkoperintälain 13 §:ssä, lukuun ottamatta sairausvakuutuslaissa säädettyjä poikkeuksia – katso luettelo kohdassa "Palkaksi ei merkitä"
  • täydennyspäivärahat, jotka on maksanut vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • vakuutuspalkka, kun sovelletaan niin sanottua 6 kuukauden sääntöä, tai ennakonpidätyksen alainen palkka, jos vakuutuspalkasta ei ole sovittu
  • rajoitetusti verovelvollisen palkka, jos työntekijä on vakuutettu Suomessa (ks. kohta "Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset")
  • niin sanotuille avainhenkilölle maksettu vähintään 5 800 euron kuukausipalkka (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (www.finlex))
  • korvaus, joka perustuu rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan
  • merityötulot
  • palkkaturvana maksettu saatava
  • urheilijarahastoon siirretty suoritus.

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä. Syynä voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: palkka on pieni, palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti). Työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan myös silloin, kun palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Mitä sairausvakuutusmaksun alaiseen palkkaan lasketaan?
Laske mukaan muun muassa seuraavat erät:

  • auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut, jotka on lisätty palkkaan
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon niin sanotussa kustannuskorvauspäätöksessä on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi)
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • eläkevakuutusmaksut, jotka työnantaja on maksanut ja jotka katsotaan palkaksi.

Suoritukset, joiden perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua

Jos maksettujen palkkojen ja muiden suoritusten perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua, merkitse lomakkeella nolla kohtiin "Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat" ja "Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu".

Seuraavia eriä ei lasketa mukaan sairausvakuutusmaksun alaiseen palkkaan:

  • palkat, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Sairausvakuutusmaksua on maksettava työntekijän 16-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta alkaen. Velvollisuus maksaa sairausvakuutusmaksua päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.
  • sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainitut erät eli muun muassa koko henkilökunnalle annetut henkilökuntaedut, vaikka edut olisivatkin veronalaisia
  • edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää arvoa alempaan hintaan
  • palkkasaatavan viivästymisestä johtuvien odotuspäivien palkka (työsopimuslaki 14 §:n 1 momentti)
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettu korvaus tai muu vahingonkorvaus
  • luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio, jos palkkio ei perustu työ- tai virkasuhteeseen eikä palkkion perusteella tarvitse henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan maksaa työntekijän eläkemaksua
  • henkilöstörahastolain (814/1989) mukaan käteisenä maksettu voittopalkkio
  • kustannukset, jotka aiheutuvat palkansaajalle työn tekemisestä (esim. moottorisahavähennys), ja jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätystä
  • verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon niin sanotun kustannuskorvauspäätöksen mukaan
  • sijaismaksajan maksamat palkat

Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä, joka on vakuutettu Suomessa
Työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ja perii vakuutetun sairausvakuutusmaksun, jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä on vakuutettu Suomessa. Rajoitetusti verovelvollinen on vakuutettu Suomessa, jos hän työskentelee suomalaisessa aluksessa tai tulee Suomeen työhön vähintään 4 kuukaudeksi, eikä hän ole saanut tätä työtä varten kotimaastaan todistusta A1 tai muuta lähetetyn työntekijän todistusta.

Työnantajan ei tarvitse maksaa eikä periä työntekijältä sairausvakuutusmaksua, jos rajoitetusti verovelvollisen palkka on vähemmän kuin vuosittain vahvistettu määrä. Vuonna 2017 palkkaraja on 1 173 euroa/kuukausi tai työaika alle 18 tuntia/viikko. Tarkista vuoden 2018 palkkaraja ohjeesta Työnantajan sairausvakuutusmaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräytyminen ja verotus 2018.

Vaikka työntekijä ei tekisikään työtä Suomessa, hän voi olla Suomessa vakuutettu vähintään 4 kuukauden työsuhteen perusteella, jos hän

  • on suomalaisen lentoyhtiön lentohenkilökuntaa
  • asuu ETA-alueella tai Sveitsissä ja on suomalaisen kuljetusliikkeen henkilökuntaa ja työskentelee kulkuneuvossa, kulkuvälineessä tai liikennevälineessä.

Lue lisää ohjeesta Työnantajan sairausvakuutusmaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräytyminen ja verotus

Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu, josta olet ensin vähentänyt oikaisut.

  • Laske työnantajan sairausvakuutusmaksu palkkojen yhteismäärästä, jonka merkitsit edelliseen kohtaan. Laske sairausvakuutusmaksu niin, että kerrot sairausvakuutusmaksun alaiset palkat sairausvakuutusmaksun prosentilla.
    Katso vuoden 2018 prosentti
  • Vähennä näin laskemastasi sairausvakuutusmaksusta tarvittaessa sairausvakuutusmaksun oikaisu, jos esimerkiksi Kela tai vakuutusyhtiö on maksanut työnantajalle päivärahoja tai äitiyspäivärahoja. Laske oikaisu näin: Kerro päiväraha sairausvakuutusmaksun prosentilla, jota on käytetty alkuperäisessä palkanmaksussa.

Liikaa ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantaja voi saada maksamiensa palkkojen perusteella korvausta esimerkiksi päivärahana Kelalta. Työnantajalla on oikeus saada Verohallinnolta takaisin maksamansa sairausvakuutusmaksu tällaisista työnantajalle korvatuista palkoista.

Jos työnantaja saa korvausta maksamastaan palkasta, on työnantajalla oikeus saada liikaa maksettu summa sairausvakuutusmaksun palautuksena. Jos sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu liikaa, voit korjata ilmoitetut tiedot. Anna korvaava ilmoitus siltä verokaudelta, jolla virhe on. Jos virheen taloudellinen merkitys on vähäinen, korvaavan ilmoituksen sijaan voi käyttää kevennettyä tapaa. Voit korjata liikaa maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun myös vaihtoehtoisella tavalla: Vähennä liikaa maksettu sairausvakuutusmaksun määrä maksusta, jonka maksat myöhemmin samana kalenterivuonna.

Tee korjaukset oma-aloitteisesti sen jälkeen, kun työnantaja on saanut päätöksen etuudesta tai korvauksesta. Sairausvakuutusmaksun palautus koskee sitä osaa työnantajan maksamasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka vastaa työnantajalle maksettua päivärahaa, eläkettä tai muuta etua. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa esimerkiksi siltä ajalta, kun tämä on saanut vanhempainpäivärahaa, työnantaja voi vähentää liikaa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun seuraavien verokausien sairausvakuutusmaksusta sen jälkeen, kun on saanut Kelalta korvauspäätöksen.

Esimerkki: Työnantaja on maksanut elokuussa 2016 palkkaa ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Helmikuussa 2017 työnantaja on saanut tämän elokuussa maksamansa palkan perusteella päivärahaetuutta. Sairausvakuutusmaksun määrä on siis ollut liian suuri. Ennen 1.1.2017 päättyneiden verokausien korjaukset voi kalenterivuoden päättymisen jälkeen kohdistaa kalenterivuoden viimeiselle verokaudelle. Työnantaja antaa joulukuulta 2016 korvaavan ilmoituksen ja ilmoittaa uudestaan kaikki verokauden työnantajasuorituksen tiedot. Myös vuodelta 2016 annettua vuosi-ilmoitusta on korjattava.

Esimerkki: Työnantaja on saanut toukokuussa 2017 maksamansa palkan perusteella päivärahaetuutta helmikuussa 2018. Sairausvakuutusmaksun määrä on siis ollut liian suuri. Työnantaja antaa toukokuulle 2017 korvaavan ilmoituksen, jolla ilmoittaa uudestaan kaikki työnantajasuorituksen tiedot. Myös vuodelta 2017 annettavaa vuosi-ilmoitusta on korjattava.

Virheellisesti ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu

Jos työnantajan sairausvakuutusmaksu on ilmoitettu virheellisesti, korjaa tiedot. Katso tarkemmat ohjeet: Miten tietoja korjataan? Veroilmoituksessa on virhe esimerkiksi silloin, jos työnantajan sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu 70 euroa, vaikka oikea määrä olisi ollut 700 euroa.

Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 9 §
Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 25 §

Palkanmaksu on kausiluonteista tai se keskeytyy

Jos työnantaja on merkitty säännöllisesti palkkoja maksavien työnantajien rekisteriin, oma-aloitteisten verojen tiedot on annettava kaikilta verokausilta.

Jos verokauden aikana ei ole maksettu palkkoja, merkitse paperi-ilmoituksella näihin kohtiin nolla: Toimitettu ennakonpidätys, Lähdevero palkoista yms. ja Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.

OmaVerossa ilmoitus on annettava jokaiselle verokaudelle erikseen. Valitse kunkin verokauden ilmoituksesta "ei palkanmaksua verokaudella".

Kun yritys on ilmoittanut, että palkanmaksua ei ole, työnantajasuoritusten tietoja ei tarvitse antaa keskeytysjakson verokausilta. Poikkeuksena on se, jos palkkoja kuitenkin maksetaan.

Jos yrityksen liiketoiminta tai palkanmaksu on päättynyt kokonaan, anna erillinen ilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän lopettamisilmoituslomakkeella (YTJ). Työnantajasuoritusten veroilmoitus pitää antaa vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti säännöllisesti palkkoja maksavakasi työnantajaksi on päättynyt.

Erityisryhmät

Tilityspiste

Jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä niin sanottuja tilityspisteitä. Anna tilityspisteen työnantajasuoritusten tiedot tilityspisteen omalla tilityspistetunnuksella. Sen sijaan arvonlisäverot ja muut oma-aloitteiset verot ilmoittaa pelkästään päätilittäjä. Ne ilmoitetaan päätilittäjän Y-tunnuksella. Verohallinto kirjaa tilityspisteiden ilmoittamat työnantajasuoritukset ja maksut päätilittäjän tilille.

Merityötuloa maksava laivanisäntä

Meripalkoista ei tarvitse antaa erillistä veroilmoitusta. Ilmoita ja maksa merityötulosta toimitetut ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut kuten muutkin työnantajasuoritukset, eli viimeistään kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Veroilmoitus on annettava sähköisesti esimerkiksi OmaVerossa, jossa voit myös maks aa verot.

Tilinhoitaja ilmoittajana

Tilinhoitaja (esim. pankki, joka hoitaa pörssiyhtiön osingonmaksuun liittyviä asioita) voi antaa oma-aloitteisten verojen tiedot suorituksen maksajan puolesta seuraavista verolajeista:

  • 68 ennakonpidätys koroista ja osuuksista
  • 92 ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
  • 39 lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta)
  • 69 lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
  • 84 lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta).

Edellytyksenä on se, että suorituksen maksaja (esim. osingonjakajayhtiö) on valtuuttanut tilinhoitajan antamaan nämä oma-aloitteisten verojen tiedot sähköisesti. Myös ilmoittajana toimineen tilinhoitajan tunnus välittyy Verohallinnolle.

Kunnat, seurakunnat ja Kansaneläkelaitos (= veronsaajat)

Kuntien, seurakuntien ja Kelan (eli veronsaajien) ei tarvitse tilittää ennakonpidätyksiä, sairausvakuutusmaksuja ja lähdeveroja Verohallinnolle. Verohallinto vähentää nämä maksut jako-osuudesta, joka tilitetään veronsaajalle seuraavassa kuussa. Verohallinto tekee vähennyksen niiden tietojen perusteella, jotka veronsaaja ilmoittaa. Arvonlisäveroa ja muita oma-aloitteisia veroja ei voi hoitaa vähentämällä niitä maksuista.

Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Verojen tunnukset:

10 = Arpajaisvero
16 = Vakuutusmaksuvero
24 = Ennakonpidätys puun myyntitulosta: puun ostaja
25 = Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
68 = Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
92 = Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
39 = Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta)
69 = Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
84 = Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
(40 = Apteekkivero, ilmoitetaan aina sähköisesti.)

10 Arpajaisvero
Arpajaisveron verokausi on aina kalenterikuukausi.

Ilmoita ja maksa kalenterikuukaudelta suoritettava arpajaisvero tavara-arpajaisista ja muista arpajaisista viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Esimerkiksi tammikuussa järjestettyjen arpajaisten vero pitää ilmoittaa ja maksaa viimeistään maaliskuun 12. päivänä.

Arpajaisveroa maksetaan valtiolle arpajaisista, jotka pidetään Suomessa. Arpajaisten toimeenpanija on vastuussa arpajaisverosta. Jos toimeenpanijoita on useita, kukin on vastuussa veron koko määrästä.

Arpajaisia ovat

  • raha- ja tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit
  • veikkaus, vedonlyönti ja totopeli
  • raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytössä
  • kasinopelien järjestäminen, pelikasinotoiminta ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitäminen yleisön käytössä.

Arpajaiset on kuvattu tarkemmin arpajaislaissa.

Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia menettelyjä, kun ne perustuvat osaksi tai kokonaan sattumaan ja niissä voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei katsota palkaksi tai vastikkeeksi jostakin suorituksesta.

Lue lisää: Arpajaisvero

16 Vakuutusmaksuvero
Vakuutusmaksuveron verokausi on aina kalenterikuukausi.

Ilmoita ja maksa vakuutusmaksuvero kalenterikuukaudelta viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi kesäkuun maksut 12. heinäkuuta).

Vakuutusmaksuverovelvollisia ovat yleensä vakuutuksenantajat, jotka harjoittavat vakuutusliikettä Suomessa. Tietyissä tilanteissa verovelvollinen voi kuitenkin olla vakuutuksenottaja, joko yksityishenkilö tai yritys. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutusmaksuveron alainen vakuutusmaksu suoritetaan vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa.

Vakuutusmaksuvero on 24 %. Vero lasketaan joko kertyneiden tai maksettujen vakuutusmaksujen perusteella (vakuutusmaksuverolaki 3 ja 4 §). Palovakuutuksissa veron perusteisiin luetaan myös 3 %:n palosuojelumaksu.

Lue lisää: Vakuutusmaksuvero-ohje

24 Ennakonpidätys puun myyntitulosta: puun ostaja
Puun myyntitulon ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Voit ilmoittaa tiedot neljänneskalenterivuosittain vain, jos olet saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys puun myyntitulosta viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Puutavaran ostajan pitää yleensä toimittaa ennakonpidätys puukauppasuorituksesta, jonka hän on maksanut metsänomistajalle. Huom. Ennakonpidätys on toimitettava myös puukauppasuorituksesta, joka on maksettu ulkomailla pysyvästi asuvalle rajoitetusti verovelvolliselle.

Ennakonpidätystä ei toimiteta seuraavissa tilanteissa:

  • puukaupan kokonaishinta on enintään 100 euroa (jos myyjinä ovat puolisot, 100 euron rajaa sovelletaan kumpaankin puolisoon erikseen)
  • puuta myyvä metsänomistaja on yhteisö tai yhteisetuus
  • kaupan kohteena ovat jalostetut puutuotteet.

Jos ostaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, ostajan on toimitettava ennakonpidätys ostamiensa puiden kauppahinnasta vain seuraavissa tilanteissa:

  • Ostaja on maksanut samalle puun myyjälle kalenterivuoden aikana yhteensä yli 1 500 euroa.
  • Puukaupat liittyvät ostajan elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

Jos metsänhoitoyhdistys toimii puukaupan välittäjänä yhteismyynneissä, ennakonpidätyksestä vastaa yhdistys eikä puutavaran ostaja. Jos kuitenkin yhteismyynneissä ostaja maksaa kauppahinnan suoraan metsänomistajan tilille, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Puutavaran ostajan pitää antaa myös vuosi-ilmoitus. Se on annettava ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus

25 Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
Osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä verokaudesta.

Maksa ja ilmoita ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Huom. Ilmoita luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetut työ- ja käyttökorvaukset kohdassa "Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset". Ilmoita niistä toimitettu ennakonpidätys kohdassa "Toimitettu ennakonpidätys". Toimi näin, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Ilmoita työ- ja käyttökorvaukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää:
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

68 Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
Ennakonpidätys koroista ja osuuksista toimitetaan muun muassa luonnolliselle henkilölle maksetusta korosta, voitto-osuudesta ja jälkimarkkinahyvityksestä.

Korkojen ja osuuksien ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.
Ilmoita ja maksa ennakonpidätys koroista ja osuuksista viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), ilmoituksen määräpäivä on 12.5.

Käytä tätä tunnusta vain niihin ennakonpidätyksiin, jotka on tehty Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista. Jos lähdevero on pidätetty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista, veron tunnus on 69.

Ilmoita toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää:
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

92 Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
Osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä toimitetun ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), ilmoituksen määräpäivä on 12.5.

Ennakonpidätys osingoista toimitetaan sekä julkisesti noteeratun yhtiön että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta, joka on maksettu luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle (ks. TVL 33 a ja 33 b §). Ennakonpidätys osuuskunnan ylijäämistä toimitetaan sekä julkisesti noteeratun että muun osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä, jotka saa luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (ks. TVL 33 e §).

  • Ennakonpidätys osingoista ja ylijäämistä on ilmoitettava siltä verokaudelta, jolloin osingon tai ylijäämän voi nostaa. Oma-aloitteisten verojen tiedoissa ilmoitetaan ainoastaan ennakonpidätyksen määrä, ei koko osingon tai ylijäämän määrää.

Ilmoita ennakonpidätykset osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää:
Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

39 Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta)

69 Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
Rajoitetusti verovelvollisten osingoista, koroista ja rojalteista perityn lähdeveron verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), ilmoituksen määräpäivä on 12.5.

Ulkomaiset yhteisöt ja ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Jos he saavat Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksaja perii tulosta suorituksen yhteydessä lopullisen lähdeveron.

  • Lähdevero osingoista (39) pitää ilmoittaa siltä verokaudelta, jolloin osingon voi nostaa. Ilmoita oma-aloitteisten verojen tiedoissa vain osingosta peritty lähdevero, älä koko osingon määrää.

Merkitse lähdeveron tunnukseksi 39 myös silloin, kun vero on peritty ylijäämästä, jonka osuuskunta on maksanut rajoitetusti verovelvolliselle.

Vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat rinnastetaan osinkoon. Siten myös niistä peritty lähdevero täytyy ilmoittaa veron tunnuksella 39.

Huom. Ilmoita palkoista ja vastaavista suorituksista peritty lähdevero oma-aloitteisten verojen tiedoissa kohdassa "Lähdevero palkoista ja muista suorituksista.

Ilmoita lähdeveron alaiset suoritukset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus lähdeveron toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta puun myyntitulosta ei peritä lähdeveroa vaan ennakonpidätys. Merkitse näiden ennakonpidätysten tunnukseksi 24 (Ennakonpidätys puun myyntitulosta).

84 Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
Verokausi on yleensä kalenterikuukausi, kun kyseessä on yleisesti verovelvollisille maksetusta korkotulosta peritty lähdevero. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.
Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

  •  verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), ilmoituksen määräpäivä on 12.5.

Lähdeveron alaisia korkoja ovat korot, jotka on maksettu Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille:

  • rahalaitosten ja osuuskuntien säästökassojen maksamat veronalaiset talletusten korot, jotka maksetaan yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille Suomessa
  • työnantajien huoltokonttoritalletusten korot ja veronalaiset joukkovelkakirjalainan korot.

Ilmoita korkotulon lähdeveron alaiset korot myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus viimeistään lähdeveron toimittamista seuraavan helmikuun 15. päivänä.

Lue lisää:
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

Verokausi

Verokauden numero

Verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero. Esimerkki: Jos ilmoitat maaliskuun tietoja, merkitse verokaudeksi 3.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi numerona (1, 2, 3 tai 4). Esimerkki: Jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti–kesäkuun) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.

Huom. Ilmoita vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero aina kuukausittain.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Maksettava vero

Verokaudelta maksettavan veron määrä.

Jos verokaudella ei ole vakuutusmaksuverollista toimintaa

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kuukauden ajaksi, voit ilmoittaa keskeytymisestä etukäteen oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Jos verokaudella ei ole ollut vakuutusmaksuverollista toimintaa, merkitse nolla kohtaan "Maksettava vero".

OmaVerossa ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen. Valitse ilmoituksesta kohta "Ei toimintaa verokaudella".

Tällaisia ilmoituksia voit antaa etukäteen enintään 6 seuraavalta kuukaudelta. Kun olet ilmoittanut keskeytymisestä, tältä ajalta ei tarvitse antaa ilmoitusta vakuutusmaksuverosta, ellei toimintaa ole ollut.

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on päättynyt kokonaan, anna siitä erillinen ilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän lopettamisilmoituksella (YTJ). Vakuutusmaksuveroista täytyy antaa oma-aloitteisten verojen veroilmoitus vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti vakuutusmaksuverovelvolliseksi on päättynyt.


Miten tietoja korjataan?

Jos huomaat ilmoituksessa virheen, korjaa tiedot viipymättä. Virheelliset tiedot täytyy korjata, vaikka veron määrä ei muuttuisikaan.

Korjaa virhe antamalla korvaava veroilmoitus siltä verokaudelta, jonka tiedoissa virhe on ollut.

Virhe korjataan samalla tavalla riippumatta siitä, kasvaako vai pieneneekö veron määrä korjauksen vuoksi. Sillä ei siis ole merkitystä, onko alkuperäisessä ilmoituksessa ilmoitettu esimerkiksi liikaa maksettavaa vai palautettavaa veroa.

Uusi veroilmoitus korvaa aiemman ilmoituksen saman verolajin tiedot, esimerkiksi arvonlisäveron tiedot. Siksi verolajin tiedoista on ilmoitettava uudestaan sekä korjatut tiedot että oikein ilmoitetut tiedot. Kaikki työnantajasuoritukset katsotaan yhdeksi verolajiksi. Sen vuoksi oikaisuilmoituksessa pitää ilmoittaa uudelleen sekä ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksun että lähdeveron tiedot, jos jossakin näistä on ollut virheitä.

Tämä tapa korjata tietoja antamalla korvaava ilmoitus on ollut käytössä 1.1.2017 lähtien. Korvaava ilmoitus täytyy antaa myös silloin, kun korjataan aiemmin kuin 1.1.2017 päättyneiden verokausien tietoja.

Esimerkki: Verokausi on kalenterikuukausi. Haluat korjata verokauden 12/2016 työnantajasuoritusten tietoja toukokuussa 2018. Tee korjaus antamalla uusi korvaava ilmoitus verokaudelle 12/2016.

Esimerkki: Yrityksen työnantajasuoritusten verokausi on kalenterikuukausi ja yrityksen tilikausi on 1.7.2016–30.6.2017. Lokakuussa 2016 yrityksellä on ollut maksettavaa ennakonpidätystä 2 000 euroa. Toukokuussa 2018 yritys kuitenkin huomaa, että vuoden 2016 lokakuulta annettavassa veroilmoituksessa ennakonpidätystä on ilmoitettu 2 500 euroa eli 500 euroa liian paljon. Yritys korjaa virheen antamalla lokakuulta 2016 korvaavan ilmoituksen.

Vähäiset virheet voi korjata kevennetyllä tavalla

Oma-aloitteisten verojen virheen taloudellinen merkitys on vähäinen, jos liikaa ilmoitettu tai ilmoittamatta jäänyt vero on enintään 500 euroa verokaudelta ja verolajilta.

Tällaisen vähäisen virheen voit korjata viimeistään veroilmoituksessa, jonka määräpäivä on seuraavana kuukautena virheen havaitsemisen jälkeen. Virhe on korjattava, vaikka muuta ilmoitettavaa ei olisi.

Voit korjata vähäisen virheen kevennetyllä tavalla, vaikka havaitsisit virheen vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Vähäisen virheen kevennettyä korjaustapaa voi käyttää koko sen ajan kuin verokauden tietojen korjaaminen on mahdollista.

Kevennetty korjaaminen ei koske verokausia, jotka ovat päättyneet aiemmin kuin 1.1.2017. 

Huomaa, että vähäisen virheen korjaaminen kevennetyllä tavalla ei koske tulorekisteriin annettavia ilmoituksia.

Esimerkki: Työnantajan verokausi on kalenterikuukausi. Työnantaja huomaa marraskuussa 2018, että lokakuun 2017 veroilmoituksessa on ollut vähäinen virhe ennakonpidätyksen tiedoissa. Ennakonpidätystä on ilmoitettu enemmän kuin sitä on tehty. Vähäisen virheen korjausta ei tarvitse kohdistaa lokakuulle 2017, vaan virheen voi korjata viimeistään veroilmoituksessa, joka annetaan joulukuun 2018 yleisenä eräpäivänä. Koska virhe on havaittu vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen, myös vuodelta 2017 annettua vuosi-ilmoitusta on oikaistava. 

Tarkemmat ohjeet virheen korjaamisesta ovat vuoden 2019 täyttöohjeessa

Lue lisää:
Miten veroilmoituksessa oleva virhe korjataan?
Verohallinnon päätös veroilmoituksessa olevan virheen korjaamisesta

Kerro myös korjaamisen syy

Jos olet jo antanut oma-aloitteisten verojen tiedot mutta huomaat tiedoissa virheitä, anna korvaava veroilmoitus.

Ilmoita, miksi korjaat arvonlisäveron tai työnantajasuoritusten tietoja:

Laskuvirhe/Täyttövirhe

Merkitse rasti tähän kohtaan, kun korjaat ilmoituksen tietoja sen takia, että olet ilmoituksen antamisen jälkeen havainnut laskuvirheen tai muun virheen ilmoituksen täyttämisessä.

Oikeuskäytännön muutos

Valitse tämä vaihtoehto silloin, kun oikeuskäytännössä on tapahtunut muutos, jonka takia korjaat ilmoituksen tietoja.

Verotarkastuksessa saatu ohjaus

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos korjaat ilmoitusta verotarkastuksessa saamasi ohjauksen perusteella.

Laintulkintavirhe

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos olet alun perin tulkinnut lakia väärin. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, jos olet ensin ilmoittanut 24 %:n verokannan alaista myyntiä ja korjaat myynnin 10 %:n verokannan alaiseksi myynniksi.

Voit korjata vähäisen virheen tulevan verokauden veroilmoituksella, jolloin korvaavaa ilmoitusta ei tarvitse antaa. Sen takia ei tarvitse myöskään ilmoittaa syytä vähäisen virheen korjaamiseen.

Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu

Jos et anna veroilmoitusta määräajassa tai korjaat sitä vasta määräajan jälkeen, joudut maksamaan myöhästymismaksua. Verohallinto määrää myöhästymismaksun erikseen jokaiselle verolajille, joka ilmoitetaan myöhässä. Työnantajasuorituksiin liittyvät ennakonpidätykset, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja lähdeverot katsotaan kuitenkin yhdeksi verolajiksi.

Jos verokauden ensimmäinen veroilmoitus annetaan myöhässä
Kun oma-aloitteisten verojen tiedot annetaan myöhässä, myöhästymismaksu on 3 euroa päivältä ensimmäisen 45 päivän ajalta. Päivät lasketaan veroilmoituksen antamisen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen antamispäivään asti. Myös ilmoituksen antamispäivältä menee myöhästymismaksua. Päivä tarkoittaa tässä kalenteripäivää, eli myös viikonloppuja ja arkipyhiä.

Jos ilmoitus myöhästyy korkeintaan 45 päivää, ilmoitettavan veron määrä ei vaikuta myöhästymismaksun määrään. Myöhästymismaksu 45 päivältä on siis 135 euroa (45 päivää x 3 euroa). Koska myöhästymismaksu ei riipu maksettavan veron määrästä, myöhästymismaksu voi olla enemmän kuin veroilmoituksessa ilmoitettu vero. Jos vero on esimerkiksi 50 euroa, myöhästymismaksu on 135 euroa.

Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää myöhässä, 135 euron myöhästymismaksuun lisätään 2 % veroilmoituksessa ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Veron määrän perusteella määräytyvä myöhästymismaksu on kultakin verolajilta enintään 15 000 euroa verokaudessa.

Oikaisuilmoituksen eli korvaavan ilmoituksen myöhästymismaksu
Myöhästymismaksua ei määrätä, jos annat korvaavan ilmoituksen 45 päivän kuluessa alkuperäisen veroilmoituksen määräpäivästä. Jos annat korvaavan ilmoituksen myöhemmin ja maksettavan veron määrä kasvaa, verolle lasketaan myöhästymismaksua.

Myöhästymismaksu on 2 % myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

Veron määrään perustuvaa myöhästymismaksua ei määrätä, jos

  • korvaavalla ilmoituksella ei ilmoiteta lisää maksettavaa veroa
  • veron määrä pienenee.

Lue lisää:
Oma-aloitteisen veron myöhästymismaksu
Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa