6U Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – ulkomainen yhteisö, täyttöohje 2018

verovuosi 2018

  • Veroilmoituksesta ja liitelomakkeista on täytettävä kaikki ne kohdat, joihin yrityksellä on ilmoitettavaa.
  • Ilmoita rahamäärät aina sentin tarkkuudella.
  • Jos kalenterivuoden 2018 aikana päättyy useampia tilikausia, jokaisen päättyneen tilikauden tiedot on annettava omilla lomakkeillaan. Verohallinto yhdistää eri tilikausien tiedot verovuoden tiedoiksi.
  • Katso myös lista liitelomakkeista
  • Ohjeessa käytetyt lakilyhenteet ja muita lyhenteitä

 

  Veroilmoitusta täydentäviä tietoja antaa 

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

  Jos toimiala on muuttunut

Merkitse tähän kohtaan rasti, jos toimiala on muuttunut.

Ilmoita muuttunut päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaisesti.

Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta (tilastokeskus.fi)
 

Toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla

Merkitse tähän kohtaan rasti, jos yhtiöllä on toimintaa sekä Ahvenanmaalla että mantereella.

Merkitse rasti myös siinä tapauksessa, että yhtiöllä on toimintaa vain Ahvenanmaalla mutta yhtiön kotipaikka on mantereella, tai yhtiön kotipaikka on Ahvenanmaalla ja sillä on toimintaa Manner-Suomessa.

Selvitä vapaamuotoisella liitteellä, miten tulos jakautuu Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken.

Ahvenanmaalainen yhteisö maksaa kaikesta ansaitsemastaan tulosta kunnallisveroa Ahvenanmaalle. Tämä perustuu Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolakiin (ks. Ålands författningssamling 119/2011).

Saman säännöksen mukaan myös Manner-Suomessa kotipaikan omaava yhteisö maksaa Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla. Tuloverolain mukaan kaikki yhteisöt maksavat kuitenkin 20 %:n tuloveron, joka jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Ahvenanmaalla toimivien yhteisöjen kunnallisverotus olisi siksi kaksinkertainen. Tämän kaksinkertaisuuden poistaa yhteisön kotipaikan mukaan joko Ahvenanmaan maakuntahallitus tai Verohallinto.

2 Kiinteä toimipaikka tuloverotuksessa

Merkitse rasti vain jompaankumpaan seuraavista kohdista:

  • Yhtiö katsoo, että sille muodostuu tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka tai yhtiöllä on Suomessa kiinteää omaisuutta.
  • Yhtiö katsoo, ettei sille muodostu tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa. Täytä lomake 80.
  Kiinteä toimipaikka muodostuu tuloverotuksessa tai yhtiöllä on kiinteää omaisuutta Suomessa

Merkitse kohtaan rasti, jos yhtiölle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, yhtiöllä on kiinteää omaisuutta Suomessa tai yhtiö saa Suomessa tulo-osuutta yhtymästä.

  • Ulkomaisen yhtiön on maksettava veroa Suomeen yleensä vain Suomesta saamistaan tuloista. Jos ulkomaisella yhtiöllä kuitenkin on Suomessa kiinteä toimipaikka, yhtiö on verovelvollinen kaikista kiinteään toimipaikkaan kuuluvista tuloista. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain. Kiinteän toimipaikan muodostaa esimerkiksi yrityksen johtopaikka, toimisto, epäitsenäinen edustaja tai sellainen rakennus-, kokoonpano- tai asennustoiminta, joka kestää yli sovellettavassa verosopimuksessa määritellyn aikarajan.
  • Jos ulkomainen yhtiö omistaa esimerkiksi Suomessa sijaitsevan kiinteistön ja saa siitä myös tuloa, yhtiön pitää maksaa veroa tästä tulosta. (TVL 10 §).
  • Veroilmoituksessa on ilmoitettava tulo-osuus, jonka ulkomainen yhteisö saa suomalaisesta yhtymästä, jossa se on yhtiömiehenä. Esimerkiksi jos suomalainen kommandiittiyhtiö harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa, rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yhtiömiehelle kuuluva tulo-osuus on elinkeinotoiminnasta saatua tuloa.
  • Lisätietoa kiinteästä toimipaikasta tuloverotuksessa
  • Tarkempaa tietoa kiinteän toimipaikan tuloverotuksesta Suomessa, (Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa, dnro A48/200/2017).
  Kiinteää toimipaikkaa ei muodostu tuloverotuksessa

Merkitse kohtaan rasti, jos yhtiö katsoo, ettei sille muodostu kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Täytä siinä tapauksessa myös lomake 80 (Selvitys toiminnasta).

3 Muut tiedot

  Tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen

Merkitse tähän kohtaan rasti, jos yhtiön tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS tai GAAP) mukaisesti (kirjanpitolain luvussa 7 a tarkoitetulla tavalla).

 

Yhtiö on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation (VML 14 a §)
(täytettävä lomake 78)

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos yhtiöllä on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Täytä myös lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta)

Siirtohinnoitteludokumentointi on laadittava etuyhteydessä tehdyistä liiketoimista, jos toinen osapuoli on ulkomainen yritys tai liiketoimi on tehty ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välillä (VML 14 a §).

Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31.2 § 2 mom.).

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

  • Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.
  • Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa. 
  • Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.
  • Tätä kohtaa arvioitaessa on tärkeää huomata, että kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen. Kun henkilöstön määrään, liikevaihtoon ja taseen loppusummaan liittyviä rajoja lasketaan, huomioidaan käytännössä koko konsernin tiedot omistussuhteiden perusteella.
Lue lisää ohjeesta Siirtohinnoittelun dokumentointi (dnro A129/200/2017).
 

Sivuliike tai kiinteä toimipaikka on yhtiöitetty EVL 52 d §:n mukaisesti.

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos ulkomainen yhteisö on liiketoimintasiirrolla luovuttanut liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat ja niihin kohdistuvat velat toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle ja saanut vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita.

 

Yhtiö on siirtänyt sivuliikkeen tai kiinteän toimipaikan muodostaman liiketoimintakokonaisuuden EVL 52 d §:n mukaisesti.

Lisätietoja liiketoimintasiirrosta ohjeessa Yritysjärjestelyt ja verotus – liiketoimintasiirto (dnro A163/200/2017)

Tuloverolaskelma (EVL)

Merkitse tuloverolaskelman Verotus-sarakkeeseen elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Tuloverolaskelmassa on varattu oma Kirjanpito-sarake niitä tuotto- ja kulueriä varten, joissa kirjanpitoon kirjattu määrä saattaa erota verotuksessa huomioon otettavasta määrästä.

Sekä Kirjanpito- että Verotus-sarake on täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Verovuoden verotettava tulo lasketaan Verotus-sarakkeen luvuista niin, että osassa 4 ”Elinkeinotoiminnan tuotot” eriteltävistä elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista vähennetään osassa 5 ”Elinkeinotoiminnan kulut” ilmoitettavat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut.

Tuloverolaskelmassa eritellään vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut, ei muiden tulolähteiden tuottoja ja kuluja.

Yhteisön henkilökohtainen tulolähde

Yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tulos lasketaan lomakkeella 7A.

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi:

  • elinkeinotoimintaan kuulumattoman kiinteistön vuokraus. Kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vain, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiassa sellaisiin tarkoituksiin, jotka joko välittömästi tai välillisesti edistävät elinkeinotoimintaa (EVL 53 §)
  • metsätalouden harjoittaminen, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • passiivinen arvopaperiomistus
  • osakehuoneiston vuokraus, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaille. Jos yhtiö on perinyt osakkaaltaan korkoa tai Verohallinto on lainan korottomuuden tai alikorkoisuuden vuoksi lisännyt korkoa osakeyhtiön tuloon (VML 29 §), korko on osakeyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset eivät täytä tuloverolaskelmaa ja  yhteenvetoa tuloksesta ja tappiosta (Verotettava tulos tai vahvistettava tappio).

Nämä yhteisöt laskevat ja ilmoittavat elinkeinotoiminnan tuloksen tai tappion lomakkeella 77.

Samalla lomakkeella 77 nämä yhteisöt ilmoittavat myös mahdollisen maatalouden tulolähteen ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloksen tai tappion sekä erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

Lomake 77 täyttöohjeineen (vero.fi/lomakkeet)

Lukujen merkitseminen

Ilmoita rahamäärät sentin tarkkuudella ilman etumerkkiä.

Oletusarvo on, että tuotot lisäävät tulosta ja kulut vähentävät tulosta, joten lukujen eteen ei tarvita etumerkkejä. Jos ilmoittamasi erä kuitenkin poikkeaa oletusarvosta, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Esimerkki: Yhtiön liikevaihto on negatiivinen. Merkitse luvun eteen miinusmerkki kohdassa 1 ”Liikevaihto” (4 Elinkeinotoiminnan tuotot).

4 Elinkeinotoiminnan tuotot

1 Liikevaihto
   

Kirjanpidon mukainen liikevaihto.

Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntitulot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4 luku 1 §).

Jos yhtiön liikevaihtoon sisältyy osinkoja, ilmoita ne kohdan 3 (Rahoitustuotot) alakohdassa Saadut osingot ja ylijäämät. Vähennä vastaavasti osinkojen määrä liikevaihdosta, ennen kuin merkitset liikevaihdon tähän kohtaan.

 

Tavaroiden ja palveluiden myynti muille

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palveluiden myynti muille kuin yritykseen etuyhteydessä oleville osapuolille.

Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31 § 2 mom.).

  Tavaroiden ja palveluiden myynti pääliikkeelle

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palveluiden myynti yhtiön muille yksiköille.

Yhtiön muilla yksiköillä tarkoitetaan muun muassa pääliikettä tai yhtiön muissa valtioissa toimivia kiinteitä toimipaikkoja tai sivuliikkeitä.

  Tavaroiden ja palveluiden myynti saman konsernin yrityksille

Kiinteän toimipaikan toimintaan liittyvä tavaroiden ja palvelujiden myynti muille saman konsernin yrityksille.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1 luku 6 §).

2 Liiketoiminnan muut tuotot

  Käyttöomaisuus­osakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot

Kirjanpito-sarake:

Kaikkien käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden luovutusvoittojen ja purkuvoittojen yhteissumma sen suuruisena kuin voitot ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden luovutus- ja purkuvoitoista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • lomakkeella 71A ilmoitetaan verotukseen vaikuttamattomat erät eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot
  • lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot sekä -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake

Siirrä tähän kohtaan käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot, jotka olet laskenut lomakkeella 71B. Huomaa, että tämän kohdan luku saadaan, kun veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista on ensin vähennetty sellaiset osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka voi vähentää vain luovutusvoitoista.

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden (ei kuitenkaan asunto- ja kiinteistöosakkeiden) luovutus- ja purkuvoitto on yleensä verovapaata tuloa, jos yhtiö on omistanut vähintään 10 % luovutetusta tai puretusta yhtiöstä yli vuoden ajan (EVL 6b § ja 51d §).

Veronalaista on siis mm. asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutusvoitto, alle 1 vuoden ajan omistetuista osakkeista saatu luovutusvoitto sekä sellaisen yhtiön osakkeiden luovutus, josta yhteisö on omistanut alle 10 %. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön luovutusvoitot ovat aina veronalaisia.

Merkitse tähän kohtaan myös lomakkeen 71A kohdissa 8 ja 9 ilmoittamasi erät, jotka pienentävät verovapaata luovutushintaa. Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on veronalaista siltä osin kuin kirjanpidollinen luovutusvoitto (luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus) johtuu

  • aiemmin verotuksessa hyväksytystä osakkeiden arvonalennuspoistosta (EVL 42 §)
  • varauksesta tai avustuksesta, joka on vähennetty hankintamenosta
  • konserniyhtiöiden osakkeiden vähennyskelpoisesta luovutustappiosta, joka on syntynyt konserniyhtiöiden välillä.

Lue lisää käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verotuksesta (Verohallinnon ohje Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu).

  Muut liiketoiminnan muut tuotot

Veronalaiset (muut kuin edellä mainitut) liiketoiminnan muut tuotot tuloslaskelmasta.

Tähän kohtaan kuuluvia eriä ovat mm.

  • liiketoimintakaupoista syntyneet myyntivoitot
  • leasinghyvitykset
  • saadut vahingonkorvaukset
  • vuokratuotot kiinteistöistä
  • vuokratuotot henkilöstön virkistyskäytössä olevista tiloista
  • toimistopalvelutuotot.

3 Rahoitustuotot

 

Saadut osingot ja ylijäämät

Kirjanpito-sarake:

Yhteisön saamien osinkojen, ylijäämien ja muiden voitonjaon luonteisten erien yhteismäärä kirjanpidon mukaisena. Ilmoita myös osuuskunnasta saatu  ylijäämänpalautus, jonka osuuskunta saa vähentää (EVL 18 § 4 mom).

Muita voitonjaon luonteisia eriä ovat EVL 6d §:n 7 momentissa mainitut

  • säästöpankin maksama voitto-osuus ja korko
  • keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko.

Anna erittely osingoista ja ylijäämistä liitelomakkeella 73. Liitelomaketta ei kuitenkaan tarvitse täyttää, jos yhteisöllä on ainoastaan Suomesta saatuja kokonaan verovapaita osinkoja tai ylijäämiä.
Tarkempaa tietoa osinkotulojen verotuksesta on lomakkeen 73 täyttöohjeessa

Tarkempi ohje osinkotulojen verotuksesta (Osinkotulojen verotus, dnro A148/200/2017).

Verotus-sarake

Merkitse tähän kohtaan osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus, jonka olet laskenut lomakkeella 73.

Listaamattoman yhtiön saama osinko listatusta yhtiöstä  on kokonaan veronalaista, kun omistusosuus on alle 10 %. Lisäksi osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos suoritus on osinkoa jakavalle yhtiölle vähennyskelpoinen. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus (EVL 18 § 4 mom) on kokonaan veronalaista tuloa.

Ilmoita tässä kohdassa myös ns. REIT-yhtiöistä saadut osingot, jotka ovat kokonaan veronalaisia.

Ilmoita tässä myös ulkomaisesta väliyhteisöstä saadun osingon veronalainen osuus, jonka olet ilmoittanut lomakkeella 74.

  Voitto-osuudet yhtymistä

Kirjanpito-sarake :

Voitto-osuudet yhtymistä sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Voitto-osuus yhtymästä on verovapaata tuloa.

Yhtymän osakkaalle veronalaista tuloa on TVL 16 §:n ja 16a §:n mukaan laskettava yhtymän tulo-osuus.

Verotus-sarake: Tulo-osuuksien veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan TVL 16 §:n mukaiset verotettavat tulo-osuudet kotimaisista yhtymistä sekä TVL 16a §:ssä tarkoitetut tulo-osuudet ulkomaisesta yhtymästä ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä.

Jos verotettavat tulo-osuudet eivät vielä ole tiedossa, jätä kohta tyhjäksi. Korjaa antamaasi veroilmoitusta myöhemmin, jos tulo-osuuden todellinen määrä selviää vasta veroilmoituksen antamisen jälkeen.

  Muut rahoitus- ja korkotuotot

Muut rahoitustuotot, esimerkiksi valuuttakurssivoitot.

4 Palautuvat arvonalennukset

   

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 1 kohta).
Vaihto-omaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 3 kohta).
Käyttöomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 5 kohta).

Verotus-sarake

Palautuva arvonalennus on yleensä veronalaista tuloa, ja se merkitään tähän kohtaan. Arvonalennuksen palautus on kuitenkin verovapaata tuloa silloin, kun vastaavaa (esimerkiksi EVL 42 §:n nojalla tehtyä) käyttöomaisuuden arvonalennusta ei ole aikanaan hyväksytty vähennettäväksi verotuksessa.

5 Saatu konserniavustus

   

Merkitse tähän yhteisön saama konserniavustus. Anna konserniavustuksista on lisäksi erittely lomakkeella 65.

6 Varausten vähennykset

   

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset pakollisten ja verotusperusteisten varausten vähennykset.

Verotus-sarake:

Veronalainen osuus varausten vähennyksistä. Veronalaisia ovat mm:

  • vähentämättä jäänyt jälleenhankintavaraus (EVL 43 §)
  • rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittavan yrityksen tekemä takuuvaraus siltä osin kuin se ylittää takuukorjauksista syntyneet menot (EVL 47 §).

Erittele kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62.

7 Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

   

Veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tilikauden tuloslaskelman ulkopuolisia tuottoja voivat olla esimerkiksi erot, jotka johtuvat kirjanpidon ja verotuksen erilaisista jaksottamissäännöksistä. Tällaisia eroja voi olla perustajaurakoinnissa. Katso lisää ohjeesta Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa.

Huomaa, että yhtiön omien osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä merkitä tähän kohtaan.

8 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

   

Verotus-sarakkeen kohtien 1–7 yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä.

9 Veronpalautus

   

Tuloslaskelmaan tuotoksi kirjattu veronpalautus.

Merkitse tähän myös veronpalautukselle maksettu yhteisökorko. Yhteisökorko on verovapaata tuloa.

10 Tuloslaskelman muut verottomat tuotot

   

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esimerkiksi fuusiovoitot (EVL 52 b §) ja elokuvan tuotantotuki (ks. EVL 6 § 1 mom. 5 kohta).

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät liittymismaksut ovat verovapaata tuloa, jos ne palautetaan maksajalle. Siirtokelpoiset liittymismaksut sen sijaan ovat veronalaista tuloa, eikä niitä merkitä tähän (muutettu EVL 6 § 1 mom. 3 kohta).

Tässä kohdassa ilmoitetaan myös ne luovutusvoitot, jotka on saatu epäsuoran tuloutuksen piiriin kuuluvasta irtaimesta kuluvasta käyttöomaisuudesta (EVL 30 §).

5 Elinkeinotoiminnan kulut

1 Materiaalit ja palvelut

  Ostot ja varastojen muutokset

Merkitse tähän kohtaan

  • tilikauden aikana luovutettujen hyödykkeiden hankintamenot
  • ostot tilikauden aikana
  • valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden sekä tarvikevarastojen muutos (joko lisäys tai vähennys).
  Ulkopuoliset palvelut ‒ pääliike ja etuyhteysyritykset

Ulkopuoliset palvelut, jotka yhteisö on hankkinut  pääliikkeeltä ja saman konsernin muilta yrityksiltä Merkitse tähän näiden palvelujen arvo yhteensä.

  Ulkopuoliset palvelut ‒ muut Ulkopuoliset palvelut, jotka yhteisö on hankkinut muilta kuin pääliikkeeltä ja saman konsernin muilta yrityksiltä.. Ilmoita palveluiden määrä yhteensä.

2 Henkilöstökulut

  Suomessa tehdyn työn palkat ja palkkiot

Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkiot, jotka on maksettu Suomessa tehdystä työstä

  Suomessa tehdyn työn eläkekulut

Kirjanpidon mukaiset eläkekulut Suomessa tehdystä työstä.

  Suomessa tehdyn työn muut henkilösivukulut

Muut kirjanpidon mukaiset henkilösivukulut Suomessa tehdystä työstä.

  Muualla tehdyn työn henkilöstökulut, jotka kohdistuvat Suomen kiinteään toimipaikkaan Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkojen sivukulut, jotka on maksettu Suomessa tehdystä työstä ja jotka kohdistuvat Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

3 Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset

  Poistot

Erittele poistot ensin lomakkeella 62.

Kirjanpito-sarake:

Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka rasittavat kirjanpidossa tulosta.

Siirrä poistojen ja poistoeron muutosten yhteismäärä tähän kohtaan lomakkeelta 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Siirrä tähän kohtaan lomakkeelta 62 elinkeinoverolain mukaiset poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot.

  • Elinkeinoverolain mukaisilla poistoilla tarkoitetaan poistoja, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia EVL 24, 30–34 ja 36–41 §:ien mukaan.
  • Tässä kohdassa ilmoitettavien poistojen tulee vastata lomakkeella 62 ilmoitettujen EVL-poistojen yhteismäärää (poistosarakkeiden kohdat 5 ja 6).

Tähän kohtaan sisällytetään myös mahdolliset hyllypoistot eli aikaisempina vuosina tehdyt poistot, joita ei ole vähennetty verotuksessa ja jotka yhteisö haluaa vähentää tänä vuonna.

  • Erittele aikaisempina vuosina hyväksymättä tai vähentämättä jätetyt poistot lomakkeella 12A.
  • Lomake 12A tulee täyttää myös sinä vuonna, jona uutta hyllypoistoa muodostetaan.

Leasingille otetusta omaisuudesta ei voi verotuksessa tehdä poistoa, vaikka kansainväliset tilinpäätösstandardit sen sallisivat. Tällaista poistoa ei myöskään merkitä Verotus-sarakkeeseen.

Katso lisää lomakkeen 62 täyttöohjeesta.

  Käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joita ei ole ilmoitettu poistojen yhteydessä.

Verotus-sarake:  Vähennyskelpoinen osuus

Se osuus kulumattoman käyttöomaisuuden arvonalentumisista, joka on EVL 42 §:n mukaan vähennyskelpoinen.

Vähennyskelpoista on vain

  • muista arvopapereista kuin osakkeista tehty arvonalennus
  • muusta kulumattomasta käyttöomaisuudesta kuin maa-alueista tehty arvonalennus silloin, kun omaisuuden käypä arvo verovuoden päättyessä on olennaisesti alhaisempi kuin poistamatta oleva hankintameno.

4 Liiketoiminnan muut kulut

  Edustuskulut

Kirjanpito-sarake: 

Kaikki kirjanpidon mukaiset edustuskulut. Tietoa edustuskuluista ja edustuskulun käsitteestä (ohjeessa Edustusmenot tuloverotuksessa).

Verotus-sarake:  Vähennyskelpoinen osuus

  • Puolet (50 %) edustuskuluista (EVL 8.1 §:n 8 kohta).
  Annetut lahjoitukset

Kirjanpito-sarake: 

Kaikki kirjanpidon mukaiset yhteisön antamat lahjoitukset.

Verotus-sarake:  Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus annetuista lahjoituksista.

Vähennyskelpoisia ovat vain kohtuulliset yleishyödylliselle yhteisölle annetut lahjoitukset, jotka yleensä on annettu paikalliseen tai yhteisön toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Yhteisöt saavat lisäksi tietyin edellytyksin vähentää eräitä sellaisia lahjoituksia, jotka on annettu kulttuuriperinteen säilyttämiseen tai tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen ja joiden suuruus on vähintään 850 euroa (TVL 57 §).

  Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot

Kirjanpito-sarake: 

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappiot sekä purkutappiot sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappioista ja purkutappioista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • Lomakkeella 71A ilmoitetaan erät, jotka eivät vaikuta verotukseen, eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot.
  • Lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot voivat joko olla rajoituksetta vähennyskelpoisia tai ne saadaan vähentää vain luovutus- ja purkuvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
  • Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot ja -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Sellaiset käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia. Näitä ovat

  • luovutustappiot, jotka ovat syntyneet pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön käyttöomaisuudesta
  • tappiot, jotka ovat syntyneet yhteisön omistamien, elinkeinotoimintaan kuuluvien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja niitä vastaavien osakkeiden luovutuksesta.

Huomaa, että luovutustappio on tavallisesti vähennyskelvoton (ja vastaava luovutusvoitto verovapaa), joten sitä ei merkitä tähän.

Joissakin tapauksissa luovutustappion voi olla myös vähetä vain käyttöomaisuusosakkeiden veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna.

  • Tällainen luovutusvoitoista vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään jo silloin, kun lasketaan luovutusvoittojen veronalaista osuutta, joka ilmoitetaan osan 4 (Elinkeinotoiminnan tuotot) kohdassa 2 ”Liiketoiminnan muut tuotot”. Siksi luovutustappiota ei näissäkään tapauksissa merkitä tähän.

Lisätietoa luovutustappioiden vähennysoikeudesta (ohjeessa Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu).

  Myyntisaamisten arvonalentumiset

Myyntisaamisten arvonalenemiset (EVL 17 § 2 kohta).

  Kiinteään toimipaikkaan kohdistuvat pääliikkeen hallintokulut

Se osa pääliikkeen hallintokuluista, joka kohdistuu Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Tällaisia kuluja ovat muun muassa

  • henkilöstön virkistys- ja koulutusmenot
  • it-kulut ja muut tietoliikennekulut
  • markkinointikulut.
  Muut vähennyskelpoiset liiketoiminnan muut kulut

Ne liiketoiminnan muut vähennyskelpoiset kulut, jotka suoraan kohdistuvat Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan ja joita ei ole merkitty veroilmoituksessa aiemmin elinkeinotoiminnan vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Tällaisia kuluja ovat muun muassa

  • vapaaehtoiset henkilösivukulut
  • toimitilakulut
  • ajoneuvokulut
  • tietotekniikkaan liittyvät laite- ja ohjelmistokulut
  • muut kone- ja kalustokulut
  • matkakulut
  • myyntikulut
  • markkinointikulut
  • tutkimus- ja kehityskulut
  • hallintopalvelut
  • muut hallintokulut
  • muut liikekulut.
Tähän kohtaan merkitään myös verotuksessa vähennyskelpoiset Yle-vero ja kiinteistövero.

Vähennyskelvottomat kulut

Vähennyskelvottomiin kuluihin merkitään erät, joille ei ole omaa kohtaa muualla veroilmoituksessa mutta jotka sisältyvät kirjanpidossa tuloslaskelman kuluihin.

Vähennyskelvottomat kulut ilmoitetaan tässä luettelossa, eikä näitä eriä saa sisällyttää varsinaisen tuloverolaskelman eriin.

  Välittömät verot

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Kohtaan merkitään siis suoriteperusteisesti tilikaudelle kuuluvat verot, ei pelkästään tilikaudella maksettuja ennakkoveroja.

Kiinteistöveroa ei merkitä tähän, sillä se on vähennyskelpoinen.

  Veronkorotukset ja myöhästymismaksut

Kaikki veronkorotukset ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, mihin veroon ne kohdistuvat.

Merkitse tähän myös myöhästymismaksu, huojennettu viivästyskorko viivästyskorko ja laiminlyöntimaksu. Nekin ovat vähennyskelvottomia.

  Sakot ja muut rangaistusmaksut

Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset julkisoikeudelliset maksuseuraamukset (EVL 16 § 5 kohta).

  Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset

Merkitse tähän kohtaan käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset.

Käyttöomaisuusosakkeista tehty arvonalenemispoisto ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

  Pakolliset varaukset

Kirjanpidossa tehdyt pakolliset varaukset. Pakolliset varaukset eivät yleensä ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

Pakollisella varauksella tarkoitetaan tulevia menoja, jotka aiheutuvat KPL 5 luvun 14 §:n mukaisista velvoitteista ja joiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä.

Tällaisia tulevia menoja ja menetyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tuotantolinjan tai tuotantolaitoksen saneeraus ja lopettaminen, luovutettujen tuotteiden takuukorjausvastuut, reklamaatiot ja vahingonkorvaukset.

Takuukorjausvaraus on verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta vain silloin, kun kyseessä on rakennus-, laivanrakennus-, tai metalliteollisuutta harjoittava liike, joka on vastuussa rakennuksen, sillan, lentokoneen tms. suurehkon koneyksikön virheellisyyksistä (EVL 47 §). Vähennyskelpoinen takuuvaraus merkitään Verotus-sarakkeeseen kohdassa 7 ”Varausten lisäykset”.

  Muut vähennyskelvottomat kulut

Merkitse tähän kohtaan mahdolliset muut verotuksessa vähennyskelvottomat kulut.

Vähennyskelvottomia ovat esimerkiksi

  • verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot. Verovapaan tulon ylittävä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoinen (EVL 16 § 2 kohta).
  • sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jotka palautetaan yhteisölle, jos se luopuu liittymismaksun tuottamasta edusta (EVL 16 §:n 3 kohta)
  • annetut lahjukset ja lahjusten luonteiset edut
  • yhtiön omista osakkeista suorittama määrä, elleivät kyseessä ole sellaiset osakkeet, jotka yhtiö on luovuttanut työsuhteen perusteella (EVL 16 §:n 9 kohta ja EVL 18 §:n 3 mom.).

5 Rahoituskulut

 

Korkokulut saman konsernin yrityksille

Vähennyskelpoinen osuus (EVL 18 a §)

Etuyhteysveloista kotimaisille ja ulkomaisille osapuolille maksetut korkomenot.

  • Esimerkiksi korot, jotka yhteisö on maksanut saman konsernin yrityksille (KPL 1 luku 6 §).

Etuyhteysvelka voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön etuyhteysvelka muodostuu silloin, kun velkasuhteen osapuolet ovat etuyhteydessä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla (EVL 18 a § 5 mom.). Välillisenä etuyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yhteisö on ottanut muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan antaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
  • velan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava (EVL 18 a § 6 mom.).

Etuyhteysvelkojen korkokuluihin voi sisältyä myös sellaisia EVL 18 a 1 §:ssä tarkoitettujen välillisten etuyhteysvelkojen korkokuluja, jotka eivät sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi etuyhteysvelkojen korkokuluja voi olla enemmän kuin kirjanpidon korkokuluja saman konsernin yrityksiltä.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus (EVL 18 a §)

Merkitse tähän kohtaan kaikki vähennyskelpoiset korkokulut etuyhteysveloista. Korkomenot ovat aina vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Kaikki korot ovat vähennyskelpoisia myös silloin, kun yhtiön nettokorkomenot (korkotuloja suuremmat korkomenot) ovat enintään 500 000 euroa.

Täytä lomake 81 (Selvitys elinkeinotoiminnan nettokorkomenoista), jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Tämän summan ylittävät nettokorkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteysyritysten välisten nettokorkomenojen määrä.

  • Siirrä tähän kohtaan verovuoden vähennyskelpoisten etuyhteysvelkojen korkomenot lomakkeelta 81. Merkitse tähän kohtaan myös ne aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka yhtiö vaatii (lomakkeella 81) vähennettäväksi verovuonna.
  Korkokulut etusyhteysyrityksille

Korot, jotka yhteisö on kirjanpidon mukaan maksanut omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §).

  Korkokulut pääliikkeelle

Kirjanpito-sarake

Korot, jotka kiinteä toimipaikka tai sivuliike on kirjanpidon mukaan maksanut pääliikkeelle.

Verotus-sarake

Verotuksessa vähennyskelpoinen osuus.
  Muut korkokulut

Muut korkokulut, esimerkiksi korot, jotka johtuvat

  • ostoveloista
  • joukkovelkakirjalainoista
  • vaihtovelkakirjalainoista
  • rahoituslaitoslainoista
  • rahoitusyhtiölainoista
  • eläkelainoista
  • rahoitusvekseleistä.
  Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset

Konsernituki, joka on annettu sellaiselle yhtiölle, josta yhteisö yksin tai yhdessä konserniyhtiöiden (ks. EVL 6b §:n 7 mom.) kanssa omistaa vähintään 10 %.

Ilmoita lisäksi muut vastaavat menot, jotka on suoritettu toisen yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta. Ilmoita myös tällaiselta yhtiöltä olevien saamisten (ei kuitenkaan myyntisaamisten) menetykset ja arvonalenemiset.

Nämä erät eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (EVL 16 §:n 7 kohta).

  Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset. Tällaisia ovat esimerkiksi menetykset, jotka johtuvat kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus muun rahoitusomaisuuden menetyksistä ja lopullisista arvonalentumisista.

  • Rahoitusomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia (EVL 17 § 1 kohta).
  • Myös rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset ovat EVL 17 §:n 2 kohdan mukaan yleensä vähennyskelpoisia, eivät kuitenkaan silloin, kun arvonaleneminen on kohdistunut toiselta konserniyhtiöltä olevaan saamiseen (ks. edellinen kohta ”Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset).
  Rahoitusomaisuuden luovutustappiot

Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneen arvopaperin tai saamisen luovutuksesta syntyneet tappiot.

  Muut rahoituskulut

Kirjanpidon mukaiset muut rahoituskulut, esimerkiksi

  • lainojen hoitokulut
  • limiittipalkkiot
  • takausprovisiot
  • luottovakuutukset
  • kiinnityskulut
  • perimiskulut
  • kurssitappiot
  • factoring-kulut
  • terminointikulut.

6 Annettu konserniavustus

   

Merkitse tähän yhtiön antama konserniavustus. Anna konserniavustuksista lisäksi erittely lomakkeella 65.

7 Varausten lisäykset

   

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset verotusperusteisten varausten lisäykset. Anna erittely varauksista lomakkeella 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osa verotusperusteisista varauksista, jonka voi vähentää verotuksessa .

8 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

   

Verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Ilmoita tässä kohdassa esimerkiksi työperäiset osingot. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33b § 3 mom. Lisätietoa ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus, dnro A263/200/2017).

Merkitse tähän kohtaan lisäksi koulutusvähennys, jota yhteisö vaatii verotuksessa. Anna koulutusvähennyksestä myös selvitys lomakkeella 79.

9 Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä

   

Verotus-sarakkeessa olevien erien yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä.

6 Verotettava tulos tai vahvistettava tappio

Ilmoita tässä osassa eri tulolähteiden verovuoden 2018 tulokset tai vahvistettavat tappiot.

Älä merkitse aikaisempien vuosien tappioita veroilmoitukseen. Verohallinto vähentää ne automaattisesti, jos osakkeissa ja osuuksissa ei ole tapahtunut lomakkeen osassa 11 kuvattuja muutoksia. Tappioiden määrän voit tarkistaa verotuspäätöksestä.

Jos yhteisöllä on henkilökohtaisen tulolähteen tuloa, erittele tuotot ja kulut liitelomakkeessa 7A.

Jos yhteisöllä on maatalouden tulolähteen tuloa, erittele tuotot ja kulut liitelomakkeessa 7M.

  Elinkeinotoiminnan tulos

Merkitse elinkeinotoiminnan tulos tähän kohtaan, jos tulos on positiivinen.

Elinkeinotoiminnan tulos saadaan, kun elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (osan 4 kohta 8) vähennetään elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut (osan 5 kohta 9).

  Elinkeinotoiminnan tappio

Merkitse tähän kohtaan elinkeinotoiminnan vahvistettava tappio, joka tavallisesti on elinkeinotoiminnan veronalaisten tuottojen (osan 4 kohta 8) ja elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen (osan 5 kohta 9) negatiivinen erotus.

Jos kuluihin kuitenkin sisältyy annettuja lahjoituksia tai konserniavustuksia (kohta ”Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa”), pienennä tässä ilmoitettavaa tappiota niiden määrällä, sillä tällaisia eriä ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

  Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa

Eriä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa, ovat konserniavustus, asuintalovaraus sekä lahjoitukset (TVL 57 §).

Lahjoitusvähennystä (TVL 57 §) ei oteta yhteisöjen verotuksessa huomioon vahvistettaessa elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota, koska vähennyksen saa tehdä erityissäännöksen nojalla. Lahjoitusvähennys otetaan kuitenkin huomioon vahvistettaessa henkilökohtaisen tulolähteen tappiota.

Tuloista Suomessa perityt lähdeverot

   

Yhteisön Suomesta saamista tuloista perityt lähdeverot.

7 Pääliikkeen tiedot tilikaudelta

  Pääliikkeen liikevaihto (koko toiminta)

Kirjanpidon mukainen yhteisön maailmanlaajuinen liikevaihto.

  Pääliikkeen kulut yhteensä

Kirjanpidon mukaiset yhteisön maailmanlaajuiset kulut.

  Pääliikkeen tulos tai tappio Kirjanpidon mukainen yhteisön maailmanlaajuisen toiminnan tulos tai tappio.
  Pääliikkeen työntekijämäärä Yhteisön henkilöstön kokonaismäärä.

Varallisuuslaskelma

Kaikkien yhtiöiden tulee antaa varallisuuslaskelman tiedot, sillä tietoja tarvitaan mm. tilastoja varten. Listatut yhteisöt saavat kuitenkin ilmoittaa varat ja velat tasearvojen mukaisina, koska nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo eivät vaikuta näiden yhtiöiden jakaman osingon verotukseen. Lisäksi näiden yhtiöiden osakkeiden vertailuarvot määräytyvät kaupantekokurssien mukaan, eivät taseen perusteella.

Listatulla yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhtiötä, jonka osakkeet tai jokin osakesarja on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssissä Suomessa (NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla tai Pre-listalla), muualla Euroopan talousalueella tai vastaavalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Luotto- ja vakuutuslaitosten sekä sijoituspalvelutoimintaa harjoittavien yritysten (sekä listattujen että listaamattomien) ei tarvitse täyttää varallisuuslaskelmaa kokonaan. Ne ilmoittavat vain varojen yhteismäärän ja velkojen yhteismäärän.

Yhtiöt, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, erittelevät varat varallisuuslaskelman osassa 8 "Varat" kohdassa Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) ja velat varallisuuslaskelman osassa 9 ”Velat”.

8 Varat

Merkitse varat varallisuuslaskelmaan verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei ohjeessa mainita toisin. Varallisuuslaskelman arvot voivat poiketa tasearvoista.

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet (EVL 12 §).

Käyttöomaisuuteen luettavat hyödykkeet kuuluvat kirjanpidossa yleensä pysyviin vastaaviin.

Kuluvaa käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi

  • rakennukset
  • koneet
  • kalustot ja muut esineet
  • patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet.

Erittele kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ja poistoeron muutokset lomakkeella 62.

Maa-alueet, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.

  Aineettomat oikeudet

Aineettomien oikeuksien yhteismäärä.

Aineettomia oikeuksia ovat mm.

  • patentit
  • tekijänoikeudet
  • tavaramerkkioikeudet
  • lisenssimaksut
  • toimilupaoikeudet
  • atk-ohjelmien lisenssimaksut.
  Pitkävaikutteiset menot

Sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa (ks. lomakkeen 62 osa F Pitkävaikutteiset menot (EVL 24 ja 25 §), kohta 7 Poistamaton hankintameno verovuoden lopussa 844).

Pitkävaikutteisia ovat menot, jotka kerryttävät tai säilyttävät tuloa kolmen tai useamman vuoden ajan. Näistä varoihin luetaan esimerkiksi sellaiset aktivoidut menot, jotka EVL:n mukaan on aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat esimerkiksi vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä muun muassa kehittämismenoilla on katsottu voivan olla varallisuusarvoa.

Varoihin ei lueta laskennallisia verosaamisia, yhtiön perustamis- ja järjestelytoimista johtuneita menoja eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa.

Jos kirjanpidollisella sulautumiserotuksella on varallisuusarvoa, se lasketaan vastaanottavan yhtiön nettovarallisuuteen (KHO 1994 B 545 ja KHO 1994 B 546).

 

Kiinteistöt
(erittely lomakkeella 18)

Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien yhteen laskettu arvo.

Erittele tiedot lomakkeella 18.

Arvona käytetään joko verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (= lomakkeen 62 kohdassa 7 ilmoitettua rakennuksen hankintamenon ja maapohjan hankintamenon yhteismäärää) tai vertailuarvoa (= verotusarvoa) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Vertailu tehdään kiinteistöittäin.

Kiinteistöön luetaan maapohja ja sillä olevat rakennukset.

Kiinteistönä pidetään TVL 6 §:n mukaan myös sellaista toisen maalla olevaa rakennusta, rakennelmaa ja muuta laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle niin, että myös hallintaoikeus maahan siirtyy.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.1–30.9.2018, vertailuarvona käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2017 verotusarvoa, sillä vuoden 2018 verotusarvoa ei tuolloin ole vielä vahvistettu.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.10.–31.12.2018, vertailuarvona käytetään kiinteistön vuoden 2018 verotusarvoa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvia rakennelmia ovat myös

  • polttoainesäiliöt, happosäiliöt ja muut sellaiset metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennetut varasto- ja muut rakennelmat
  • puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennetut kevyet rakennelmat
  • rakennelmat, joita käytetään vain liiketoiminnan edistämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan.

Metsän vertailuarvo on metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna kymmenellä.

Maatalousmaan vertailuarvo on maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna seitsemällä. Tuotot vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksellä.

Vesi- ja joutoalueiden vertailuarvo on 0.

  Koneet ja kalusto

Koneiden ja kaluston yhteinen verotuksessa poistamatta oleva hankintameno.

Koneita ja kalustoja ovat mm.

  • koneet ja laitteet
  • kuorma- ja pakettiautot
  • henkilöautot
  • ammattiautot
  • huonekalut
  • vuokrattava kalusto.

Leasingille otettua kalustoa ei lueta verotuksessa käyttöomaisuuteen, joten sitä ei merkitä tähän.

  Ennakkomaksut

Käyttöomaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

  Käyttöomaisuusarvopaperit
(vertailu lomakkeella 8A)

Vertaa lomakkeella 8A käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevia hankintamenoja ja vertailuarvoja.

Siirrä käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa arvopapereiden yhteisarvo on suurempi.

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiönne tilikauden päättymispäivänä. Katso pörssikurssit (www.nasdaqomxnordic.com). Sivulta voit hakea yhtiön tilinpäätöspäivän kurssitietoja.

Sijoitusrahasto-osuuden ja yhteissijoitusyrityksen osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta.

Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu sen yhtiön verotuspäätöksessä, jonka osakkeista on kyse.

Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona käytetään vuoden 2005 verotusarvoa.

1.1.2006 tai sen jälkeen hankituilla huoneisto-osakkeilla ei ole erillistä vertailuarvoa, kuten ei myöskään noteeraamattomilla joukkovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla ja osuuskunnan osuuksilla. Näiden arvopapereiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno merkitään myös lomakkeen 8A Vertailuarvo-sarakkeeseen.

  Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset saman konsernin yrityksiltä.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1 luku 6 §).

  Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §).

  Muut käyttöomaisuussaamiset

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset.

  Muu käyttöomaisuus

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Muuta käyttöomaisuutta voivat olla mm. elävä käyttöomaisuus, taide-esineet ja keräilyhyödykkeet.

  Käyttöomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen käyttöomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat EVL 10 §:n mukaan kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu luovutettaviksi sellaisenaan tai jalostettuina elinkeinotoiminnassa. Vaihto-omaisuutta ovat myös elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

Merkitse vaihto-omaisuuden arvoksi hankintameno, josta on vähennetty mahdollinen EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys.

  Vaihto-omaisuuskiinteistöt

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat kiinteistöt.

  Muu vaihto-omaisuus

Muut vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Näitä ovat muun muassa:

  • aineet ja tarvikkeet
  • keskeneräiset tuotteet
  • valmiit tuotteet
  • tavarat
  • vaihto-omaisuusarvopaperit
  • vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut.
418 Vaihto-omaisuus yhteensä

Edellä olevissa kohdissa ilmoitettujen vaihto-omaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut sellaiset rahavarat (EVL 9 §).

Tämän lisäksi rahoitusomaisuuteen luetaan yhtiön muut rahoitusvarat, kuten myyntisaamiset ja kassareservinä olevat arvopaperit.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvan saamisen arvoksi merkitään nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno. Molemmista tehdään ensin EVL 17 §:ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset.

Jos saamiset eivät ole euromääräisiä vaan jossakin muussa valuutassa, ne arvostetaan samalla tavalla kuin kirjanpidossa eli yleensä tilinpäätöspäivän kurssin mukaan  (KPL 5 luku 3 §).

  Myyntisaamiset

Kaikki pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset, osamaksusaamiset yms.

  Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä, ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emoyritys ja tytäryritys (KPL 1 luku 6 §).

  Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan myyntisaamisia.

 

  Lainasaamiset

Muut kuin edellä mainitut lainasaamiset, esimerkiksi pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset työntekijöiltä ja johdolta.

  Rahoitusomaisuusarvopaperit
(erittely lomakkeella 8A)

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeessa 8A. Siirrä välisumma (Rahoitusomaisuus yhteensä) tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

  Muu rahoitusomaisuus ja saamiset

Muut kuin edellä eritellyt rahoitusomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Tässä kohdassa ilmoitetaan muun muassa:

  • siirtosaamiset
  • pankkisaamiset
  • rahat
  • muut saamiset (esimerkiksi vahingonkorvaussaamiset).
  Rahoitusomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen rahoitusomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL)

Elinkeinotoimintaan kuulumatonta, tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaa omaisuutta ei sisällytetä edellä oleviin käyttö-, vaihto- tai sijoitusomaisuuseriin, vaan se tulee merkitä seuraaviin eriin.

Merkitse varat laskelmaan verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei kohdan ohjeessa sanota toisin.

 

Arvopaperit
(erittely lomakkeella 8A)

Elinkeinotoimintaan kuulumattomat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeessa 8A. Siirrä välisumma ”Muut pitkäaikaiset sijoitukset” tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

  Kiinteistöt

Kiinteistöt, jotka eivät kuulu elinkeinotoimintaan, esimerkiksi ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt.

Ilmoita kiinteistöstä joko tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno tai vertailuarvo (= verotusarvo) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2018, käytä vertailussa vuodelle 2017 määrättyä kiinteistön verotusarvoa.

  Muu TVL-omaisuus

Muu kuin edellä elinkeinotoimintaan kuulumaton omaisuus.

  Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen TVL-hyödykkeiden eli muiden pitkäaikaisten sijoitusten (TVL) arvo yhteensä.

  Varat yhteensä

Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuden sekä muiden pitkäaikaisten sijoitusten (TVL) arvo yhteensä.

9 Velat 

  Lainat rahoituslaitoksilta

Merkitse tähän kohtaan

  • pitkä- ja lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
  • lainat rahoitusyhtiöiltä ja näiden lainojen lyhennykset
  • factoring-luottotilit
  • muut lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.
  Velat saman konsernin yrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille, ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi

  • konserniyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset
  • rahoitusvekselit konserniyrityksiltä
  • muut velat konserniyrityksille
  • siirtovelat konserniyrityksille.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emo- ja tytäryritykset (KPL 1 luku 6 §).

Jos konsernissa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää, jakajayhtiö ei sisällytä tätä osingonjakovelkaa velkoihin, vaan vähentää sen nettovarallisuudesta samoin kuin jaettavaksi päätetyn osingon.

Lisätietoa ennakko-osingoista on ohjeessa Osinkotulojen verotus (dnro A148/200/2017).

  Velat omistusyhteysyrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan siis esimerkiksi omistusyhteysyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset , rahoitusvekselit ja muut velat sekä siirtovelat omistusyhteysyrityksille.

  Velat osakkaille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat osakkaille ja heidän omaisilleen.

  Siirtovelat

Pitkä- ja lyhytaikaiset siirtovelat, joita ovat muun muassa

  • etukäteen saadut vuokratulot
  • korkotulot
  • jaksotetut investointiavustukset
  • muut tuloennakot
  • tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvat palkkamenot
  • lomapalkkamenot.
  Muut velat

Muita velkoja voivat olla esimerkiksi

  • pitkäaikaiset eläkelainat
  • saadut ennakot
  • rahoitusvekselit ja velat työntekijöille
  • lyhytaikaiset rahoitusvekselit
  • ennakonpidätysvelat
  • sosiaaliturvamaksuvelat
  • ostovelat
  • vaihtovelkakirjalainat
  • joukkovelkakirjalainat.

Velkana pidetään myös vakuutuslaitoksen ja vakuutusyhtiön sekä eläkelaitoksen, eläkesäätiön ja eläkekassan vastuita ja sellaisia varauksia, jotka on tehty tällaisen toimijan vakavaraisuuden parantamiseksi (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2 § 3 mom.).

Myös sähkö-, tele- ja muiden vastaavien laitoksenlaitosten saamat liittymämaksut ovat velkaa, jos niihin liittyy palautusvelvollisuus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa).

Nettovarallisuutta laskettaessa KPL 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana, joten niitä ei merkitä varallisuuslaskelmaan. Verovelka on kuitenkin tässä ilmoitettavaa velkaa silloin, jos se johtuu tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista.

  Pääomalainat

Yhtiön ottamien pääomalainojen (OYL 12 luku 1 §) yhteismäärä.

Pääomalaina katsotaan verotuksessa yleensä vieraan pääoman eräksi (vrt. arvostamislain 2.3 §), joten se merkitään kirjaustavasta riippumatta velaksi varallisuuslaskelmaan.

  Velat yhteensä

Velkaerät yhteensä.

Huomaa, että tämän kohdan luku ei välttämättä ole kohtien ”Lyhytaikaiset velat yhteensä” ja ”Pitkäaikaiset velat yhteensä” summa. Tämän kohdan luku lasketaan verosäännösten mukaan. Sen sijaan luvut kohtiin ”Lyhytaikaiset velat yhteensä” ja ”Pitkäaikaiset velat yhteensä” tulevat kirjanpidosta.

  Lyhytaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen lyhytaikaisten velkojen arvo yhteensä.

  Pitkäaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen pitkäaikaisten velkojen arvo yhteensä.

10 Tilintarkastus

  Onko tilintarkastus tehty?

Tilintarkastuskertomus on aina annettava veroilmoituksen liitteenä, jos yhteisöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus.

  • Merkitse rasti ruutuun "Kyllä", jos tilintarkastus on suoritettu ennen veroilmoituksen antamista.
  • Merkitse rasti ruutuun "Ei, tehdään myöhemmin", jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty, mutta se tehdään myöhemmin.

Jos tilintarkastus ei ole valmistunut ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää, tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

Sähköisesti annettua veroilmoitusta voi täydentää verkossa.

Paperilla annettaessa tilintarkastuskertomuksen kansilehdeksi on nidottava lomake 63. Tiedot lähetetään osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO.

Merkitse rasti vaihtoehtoon ”Ei, tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta.”, jos yhtiö on käyttänyt uuden tilintarkastuslain (1141/2015) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienissä yhtiöissä.

Yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

  • Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa.
  • Liikevaihto on yli 200 000 euroa.
  • Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai yhteisön säännöissä on niin sovittu.

Tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n 4 momentissa on lisäksi eräitä toimialaa ja vaikutusvaltaa koskevia rajoituksia.

  Sisältääkö tilintarkastuskertomus kielteisiä lausuntoja?

Merkitse rasti ruutuun "Ei", jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

Merkitse rasti ruutuun "Kyllä", jos tilintarkastuskertomus sisältää tällaisia lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

11 Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Täytä tämä osa aina, jos yhteisön osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa yhden verovuoden aikana tai vaiheittain usean vuoden aikana. Tieto vaikuttaa aikaisempien vuosien tappioiden vähennysoikeuteen.

Yhteisön tappiota saa vähentää saman tulolähteen tuloksesta seuraavien 10 verovuoden aikana.

Omistajanvaihdosten vaikutus

Yhteisö menettää tappion vähentämisoikeuden, jos sen osakkeista yli puolet on vaihtanut joko suoraan tai välillisesti omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen muuten kuin perinnön tai testamentin vuoksi (eli esimerkiksi kaupalla tai vaihtamalla).

Yhteisö voi kuitenkin hakea Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta (TVL 122 §). Lisätietoja poikkeusluvan hakemisesta (ohjeessa Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös).

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos osakas omistaa vähintään 20 % yrityksestä ja tämän osakkaan osakkeiden tai osuuksien enemmistö vaihtaa omistajaa. Silloin kaikkien kyseisen omistajayhteisön tai -yhtymän osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Esimerkki: X Oy omistaa kaikki Z Oy:n osakkeet. Kun X Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien Z Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssilistalla olevan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden omistajanvaihdokset eivät estä tappioiden ja käyttämättömien hyvitysten vähentämistä.

 

Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Merkitse tähän kohtaan verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut, jos osakkeista yli puolet on viimeisten kymmenen verovuoden aikana vaihtanut kerralla omistajaa.

Merkitse verovuosi myös siinä tapauksessa, että yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain usean vuoden aikana tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia viimeisten kymmenen verovuoden aikana. Ilmoita silloin se verovuosi, jota ennen tai jonka aikana syntyneet tappiot eivät omistajanvaihdosten vuoksi ole vähennyskelpoisia. Anna lisäksi selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

Esimerkki: Yhtiön kaikki 100 osaketta omistaa yksi henkilö. Hän myy 50 osaketta vuonna 2016 ja yhden osakkeen vuonna 2017. Yhtiön osakkeista yli puolet on siis vaihtanut omistajaa, kun vuosien 2016 ja 2017 omistajanvaihdokset huomioidaan. Yhtiöllä on tappioita vuosilta 2013−2017.

Omistusmuutoksen verovuodeksi yritys merkitsee 2016 ja antaa omistajanvaihdoksista selvityksen erillisellä liitteellä.

Yhtiö ei saa vähentää verovuoden 2018 voitostaan vuosien 2013−2016 tappioita. Tappiovuonna 2017 vain yksi osake on vaihtanut omistajaa, joten yhtiö voi vähentää verovuoden 2018 voitostaan vuoden 2017 tappion.

Omistuksessa voi tapahtua muutos, vaikka osakkaat pysyisivät samoina. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi osakeannissa, kun osakkaat eivät merkitse uusia osakkeita omistuksiensa suhteessa.

Jos annat veroilmoituksen paperilla, muista päiväys ja allekirjoitus.

Liitelomakkeet ja ohjeet:

Ohjeessa käytetyt lakilyhenteet ja muita lyhenteitä

EVL = laki elinkeinotulon verottamisesta
KPL = kirjanpitolaki
OYL = osakeyhtiölaki
TVL = tuloverolaki
VML = laki verotusmenettelystä
YTJ = yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (www.ytj.fi)
PRH = patentti- ja rekisterihallitus