78 Selvitys siirtohinnoittelusta, täyttöohje 2018

Lomakkeella 78 annetaan selvitys liiketoimista, joista yrityksen on laadittava siirtohinnoitteludokumentointi verotusmenettelystä annetun lain (VML) 14 a §:n mukaan. Lomakkeella ei anneta tietoa asioista, jotka liittyvät siirtohinnoittelumenetelmiin.

Yrityksen on laadittava siirtohinnoitteludokumentointi liiketoimista, jotka on tehty verovuoden aikana ulkomaisen VML 31 §:ssä tarkoitetun etuyhteysyrityksen kanssa.

  • Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos liiketoimen osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa.
  • Etuyhteystoimi tarkoittaa liiketoimia, jotka tehdään välittömän emo- tai tytäryrityksen kanssa tai muiden konserniyritysten kanssa.
  • Dokumentointivelvollisuus koskee lisäksi ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä toimia.

Täytä lomake huolellisesti. Tämä vähentää tarvetta selvittää tarkemmin siirtohinnoitteluun liittyviä yksityiskohtia (esim. pyyntö esittää siirtohinnoitteludokumentointi).

Velvollisuus täyttää lomake 78

Kun yrityksellä on velvollisuus laatia siirtohinnoittelun dokumentointi, yrityksen on myös palautettava lomake 78 veroilmoituksen yhteydessä. Siirtohinnoittelun dokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen. Dokumentointi täytyy esittää vain, jos Verohallinto sitä erikseen pyytää.

Jos yrityksen on laadittava dokumentointi, sen täytyy palauttaa lomake 78, vaikka verovuonna ei olisi suoritettu etuyhteystransaktioita. Täytä tässä tapauksessa kohdat "Toiminnot", "Lisätiedot toiminnan sisällöstä" ja "Kannattavuus". Ilmoita lomakkeella aina tase-erät, kuten etuyhteyslainat ja -saamiset, vaikka ne eivät olisikaan muuttuneet tilikauden aikana.

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

  • yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä
  • yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa
  • yritys ei täytä pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä (komission suosituksen 2003/361/EY mukaan).

Kun yksittäisen verovelvollisen tunnuslukuja arvioidaan komission suosituksen mukaan, käytännössä tarkastellaan konsernin ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, taseen loppusummaa ja koko konsernin henkilöstömäärää. Kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen.

Komission suosituksessa käsite "sidosyritys" tarkoittaa käytännössä konserniyhtiöitä. Tiedot sidosyrityksen liikevaihdosta, taseen loppusummasta ja henkilöstön määrästä lisätään aina kokonaisuudessaan yrityksen omiin tietoihin.

Komission suosituksen mukaisesti tilinpäätöksen (konsernitilinpäätös) lukuihin voi olla tarvetta lisätä myös sellaisten yhtiöiden tunnuslukuja, joihin yhtiöllä on 25–50 %:n omistusosuus tai määräysvaltasuhde. Nämä yhtiöt ovat niin sanottuja omistusyhteysyrityksiä. Arvioitavan yhtiön tunnuslukuihin lisätään sen suhteellista omistusosuutta vastaavat tiedot omistusyhteysyrityksen liikevaihdosta, taseen loppusummasta ja henkilöstön määrästä.

Esimerkki: A Oy on X Ltd:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. A Oy:n palveluksessa on 100 henkilöä, sen liikevaihto on 45 milj. euroa ja taseen loppusumma on 35 milj. euroa. X Ltd:n palveluksessa on 200 henkilöä, sen liikevaihto on 100 milj. euroa ja taseen loppusumma on 50 milj. euroa. A Oy:n ja X Ltd:n yhteenlaskettu liikevaihto on 145 milj. euroa ja taseen loppusumma on 85 milj. euroa. Yhtiöillä on palveluksessaan yhteensä 300 henkilöä. Kun tarkastelussa huomioidaan myös konsernin luvut, A Oy on suuri yritys, joka on dokumentointivelvollinen.

Katso lisätietoa siirtohinnoittelun dokumentoinnista:

Siirtohinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä neuvoo ja ohjaa Verohallinnon Konserniverokeskuksen siirtohinnoittelutoiminto: siirtohinnoittelu(at)vero.fi.

78 Selvitys siirtohinnoittelusta, täyttöohje 2018
1 Verovelvollisen harjoittama toiminta
Toiminnot, kohdat 11–16

Toimialatunnus ei kaikissa tilanteissa kuvaa harjoitetun liiketoiminnan luonnetta riittävän selvästi.

Rastita kohdat, jotka kuvaavat verovelvollisen tosiasiallista toimintaa. Jos verovelvollisella on esimerkiksi myynti-, valmistus- ja tutkimustoimintaa, merkitse rasti kohtiin 11, 12 ja 13.

Jos verovelvollinen suorittaa jotakin toimintoa palveluna muille, esimerkiksi valmistuspalvelua, merkitse tällöin rasti sekä kohtaan 12 (valmistus) että 14 (palvelu).

Jos verovelvollinen harjoittaa useamman tyyppistä toimintaa, kohdassa ei tarvitse ottaa kantaa siihen, mikä on pääasiallista ja mikä toissijaista toimintaa.

Lisätiedot toiminnan sisällöstä
Onko verovelvollisen kannattavuudelle asetettu vähimmäistaso etuyhteysosapuolten kanssa tehtyjen järjestelyjen avulla?

Tässä tarkoitetaan verovelvollisen kannattavuudelle asetettua vähimmäistasoa, jonka saavuttamiseksi etuyhteysosapuoli suorittaa verovelvolliselle kompensaation markkinaolosuhteista riippumatta. Vähimmäistaso voidaan asettaa millä tahansa kannattavuutta kuvaavalla mittarilla (esim. bruttokate, liikevoitto).

Merkitse "Kyllä" myös siinä tapauksessa, että kannattavuudelle asetettu vähimmäistaso koskee vain tiettyä osaa verovelvollisen toiminnasta.

Onko verovelvollinen mukana kustannustenjakosopimuksessa?

Kustannustenjakosopimus (cost sharing agreement / cost contribution arrangement) on sopimus tai järjestely, jolla etuyhteysosapuolet sopivat, miten he jakavat kustannukset keskenään.

Kustannustenjakosopimukset liittyvät tyypillisesti johonkin suureen kehitys- tai tuotantoprojektiin. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän tai uuden patentoitavissa olevan tuotteen kehittäminen.

Jos verovelvollinen laskuttaa pelkästään sellaisia kuluja, jotka liittyvät konsernin jaettujen resurssien hyödyntämiseen (esim. taloushallintopalvelut), se ei tarkoita, että verovelvollinen olisi mukana tässä kohdassa tarkoitetussa kustannustenjakosopimuksessa.Tästä syystä esimerkiksi Management Fee järjestelmään liittyviä palvelusopimuksia ei ilmoiteta tässä kohdassa.

Kustannustenjakosopimuksen tunnusmerkkejä ovat seuraavat:

  • kustannustenjaosta on sovittu useamman kuin kahden etuyhteysosapuolen kesken
  • kunkin osapuolen vastuu kustannuksista määräytyy jonkin yhteisesti sovitun jakokaavan perusteella.
Onko verovelvollinen siirtänyt toiselle etuyhteysosapuolelle toimintaa, jota verovelvollinen on harjoittanut aiemmin (esim. myyntitulot tietyltä markkina-alueelta)?

Toiminta tarkoittaa liiketoimintakokonaisuuksia tai yksittäisiä toimintoja, jotka liittyvät laajempiin liiketoimintakokonaisuuksiin.

Esimerkki: Yhtiö tarjoaa riippumattomille asiakkaille laitteiden huoltopalvelua ja myy varaosia. Verovuoden aikana ulkomainen konserniyhtiö ottaa varaosien myynnin vastuulleen, mutta verovelvollinen jatkaa yhä huoltopalveluiden tarjoamista. Aiemmin harjoitettua toimintaa on siirtynyt toiselle etuyhteysosapuolelle ja verovelvollinen merkitsee rastin tähän kohtaan.

Merkitse kohtaan "Kyllä" riippumatta siitä, onko verovelvollinen saanut siirretystä toiminnastavastiketta.

Onko verovelvollisen liiketoimintaan liittyviä sopimuksia muutettu niin, että jatkossa tuotot realisoi ja riskit kantaa toinen etuyhteysosapuoli (esim. valmistustoiminta muutetaan valmistuspalveluksi)?

Liiketoiminnan tuotto-odotuksiin ja riskeihin liittyvät muutokset eivät välttämättä näy verovelvollisen päivittäisessä toiminnassa.

Edelliseen kohtaan (toiminnan siirtäminen) verrattuna tässä kohdassa tarkoitetaan tilannetta, jossa ulkopuolinen ei välttämättä voi havaita operatiivisen toiminnan muutoksia, mutta verovelvollinen on sopimusteitse esimerkiksi luopunut korkeammista tuotto-odotuksista vähäisempää liiketoiminnan riskitasoa vastaan.

Esimerkki: Yhtiö on valmistanut tuotteita ja myy ne paikallisille myyntiyhtiöille. Jatkossa yhtiö toimii niin kutsuttuna tolling-valmistajana konserniyhtiölle. Varsinainen valmistustoiminta itsessään pysyy entisellään toiminnan muutoksesta huolimatta. Yhtiön liiketoimintaan liittyviä sopimuksia on kuitenkin muutettu siten, että jatkossa toinen etuyhteysosapuoli realisoi tuotot ja kantaa riskit.

Etuyhteysosapuolten maksamat kompensaatiot toiminnan kustannuksista 
Tilikauden markkinointikustannukset yhteensä / Etuyhteysosapuolen maksama kompensaatio markkinointikustannuksista

Markkinointikustannukset tarkoittavat kustannuksia, joilla verovelvollinen on hankkinut ulkopuolisilta mainos-, myynti- ja markkinointipalveluja (vastaavat kuin Tilastokeskuksen Yritysten tilinpäätöskysely -lomakkeella) sekä kustannuksia, jotka liittyvät verovelvollisen omaan myynti- ja markkinointihenkilöstöön.

Esimerkkejä kuluista, jotka luetaan markkinointikustannuksiksi:

  • tuotteiden markkinoinnin ja myynnin aiheuttamat kulut
  • mainonnan sekä myyntinäyttelyiden kulut
  • mainostoimistojen palvelut
  • markkinoinnin, viestinnän ja suhdetoiminnan konsultointiin, markkinatutkimuksiin ja mielipideselvityksiin liittyvät kulut
  • ulko- ja liikennemainosten pystyttämiseen ja hoitoon liittyvät kulut
  • urheilumainontaan, puhelinmainontaan, ilmamainontaan jne. liittyvät kulut
  • messujen yms. tuote-esittelytilaisuuksien järjestämisestä aiheutuvat kulut.

Esimerkkilista ei ole tyhjentävä, joten markkinointikustannuksissa voi olla kyse myös muunlaisista markkinointitoimintaan liittyvistä kuluista.

Etuyhteysosapuolen maksamaan kompensaatioon luetaan kaikki markkinointikustannuksiin liittyvät etuyhteysosapuolilta saatavat korvaukset, kuten aiheutuneiden kustannusten suorat korvaukset, markkinointipalvelumaksut sekä mahdollinen kustannuksille laskettava voittolisä.

Etuyhteysosapuolen maksaman kompensaation määrä voi ylittää tässä kohdassa ilmoitettujen tilikauden markkinointikustannusten määrän, jos verovelvollinen saa voittolisää puhtaiden kustannusten korvaamisen lisäksi.

Tilikauden tutkimus- ja tuotekehityskustannukset yhteensä / Etuyhteysosapuolen maksama kompensaatio tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista

Kohdassa ilmoitettava tutkimus- ja tuotekehityskustannusten määrä vastaa pääsääntöisesti tilinpäätöksessä ilmoitettua määrää niillä verovelvollisilla, joilla on velvollisuus laatia kirjanpitolain 3:1a §:n mukainen toimintakertomus ja siten velvollisuus kuvata t&k-toiminnan laajuutta tilinpäätöksessä.

Kustannukset merkitään bruttomääräisinä, eikä niistä vähennetä esimerkiksi saatuja TEKES-avustuksia. Myös mahdolliset taseeseen aktivoidut kustannukset merkitään lomakkeeseen.

Jos verovelvollisen tilinpäätöksessä ei ole eritelty t&k-kustannuksia, merkitään kohtaan t&k-toiminnan kustannusten tosiasiallinen määrä tilikauden aikana.

Etuyhteysosapuolen maksamaksi kompensaatioksi luetaan kaikki korvaukset, jotka liittyvät t&k-toimintaan, kuten suorat aiheutuneiden kustannusten korvaukset ja tutkimuspalvelumaksut sekä mahdollinen kustannuksille laskettava voittolisä.

Etuyhteysosapuolen maksaman kompensaation määrä voi ylittää tässä kohdassa ilmoitettujen tilikauden t&k-kustannusten määrän, jos verovelvollinen saa voittolisää puhtaiden kustannusten korvaamiseen.

2 Kannattavuus

Kannattavuusluvut lasketaan erikseen verovelvollisen ja konsernin tietojen mukaan. Verovelvollisen on itse selvitettävä konsernin luvut, jos ne eivät ole tiedossa.

Merkitse kannattavuusluvut yhden desimaalin tarkkuudella.

Konserni tarkoittaa koko konsernin ylimmän emoyhtiön muodostamaa konsernia. Konsernitiedot täytyy esittää, jos kirjanpitolain edellyttämä konsernitilinpäätös on laadittu tai jos ulkomainen emoyhtiö on laatinut konsernitilinpäätöksen.

Luotto- ja vakuutuslaitokset eivät täytä kohtia 17–20.

Kohdat 17–18

Kohta 17: Laske verovelvollisen liikevoittoprosentti: jaa verovelvollisen liikevoitto liikevaihdolla ja kerro tulos sadalla.

Kohta 18: Laske konsernin liikevoittoprosentti konsernitilinpäätöksen tiedoilla: jaa konsernin liikevoitto liikevaihdolla ja kerro tulos sadalla.

Kohdat 19–20

Kohta 19: Laske verovelvollisen sijoitetun pääoman tuottoprosentti: jaa verovelvollisen liikevoitto sijoitetulla pääomalla ja kerro tulos sadalla. Sijoitettu pääoma tarkoittaa tässä laskelmassa verovelvollisen erillistilinpäätöksen oman pääoman ja korollisten velkojen yhteismäärää.

Kohta 20: Laske konsernin sijoitetun pääoman tuottoprosentti konsernitilinpäätöksen tiedoilla: jaa konsernin liikevoitto sijoitetulla pääomalla ja kerro tulos sadalla.

3 Etuyhteystoimet

Ilmoita etuyhteystoimet tyypeittäin.

Etuyhteystoimet ilmoitetaan bruttomääräisinä ilman netottamista samankaltaisten kulujen kanssa.

Ilmoita kussakin kohdassa (21–48) kaikkien etuyhteydessä olevien osapuolten kanssa tehtyjen etuyhteystoimien euromäärä. Jos etuyhteystoimi on muodostunut esimerkiksi liiketoimintakokonaisuuden luovutuksesta, ilmoita liiketoimintakokonaisuuteen kuuluvat osat niille kuuluvissa kohdissa.

Jos etuyhteysliiketoimi on tehty ulkomaan valuutassa, merkitse lomakkeeseen liiketoimen euromääräinen arvo, jota on käytetty verovelvollisen tilinpäätöksessä.

Johdannaissopimuksiin liittyvät tuotot tarkoittavat kaikkia johdannaissopimuksista aiheutuvia tuottoja, mukaan lukien saadut järjestely- ym. palkkiot.

Johdannaissopimuksiin liittyvät kulut tarkoittavat kaikkia johdannaissopimuksista aiheutuvia kuluja, mukaan lukien maksetut järjestely- ym. palkkiot.

4 Muutokset aineettoman omaisuuden omistuksessa

1 Patenttien tai patenttihakemusten siirtyminen etuyhteysosapuolelle

2 Tavaramerkin siirtyminen etuyhteysosapuolelle

3 Muun aineettoman erän siirtyminen etuyhteysosapuolelle

Yhtiön maakoodi tarkoittaa ulkomaisen etuyhteysosapuolen verotuksellisen asuinvaltion 2-merkkistä ISO-3166 Alpha 2 -järjestelmän mukaista maakoodia. Jos osapuolella ei ole verotuksellista kotipaikkaa, merkitään maakoodiksi X5.

Yhtiön yritystunnus tarkoittaa etuyhteysosapuolen kotimaista Y-tunnusta vastaavaa verotuksessa käytettävää tunnistetta (Tax Identification Number, TIN) tai muuta osapuolen yksilöivää tunnusta, jos TIN-tunnusta ei ole. Muu tunnus voi olla esimerkiksi LEI-tunnus tai EU-sisäkaupan laskutuksessa käytettävä VAT-numero.

Jos useita aineettoman omaisuuden eriä (esim. useita patentteja) on siirtynyt yhdelle etuyhteysosapuolelle, laske siirtyneiden erien kompensaatiot yhteen ja merkitse luku kenttään "Kompensaation määrä". Tässä tapauksessa merkitse kohtaan yksi maakoodi ja yhtiötunnus.

Jos aineettoman omaisuuden eriä on siirtynyt useille etuyhteysosapuolille, ja palautat lomakkeen 78 paperisena, täytä lomakkeen kolmas sivu erikseen jokaisesta etuyhteysosapuolesta, joka on vastaanottanut aineetonta omaisuutta.

Ilmoita tässä kohdassa myös vastikkeetta tapahtuneet siirrot. Merkitse kenttään "Kompensaation määrä" 0.

Jos aineetonta omaisuutta on siirtynyt osana laajempaa kokonaisuutta kuten liiketoimintakauppaa, merkitse kohtaan tiedot laajemman kokonaisuuden yhteydessä siirtyneestä aineettomasta omaisuudesta, esimerkiksi patenteista. Jos laajempaan kokonaisuuteen liittyvää aineettoman omaisuuden arvoa ei ole erikseen määritetty (esimerkiksi on sovittu vain kokonaishinta liiketoimintakokonaisuudelle), merkitse kenttään "Kompensaation määrä" 0.

Muu aineeton erä voi käsittää esimerkiksi seuraavanlaista aineetonta omaisuutta: asiakkuudet, ohjelmistoalusta, tekniset piirustukset, patentoimattomat tuotereseptit, tietotaito (know-how), liikearvo (goodwill) jne. Esimerkkilistaus ei ole tyhjentävä, vaan kyseessä voi olla muunkinlainen aineeton erä.

Kohdan ilmaisu "Muu aineeton erä" on tarkoitettu tulkittavaksi laveasti. Jos verovelvollisen on vaikea tulkita, kuuluuko jokin omaisuuserä aineettomaan vai aineelliseen omaisuuteen, ilmoitetaan omaisuus tässä kohdassa tarkoitettuna muuna aineettomana eränä.

5 Velat etuyhteysosapuolille

Ilmoita ne lainat, jotka verovelvollinen on saanut etuyhteysosapuolilta. Ilmoita kolme suurinta lainaa (pääoma on ollut suurin tilikauden lopussa). Ilmoita kuitenkin vain sellaiset lainat, joiden korkomenot ovat olleet vähintään 500 000 euroa verovuoden aikana.

Korkokulut tarkoittavat bruttokorkokuluja.

Jos jokin kolmesta sarakkeesta on jätetty tyhjäksi, tässä tapauksessa oletetaan, että kyseisen sarakkeen arvo on 0.

Velat eivät tässä yhteydessä tarkoita ostovelkoja.

6 Saamiset etuyhteysosapuolilta

Ilmoita kolme suurinta lainaa, jotka verovelvollinen on antanut etuyhteysosapuolille. Ilmoita kuitenkin vain sellaiset lainat, joiden pääoma on ollut yli 10 miljoonaa euroa tilikauden lopussa.

Korkotuotot tarkoittavat bruttokorkotuottoja.

Jos jokin kolmesta sarakkeesta on jätetty tyhjäksi, tässä tapauksessa oletetaan, että kyseisen sarakkeen arvo on 0.

Saamiset eivät tässä yhteydessä tarkoita myyntisaamisia.